fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/593582024-03-28T21:18:32Z2024-03-28T21:18:32ZSelvitys toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista Suomen kielitaidon kannaltaJuurakko-Paavola, Tainahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655112024-03-21T08:20:10Z2024-03-21T00:00:00ZSelvitys toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista Suomen kielitaidon kannalta
Juurakko-Paavola, Taina
Tämä selvitys toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista Suomen kielitaidon kannalta on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Luvut 6 ja 7.2 (ruotsiksi) on kirjoittanut Yvonne Nummela.
Selvityksessä esitellään toisen kotimaisen kielen koulutusjatkumoa peruskoulusta korkeakouluihin kuvaamalla osaamistavoitteita ja niiden saavuttamista sekä osin myös oppijoiden motivaatiota. Lisäksi tarkastellaan ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kirjoittajamääriä ja ylioppilastutkinnossa osoitettua näiden kielten osaamista.
Toisen kotimaisen kielen muuttuminen valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa on vaikuttanut erityisesti ruotsin osaamiseen. Ruotsin taidon heikentyminen näkyy kaikilla kouluasteilla. Se aiheuttaa haasteita korkeakouluissa, joissa kaikkien opiskelijoiden tulee osoittaa ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa vähintään taitotasolla B1.
Toimenpide-ehdotuksina esitetään, että toisen kotimaisen kielen osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä. Peruskoulussa Opetushallituksella tulisi olla mahdollisuus seurata opetussuunnitelman toteuttamista. Ylioppilastutkintoon olisi tärkeää saada suullinen koe mukaan mahdollisimman pian. Korkeakouluille olisi luotava valtakunnalliset suositukset yhdenmukaisista arviointikäytänteistä ja -kriteereistä.
2024-03-21T00:00:00ZOpetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätös 2023 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmatRentola, Pasihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654802024-03-12T15:55:31Z2024-03-06T00:00:00ZOpetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätös 2023 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
Rentola, Pasi
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.
2024-03-06T00:00:00ZPienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023Mehtälä, AnetteSääkslahti, ArjaAsunta, PirittaHakonen, HartoKukko, TuomasKulmala, JanneKämppi, KatariinaTammelin, Tuijahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654652024-03-12T14:06:15Z2024-02-29T00:00:00ZPienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023
Mehtälä, Anette; Sääkslahti, Arja; Asunta, Piritta; Hakonen, Harto; Kukko, Tuomas; Kulmala, Janne; Kämppi, Katariina; Tammelin, Tuija
Piilo-tutkimus selvitti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa vuonna 2023. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta Suomea. Lasten liikkumista mitattiin liikemittarilla ja liikkumiseen liittyviä huoltajien käsityksiä kyselyn avulla.
Koko päivän aikana 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin 3,0 tuntia päivässä kevyesti sekä 74 minuuttia päivässä reippaasti tai rasittavasti. Paikallaanoloaikaa kertyi 9,4 tuntia vuorokaudessa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan koko päivän aikana tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä ja siitä vähintään tunti reippaasti ja rasittavasti. Lapsista 76 prosenttia liikkui tämän suosituksen mukaisesti. Suositus toteutui pojilla yleisemmin kuin tytöillä (83 % vs. 68 %), vanhemmilla lapsilla yleisemmin kuin nuoremmilla ja kaupunkiympäristössä useammin kuin maaseudulla tai taajamassa. Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoite on, että varhaiskasvatuksen aikana kertyisi kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta, eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia olisi reipasta tai rasittavaa. Lapsista 61 prosenttia liikkui varhaiskasvatuksessa tämän tavoitteen mukaisesti, pojat yleisemmin kuin tytöt (72 % vs. 50 %). Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.
