fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/593502024-03-28T19:59:43Z2024-03-28T19:59:43ZOikeusministeriön kirjanpitoyksikön hankintaohjehttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655262024-03-28T12:45:09Z2024-03-28T00:00:00ZOikeusministeriön kirjanpitoyksikön hankintaohje
Tämä oikeusministeriön kirjanpitoyksikön hankintaohje käsittelee pääosin pienhankintoja eli tavallisimpia virastoissa toteutettavia hankintoja. Tämä ohje korvaa aiemmin julkaistun Oikeusministeriön hankintaohjeen (25/2020).
Hankintoja ja niissä noudatettavaa menettelyä on yksityiskohtaisemmin käsitelty Julkisten hankintojen käsikirjassa 2023. Valtion virastot ja laitokset vastaavat määrärahojensa puitteissa omista hankinnoistaan.
2024-03-28T00:00:00ZEtäyhteyksien käytön edistäminen yleisissä tuomioistuimissa : LausuntotiivistelmäKoskenniemi, Johanneshttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655182024-03-22T13:45:09Z2024-03-22T00:00:00ZEtäyhteyksien käytön edistäminen yleisissä tuomioistuimissa : Lausuntotiivistelmä
Koskenniemi, Johannes
Oikeusministeriössä laadittu luonnos hallituksen esitykseksi etäyhteysien edistämisestä oli lausuntokierroksella 9.1.–20.2.2024. Lausunto saatiin 39 taholta.
Lausunnoissa pidetään esitysluonnosta tarpeellisena. Tavoitetta edistää etäyhteyksien käyttämisen pidetään kannatettavana, samoin sääntelyn yhtenäistämistä.
Lausunnoissa pidetään perusteltuna sitä, että ratkaisukokoonpanon osallistuminen istuntosalista käsin säilyisi pääsääntönä, mutta poikkeamisen mahdollistamista pidetään hyvänä. Kannat eroavat siinä, kuinka poikkeuksellista sen olisi oltava.
Etäoikeudenkäynnin julkisuuden osalta moni lausunnonantaja pitää teknologianeutraalia sääntelytapaa hyvänä. Toisaalta esiin nostetaan käytännön ongelmia.
Videokuulemiselle asetettujen lisäedellytysten kumoamista pidetään lausunnoissa kannatettavana. Myös puhelinkuulemisen käyttöalan laajentamista kannatetaan.
Säätämistä asianosaisen pakollisesta etäosallistumisesta pidetään perusteltuna. Osassa lausuntoja kuitenkin kehotetaan supistamaan pykälien soveltamisalaa.
Pakkokeinojen ja poissaoloseuraamusten ulottamista etäosallistumistilanteisiin pidetään lausunnoissa pääosin hyvänä ja loogisena. Asianosaisten mahdollisuus etäosallistua tunnustamisoikeudenkäyntiin saa lausunnoissa kannatusta. Lisäksi lausunnoissa korostetaan tarvetta varmistaa etäyhteyksien ja käytössä olevien tietoliikennejärjestelmien laatu.
2024-03-22T00:00:00ZEsitys pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta : LausuntotiivistelmäPentikäinen, Satuhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655032024-03-18T08:05:08Z2024-03-18T00:00:00ZEsitys pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta : Lausuntotiivistelmä
Pentikäinen, Satu
Hieman yli puolet lausunnonantajista kannattaa direktiivin säännösten täytäntöönpanoon ehdotettua mallia, jonka tavoitteena on panna direktiivi täytäntöön vähimmäisvaatimuksin ja jättää tilaa itsesääntelylle. Toisaalta noin puolet lausunnonantajista pitää ehdotettua soveltamisalaa liian kapeana tai toivoi täytäntöönpanoon korkeampaa tavoitetasoa.
Suurin osa lausunnonantajista kannattaa direktiivin mukaista 40 prosentin kiintiötavoitetta. Usea lausunnonantaja tuo esiin, että direktiivin liitteessä olevat pyöristyssäännöt olisi hyvä saattaa laintasolle. Myös ehdotettu raportointimalli saa valtaosalta lausunnonantajista kannatusta. Osa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraamusjärjestelmän puutteellisuuteen tai epäselvyyteen.
