Terveys 2015 -kansanterveysohjelman väliarviointi
sosiaali- ja terveysministeriö
2013
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3207-4Tiivistelmä
Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yhteiskunnan eri osa-alueilla pitkällä aikavälillä. Ohjelman toimeenpanoa koordinoi kansanterveyden neuvottelukunta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Muut hallinnonalat ja eri toimijatahot osallistuvat laajasti ohjelman toimeenpanoon.
Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Yleistavoitteiden lisäksi ohjelmassa on kahdeksan yksityiskohtaisempaa tavoitetta ja 36 valtioneuvoston linjaamaa toimintasuuntaa koskien lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden terveyden edistämistä sekä eri toimijoille asetettuja haasteita.
Eri hallinnonalojen terveyttä edistävää työtä on arvioitu nelivuotiskausittain eduskunnalle annetuissa sosiaali- ja terveyskertomuksissa. Ohjelman tuloksellisuutta on arvioitu tässä raportissa seurantaa varten määriteltyjen Terveys 2015 -indikaattoreiden avulla. Toimintasuuntien toteutumista vuosien 2000-2011 aikana on arvioitu kuvaamalla linjauksia toteuttava lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat, oppaat, suositukset, suurimmat hankkeet ja muut kansallista toimintaa tukevat rakenteet. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sekä myönteiseen että kielteiseen suuntaan. Elintavat ovat monelta osin parantuneet, työikäisten hyvinvointi ja ikäihmisten toimintakyky ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan ja eliniän odote on kasvanut. Lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt ja lasten huostaanotot lisääntyneet.
Lasten ja aikuisten lihominen on lisääntynyt. Myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Kansalliset ohjelmat, oppaat, suositukset ja lainsäädäntö ohjaavat ja toteuttavat kattavasti Terveys 2015 -ohjelman mukaista toimintaa. Kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä, tietopohjaa, johtamista, toimeenpanorakenteita ja hyviä käytäntöjä on edelleen tarvetta vahvistaa. HiAP -periaatteen toteutuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen ovat ohjelman loppukauden painotuksia.
Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Yleistavoitteiden lisäksi ohjelmassa on kahdeksan yksityiskohtaisempaa tavoitetta ja 36 valtioneuvoston linjaamaa toimintasuuntaa koskien lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden terveyden edistämistä sekä eri toimijoille asetettuja haasteita.
Eri hallinnonalojen terveyttä edistävää työtä on arvioitu nelivuotiskausittain eduskunnalle annetuissa sosiaali- ja terveyskertomuksissa. Ohjelman tuloksellisuutta on arvioitu tässä raportissa seurantaa varten määriteltyjen Terveys 2015 -indikaattoreiden avulla. Toimintasuuntien toteutumista vuosien 2000-2011 aikana on arvioitu kuvaamalla linjauksia toteuttava lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat, oppaat, suositukset, suurimmat hankkeet ja muut kansallista toimintaa tukevat rakenteet. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sekä myönteiseen että kielteiseen suuntaan. Elintavat ovat monelta osin parantuneet, työikäisten hyvinvointi ja ikäihmisten toimintakyky ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan ja eliniän odote on kasvanut. Lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt ja lasten huostaanotot lisääntyneet.
Lasten ja aikuisten lihominen on lisääntynyt. Myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Kansalliset ohjelmat, oppaat, suositukset ja lainsäädäntö ohjaavat ja toteuttavat kattavasti Terveys 2015 -ohjelman mukaista toimintaa. Kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä, tietopohjaa, johtamista, toimeenpanorakenteita ja hyviä käytäntöjä on edelleen tarvetta vahvistaa. HiAP -periaatteen toteutuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen ovat ohjelman loppukauden painotuksia.