Yhteisiin viestinnän linjauksiin? Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viestintää selvittäneen työryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö
2001
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita = Social- och hälsovårdsministeriets promemorior = Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health 2000:25This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223029Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1999 työryhmän pohtimaan hallinnonalan yhteistyötä ja työnjakoa viestinnässä. Tavoitteena oli määritellä mahdollisuudet viestinnän yhteisiin linjauksiin ja esittää ehdotukset työnjaon ja yhteistyön kehittämiseksi.
Työryhmä käsitteli hallinnonalan viestintää aiemmin tehtyjen kartoitusten tulosten perusteella, niissä käytetyn nelijaon (päivittäisviestintä, lehdet, julkaisutoiminta, verkkoviestintä) mukaisesti. Työryhmä otti lisäksi kantaa mm. hallinnonalan profiloitumiseen, viestinnän asemaan organisaatiossa ja viestinnän resursointiin sekä kansalaistiedottamiseen ja kansainväliseen viestintään.
Työryhmä esittää hallinnonalan johtoryhmälle, että sen jäsenet kehittäisivät toimintayksikkönsä viestintää tässä raportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Se esittää myös, että hallinnonala määrittelisi viestinnän osaksi johtamista, tiedolla vaikuttamista ja tieto-ohjaamista. Se suosittaa, että viestintä organisoidaan toimimaan suoraan ylimmän johdon alaisuudessa. Jokaisen toimintayksikön tulee varmistaa, että viestintä hoidetaan ammattimaisesti. Työryhmä suosittaa tiedottajan viran perustamista niihin virastoihin, joilla sellaista ei vielä ole.
Työryhmä esittää yhteisen yhteisökuvatutkimuksen teettämistä hallinnonalan profiilin selvittämiseksi. Se esittää, että hallinnonalalle perustetaan pysyvä viestinnästä vastaavien neuvottelukunta, joka kehittää yhteistä viestintää ja luo mielikuvaa koko hallinnonalasta, ottaa kantaa kehitystrendeihin sekä varmistaa yhteistyön ja tukee osaamista. Lehtien toimittajien tiedonvaihtoa esitetään parannettavaksi perustamalla heille yhteistyöverkosto.
Verkkojulkaisemisen yleistyessä painettujen lehtien elinvoima täytyy punnita. Hallinnonalan lehdistä ehdotetaan tehtäväksi lukijatutkimus, joka mahdollistaa tarkemman arvion lehtien kohdentumisesta. Julkaisutoiminnassa erityisesti vähän julkaisuja tekevät voisivat hyödyntää yhteishankintoja. Työryhmä kannustaa toimintayksikköjä julkaisuyhteistyöhön sekä tiedon kansantajuistamiseen, jotta tiedon hyödynnettävyys paranisi. Julkaisujen tietoaines halutaan kaikkien hallinnonalan yksikköjen käyttöön extranetissä.
Verkkoviestintä nähdään tulevaisuuden yhteistyömuotona ja hallinnonalan kokonaisprofiilin rakentamisen välineenä. Työryhmä esittää hallinnonalan yhteisen palveluportin rakentamista verkkoon ja pelisääntöjä sen ylläpitämisessä.
Työryhmä käsitteli hallinnonalan viestintää aiemmin tehtyjen kartoitusten tulosten perusteella, niissä käytetyn nelijaon (päivittäisviestintä, lehdet, julkaisutoiminta, verkkoviestintä) mukaisesti. Työryhmä otti lisäksi kantaa mm. hallinnonalan profiloitumiseen, viestinnän asemaan organisaatiossa ja viestinnän resursointiin sekä kansalaistiedottamiseen ja kansainväliseen viestintään.
Työryhmä esittää hallinnonalan johtoryhmälle, että sen jäsenet kehittäisivät toimintayksikkönsä viestintää tässä raportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Se esittää myös, että hallinnonala määrittelisi viestinnän osaksi johtamista, tiedolla vaikuttamista ja tieto-ohjaamista. Se suosittaa, että viestintä organisoidaan toimimaan suoraan ylimmän johdon alaisuudessa. Jokaisen toimintayksikön tulee varmistaa, että viestintä hoidetaan ammattimaisesti. Työryhmä suosittaa tiedottajan viran perustamista niihin virastoihin, joilla sellaista ei vielä ole.
Työryhmä esittää yhteisen yhteisökuvatutkimuksen teettämistä hallinnonalan profiilin selvittämiseksi. Se esittää, että hallinnonalalle perustetaan pysyvä viestinnästä vastaavien neuvottelukunta, joka kehittää yhteistä viestintää ja luo mielikuvaa koko hallinnonalasta, ottaa kantaa kehitystrendeihin sekä varmistaa yhteistyön ja tukee osaamista. Lehtien toimittajien tiedonvaihtoa esitetään parannettavaksi perustamalla heille yhteistyöverkosto.
Verkkojulkaisemisen yleistyessä painettujen lehtien elinvoima täytyy punnita. Hallinnonalan lehdistä ehdotetaan tehtäväksi lukijatutkimus, joka mahdollistaa tarkemman arvion lehtien kohdentumisesta. Julkaisutoiminnassa erityisesti vähän julkaisuja tekevät voisivat hyödyntää yhteishankintoja. Työryhmä kannustaa toimintayksikköjä julkaisuyhteistyöhön sekä tiedon kansantajuistamiseen, jotta tiedon hyödynnettävyys paranisi. Julkaisujen tietoaines halutaan kaikkien hallinnonalan yksikköjen käyttöön extranetissä.
Verkkoviestintä nähdään tulevaisuuden yhteistyömuotona ja hallinnonalan kokonaisprofiilin rakentamisen välineenä. Työryhmä esittää hallinnonalan yhteisen palveluportin rakentamista verkkoon ja pelisääntöjä sen ylläpitämisessä.