Jäsenvaltio-optioiden käyttäminen jakaa lausunnonantajien mielipiteitä. Option käyttämistä kannattavat lausunnonantajat pitävät hyvänä, että optioiden käyttö jättää tilaa itsesääntelylle. Option käyttämättä jättämistä kannattavat katsovat, että säännösten käyttöönotto nopeuttaisi sukupuolijakauman kehitystä.
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattavat ehdotusta siitä, että Keskuskauppakamari toimisi sukupuolten tasapuolista edustusta pörssiyhtiöissä edistävänä, analysoivana, seuraavana ja tukevana toimielimenä. Osa lausunnonantajista kannattaa kuitenkin lisäksi tasa-arvovaltuutetun nimeämistä tehtävään Keskuskauppakamarin ohella.
2024-03-18T00:00:00ZTuomioistuinmaksulain (1455/2015) uudistuksen vaikutukset : Selvityshenkilöiden raporttiKoskela, TarjaLauniala, MikaSilvennoinen, Elisahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654982024-03-20T13:09:01Z2024-03-14T00:00:00ZTuomioistuinmaksulain (1455/2015) uudistuksen vaikutukset : Selvityshenkilöiden raportti
Koskela, Tarja; Launiala, Mika; Silvennoinen, Elisa
Oikeusministeriön teettämän selvityksen tarkoituksena on ollut arvioida 1.1.2016 voimaan tulleen tuomioistuinmaksulakiuudistuksen vaikutuksia. Selvitys koskee yleisiä tuomioistuimia, hallintotuomioistuimia sekä erityistuomioistuimista markkinaoikeutta ja vakuutusoikeutta.
Tuomioistuinmaksulakiuudistusta koskeva selvitystehtävä on jaettu neljään eri osa-alueeseen. Ensinnäkin selvitetään, onko muutos vaikuttanut kielteisesti oikeuden saatavuuteen. Toiseksi arvioidaan, miten uudistukselle hallituksen esityksessä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Kolmanneksi selvitetään tuomioistuinmaksulain voimassaolon aikana esiin nousseita erityiskysymyksiä. Lopuksi selvityksessä esitetään suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi.
Selvityksessä katsotaan, etteivät käytössä olevat oikeudenkäyntimaksut ole sellaisia, että ne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella muodostaisivat esteen oikeuden saatavuudelle. Tästä huolimatta maksujen taso on vireillepanijan näkökulmasta paikoin epätarkoituksenmukaisen korkea. Lisäksi maksujen nykyinen taso aiheuttaa tuomioistuimissa ns. juttuvinoumaa, jolloin ne eivät saa yhteiskunnallisen tehtävänsä toteuttamiseksi riittävästi kaiken tyyppisiä asioita.
Johtopäätöksenä katsotaan, että oikeudenkäyntimaksuja tulisi tietyiltä osin alentaa. Lisäksi raportissa esitetään myös joitain muita suosituksia.
2024-03-14T00:00:00ZAvioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkeyttäminen : Työryhmän mietintöMäkipää, LeenaHelenius, DanHietanen, ArtoHong, TuuliKoivuniemi, LeenaLatvala, JohannaPakarinen, MarittaSibelius, HeliViuhko, MinnaYli-Hemminki, Eskohttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654932024-03-12T12:05:10Z2024-03-12T00:00:00ZAvioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkeyttäminen : Työryhmän mietintö
Mäkipää, Leena; Helenius, Dan; Hietanen, Arto; Hong, Tuuli; Koivuniemi, Leena; Latvala, Johanna; Pakarinen, Maritta; Sibelius, Heli; Viuhko, Minna; Yli-Hemminki, Esko
Työryhmän mietinnön sisältämän hallituksen esityksen valmistelun taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaisesti hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkiyttämiseksi rikoslaissa.
Oikeusministeriö asetti 28.9.2023 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkiyttämiseksi rikoslaissa. Työryhmän toimikauden päätösajankohdaksi asetettiin 28.2.2024.
