Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan toimivuus. Selvitysmiesraportti
Jämsén, Raimo (2003)
Jämsén, Raimo
Sosiaali- ja terveysministeriö
2003
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2003:12This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504224733Tiivistelmä
Selvitysmiestyössä arvioitiin maksupolitiikan tilannetta, maksusäädösten toimivuutta, maksukattoja sekä maksujen hallinnointia. Työ painottui kuntien järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuihin. Työ on osa kansallisen terveyshankkeen toimeenpanovaihetta.
Kymmenen viime vuoden aikana asiakasmaksuihin ja sairausvakuutuksen omavastuisiin on tehty lukuisia muutoksia. Tuloksena on ollut valtakunnallisen maksupolitiikan hämärtyminen. Kuntien maksupolitiikka on painottunut maksutulojen maksimointiin. Asiakasmaksusäädöksiä pidetään liian monimutkaisina ja tulkintatilanteita aiheuttavina. Säädösten horjuva ja kirjava tulkinta aiheuttaa asiakkaiden eriarvoista kohtelua sekä kunnan sisällä että kuntien kesken.
On syytä selventää, mihin maksuilla pyritään. Asian mittavuuden ja sosiaali- ja terveyspoliittisen merkittävyyden takia maksupolitiikkaa koskeva laaja-alainen työ tulisi aloittaa mahdollisimman pian ja taata sille vahva poliittinen tuki. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan tulisi ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan (ml. sairausvakuutuksen omavastuut) ja asiakasmaksusäännösten uudistaminen sekä maininta sosiaali- ja terveydenhuollon maksupoliittisen toimikunnan asettamisesta laatimaan vuoden 2004 loppuun mennessä ehdotukset maksu
politiikan kokonaisuudistuksesta.
Kuntasektorin maksukaton toteutus ja seuranta on hyvin voimakkaan arvostelun kohteena. Huomattavalta osin käsipelinä tapahtuva maksukattotyö vaatii paljon henkilötyöpanosta eikä motivoi työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.
Kuntasektorin asiakasmaksujen ja sairausvakuutuksen omavastuiden yhteistä maksukattoa varten tarvitaan rekisteri, johon maksuja ja omavastuita koskevat tiedot kerättäisiin ja jossa ne säilytettäisiin. Tulisi selvittää Kansaneläkelaitoksen mahdollisuutta toimia yhteisen maksukaton hallinnoijana ja sen edellyttämänä rekisterin hoitajana. Uuden tulevan hallituksen hallitusohjelmassa tulisi ottaa tavoitteeksi yhteisen maksukaton toteuttaminen vuoden 2007 alussa.
Selvitysmiehelle annettujen tietojen perusteella terveydenhuollon laskuista hieman yli 90 prosentilta saatiin maksu. Ulosottoon menee lukumääräisesti paljon laskuja. Niiden keskimääräinen suuruus näyttää olevan varsin pieni. Maksujen hallinnoinnin ongelmat ja kustannukset on alettu tiedostaa vasta aivan viime vuosina. On huomattavaa tarvetta laskutuskäytäntöjen uudistamiseen monella tapaa
Kymmenen viime vuoden aikana asiakasmaksuihin ja sairausvakuutuksen omavastuisiin on tehty lukuisia muutoksia. Tuloksena on ollut valtakunnallisen maksupolitiikan hämärtyminen. Kuntien maksupolitiikka on painottunut maksutulojen maksimointiin. Asiakasmaksusäädöksiä pidetään liian monimutkaisina ja tulkintatilanteita aiheuttavina. Säädösten horjuva ja kirjava tulkinta aiheuttaa asiakkaiden eriarvoista kohtelua sekä kunnan sisällä että kuntien kesken.
On syytä selventää, mihin maksuilla pyritään. Asian mittavuuden ja sosiaali- ja terveyspoliittisen merkittävyyden takia maksupolitiikkaa koskeva laaja-alainen työ tulisi aloittaa mahdollisimman pian ja taata sille vahva poliittinen tuki. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan tulisi ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan (ml. sairausvakuutuksen omavastuut) ja asiakasmaksusäännösten uudistaminen sekä maininta sosiaali- ja terveydenhuollon maksupoliittisen toimikunnan asettamisesta laatimaan vuoden 2004 loppuun mennessä ehdotukset maksu
politiikan kokonaisuudistuksesta.
Kuntasektorin maksukaton toteutus ja seuranta on hyvin voimakkaan arvostelun kohteena. Huomattavalta osin käsipelinä tapahtuva maksukattotyö vaatii paljon henkilötyöpanosta eikä motivoi työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.
Kuntasektorin asiakasmaksujen ja sairausvakuutuksen omavastuiden yhteistä maksukattoa varten tarvitaan rekisteri, johon maksuja ja omavastuita koskevat tiedot kerättäisiin ja jossa ne säilytettäisiin. Tulisi selvittää Kansaneläkelaitoksen mahdollisuutta toimia yhteisen maksukaton hallinnoijana ja sen edellyttämänä rekisterin hoitajana. Uuden tulevan hallituksen hallitusohjelmassa tulisi ottaa tavoitteeksi yhteisen maksukaton toteuttaminen vuoden 2007 alussa.
Selvitysmiehelle annettujen tietojen perusteella terveydenhuollon laskuista hieman yli 90 prosentilta saatiin maksu. Ulosottoon menee lukumääräisesti paljon laskuja. Niiden keskimääräinen suuruus näyttää olevan varsin pieni. Maksujen hallinnoinnin ongelmat ja kustannukset on alettu tiedostaa vasta aivan viime vuosina. On huomattavaa tarvetta laskutuskäytäntöjen uudistamiseen monella tapaa