2024-02-29T00:00:00ZOppimisanalytiikan viitekehys : Hyvät käytännöt oppimisanalytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessähttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654622024-02-28T08:35:14Z2024-02-28T00:00:00ZOppimisanalytiikan viitekehys : Hyvät käytännöt oppimisanalytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä
Tämä oppimisanalytiikan kansallinen viitekehys pyrkii jäsentämään oppimisanalytiikan keskeisiä näkökulmia analytiikan tekemisen tueksi Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama asiantuntijaryhmä on laatinut viitekehyksen yhteisten määritelmien, pelisääntöjen ja parhaiden käytäntöjen löytämiseksi, ja se on tarkoitettu apuvälineeksi niin oppimisanalytiikan käyttöönottoa harkitseville kuin prosessin jo aloittaneillekin. Kyseessä on viitekehyksen toinen päivitetty painos, jossa aiempaa sisältöä on täydennetty erityisesti standardien osalta. Lisäksi tietosuojaa ja käsitteistöä koskevia osuuksia on laajennettu ja tarkennettu.
Viitekehys on jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka yhdessä johdantoluvun ja sanaston kanssa pyrkivät luomaan laajan kokonaiskuvan aiheesta. Viitekehyksen kolme ensimmäistä osaa syventävät johdanto-osan pohjatietoja, ja ne antavat lukijalle monipuolisen katsauksen oppimisanalytiikan käyttöönoton vaiheisiin tavoitteiden asettamisesta aina analytiikkajärjestelmien hankintaan ja käyttöön asti – elinkaariajattelua unohtamatta. Uutena sisältönä tässä päivitetyssä painoksessa on tietopaketti xAPI-standardista oppimisanalytiikan tukena. Viimeinen osa-alue listaa tärkeimpiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä, joiden toivotaan helpottavan oppimisanalytiikan käytön eettisyyden tai lainmukaisuuden arviointia sekä lisäävän keskustelua analytiikan käyttämisestä.
2024-02-28T00:00:00ZReferensram för lärandeanalytik : God praxis vid införande och användning av lärandeanalytikhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654632024-02-28T08:35:16Z2024-02-28T00:00:00ZReferensram för lärandeanalytik : God praxis vid införande och användning av lärandeanalytik
Målet med denna nationella referensram för lärandeanalytik är att strukturera de centrala aspekterna av lärandeanalytiken till stöd för analytikarbetet i Finland. En sakkunniggrupp som tillsatts av undervisnings- och kulturministeriet (UKM) har utarbetat en referensram för att ta fram gemensamma definitioner, spelregler och bästa praxis för analytikarbetet. Referensramen är avsedd att användas som ett hjälpmedel både för dem som överväger att införa lärandeanalytik och för dem som redan inlett processen. Denna publikation är den andra redigerade upplagan av referensramen, där det tidigare innehållet har kompletterats särskilt i fråga om standarder. Dessutom har de avsnitt som gäller datasekretess och begreppsapparaten utvidgats och preciserats.
Referensramen har delats in i fem delområden med målet att de tillsammans med introduktionen ska skapa en omfattande helhetsbild av ämnet. De tre första delarna av referensramen fördjupar basuppgifterna i inledningen och ger läsaren en mångsidig översikt över de olika skedena av införandet av lärandeanalytik. Detta omfattar allt från fastställande av mål till anskaffning och utnyttjande av analytiksystem, inklusive livscykeltänkandet. Som nytt innehåll i denna uppdaterade upplaga ingår ett informationspaket om xAPI-standarden som stöd för lärandeanalytiken. I det sista delområdet ingår en lista över de viktigaste lagstiftningsmässiga och etiska frågorna. Avsikten är att dessa ska underlätta bedömningen av när det är etiskt och lagenligt att utnyttja lärandeanalytik samt öka diskussionen om utnyttjandet av analytik.
