Ehdotus erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen
opetus- ja kulttuuriministeriö
07.03.2002
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-411-8Tiivistelmä
Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopetuksen strategiatyöryhmän määritteli tulevaisuuden vision seuraavasti:
Kaikille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Ammatillinen koulutus nähdään merkittävänä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjänä. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisessä ensisijaisena vaihtoehtona on integraatio eli koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteetön ammatillinen oppilaitos, jossa myös tukea tarvitseva opiskelija on tavallinen opiskelija. Ammatillista koulutusta kehitetään siten, että ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi yleistä koulutustarjontaa ja käytännön työtä oppilaitoksissa. Tarvittavin tukitoimin ja opetusta tarvittaessa mukauttamalla mahdollistetaan osallistuminen ammatilliseen koulutukseen kaikilla koulutusaloilla opiskelijan taustasta ja oppimisedellytyksistä riippumatta ottaen huomion kunkin alan erityisvaatimukset. Kehittämistoimien valmistelussa otetaan huomioon inkluusion eteneminen koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
Visiossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä esittää seuraavaa:
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Kaikilla tukea tarvitsevilla henkilöillä eri puolella maata tulee halutessaan olla mahdollisuus saada toisen asteen koulutusta ja mahdollisuus omien edellytysten ja kiinnostusten mukaiseen opiskeluun. Opiskelijan erityisten tukitoimien tarve tulee oppilaitoksessa selvittää siten, että henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma voidaan laatia säädösten mukaisesti. Lisäksi on huolehdittava siitä, että opiskelija saa HOJKS:n mukaiset palvelut koulutuksen aikana. Rahoitusperusteet tulee määritellä erityisopetuksen opiskelijoiden edellä mainittujen erilaisten tukipalveluiden ja erityisten opiskelujärjestelyiden tarpeen perusteella.
Vaikeimmin vammaisten ammatillinen koulutus tulee järjestää yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön lähtökohdat ja tarpeet. Vaikeimmin vammaisten henkilöiden opiskelumahdollisuudet tulee turvata koko maassa siten, että koulutus toteutetaan kiinteänä verkostoyhteistyönä eri toimijoiden ja hallinnonalojen välillä.
Integraatioperiaatteen toteutumiseksi ammatillisten oppilaitosten edellytyksiä erityisopetuksen järjestämiseen on parannettava. Ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan yhtenä painopistealueena tulee olla vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Lisäksi ammatillisten erityisoppilaitosten tehtävänä palvelu- ja kehittämiskeskuksina on tukea alueensa ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä. Siirtymävaiheen ohjauksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyö lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen kesken ei vielä toimi tarkoituksenmukaisesti.
Koulutetuista erityisopettajista on pulaa ammatillisessa koulutuksessa, ja yhä paheneva tilanne vaatii toimenpiteitä. Erityisopetuksen kehittäminen oppilaitoksissa edellyttää koko henkilöstön niin perus- kuin täydennyskoulutuksenkin kehittämistä. Erityisopetuksen kehittämiseksi tulee käynnistää erityisopetuksen laadullinen ja määrällinen arviointi.
Kaikille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Ammatillinen koulutus nähdään merkittävänä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjänä. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisessä ensisijaisena vaihtoehtona on integraatio eli koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteetön ammatillinen oppilaitos, jossa myös tukea tarvitseva opiskelija on tavallinen opiskelija. Ammatillista koulutusta kehitetään siten, että ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi yleistä koulutustarjontaa ja käytännön työtä oppilaitoksissa. Tarvittavin tukitoimin ja opetusta tarvittaessa mukauttamalla mahdollistetaan osallistuminen ammatilliseen koulutukseen kaikilla koulutusaloilla opiskelijan taustasta ja oppimisedellytyksistä riippumatta ottaen huomion kunkin alan erityisvaatimukset. Kehittämistoimien valmistelussa otetaan huomioon inkluusion eteneminen koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
Visiossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä esittää seuraavaa:
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Kaikilla tukea tarvitsevilla henkilöillä eri puolella maata tulee halutessaan olla mahdollisuus saada toisen asteen koulutusta ja mahdollisuus omien edellytysten ja kiinnostusten mukaiseen opiskeluun. Opiskelijan erityisten tukitoimien tarve tulee oppilaitoksessa selvittää siten, että henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma voidaan laatia säädösten mukaisesti. Lisäksi on huolehdittava siitä, että opiskelija saa HOJKS:n mukaiset palvelut koulutuksen aikana. Rahoitusperusteet tulee määritellä erityisopetuksen opiskelijoiden edellä mainittujen erilaisten tukipalveluiden ja erityisten opiskelujärjestelyiden tarpeen perusteella.
Vaikeimmin vammaisten ammatillinen koulutus tulee järjestää yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön lähtökohdat ja tarpeet. Vaikeimmin vammaisten henkilöiden opiskelumahdollisuudet tulee turvata koko maassa siten, että koulutus toteutetaan kiinteänä verkostoyhteistyönä eri toimijoiden ja hallinnonalojen välillä.
Integraatioperiaatteen toteutumiseksi ammatillisten oppilaitosten edellytyksiä erityisopetuksen järjestämiseen on parannettava. Ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan yhtenä painopistealueena tulee olla vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Lisäksi ammatillisten erityisoppilaitosten tehtävänä palvelu- ja kehittämiskeskuksina on tukea alueensa ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä. Siirtymävaiheen ohjauksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyö lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen kesken ei vielä toimi tarkoituksenmukaisesti.
Koulutetuista erityisopettajista on pulaa ammatillisessa koulutuksessa, ja yhä paheneva tilanne vaatii toimenpiteitä. Erityisopetuksen kehittäminen oppilaitoksissa edellyttää koko henkilöstön niin perus- kuin täydennyskoulutuksenkin kehittämistä. Erityisopetuksen kehittämiseksi tulee käynnistää erityisopetuksen laadullinen ja määrällinen arviointi.