Mahdollisuudet helpottaa epäorgaanisten lannoitteiden tuontia
Aakkula, Jyrki; Berlin, Titta; Irz, Xavier; Jansik, Csaba; Karhula, Timo; Kiviranta, Hannu; Latukka, Arto; Mannio, Jaakko; Niskanen, Olli; Ovaska, Sami; Salo, Tapio; Suomi, Johanna (2019-03-18)
Lataukset:
Aakkula, Jyrki
Berlin, Titta
Irz, Xavier
Jansik, Csaba
Karhula, Timo
Kiviranta, Hannu
Latukka, Arto
Mannio, Jaakko
Niskanen, Olli
Ovaska, Sami
Salo, Tapio
Suomi, Johanna
Maa- ja metsätalousministeriö
18.03.2019
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:9This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-893-0Tiivistelmä
Selvityksessä tarkastellaan epäorgaanisten lannoitteiden markkinoita ja mahdollisuuksia helpottaa epäorgaanisten lannoitteiden tuontia EU-maista ja kolmansista maista. Käsiteltäviä asioita ovat kilpailu lannoitemarkkinoilla, lannoitekaupan rakenne Suomessa ja EU:ssa sekä kansallisen ja tulevan EU-lainsäädännön vaatimukset ja vaikutukset. Lisäksi arvioidaan lannoitekustannuksen merkitystä tilatason kannattavuuteen ja viljelijöiden mahdollisuuksia lisätä markkinavoimaansa epäorgaanisilla lannoitemarkkinoilla. Selvityksessä käydään läpi myös sitä, mitä ympäristö-, elintarviketurvallisuus- ja terveysriskejä sisältyy epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin vapauttamiseen.
Selvityksen keskeisiä havaintoja ovat, että lannoitteiden hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet Suomessa 2000-luvun alkuun verrattuna ja että indeksitarkastelun perusteella Suomen lannoitehintataso sijoittuu EU-maiden korkeimpien joukkoon. Onkin selvää, että epäorgaanisten lannoitteiden korkea hintataso vaikuttaa haitallisesti maatilojen kannattavuuteen. On kuitenkin huomattava, että suomalaisten maatilojen tuotantokustannuksesta lannoitteiden osuus oli keskimäärin vain noin 4 % vuonna 2016.
Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen lainsäädännöllisiä esteitä lieventämällä todennäköisesti lisäisi kilpailua lannoitemarkkinoilla ja pudottaisi jonkin verran lannoitteiden hintoja. Tuonnin helpottamista ei kuitenkaan pitäisi toteuttaa luopumalla Suomen kadmiumpoikkeuksesta, sillä siitä aiheutuisi erityisesti pienten lasten terveydelle merkittäviä riskejä, koska heidän keskimääräinen kadmiumaltistuksensa on jo tällä hetkellä vaarallisen korkealla tasolla.
Selvityksen keskeisiä havaintoja ovat, että lannoitteiden hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet Suomessa 2000-luvun alkuun verrattuna ja että indeksitarkastelun perusteella Suomen lannoitehintataso sijoittuu EU-maiden korkeimpien joukkoon. Onkin selvää, että epäorgaanisten lannoitteiden korkea hintataso vaikuttaa haitallisesti maatilojen kannattavuuteen. On kuitenkin huomattava, että suomalaisten maatilojen tuotantokustannuksesta lannoitteiden osuus oli keskimäärin vain noin 4 % vuonna 2016.
Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen lainsäädännöllisiä esteitä lieventämällä todennäköisesti lisäisi kilpailua lannoitemarkkinoilla ja pudottaisi jonkin verran lannoitteiden hintoja. Tuonnin helpottamista ei kuitenkaan pitäisi toteuttaa luopumalla Suomen kadmiumpoikkeuksesta, sillä siitä aiheutuisi erityisesti pienten lasten terveydelle merkittäviä riskejä, koska heidän keskimääräinen kadmiumaltistuksensa on jo tällä hetkellä vaarallisen korkealla tasolla.