2024-02-28T00:00:00ZKoulutusten kehittämistä tutkimuksella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla : Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin toisen toimintakauden loppuraporttihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654402024-02-14T09:05:28Z2024-02-14T00:00:00ZKoulutusten kehittämistä tutkimuksella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla : Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin toisen toimintakauden loppuraportti
Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi II toimi vuosina 2021–2023. Foorumin toinen kausi jatkoi ensimmäisen kauden toimintaa ja toteutti sen asettamia toimenpide-ehdotuksia ja kehittämisohjelmaa. Raportin ensimmäinen luku kuvaa toiselle kaudelle asetettuja tavoitteita ja yksilöi foorumin toimintaa. Toisessa luvussa kuvataan Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin I kauden jälkeen tapahtuneita varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön ja koulutuspolitiikkaan kohdentuneita muutoksia. Luvussa tarkastellaan myös ammatillisen koulutuksen, ammattikorkea- ja yliopistokoulutusten nykytilannetta ja keskeisiä muutoksia vuoden 2021 jälkeen. Luvun päättää tarkastelu kansainvälisestä varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä. Luku kolme esittelee kunkin jaoston toimintaa ja sitä, miten kutakin jaostolle asetettua toimenpidettä on edistetty toimintakauden aikana. Tämän luvun lopuksi esitellään kunkin jaoston kehittämissuositukset oman toimintansa keskiössä olleista teemoista. Kehittämissuositusten laadinnassa on hyödynnetty jaoston omaa toimintaa ja asiantuntemusta, aluetilaisuuksien ja kuulemistilaisuuksien antia sekä toteutettujen kyselyiden tuloksia. Luvussa neljä arvioidaan foorumin toimintaa ja kootaan keskeiset tulevaan luotaavat kehittämissuositukset.
2024-02-14T00:00:00ZKorkeakouluopintojen aloittaminen 2010–2023Kalenius, AleksiHyvönen, Ilmarihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654222024-02-02T06:55:13Z2024-02-02T00:00:00ZKorkeakouluopintojen aloittaminen 2010–2023
Kalenius, Aleksi; Hyvönen, Ilmari
Korkeakoulujen opiskelijavalintaa ovat muuttaneet vuosina 2014–2016 voimaan tulleet ensikertalaiskiintiöt sekä vuosina 2019–2020 toteutettu todistusvalinnan lisääminen sekä valintakokeiden uudistaminen erityisesti ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulutuksen ensimmäisen syklin aloittajien kehitys jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäisellä moninkertainen koulutus vähenee ja ensikertalaisten määrä lisääntyy, toisella jaksolla aloituspaikat lisääntyvät merkittävästi, mutta huomattava ja kasvava osuus paikoista suuntautuu muille kuin ensikertalaisille Suomen kansalaisille hakijoille. Lasku on tapahtunut ensisijaisesti ammattikorkeakouluissa; yliopistoissa suomalaisten ensikertalaisten osuus aloittajista on yhä yli vuoden 2015 tason. Koulutuspaikkalisäysten kohdentuminen pitkälti muille kuin ensikertalaisille suomalaisille vaikuttaa odotettavissa olevaan koulutustasoon.
2024-02-02T00:00:00ZArviointiuudistuksen alkutaipaleella : Perusopetuksen päättöarviointitutkimuksen loppuraporttiPulkkinen, JonnaHildén, RailiKetonen, LauraKhawaja, AmnaKotila, JenniMäkipää, ToniNissinen, KariPuhakka, EijaRantala, JukkaRautopuro, JuhaniSulkunen, SariSöyrinki, SiniTammelin-Laine, Tainahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654152024-02-01T13:37:14Z2024-01-31T00:00:00ZArviointiuudistuksen alkutaipaleella : Perusopetuksen päättöarviointitutkimuksen loppuraportti
Pulkkinen, Jonna; Hildén, Raili; Ketonen, Laura; Khawaja, Amna; Kotila, Jenni; Mäkipää, Toni; Nissinen, Kari; Puhakka, Eija; Rantala, Jukka; Rautopuro, Juhani; Sulkunen, Sari; Söyrinki, Sini; Tammelin-Laine, Taina
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa on tutkittu perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen käyttöönottoa. Tutkimus oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia -kehittämisohjelmaa. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan muodostama tutkimusryhmä.
Tutkimushankkeeseen sisältyi kolme osa-aluetta: 1) opetustoimen johdon ja rehtoreiden näkökulma uudistukseen, 2) opettajien näkökulma uudistukseen sekä 3) perusopetuksen päättöarvosanojen muutokset. Tutkimus rajattiin viiteen oppiaineeseen: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, fysiikka, englanti ja historia.