Työryhmän mietinnön mukaisessa esityksessä ehdotetaan, että ihmiskauppaa koskevaan rikoslain 25 luvun 3 §:ään lisättäisiin teon tarkoitukseksi pakkoavioliittoon saattaminen. Esityksen perusteluissa täsmennettäisiin sitä, mitä pakkoavioliitolla tarkoitetaan. Esityksen mukaisesti pakkoavioliittoon saattamista koskeva sääntely kattaisi juridisesti pätevän avioliiton ohella sellaiseen rinnastettavan liiton.
Lakiehdotuksen tavoitteena on selkeyttää avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta rikoslaissa. Rangaistussääntelyn selkeyttämisellä pyritään osaltaan vahvistamaan henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden sekä yksityiselämän suojaa.
2024-03-12T00:00:00ZSelvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa : LausuntotiivistelmäHukkanen, SonjaKaipomäki, Marihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654832024-03-14T11:47:17Z2024-03-07T00:00:00ZSelvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa : Lausuntotiivistelmä
Hukkanen, Sonja; Kaipomäki, Mari
Oikeusministeriö julkaisi keväällä 2023 ei-kaupallisia sijaissynnytysjärjestelyjä koskevan arviomuistion, jossa päivitettiin vuonna 2012 tehtyä kansainvälistä kartoitusta sijaissynnytysten sääntelystä sekä hahmoteltiin mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja sitä silmällä pitäen, että ei-kaupallisen sijaissynnytyksen rajoitettu salliminen tulisi harkittavaksi.
Selvitys oli lausuntokierroksella 4.4.-30.5.2023 lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausunnon antoi 48 tahoa. Merkittävä osa lausunnonantajista (20/48) pitää ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista Suomessa lähtökohtaisesti perusteltuna tietyin edellytyksin. Suurin osa lausunnonantajista (26/48) ei ota lausunnossaan kantaa ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimiseen. Valtaosassa lausuntoja painotetaan sijaissynnyttäjien ja aiottujen vanhempien saaman tuen ja neuvonnan tärkeyttä koko prosessin ajan ja myös synnytyksen jälkeen. Kaksi lausunnonantajaa ei kannata ei-kaupallisia sijaissynnytyksiä sallivaa lainsäädäntöä.
Sijaissynnytysjärjestelyiden sallimisella nähdään olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että valvotuilla järjestelyillä ja ennakollisella sekä jälkikäteisellä neuvonnalla ja tuella eri osapuolten oikeudet voidaan lausunnonantajien arvion mukaan turvata paremmin. Sen sijaan sijaissynnytysten haitallisuus yhdistyy lausunnoissa erityisesti kaupallisen ja ei-kaupallisen sijaissynnytystoiminnan väliseen hankalaan rajanvetoon sekä eri osapuolten oikeuksien turvaamisen haasteisiin, esimerkiksi sijaissynnyttäjän itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja lapsen edun varmistamiseen.
2024-03-07T00:00:00ZOikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2023https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654592024-03-11T14:55:01Z2024-02-27T00:00:00ZOikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2023
Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin kirjanpitoyksikön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.
Tämä tilinpäätös koskee oikeusministeriön kirjanpitoyksikköä, johon kuuluvat oikeusministeriö, oikeusministeriön yhteydessä toimivat viranomaiset sekä oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta.
2024-02-27T00:00:00ZMaakaaren muutostarpeet: työryhmän mietintö : LausuntotiivistelmäBerden, EdithTervonen, Markushttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654472024-03-11T14:39:56Z2024-02-16T00:00:00ZMaakaaren muutostarpeet: työryhmän mietintö : Lausuntotiivistelmä
Berden, Edith; Tervonen, Markus
Oikeusministeriön työryhmän mietintöön maakaaren muutostarpeista saatiin avoimella lausuntokierroksella 5.6.-31.8.2023 yhteensä 39 lausuntoa. Tämä julkaisu sisältää tiivistelmän annetuista lausunnoista.
Lausunnonantajat suhtautuvat pääosin myönteisesti työryhmän esittämiin muutosehdotuksiin. Muutaman lausunnonantajan mielestä toimintakulttuuria tulisi uudistaa yksittäisiä muutosehdotuksia kokonaisvaltaisemmin.
