Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen meripolitiikan linjauksista. Itämereltä valtamerille
Valtioneuvoston kanslia
24.01.2019
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:4
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-689-8
English
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-689-8
Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaEnglish
Tiivistelmä
Linjauksissa määritellään Suomen valtamerille ulottuvan meripolitiikan painopisteet ja toimet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena on, että Suomi kehittää meripolitiikasta selkeän vahvuusalueen.
Meripolitiikan kärjiksi on valittu merten suojelu, merilogistiikka, meriklusteri ja merellinen tuotanto. Kaikkiin näihin kärkiin liittyvät horisontaalisina teemoina automatisaatio, digitalisaatio ja data; osaaminen, tutkimus ja koulutus; EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen; turvallinen toimintaympäristö; sekä rahoitus. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteet ja kestävän sinisen kasvun periaatteet ohjaavat kaikkia esitettyjä toimia.
Meripolitiikan visiossa Suomi vaikuttaa globaalisti ja tuottaa ratkaisuja siihen, että meriluonnonvarojen käyttö on kestävää, meriympäristön tila on hyvä ja ilmastonmuutos ei ylitä valtamerten kestokykyä. Suomella on korkeatasoinen meriosaaminen ja innovatiivinen, jatkuvasti menestyvä meriklusteri sekä toimiva että turvallinen ja ympäristövastuullinen logistiikka.
Meriympäristöön kohdistuu jatkuvasti yhä enemmän paineita: ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja happamoituminen, roskaantuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rehevöityminen sekä ylikalastus. Suomi lisää vaikuttamista kansainväliseen merten hallinnointiin, suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvään päätöksentekoon. Meriliikenne ja koko logistiikka ovat suurten muutosten edessä. Tavoitteena on, että merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä. Meriklusteri ja sen taloudellinen ekosysteemi on jo nyt merkittävä teollisuussektori Suomessa. Klusterissa on yli 3000 yritystä jotka työllistävät 50 000 henkilöä ja jonka kokonaisliikevaihto on 13 miljardia euroa. Klusterin vahvuuksia ovat yhteistyö ja verkostot. Kilpailukyvyn ylläpitäminen ja avautuvien markkinoiden hyödyntäminen ovat avaintekijöitä meriklusterin kasvulle. Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä globaalisti hyödyntäen korkeaa teknologiaa, vaihtoehtoisia viljelytekniikoita ja -lajeja. Suomalaista merellistä energia-osaamista voidaan kehittää, skaalata ja viedä tavoitteena kestävä ja mahdollisimman hiilineutraali energiantuotanto.
Valtioneuvoston kanslia asetti 24.10.2016 eri ministeriöitä edustavan Itämeri- ja meripolitiikan ohjausryhmän valmistelemaan valtioneuvoston Itämeri-selonteon päivittämistä sekä kehittämään ja koordinoimaan kansallista meripolitiikkaa. Työn ensimmäisessä vaiheessa ohjausryhmä laati Suomen Itämeren alueen strategian. Tähän asiakirjaan liittyvistä mahdollisista määrärahatarpeista linjataan osana Julkisen talouden suunnitelmaa ja talousarviokäsittelyä.
Meripolitiikan kärjiksi on valittu merten suojelu, merilogistiikka, meriklusteri ja merellinen tuotanto. Kaikkiin näihin kärkiin liittyvät horisontaalisina teemoina automatisaatio, digitalisaatio ja data; osaaminen, tutkimus ja koulutus; EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen; turvallinen toimintaympäristö; sekä rahoitus. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteet ja kestävän sinisen kasvun periaatteet ohjaavat kaikkia esitettyjä toimia.
Meripolitiikan visiossa Suomi vaikuttaa globaalisti ja tuottaa ratkaisuja siihen, että meriluonnonvarojen käyttö on kestävää, meriympäristön tila on hyvä ja ilmastonmuutos ei ylitä valtamerten kestokykyä. Suomella on korkeatasoinen meriosaaminen ja innovatiivinen, jatkuvasti menestyvä meriklusteri sekä toimiva että turvallinen ja ympäristövastuullinen logistiikka.
Meriympäristöön kohdistuu jatkuvasti yhä enemmän paineita: ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja happamoituminen, roskaantuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rehevöityminen sekä ylikalastus. Suomi lisää vaikuttamista kansainväliseen merten hallinnointiin, suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvään päätöksentekoon. Meriliikenne ja koko logistiikka ovat suurten muutosten edessä. Tavoitteena on, että merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä. Meriklusteri ja sen taloudellinen ekosysteemi on jo nyt merkittävä teollisuussektori Suomessa. Klusterissa on yli 3000 yritystä jotka työllistävät 50 000 henkilöä ja jonka kokonaisliikevaihto on 13 miljardia euroa. Klusterin vahvuuksia ovat yhteistyö ja verkostot. Kilpailukyvyn ylläpitäminen ja avautuvien markkinoiden hyödyntäminen ovat avaintekijöitä meriklusterin kasvulle. Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä globaalisti hyödyntäen korkeaa teknologiaa, vaihtoehtoisia viljelytekniikoita ja -lajeja. Suomalaista merellistä energia-osaamista voidaan kehittää, skaalata ja viedä tavoitteena kestävä ja mahdollisimman hiilineutraali energiantuotanto.
Valtioneuvoston kanslia asetti 24.10.2016 eri ministeriöitä edustavan Itämeri- ja meripolitiikan ohjausryhmän valmistelemaan valtioneuvoston Itämeri-selonteon päivittämistä sekä kehittämään ja koordinoimaan kansallista meripolitiikkaa. Työn ensimmäisessä vaiheessa ohjausryhmä laati Suomen Itämeren alueen strategian. Tähän asiakirjaan liittyvistä mahdollisista määrärahatarpeista linjataan osana Julkisen talouden suunnitelmaa ja talousarviokäsittelyä.