Systemaattista suunnitelmallisuutta: Opetustoimen henkilöstökoulutuksen tila, haasteet ja kehittämistarpeet
Hämäläinen, Kimmo; Kangasniemi, Jouni (2013)
Hämäläinen, Kimmo
Kangasniemi, Jouni
opetus- ja kulttuuriministeriö
2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:16This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-227-2Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu seurata koulutuksen toimintaympäristön muutoksia ja valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen tilaa ja kehittämistarpeita. Käsillä oleva raportti paneutuu molempiin kokonaisuuksiin.
Ammatillisten osaamistarvevaatimusten jatkuva monimuotoistuminen modernissa työelämässä asettaa uusia haasteita myös opetustoimen henkilöstön osaamiselle sillä kyseisiin tehtäviin hakeutuu myös henkilöitä, joilla on entistä monipuolisempi kokemus ja koulutus. Nykyisiä ammatillisen osaamisen kehittämisen väyliä tuleekin voida monipuolistaa nykyisestä, jotta varmistetaan riittävän laaja ja työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin vastaava henkilöstön koko työuran kestävä ammatillisen osaamisen kehittämisen jatkumo.
Käsillä olevan raportin ensimmäisessä osassa kuvataan, miten opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen jatkumoajattelu edellyttää täydennys- ja peruskoulutuksen nykyistä parempaa keskinäistä yhteyttä, miten opetustoimen henkilöstöryhmät hyötyvät työelämässään ammatillisen osaamisensa suunnitelmallisesta kehittämisestä sekä miten keskeinen merkitys monipuolisella ja kokonaisvaltaisella johtamisella on ammatillisen osaamisen kehittämisen kannalta.
Ruotsinkielisen opetustoimen henkilöstökoulutuksen nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen on ollut eräs neuvottelukunnan kuluvan toimintakauden (2011–2015) painopisteistä. Raportti arvioi valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen toimeenpanoa ja tuloksia ruotsinkielisessä koulutuksessa sekä tekee kehittämisehdotuksia toiminnan uudistamiseksi. Toimintaympäristön lukuisat koulutuspoliittiset muutokset ovat korostaneet uuden osaamisen merkitystä koko ruotsinkielisessä opetustoimessa ja opetuksen tukitehtävissä työskentelevälle henkilöstölle.
Ruotsinkielisen opetustoimessa työskentelevän henkilöstön yleisimpiä osaamisen kehittämisen tapoja ovat mm. lyhyt- ja pitkäkestoiset kurssit, seminaarit, vertaisarvioinnit, opintovierailut ja itse organisoidut opintopiirit. Aktiivisuus kehittää henkilöstön osaamista ja muuta opetusta palvelevaa toimintaa vaihtelee suuresti eri koulutuksen järjestäjien välillä (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tai säätiöt koulutuksen järjestäjinä). Eroja on myös kaupungissa ja maaseudulla toimivien, isojen ja pienten koulujen kesken sekä eri henkilöstöryhmien välillä.
Ammatillisten osaamistarvevaatimusten jatkuva monimuotoistuminen modernissa työelämässä asettaa uusia haasteita myös opetustoimen henkilöstön osaamiselle sillä kyseisiin tehtäviin hakeutuu myös henkilöitä, joilla on entistä monipuolisempi kokemus ja koulutus. Nykyisiä ammatillisen osaamisen kehittämisen väyliä tuleekin voida monipuolistaa nykyisestä, jotta varmistetaan riittävän laaja ja työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin vastaava henkilöstön koko työuran kestävä ammatillisen osaamisen kehittämisen jatkumo.
Käsillä olevan raportin ensimmäisessä osassa kuvataan, miten opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen jatkumoajattelu edellyttää täydennys- ja peruskoulutuksen nykyistä parempaa keskinäistä yhteyttä, miten opetustoimen henkilöstöryhmät hyötyvät työelämässään ammatillisen osaamisensa suunnitelmallisesta kehittämisestä sekä miten keskeinen merkitys monipuolisella ja kokonaisvaltaisella johtamisella on ammatillisen osaamisen kehittämisen kannalta.
Ruotsinkielisen opetustoimen henkilöstökoulutuksen nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen on ollut eräs neuvottelukunnan kuluvan toimintakauden (2011–2015) painopisteistä. Raportti arvioi valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen toimeenpanoa ja tuloksia ruotsinkielisessä koulutuksessa sekä tekee kehittämisehdotuksia toiminnan uudistamiseksi. Toimintaympäristön lukuisat koulutuspoliittiset muutokset ovat korostaneet uuden osaamisen merkitystä koko ruotsinkielisessä opetustoimessa ja opetuksen tukitehtävissä työskentelevälle henkilöstölle.
Ruotsinkielisen opetustoimessa työskentelevän henkilöstön yleisimpiä osaamisen kehittämisen tapoja ovat mm. lyhyt- ja pitkäkestoiset kurssit, seminaarit, vertaisarvioinnit, opintovierailut ja itse organisoidut opintopiirit. Aktiivisuus kehittää henkilöstön osaamista ja muuta opetusta palvelevaa toimintaa vaihtelee suuresti eri koulutuksen järjestäjien välillä (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tai säätiöt koulutuksen järjestäjinä). Eroja on myös kaupungissa ja maaseudulla toimivien, isojen ja pienten koulujen kesken sekä eri henkilöstöryhmien välillä.