fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/593642024-03-27T12:36:33Z2024-03-27T12:36:33ZUudistuvat ja hyvinvoivat alueet : Valtioneuvoston aluekehittämispäätös 2024–2027https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655232024-03-27T11:35:10Z2024-03-27T00:00:00ZUudistuvat ja hyvinvoivat alueet : Valtioneuvoston aluekehittämispäätös 2024–2027
Aluekehittämispäätös 2024–2027 sisältää pääministeri Petteri Orpon hallituksen aluekehittämisen painopisteet ja tavoitteet, joihin ministeriöt sitoutuvat. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omissa strategioissaan. Aluekehittämispäätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen aluekehittämistä ja niiden toimenpiteiden yhteensovittamista.
Aluekehittämispäätöksen painopisteet ovat:
<ul>
<li>Kestävä elinvoima ja investoinnit</li>
<li>Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt</li>
<li>Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto</li>
</ul>
Kokonaisturvallisuus, kansainvälisyys sekä aluelähtöisyys ovat kaikkia painopisteitä poikkileikkaavia näkökulmia. Aluekehityksen ja painopisteiden kehittämisen edellytyksinä ovat: alueiden saavutettavuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys sekä osaaminen ja sivistys, joita ilman useimpia painopisteiden tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa.
2024-03-27T00:00:00ZFörnyelse och välmående i regionerna : Statsrådets regionutvecklingsbeslut 2024–2027https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655242024-03-27T11:36:42Z2024-03-27T00:00:00ZFörnyelse och välmående i regionerna : Statsrådets regionutvecklingsbeslut 2024–2027
Regionutvecklingsbeslutet 2024–2027 innehåller de prioriteringar och mål i regionutvecklingen som ministerierna förbinder sig till under statsminister Petteri Orpos regeringsperiod. Landskapsförbunden beaktar regionutvecklingsbeslutet i sina egna strategier. Regionutvecklingsbeslutet styr regionutvecklingen inom olika förvaltningsområden och landskapsförbund och samordningen av åtgärderna.
Prioriteringarna i regionutvecklingsbeslutet är
<ul>
<li>hållbar livskraft och investeringar</li>
<li>välmående befolkning och samhällen</li>
<li>attraktiv livsmiljö och biologisk mångfald.</li>
</ul>
Övergripande säkerhet, internationalisering och regional orientering är genomgående aspekter i alla prioriteringar. Förutsättningar för regionutveckling och utveckling av prioriteringarna är regionernas tillgänglighet, sysselsättning och tillgång på arbetskraft samt kompetens och bildning. Utan dessa är det inte möjligt att uppnå de flesta av målen som ingår i prioriteringarna.
2024-03-27T00:00:00ZTyöllisyyskatsaus, helmikuu 2024https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655142024-03-26T06:05:12Z2024-03-26T00:00:00ZTyöllisyyskatsaus, helmikuu 2024
Kuusela, Kaisa-Mari
Työllisyyskatsaus sisältää tilastoja työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja palveluiden kehityksestä. Tilastot päivittyvät kuukausittain. Tiedot kerätään TE-toimistojen asiakaspalvelurekisteristä.
2024-03-26T00:00:00ZSysselsättningsöversikt, februari 2024https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655152024-03-26T06:05:10Z2024-03-26T00:00:00ZSysselsättningsöversikt, februari 2024
Kuusela, Kaisa-Mari
Sysselsättningsöversikten innehåller statistik om utvecklingen av arbetslösheten, de lediga jobben och tjänsterna. Statistik uppdateras månatligen. Uppgifterna samlas in genom arbets- och näringsbyråernas kundserviceregister.
2024-03-26T00:00:00ZEmployment Bulletin, February 2024https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655162024-03-26T06:05:13Z2024-03-26T00:00:00ZEmployment Bulletin, February 2024
Kuusela, Kaisa-Mari
The Employment Bulletin contains statistics on unemployment, open job vacancies, and employment service developments. Statistics updates on a monthly basis. The data is collected from the customer service registry used by the TE offices.
