Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018 : Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi
Noro, Anja (2019-02-14)
Noro, Anja
Sosiaali- ja terveysministeriö
14.02.2019
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 61/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4022-2Tiivistelmä
Raportissa esitellään omais- ja perhehoidon tilasto- ja tutkimustietoa useasta eri näkökulmasta. Raporttiin sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tilaama selvitys omaishoidon tuesta annettuun lakiin, perhehoitolakiin ja sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten vaikutuksista ja lakien toimeenpanoon suunnatun valtionosuuden käytöstä kunnissa, artikkelit Kelan ja Kuntaliiton tekemistä selvityksistä, valtakunnallisia tilastotietoja ja järjestöjen toiminnan tarkastelua.
Omais- ja perhehoidon kehitystä on arvioitu kootun tiedon pohjalta ja tehty päätelmiä ja suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Omaishoidon määrä on hieman lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti iäkkäillä. Maakuntien välillä on isoja eroja omaishoidon peittävyydessä. Omaishoitajat ovat useimmiten eläkeikäisiä ja naisia. Omaishoitajille on kunnissa lisätty valmennusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Joissakin maakunnissa on lisätty kiertäviä perhehoitajia mahdollistamaan omaishoitajien vapaiden pitämistä. Omaishoitajien vapaiden pitäminen on hieman lisääntynyt. Iäkkäiden perhehoitoa on lisätty etenkin I&O –kärkihankkeen kokeilumaakunnissa.
Kunnille myönnetty valtionosuuden lisäys (95 milj. euroa) on lisännyt joidenkin kuntien tukea omais- ja perhehoitajille, osassa kuntia lisärahoituksen vaikutuksia ei pystytty arvioimaan.
Omais- ja perhehoidon kehitystä on arvioitu kootun tiedon pohjalta ja tehty päätelmiä ja suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Omaishoidon määrä on hieman lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti iäkkäillä. Maakuntien välillä on isoja eroja omaishoidon peittävyydessä. Omaishoitajat ovat useimmiten eläkeikäisiä ja naisia. Omaishoitajille on kunnissa lisätty valmennusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Joissakin maakunnissa on lisätty kiertäviä perhehoitajia mahdollistamaan omaishoitajien vapaiden pitämistä. Omaishoitajien vapaiden pitäminen on hieman lisääntynyt. Iäkkäiden perhehoitoa on lisätty etenkin I&O –kärkihankkeen kokeilumaakunnissa.
Kunnille myönnetty valtionosuuden lisäys (95 milj. euroa) on lisännyt joidenkin kuntien tukea omais- ja perhehoitajille, osassa kuntia lisärahoituksen vaikutuksia ei pystytty arvioimaan.