Enemmistö lausunnonantajista kannatti yksityisten sähköisen kiinteistönkaupan järjestelmien käyttöönottoa. Lausunnonantajat pitävät kuitenkin välttämättömänä, että tietoturva ja oikeusvarmuus sähköisessä kiinteistönkaupassa turvataan jatkossakin.
Enemmistö lausunnonantajista katsoi työryhmän tavoin, että nykyistä vastaava kaupanvahvistus tulisi säilyttää. Kiinteistövaihdannan luotettavuus ja riittävä tietojensaanti kiinteistön luovutuksista varmistetaan lausunnonantajien mukaan parhaiten kaupanvahvistajan kautta.
Enemmistö lausunnonantajista suhtautuu pääosin myönteisesti myös muihin työryhmän ehdotuksiin kiinteistönvaihdannan toimintamahdollisuuksien, kirjaamismenettelyn, sähköisen asioinnin ja kirjaamisasioiden automaattisten ratkaisemisen helpottamiseksi. Monilla lausunnonantajilla oli kommentteja ja muutosehdotuksia esityksen yksityiskohtiin
2024-02-16T00:00:00ZNaisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa : TilastoselvitysHaapakangas, KimmoLipasti, Laurahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654392024-02-22T11:38:55Z2024-02-15T00:00:00ZNaisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa : Tilastoselvitys
Haapakangas, Kimmo; Lipasti, Laura
Tilastokeskuksen toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa rikosprosessissa ja rikosilmoitusten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen. Vastaavaa selvitystä ei tiettävästi ole tehty ainakaan samassa laajuudessa.
Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston aineistoa sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston aineistoa. Tarkastelu tehtiin kolmessa eri ryhmässä: parisuhdeväkivalta, perheväkivalta ja kaikki poliisille ilmoitetut/tuomioistuimeen edenneet tapaukset.
Suurimmat muutokset aikavälillä 2009–2022 tapahtuivat vuoden 2011 jälkeen, kun lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Syyttäjälle ilmoitettiin vakaasti tapauksia, mutta asianomistajan perumien rikosilmoitusten sekä rangaistuksen vaatimattomuuden määrä laski. Rikoksen vähäisyyteen ja vanhenemiseen liittyviä päätösperusteita käytettiin useammin. Käsittelyajat poliisilla pitenivät, vähiten parisuhdeväkivallassa.
Noin 40 % naisuhrien vuonna 2019 ilmoittamista parisuhdeväkivaltatapauksista oli saanut lainvoimaisen tuomion vuoden 2022 loppuun mennessä. Parisuhdeväkivaltaa koskevista päärikossyytteistä, joissa uhri oli nainen, hylättiin alle 10 %. Miesuhrien kohdalla hylättiin noin 20 % päärikossyytteistä. Perheväkivaltatapauksista suurin osa johti sakkotuomioon, parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi.
2024-02-15T00:00:00ZEsitys oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten täydentämisestä : LausuntotiivistelmäKoskenniemi, Johanneshttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654162024-01-31T11:05:17Z2024-01-31T00:00:00ZEsitys oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten täydentämisestä : Lausuntotiivistelmä
Koskenniemi, Johannes
Korkeimman oikeuden tekemä esitys lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten täydentämiseksi oli lausuntokierroksella 11.9.2023–20.10.2023. Lausunto saatiin 26 taholta.
Lausunnonantajat suhtautuvat korkeimman oikeuden esitykseen myönteisesti. Esitystä pidetään perusteltuna ja tarpeellisena.
Hyppyvalitusta koskevaa ehdotusta kannatetaan laajasti lausunnoissa.
Myös ennakkopäätöskysymysmenettelyyn suhtaudutaan lausunnoissa pääosin myönteisesti. Toisaalta eräissä lausunnoissa ehdotukseen suhtaudutaan kriittisesti. Lausunnoissa nostetaan esiin useita kysymyksiä, joita on lausuntojen mukaan syytä vielä arvioida tarkemmin valmistelussa. Tällaisia kysymyksiä ovat erityisesti annettavien ratkaisujen sitovuus ja menettelyyn käytettävä aika.
2024-01-31T00:00:00Z