Sosiaalialan osaamiskeskukset – valtakunnallinen ja alueellinen valmistelu vuonna 2001. Sosiaalialan osaamiskeskustyöryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö
2002
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2001:34This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223679Tiivistelmä
Työryhmä nimitettiin jatkamaan sitä työtä, johon edellinen opetussosiaalikeskustyöryhmä oli jäänyt. Edellinen työryhmä teki ehdotukset sosiaalialan osaamiskeskusten hallintomallista, rahoituksesta, säädöksistä sekä alueellisesta organisoitumisesta. Tältä pohjalta valmisteluja jatkettiin vuonna 2001 sekä valtakunnan tasolla että kussakin yhdeksässä sosiaalialan osaamiskeskuksessa.
Sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa koskeva hallituksen esitys annettiin syyskuussa 2001 ja laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.2002. Osaamiskeskustoimintaa koskevassa laissa säädetään niiden tehtävistä, hallinnosta, henkilöstöstä ja rahoituksesta. Asetuksella säädetään tarkemmin kunkin osaamiskeskuksen toiminta-alueesta ja valtionavustuksen määräytymisperusteista.
Työryhmän tehtävänä oli seurata valmistelun etenemistä eri alueilla, huolehtia että se etenee koko sosiaalialaa koskien ja kaikki kunnat kattavasti sekä neuvotella osaamiskeskusten keskinäisestä työnjaosta ja profiloitumisesta. Osaamiskeskukset saivat vuonna 2001 käyttöönsä määrärahan, jonka tuloksena kukin osaamiskeskus jätti sosiaali- ja terveysministeriölle suunnitelmansa 15.12.2001 toimintansa organisoinnista ja sisällöllisistä painotuksista. Alueellisia
osaamiskeskuksia on kahdeksan ja ne kattavat koko maan. Lisäksi valmisteltiin ruotsinkielinen osaamiskeskus ruotsinkielisen väestön tarpeita varten. Suunnitelmat julkaistaan osana tämän työryhmän raporttia.
Työryhmän tehtävänä oli myös selvittää osaamiskeskusten perus-, erityis- ja hankerahoituksesta muodostuvaa kokonaisuutta ja tehdä ehdotuksia rahoituksen kehittämisestä. Valtion budjetista tulevan perusrahoituksen lisäksi työryhmä keskusteli mahdollisuuksista hyödyntää RAY-rahoitusta, EU-rahoitusta ja ns. perustamishankeuudistukseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. Työryhmä teki ehdotuksen sosiaalialan erityisvaltionosuudesta, joka turvaisi kunnallisten opetus-, tutkimus- ja kehittämisyksiköiden toiminnan.
Sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa koskeva hallituksen esitys annettiin syyskuussa 2001 ja laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.2002. Osaamiskeskustoimintaa koskevassa laissa säädetään niiden tehtävistä, hallinnosta, henkilöstöstä ja rahoituksesta. Asetuksella säädetään tarkemmin kunkin osaamiskeskuksen toiminta-alueesta ja valtionavustuksen määräytymisperusteista.
Työryhmän tehtävänä oli seurata valmistelun etenemistä eri alueilla, huolehtia että se etenee koko sosiaalialaa koskien ja kaikki kunnat kattavasti sekä neuvotella osaamiskeskusten keskinäisestä työnjaosta ja profiloitumisesta. Osaamiskeskukset saivat vuonna 2001 käyttöönsä määrärahan, jonka tuloksena kukin osaamiskeskus jätti sosiaali- ja terveysministeriölle suunnitelmansa 15.12.2001 toimintansa organisoinnista ja sisällöllisistä painotuksista. Alueellisia
osaamiskeskuksia on kahdeksan ja ne kattavat koko maan. Lisäksi valmisteltiin ruotsinkielinen osaamiskeskus ruotsinkielisen väestön tarpeita varten. Suunnitelmat julkaistaan osana tämän työryhmän raporttia.
Työryhmän tehtävänä oli myös selvittää osaamiskeskusten perus-, erityis- ja hankerahoituksesta muodostuvaa kokonaisuutta ja tehdä ehdotuksia rahoituksen kehittämisestä. Valtion budjetista tulevan perusrahoituksen lisäksi työryhmä keskusteli mahdollisuuksista hyödyntää RAY-rahoitusta, EU-rahoitusta ja ns. perustamishankeuudistukseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. Työryhmä teki ehdotuksen sosiaalialan erityisvaltionosuudesta, joka turvaisi kunnallisten opetus-, tutkimus- ja kehittämisyksiköiden toiminnan.