Harrastamisen strategia
Opetus- ja kulttuuriministeriö
15.02.2019
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-621-8Tiivistelmä
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho asetti syyskuussa 2018 työryhmän valmistelemaan harrastamisen strategiaa. Työryhmä valmisteli opetus- ja kulttuuriministeriölle harrastamisen strategia-asiakirjan toimenpide-ehdotuksineen ja luovutti sen ministerille 15.2.2019.
Harrastuksilla on tärkeä asema lasten ja nuorten identiteetin vahvistamisessa ja elämässä. Suomessa harrastaminen on vahva osa hyvinvointia ja kansalaisyhteiskuntaa. Kunnat, kolmas sektori ja yritykset ovat merkittävässä roolissa harrastustoiminnan järjestäjinä. Valtionhallinto edistää harrastamista eri linjauksin, toimenpitein ja rahoituksin.
Harrastamisen strategian kohderyhmä ovat 6–25-vuotiaat lapset ja nuoret. Strategian pääpainot ovat koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen lisäämisessä sekä niiden lasten ja nuorten tavoittamisessa, joilla ei ole mahdollisuutta mieleiseen harrastukseen.
Harrastamisen strategia sisältää neljä strategista painopistettä, jotka sisältävät eritasoisia toimenpiteitä harrastamisen edistämiseksi vaalikaudella 2019-2023. Painopisteet ovat:
• Koulun yhteydessä järjestettävän harrastustoiminnan lisääminen
• Huomio erityistä tukea tarvitseviin / aliedustettuihin ryhmiin ja vähävaraisten perheiden harrastusmahdollisuuksiin
• Rahoituksen sekä seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen
• Strategisen ohjauksen tiivistäminen, terävöittäminen ja vision kirkastaminen
Lisäksi työryhmä on esittänyt strategiassa tulevalle hallituskaudelle 2019-2023 hallitusohjelmatavoitteita.
Strategian toimenpide-ehdotukset kohdistuvat ministeriölle, kunnille ja kolmannelle sektorille. Toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen voivat osallistua ministeriöt, kunnat, järjestöt, yhdistykset, säätiöt ja yritykset sekä oppilaitokset. Toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on kannustaa toimijoita yhteistyössä luomaan mahdollisuuksia lasten ja nuorten harrastustoiminnalle.
Harrastuksilla on tärkeä asema lasten ja nuorten identiteetin vahvistamisessa ja elämässä. Suomessa harrastaminen on vahva osa hyvinvointia ja kansalaisyhteiskuntaa. Kunnat, kolmas sektori ja yritykset ovat merkittävässä roolissa harrastustoiminnan järjestäjinä. Valtionhallinto edistää harrastamista eri linjauksin, toimenpitein ja rahoituksin.
Harrastamisen strategian kohderyhmä ovat 6–25-vuotiaat lapset ja nuoret. Strategian pääpainot ovat koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen lisäämisessä sekä niiden lasten ja nuorten tavoittamisessa, joilla ei ole mahdollisuutta mieleiseen harrastukseen.
Harrastamisen strategia sisältää neljä strategista painopistettä, jotka sisältävät eritasoisia toimenpiteitä harrastamisen edistämiseksi vaalikaudella 2019-2023. Painopisteet ovat:
• Koulun yhteydessä järjestettävän harrastustoiminnan lisääminen
• Huomio erityistä tukea tarvitseviin / aliedustettuihin ryhmiin ja vähävaraisten perheiden harrastusmahdollisuuksiin
• Rahoituksen sekä seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen
• Strategisen ohjauksen tiivistäminen, terävöittäminen ja vision kirkastaminen
Lisäksi työryhmä on esittänyt strategiassa tulevalle hallituskaudelle 2019-2023 hallitusohjelmatavoitteita.
Strategian toimenpide-ehdotukset kohdistuvat ministeriölle, kunnille ja kolmannelle sektorille. Toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen voivat osallistua ministeriöt, kunnat, järjestöt, yhdistykset, säätiöt ja yritykset sekä oppilaitokset. Toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on kannustaa toimijoita yhteistyössä luomaan mahdollisuuksia lasten ja nuorten harrastustoiminnalle.