Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
26.02.2020
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:16This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-715-4Tiivistelmä
Työryhmä ehdottaa, että säädettäisiin laki esittävän taiteen edistämisestä, joka korvaisi nykyisen teatteri- ja orkesterilain. Lain nimi ja soveltamisala kattaisivat kaikki esittävän taiteen muodot. Esittävän taiteen toimintayksikkö voitaisiin hyväksyä valtionosuusjärjestelmän piiriin toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Valtionosuuden edellytysten täyttymistä arvioitaisiin määräajoin. Rahoituksen ennakoitavuuden ja toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun edellytysten lisäämiseksi otettaisiin käyttöön henkilötyövuosien määrää koskeva monivuotinen rahoitussuunnitelma. Rahoitussuunnitelmakausi olisi kuusi tai kolme vuotta.
Lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia esittävän taiteen valtionosuutta koskevien säännösten osalta. Valtionosuusjärjestelmän laskennallisina perusteina säilyisivät toteutuneiden kustannusten perusteella laskettava yksikköhinta ja valtionosuuden perusteeksi vahvistettava henkilötyövuosimäärä. Yksikköhinta laskettaisiin taidelaitosmuodoittain erikseen musiikille ja muulle esittävälle taiteelle. Valtionosuusprosentti olisi pääsääntöisesti 37. Erityyppisten taidelaitosten toimintakentässä sekä kustannus- ja tulorakenteessa olevia eroja voitaisiin ottaa huomioon myöntämällä valtionosuus korotetun valtionosuusprosentin (60) mukaisena osaan toimintayksikön henkilötyövuosista. Tällä korvattaisiin nykyisin valtionosuuden lisäksi samaan toimintaan myönnettävät harkinnanvaraiset valtionavustukset. Korotetun valtionosuusprosentin mukaista valtionosuutta voitaisiin myöntää, jos huomattava osa toimintayksikön toiminnasta on kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän on muu toimintayksikön toimintaan liittyvä erityinen kulttuuripoliittinen syy.
Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimisten teattereiden rahoitusasema säilyisi nykyisellään siten, että niiden valtionosuusprosentti olisi koko toiminnan osalta 60.
Lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia esittävän taiteen valtionosuutta koskevien säännösten osalta. Valtionosuusjärjestelmän laskennallisina perusteina säilyisivät toteutuneiden kustannusten perusteella laskettava yksikköhinta ja valtionosuuden perusteeksi vahvistettava henkilötyövuosimäärä. Yksikköhinta laskettaisiin taidelaitosmuodoittain erikseen musiikille ja muulle esittävälle taiteelle. Valtionosuusprosentti olisi pääsääntöisesti 37. Erityyppisten taidelaitosten toimintakentässä sekä kustannus- ja tulorakenteessa olevia eroja voitaisiin ottaa huomioon myöntämällä valtionosuus korotetun valtionosuusprosentin (60) mukaisena osaan toimintayksikön henkilötyövuosista. Tällä korvattaisiin nykyisin valtionosuuden lisäksi samaan toimintaan myönnettävät harkinnanvaraiset valtionavustukset. Korotetun valtionosuusprosentin mukaista valtionosuutta voitaisiin myöntää, jos huomattava osa toimintayksikön toiminnasta on kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän on muu toimintayksikön toimintaan liittyvä erityinen kulttuuripoliittinen syy.
Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimisten teattereiden rahoitusasema säilyisi nykyisellään siten, että niiden valtionosuusprosentti olisi koko toiminnan osalta 60.