• Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Valto etusivu
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Valto etusivu
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Vesihuollon erityistilannetyöryhmän loppuraportti - Ehdotukset toimenpiteiksi vesihuollon varautumisen kehittämiseksi


untranslated
Avaa tiedosto
trm 2005_7_Vesihuollon erityistilannetyöryhmän loppuraportti.pdf (287.2Kt)
Lataukset: 


maa- ja metsätalousministeriö
17.06.2005
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 7/2005
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
 
Tweet untranslated
 
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-225-5
Tiivistelmä
Suomi on arvioitu maailman parhaaksi maaksi, kun kriteerinä ovat uusiutuvien
vesivarojen määrä suhteutettuna kulutustarpeisiin sekä toisaalta vesivarojen käytön ja
suojelun hallinnointiin liittyvät eri tekijät. Suomessa käytettävissä olevista
uusiutuvista vesivaroista (vuosittainen virtaama mereen) käytetään eri tarkoituksiin
reilu 3 % ja tästä käyttömäärästä edelleen noin 18 % yhdyskuntien vedenhankintaan.
Näin ollen yhdyskuntien vesihuolto käyttää noin puoli prosenttia uusiutuvista
vesivaroista. Tällaisen erinomaisen yleistilanteen vallitessa on ehkä hieman
yllättävää, että yhdyskuntien vedenhankintaa ei kaikissa tapauksissa ole riittävästi
varmistettu. Vaikka tilanne on viime vuosina huomattavasti parantunut, puutteita
esiintyy vielä useilla paikkakunnilla. Puutteita on sekä nykyisten vedenottolähteiden
sekä niiden valuma-alueiden suojaamisessa että vaihtoehtoisten vedenottolähteiden
riittävyydessä.
Vesihuolto nähdään nykyisin pikemminkin välttämättömyyspalveluna kuin
kunnallistekniikkana. Vesihuollon toimivuus on välttämätöntä yhteiskunnan
perustoimintojen ylläpitämiseksi. Vesihuoltolaitokset toimivat toiminta-alueillaan
määräävässä markkina-asemassa olevina luonnollisina monopoleina, mink ä vuoksi
niiden toimintaan liittyy joukko lakisääteisiä velvollisuuksia. Puhtaan talousveden
saatavuuden ja asianmukaisen hule- ja jätevesiviemäröinnin ja käymäläjätehuollon
turvaamiseksi kaikissa tilanteissa tarvitaan sekä varautumista ja valmiussuunnittelua
että pitkäjänteisiä investointeja. Vesihuollosta vastuussa olevan henkilöstön hyvä
ammattitaito ja vesihuoltojärjestelmien suunnitelmallinen ylläpito ovat edellytyksiä
vesihuollon toimivuuden turvaamiseksi erityistilanteessa.
Varautumisen parantamiseksi tarvitaan myös kokonaistilanteen arviointia ja sen
pohjalta laadittavia yleisiä linjauksia. Edellisen kerran vesihuollon erityistilanteisiin
varautumista selvitettiin 1980-luvun lopulla maa- ja metsätalousministeriön
asettamassa vesihuollon erityistilannetyöryhmässä (Maa- ja metsätalousministeriö
1990). Tämän jälkeen varautuminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin
kohdistuviin uhkiin on tehostunut sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Yhtenä
syynä tähän on varautuminen terrorismin uhkaan, mutta valmiussuunnittelussa on
pyritty ottamaan huomioon myös luonnononnettomuuksiin ja tekniseen
toimintaympäristöön ja sen muutoksiin liittyvät uhkat.
Poikkeukselliset sääolot, Suomessa vuosina 2002-2003 vallinnut kuivuus ja kesän
2004 tulvat sekä myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset ovat tuoneet esiin
vesihuollon haavoittuvuuden ja tästä aiheutuvat varautumistarpeet. Myös
vesivälitteisiä epidemioita esiintyy vuosittain. Erityisesti pohjaveden
pilaantumistapaukset ovat aiheuttaneet vaikeuksia vedenhankinnalle. Taajamien ja
viemäriverkostojen tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Suomessa, vaikka ne yksittäisellä
paikkakunnalla saattavat olla harvinaisia.
Tulevaisuudessa on odotettavissa kuntien palvelurakenteen uudelleen järjestelyjä ja
kuntien välisen yhteistoiminnan lisääntymistä. Myös vesihuollossa kehitys on kohti
suurempia laitosyksiköitä. Samalla laitoskenttä monipuolistuu ja erilaiset
kumppanuudet myös yksityisen sektorin kanssa lisääntyvät. Vesihuoltopalveluista
tulee suurissa ja keskisuurissa taajamissa entistä selkeämmin kannattavaa
liiketoimintaa, joka tarvitsee sekä julkisuus- että mahdollisesti myös
9