Tutkimushankkeen tulokset perustuvat opetustoimen johdolle, rehtoreille ja opettajille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä rekisteriaineistoon perusopetuksen päättöarvosanoista. Loppuraportissa on kuvattu, miten uudistusprosessi on kunnissa ja kouluissa edennyt, miten opetustoimen henkilöstö kokee uudistuksen, miten he tulkitsevat uusia arviointilinjauksia ja päättöarvioinnin kriteereitä sekä miten päättöarvosanat ovat muuttuneet uudistuksen jälkeen. Raportissa esitetään myös suosituksia siitä, miten arviointilinjauksia ja päättöarvioinnin kriteereitä tulisi kehittää jatkossa.
2024-01-31T00:00:00ZSivistystä tiedolla, taidolla ja tunteella tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti : Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallinen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024–2027https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654082024-02-13T15:46:42Z2024-01-29T00:00:00ZSivistystä tiedolla, taidolla ja tunteella tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti : Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallinen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024–2027
Opetus- ja kulttuuriministeriö toimialoineen vastaa yhteiskunnan sivistysperustasta. Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja luovat sivistystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut työtään ohjaavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden linjaukset vuosille 2020–2023 ja työn toteutumista on arvioitu vuosina 2021 ja 2023.
Nyt laadittuun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan toiminnallisen tasa-arvon työryhmä valmisteli yhdessä osastojen kanssa osastokohtaiset kuvaukset niistä toimenpiteistä, joilla ministeriö on viime vuosina edistänyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi toiminnallinen tasa-arvotyöryhmä toteutti osastojen ja henkilöstön toimintaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä kartoittavat kyselyt. Ministeriön yhteisiä prosesseja käsittelevät yhteistyöryhmät valmistelivat toimintaa ohjaavat kirjaukset valtavirtaistamistoimille.
Toiminnallinen tasa-arvotyöryhmä valmisteli yhdessä osastojen ja ministeriön yhteistyöryhmien kanssa suunnitelman opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2024–2027. Suunnitelma hyväksyttiin kansliapäällikön johtoryhmässä 14.12.2023.
2024-01-29T00:00:00ZYläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus : Käsitykset, resurssit ja toteuttamismahdollisuudetHannuksela, VenlaKekkonen, MariaKestilä-Kekkonen, ElinaKorventausta, MiikkaSipinen, JosefinaTiihonen, AinoTujula, MikkoVadén, Sallahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1653702024-02-01T14:57:00Z2024-01-17T00:00:00ZYläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus : Käsitykset, resurssit ja toteuttamismahdollisuudet
Hannuksela, Venla; Kekkonen, Maria; Kestilä-Kekkonen, Elina; Korventausta, Miikka; Sipinen, Josefina; Tiihonen, Aino; Tujula, Mikko; Vadén, Salla
Kestilä-Kekkonen, Elina; Sipinen, Josefina; Tiihonen, Aino
Koulujen demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista demokraattisen yhteiskunnan jäseniä ja tukea kansalaisten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien toteutumista. Opettajat ovat avainasemassa demokratiakasvattajina, sillä peruskoulun avulla voidaan pyrkiä tasaamaan pääosin perhetaustasta juontuvia eroja politiikkaan kiinnittymisessä.
Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan yläkoulun opettajien käsityksiä koulujen ja opettajien roolista demokratiakasvatuksessa ja opettajien omista resursseista toteuttaa sitä opetuksessaan. Raportti tuottaa myös tietoa siitä, miten opettajat demokratiakasvatusta käytännössä toteuttavat.
Tutkimus perustuu keväällä 2023 yläkoulun opettajille tehtyyn kyselytutkimukseen (n=299). Kyselytutkimuksen kysymykset pohjautuvat yläkoulun opetussuunnitelman perusteisiin ja kansainväliseen ICCS-aineistoon. Osa kysymyksistä on laadittu tätä tutkimusta varten.
Tutkimuksen mukaan opettajat uskovat demokratiakasvatuksen mahdollisuuksiin tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pitävät luokkiensa keskusteluilmapiiriä melko avoimena. Toisaalta vähemmistö kokee saaneensa opettajakoulutuksesta työkaluja demokratiakasvatuksen toteuttamiseen.
Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta opetus- ja kulttuuriministeriön näkemystä.
2024-01-17T00:00:00Z