2024-03-26T00:00:00ZTyöllisyyden ja työttömyyden elinkaarilaskelmia sovelluksineenRäisänen, Heikkihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655132024-03-22T06:45:10Z2024-03-22T00:00:00ZTyöllisyyden ja työttömyyden elinkaarilaskelmia sovelluksineen
Räisänen, Heikki
Analyysissa tarkastellaan työllisen ajan, työttömyysajan ja työvoiman ulkopuolisen ajan odotteita vuosina 2010–2022. Odotteiden laskenta perustuu elinajan odotteen ja pääasiallisen toiminnan tietoihin. Pääasiallinen toiminta on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston tieto. Sen mukainen työttömyystieto perustuu työttömiin työnhakijoihin. Odotelaskenta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 2000-luvun alussa kehitettyyn ja sittemmin päivitettyyn laskentamalliin, jonka aineistot on päivitetty ja laajennettu analyysin laadinnan yhteydessä.
2024-03-22T00:00:00ZTyö- ja elinkeinoministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 540) tilinpäätös 2023https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1655012024-03-15T05:50:11Z2024-03-15T00:00:00ZTyö- ja elinkeinoministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 540) tilinpäätös 2023
Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.
2024-03-15T00:00:00ZTyövoiman saatavuus ja kohtaanto 1/2024Tuomaala, Mikahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654852024-03-07T13:27:24Z2024-03-07T00:00:00ZTyövoiman saatavuus ja kohtaanto 1/2024
Tuomaala, Mika
Tässä katsauksessa tarkastellaan työvoiman saatavuutta ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmia viimeisimpien seurantojen pohjalta. Yleiskuvaa ja päätoimialoittaista tilannetta on saatu Tilastokeskuksen TEM:lle toteuttamista työnantajahaastatteluista. Tarkemmassa ammattialoittaisessa tarkasteluissa lähteenä on käytetty Työmarkkinatorilla olevaa ja kuukausittain päivittyvää työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raporttia. Raporttiin pääsee Työmarkkinatorin kohdasta ammattitieto.
2024-03-07T00:00:00ZLuovat monistettavat sisällöt : KasvusopimusJalonen, JaniTarjanne, Petrahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654762024-03-12T15:25:37Z2024-03-05T00:00:00ZLuovat monistettavat sisällöt : Kasvusopimus
Jalonen, Jani; Tarjanne, Petra
Kasvusopimus on uudenlainen dialogi- ja yhteistyömalli julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, jossa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti alan eri ulottuvuudet. Kasvusopimus on myös konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa julkinen sektori ja eri toimialojen edustajat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet. Kasvusopimuksella edistetään julkisen sektorin ja elinkeinoelämän jatkuvaa tavoitteellista vuoropuhelua.
Monistettavien sisältöalojen kasvusopimus-projektissa on rakennettu samaan aikaan useamman luovan sisältöalan yhteisiä kasvun rakenteita, tavoitteita ja niitä edistäviä toimenpiteitä. Monistettavien luovien alojen kasvusopimusprosessissa kokonaisuuden suunnitteluun ovat osallistuneet musiikki- kirjallisuus- ja peliala. Monistettaviin sisältöihin tyypillisesti kuuluva AV-ala ei ollut projektissa mukana, koska AV-ala on laatinut ja julkaissut oman kasvusopimuksensa vuonna 2023.
Monistettavien sisältöjen alojen kasvusopimukselle on muodostettu visio, tavoitteet, tavoitteita tukevat toimenpiteet sekä alustava kasvun mittaristo. Lisäksi projektissa on hahmoteltu myös laajemmin eri luovien alojen kasvusopimuksien toimintaperiaatteita. On tärkeää, että yksittäisistä kasvusopimuksista muodostuu looginen kokonaisuus ja kasvusopimuksien toiminta täydentää toisiaan.
2024-03-05T00:00:00ZEri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen SuomessaPesola, HannaSarvimäki, MattiVirkola, Tuomohttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654752024-03-12T15:37:51Z2024-03-04T00:00:00ZEri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa
Pesola, Hanna; Sarvimäki, Matti; Virkola, Tuomo
Selvitys tarkastelee eri syistä Suomeen muuttaneiden pärjäämistä työmarkkinoilla. Hyödynnämme Maahanmuuttoviraston tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti eri syistä maahan saapuneiden välillä. Kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat. Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Ansiotuloissa on suuria eroja vielä kymmenen vuoden jälkeen.
Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta erot häviävät melko pian. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset ja kymmenen vuoden jälkeenkin vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista. EU-kansalaisten ja opiskelun perusteella tulleiden keskitulot ovat reilut 80 % samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista kymmenen vuoden jälkeen.
2024-03-04T00:00:00Z