Rakenteellinen kilpailukyky
Ylhäinen, Ilkka; Ali-Yrkkö, Jyrki; Fornaro, Paolo; Pajarinen, Mika (2020-03-30)
Ylhäinen, Ilkka
Ali-Yrkkö, Jyrki
Fornaro, Paolo
Pajarinen, Mika
valtioneuvoston kanslia
30.03.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-836-6Tiivistelmä
Raportissa esitellään uusi rakenteellisen kilpailukyvyn viitekehys ja indeksi, jota voidaan käyttää Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytysten seurannassa. Lähtökohtana käytetään ns. kilpailukykypyramidia (Pajarinen, Rouvinen & Ylhäinen, 2017), jossa kilpailukyky on purettu eri osatekijöihin; välttämättömiin pitkän aikavälin perusteisiin ja lyhyemmän aikavälin ajureihin.
Suomi sijoittuu uuden kilpailukykyindeksimme vuoden 2019 vertailussa 38 maan joukossa neljänneksi – edellään Sveitsi, Tanska ja Alankomaat sekä perässään Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja. Suomen sijoitus on parempi kilpailukyvyn pitkän aikavälin perusteissa (4.) kuin nopeampiliikkeisissä ajureissa (9.). Kilpailukyvyn eri osatekijöitä tarkasteltaessa Suomi on kärkiviisikossa kaikissa muissa lohkoissa paitsi työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen indekseissä – työmarkkinoita koskevassa indeksissä olemme vasta 23. ja luovaa uudistumista koskevissa indeksissä sijalukumme on 14. Suomen kokonaiskehitys on ollut nousuvoittoista vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2019 vertailussa mittarimme antaa IMD:n ja WEF:n kilpailukykyindeksejä positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä suhteessa muihin maihin – joidenkin suurempien vertailumaiden, kuten Saksan, jäädessä kauemmaksi kärjestä.
Tilastollisessa analyysissa selvitettiin kilpailukykyindeksimme yhteyttä hyvinvoinnin mittarina toimivaan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kehitykseen. Tilastollisen tarkastelun perusteella kilpailukykyindeksimme kuvaa hyvin nykyhetken tilannetta – indeksin tasolla tai muutoksella ei kuitenkaan havaittu olevan ennustearvoa bkt per capitan tulevan kehityksen suhteen. Rakenteellista kilpailukykyä mittaavan indeksin keskeisin käyttökohde onkin ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen sekä keskeisten kansallisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen.
Suomi sijoittuu uuden kilpailukykyindeksimme vuoden 2019 vertailussa 38 maan joukossa neljänneksi – edellään Sveitsi, Tanska ja Alankomaat sekä perässään Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja. Suomen sijoitus on parempi kilpailukyvyn pitkän aikavälin perusteissa (4.) kuin nopeampiliikkeisissä ajureissa (9.). Kilpailukyvyn eri osatekijöitä tarkasteltaessa Suomi on kärkiviisikossa kaikissa muissa lohkoissa paitsi työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen indekseissä – työmarkkinoita koskevassa indeksissä olemme vasta 23. ja luovaa uudistumista koskevissa indeksissä sijalukumme on 14. Suomen kokonaiskehitys on ollut nousuvoittoista vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2019 vertailussa mittarimme antaa IMD:n ja WEF:n kilpailukykyindeksejä positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä suhteessa muihin maihin – joidenkin suurempien vertailumaiden, kuten Saksan, jäädessä kauemmaksi kärjestä.
Tilastollisessa analyysissa selvitettiin kilpailukykyindeksimme yhteyttä hyvinvoinnin mittarina toimivaan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kehitykseen. Tilastollisen tarkastelun perusteella kilpailukykyindeksimme kuvaa hyvin nykyhetken tilannetta – indeksin tasolla tai muutoksella ei kuitenkaan havaittu olevan ennustearvoa bkt per capitan tulevan kehityksen suhteen. Rakenteellista kilpailukykyä mittaavan indeksin keskeisin käyttökohde onkin ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen sekä keskeisten kansallisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen.