Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018
Kärkkäinen, Olli; Tervola, Jussi (2018-09-26)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kärkkäinen, Olli
Tervola, Jussi
Valtioneuvoston kanslia
26.09.2018
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-610-2Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten talouspolitiikan työllisyysvaikutukset voidaan huomioida myös tuloerovaikutuksia arvioitaessa. Kysymystä on lähestytty mikrosimulointimenetelmällä, jossa sovelletaan lainsäädännössä esiintyviä etuuksien ja verotuksen laskukaavoja väestön tulotietoihin. Työllisyysvaikutus on arvioitu työnteon kannustimien muutosten kautta ja taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella valitulla työn tarjonnan joustolla. Menetelmää on sovellettu vuosien 2015–2018 sosiaaliturvan ja verotuksen muutosten vaikutusten arviointiin. Kun työllisyysvaikutusta ei huomioida, vuosien 2015–2018 politiikka on ollut hieman tuloeroja kasvattavaa. Keskeisiä tuloeroja kasvattavia toimia ovat olleet sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Gini-kertoimella mitattuna päätösten tuloeroja kasvattava vaikutus on noin 0,2–0,3 prosenttiyksikköä. Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat samanaikaisesti parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia, ja siten niiden arvioidaan lisäävän työllisyyttä. Täsmälliset tulokset riippuvat mm. siitä kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin ja miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista. Oletusjoustolla arvioituna hallituskauden päätösten työllisyyttä lisäävä vaikutus on 33 000 – 42 000 henkilötyövuotta. Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvavat arviolta enää vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan eli 0–0,2 prosenttiyksikköä Gini-kertoimella mitattuna.