Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030
Kalenius, Aleksi (2014)
Kalenius, Aleksi
opetus- ja kulttuuriministeriö
2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-253-1Tiivistelmä
Työikäisen väestön koulutusrakenne vaikuttaa työmarkkinoiden toimintaan. Koulutusrakenne kertoo työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman koulutuksesta ja osaamisesta. Suuriin rakenteellisiin muutoksiin suomalaisessa työelämässä ja taloudessa on tähän saakka liittynyt vastaava muutos työvoiman koulutusrakenteessa.
Pääministeri Kataisen hallitus on asettanut ohjelmassaan tavoitteeksi, että Suomi kuuluu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa vuoteen 2020 mennessä.
Tilastokeskuksen väestön koulutusrakenne -tilaston perusteella koulutusrakenteen muutos ja koulutustason nousu ovat hidastuneet viimeistään 1990-luvun puolivälistä saakka ja tulevat odotettavissa olevalla koulutustarjonnalla lähes pysähtymään vuoteen 2030 mennessä.
Nuoremmissa ikäluokissa pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan väestön osuus on nousussa 1990-luvun lopulta saakka. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työikäisestä väestöstä vakiintuu 2010-luvun puolivälissä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta on ohittanut huippunsa kaikissa alle 35-vuotiaissa ikäryhmissä ja tulee kääntymään laskuun 35–3 9-vuotiaiden ikäryhmässä vuoden 2013 jälkeen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 45–6 4-vuotiaiden määrä tulee nykykehityksellä ylittämään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–4 4-vuotiaiden määrän vuoteen 2015 mennessä.
Sukupuolten koulutustasot ovat eriytyneet ja eriytyminen on jatkumassa. Naiset saavuttivat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuudessa ikäryhmässä 20–24-vuotiaat vuonna 1985 18 % tason, jolle miehet eivät ole samassa ikäluokassa päässeet. Sukupuolittain eriytynyt kehitys on jatkumassa. Vuosina 2016–2017 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikissa naisten 10-vuotisikäluokissa tulee olemaan korkeampi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus missään miesten 10-vuotisikäluokassa.
Työikäisen väestön koulutustason nousu jatkuu yhä, koska koulutetut ikäluokat ikääntyvät. Koulutustason nousu kuitenkin hidastuu olennaisesti, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei nouse.
Vuoden 2020 jälkeen koulutusrakenteessa ei tapahdu koulutusastetarkastelun tasolla olennaisia muutoksia. Vuoteen 2030 asti ulottuvaan ennusteeseen liittyy monia epävarmuuksia, mutta selvityksessä mainituin rajoittein voidaan kuitenkin arvioida, että nykynäkymin koulutustason nousu käytännössä pysähtyy vuoteen 2030 mennessä. Aiemmasta kehityksestä poiketen työelämän ja talouden rakennemuutos eivät nykyisellä koulutustarjonnalla ja läpäisyllä tule tulevaisuudessa perustumaan koulutusrakenteen muutokseen, vaan koulutustasoltaan vastaavan työvoiman siirtymiseen tuotannonalojen ja tehtävien välillä.
Pääministeri Kataisen hallitus on asettanut ohjelmassaan tavoitteeksi, että Suomi kuuluu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa vuoteen 2020 mennessä.
Tilastokeskuksen väestön koulutusrakenne -tilaston perusteella koulutusrakenteen muutos ja koulutustason nousu ovat hidastuneet viimeistään 1990-luvun puolivälistä saakka ja tulevat odotettavissa olevalla koulutustarjonnalla lähes pysähtymään vuoteen 2030 mennessä.
Nuoremmissa ikäluokissa pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan väestön osuus on nousussa 1990-luvun lopulta saakka. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työikäisestä väestöstä vakiintuu 2010-luvun puolivälissä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta on ohittanut huippunsa kaikissa alle 35-vuotiaissa ikäryhmissä ja tulee kääntymään laskuun 35–3 9-vuotiaiden ikäryhmässä vuoden 2013 jälkeen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 45–6 4-vuotiaiden määrä tulee nykykehityksellä ylittämään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–4 4-vuotiaiden määrän vuoteen 2015 mennessä.
Sukupuolten koulutustasot ovat eriytyneet ja eriytyminen on jatkumassa. Naiset saavuttivat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuudessa ikäryhmässä 20–24-vuotiaat vuonna 1985 18 % tason, jolle miehet eivät ole samassa ikäluokassa päässeet. Sukupuolittain eriytynyt kehitys on jatkumassa. Vuosina 2016–2017 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikissa naisten 10-vuotisikäluokissa tulee olemaan korkeampi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus missään miesten 10-vuotisikäluokassa.
Työikäisen väestön koulutustason nousu jatkuu yhä, koska koulutetut ikäluokat ikääntyvät. Koulutustason nousu kuitenkin hidastuu olennaisesti, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei nouse.
Vuoden 2020 jälkeen koulutusrakenteessa ei tapahdu koulutusastetarkastelun tasolla olennaisia muutoksia. Vuoteen 2030 asti ulottuvaan ennusteeseen liittyy monia epävarmuuksia, mutta selvityksessä mainituin rajoittein voidaan kuitenkin arvioida, että nykynäkymin koulutustason nousu käytännössä pysähtyy vuoteen 2030 mennessä. Aiemmasta kehityksestä poiketen työelämän ja talouden rakennemuutos eivät nykyisellä koulutustarjonnalla ja läpäisyllä tule tulevaisuudessa perustumaan koulutusrakenteen muutokseen, vaan koulutustasoltaan vastaavan työvoiman siirtymiseen tuotannonalojen ja tehtävien välillä.