Väkivallan uhka työelämässä : Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta: Väkivallan uhka- jaoston raportti
sosiaali- ja terveysministeriö
2014
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:17This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3509-9Tiivistelmä
Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan asettaman kolmikantaisen väkivallan uhka -jaoston tehtävänä oli mm. selvittää työturvallisuuslain ja muun lainsäädännön työväkivallan uhan hallintaan liittyvien säännösten, oppaiden ja koulutuksen ajantasaisuus, toimivuus ja riittävyys sekä arvioida vaihtoehdot lisäsääntelylle ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset työpaikoilla. Jaoston toimeksiantoon kuului myös tehdä perusteltu arvio lainsäädännön mahdollisista muutostarpeista.
Työssä kohdattua väkivaltaa esiintyy erilaisissa ammateissa. Tietyt työn piirteet näyttävät lisäävän riskiä joutua väkivallan kohteeksi ja tietyillä toimialoilla työskentelevät kohtaavat väkivaltaa keskimääräistä useammin. Toisaalta väkivallattomallakin toimialalla voi olla yksittäisiä työtehtäviä, joissa väkivallan kohtaaminen on arkipäivää.
Työturvallisuuslaissa on säädetty yleiset puitteet turvallisuuden hallinnalle ja turvallisuusjohtamiselle. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu työn riskien arviointi sekä työntekijöiden perehdyttäminen. Työturvallisuuslain mukaan väkivallan uhan huomioon ottaminen kuuluu työnantajan yleisiin velvollisuuksiin. Velvoite väkivallan uhan hallintaan on ennen kaikkea työnantajilla, mutta siinä tarvitaan myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista. Työturvallisuuslakia sovelletaan laajasti lähes kaikkeen työhön riippumatta työn tekopaikasta tai työn tekemisen oikeudellisesta muodosta. Itsenäisesti omaa työtään tekeviin tai yrittäjiin lakia kuitenkin sovelletaan hyvin rajoitetusti.
Jaosto totesi työssään ongelmia olevan erityisesti siinä, miten nykyiset työturvallisuuslain väkivaltaa koskevat säännökset saadaan paremmin työnantajien tietoon ja osaksi jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuusjohtamista. Osalla työpaikoista työturvallisuuslain edellyttämä turvallisuusjohtamisen minimitaso ei täyty. Työturvallisuuden taso paranisi, jos minimitason alittavien työpaikkojen ongelmiin kiinnitettäisiin huomiota ja niiden ratkaisemiseen löydettäisiin vaikuttavia keinoja.
Jaosto ei saavuttanut yksimielisyyttä jatkotyön konkreettisista keinoista, mutta oli yksimielinen siitä, että väkivallan uhan hallintaa työpaikoilla tulee pyrkiä tehostamaan.
Työssä kohdattua väkivaltaa esiintyy erilaisissa ammateissa. Tietyt työn piirteet näyttävät lisäävän riskiä joutua väkivallan kohteeksi ja tietyillä toimialoilla työskentelevät kohtaavat väkivaltaa keskimääräistä useammin. Toisaalta väkivallattomallakin toimialalla voi olla yksittäisiä työtehtäviä, joissa väkivallan kohtaaminen on arkipäivää.
Työturvallisuuslaissa on säädetty yleiset puitteet turvallisuuden hallinnalle ja turvallisuusjohtamiselle. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu työn riskien arviointi sekä työntekijöiden perehdyttäminen. Työturvallisuuslain mukaan väkivallan uhan huomioon ottaminen kuuluu työnantajan yleisiin velvollisuuksiin. Velvoite väkivallan uhan hallintaan on ennen kaikkea työnantajilla, mutta siinä tarvitaan myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista. Työturvallisuuslakia sovelletaan laajasti lähes kaikkeen työhön riippumatta työn tekopaikasta tai työn tekemisen oikeudellisesta muodosta. Itsenäisesti omaa työtään tekeviin tai yrittäjiin lakia kuitenkin sovelletaan hyvin rajoitetusti.
Jaosto totesi työssään ongelmia olevan erityisesti siinä, miten nykyiset työturvallisuuslain väkivaltaa koskevat säännökset saadaan paremmin työnantajien tietoon ja osaksi jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuusjohtamista. Osalla työpaikoista työturvallisuuslain edellyttämä turvallisuusjohtamisen minimitaso ei täyty. Työturvallisuuden taso paranisi, jos minimitason alittavien työpaikkojen ongelmiin kiinnitettäisiin huomiota ja niiden ratkaisemiseen löydettäisiin vaikuttavia keinoja.
Jaosto ei saavuttanut yksimielisyyttä jatkotyön konkreettisista keinoista, mutta oli yksimielinen siitä, että väkivallan uhan hallintaa työpaikoilla tulee pyrkiä tehostamaan.