viranomaisvalvontaa. Myös laitosten palvelutaso tulee määritellä entistä paremmin
niin normaali- kuin erityistilanteissakin.
Toimintaympäristön muutokset ja teknologian kehitys ovat luoneet joukon uusia
uhkatekijöitä kuten tietojärjestelmien haavoittuvuus, ympäristöön kohdistuvat riskit
sekä suunnitelmallinen vahingonteko ja ilkivalta. Vesihuoltoalan osaamisen
turvaaminen erityisesti vesihuoltolaitoksilla on suuri haaste, kun kilpailu osaavasta
työvoimasta kiristyy.
Vesihuoltolain mukaan vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden
johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä
eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä.
Tässä raportissa teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan vesihuolto on tarkastelun
piirissä siltä osin, kun se on liittynyt yhdyskuntien vesihuoltolaitoksiin tai on hajaasutusalueilla
asutukseen rinnastuvaa toimintaa.
Vesihuoltoa on käsitelty kokonaisuutena, jossa viemäröinnille ja jätevesien
käsittelylle aiheutuvat ongelmat ovat tarkasteluissa mukana. Näitä ei ole juuri
käsitelty aikaisemmissa vesihuollon erityistilanteita käsitelleissä mietinnöissä.
Työryhmä ei ole tarkastellut näin rajatun vesihuoltokäsitteen ulkopuolelle jäävää
osaa vesihuollosta eli käytännössä lähinnä teollisuuslaitosten omia erillisiä
vesihuoltoratkaisuja.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmä päätyi käsittelemään turvallisuustilanteita
kattavasti "putkirikoista terrori- iskuihin". Tässä suhteessa työ poikkeaa useista
aikaisemmista mietinnöistä ja valmiussuunnitteluohjeista, joiden lähtökohtana on
ollut varautuminen erityisesti valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin.
Erityistilanteet ovat yllätyksellisiä, mutta myös hitaasti kehittyviin prosesseihin kuten
pohjaveden pilaantumiseen tulisi varautua erityistilanteena. Työssä on korostettu
erityisesti riskien ehkäisyä ja ennalta varautumista.
Vesihuolto- ja valmiusasioiden parissa toimivien tahojen välinen yhteistyö
vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen parantamiseksi aloitettiin säännöllisillä
kokoontumisilla loppuvuodesta 2001. Taustalla olivat mm. New Yorkin terrori-iskut
11.9.2001. Tämän yhteistyön puitteissa laadittiin esiselvitys vesihuollon
erityistilanteisiin varautumisesta (Miettinen ja Vahala 2002) ja selvitys vesihuollon
riskeistä (Hannu Vikman Consulting 2004). Yhteistyötahot pitivät tarpeellisena
jatkaa tätä työtä kattavammalla ja syvällisemmällä tarkastelulla, jossa tehdyt
selvitykset toimisivat hyödyllisenä taustamateriaalina.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmän työ käynnistyi keväällä 2004. Tässä työryhmän
loppuraportissa on esitetty keskeisimmät keinot vesihuollon erityistilanteisiin
varautumisen parantamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta
vastaavat tahot. Toimenpiteille on asetettu tavoitteellinen aikataulu ja niiden
toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat on arvioitu, jos se on ollut mahdollista.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmän erityisenä tavoitteena on ollut ohjata
viranomaisille ja vesihuoltolaitoksille laadittavan oppaan laatimista. Tämän oppaan
vesihuollon erityistilanteisiin varautumisesta on laatinut Hannu Vikman Consulting.
Oppaassa esitellään erilaisia vaaroja ja uhkatekijöitä ja niistä mahdollisesti
10
vesihuollolle aiheutuvia erityistilanteita ja niiden seurauksia, erilaisia vaihtoehtoisia
ja toisiaan täydentäviä toimia uhkien ja vaarojen toteutumisen ehkäisemiseksi sekä
opastetaan toimimaan määrätietoisesti ja tehokkaasti erityistilanteissa, kun niiden
ehkäiseminen ei ole onnistunut. Opas ehdotetaan julkaistavaksi maa- ja
metsätalousministeriön julkaisusarjassa. Oppaan keskeistä sisältöä ehdotetaan lisäksi
sisällytettäväksi soveltuvin osin eri toimijoiden www-sivuille.
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasianministeriö
Oikeusministeriö
Sisäministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto@vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasianministeriö
Oikeusministeriö
Sisäministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto@vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto