Asiantuntijuus edellä: Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.06.2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-215-9Tiivistelmä
Työryhmä esittää uuden korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen luomista. Uusi erikoistumiskoulutus korvaa ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot ja yliopistojen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja erikoistumisopinnot. Koulutuksille luodaan selvät säädökselliset puitteet, jolloin se muodostaa uuden koulutustyypin tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2015.
Työryhmän keskeiset esitykset:
- Asiantuntijuuden kehittäminen ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutuksen kytkeytymistä työelämään ja käytäntöjen reflektiivistä tarkastelua teoreettisten ja käsitteellisten välineiden avulla. Erikoistumiskoulutus perustuu työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaiseksi tähtäävien tarpeisiin. Erikoistumiskoulutukset rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille.
- Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 op. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään.
- Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta. Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään. Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä.
- Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla. Ensisijaisia rahoittajia erikoistumiskoulutukselle olisivat työnantajat ja koulutukseen osallistuvat henkilöt. Eri ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta alakohtaisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti.
Erikoistumiskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta päättää korkeakoulu. Silloin kun koulutukseen ohjataan julkista rahoitusta, koulutuksista voidaan periä korkeintaan omakustannushinta eikä koulutusta voi järjestää voiton tavoittelemiseksi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laskennallisia rahoitusmalleja muutetaan 1.1.2017 alkaen siten, että erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opintopisteet huomioidaan mallissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja uuden erikoistumiskoulutuksen käynnistämisvaiheessa.
Työryhmän esitys perustuu korkeakoulujen tutkintoja täydentävän koulutuksen nykytilan analyysiin ja asiantuntijuustutkimukseen.
Työryhmän keskeiset esitykset:
- Asiantuntijuuden kehittäminen ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutuksen kytkeytymistä työelämään ja käytäntöjen reflektiivistä tarkastelua teoreettisten ja käsitteellisten välineiden avulla. Erikoistumiskoulutus perustuu työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaiseksi tähtäävien tarpeisiin. Erikoistumiskoulutukset rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille.
- Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 op. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään.
- Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta. Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään. Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä.
- Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla. Ensisijaisia rahoittajia erikoistumiskoulutukselle olisivat työnantajat ja koulutukseen osallistuvat henkilöt. Eri ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta alakohtaisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti.
Erikoistumiskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta päättää korkeakoulu. Silloin kun koulutukseen ohjataan julkista rahoitusta, koulutuksista voidaan periä korkeintaan omakustannushinta eikä koulutusta voi järjestää voiton tavoittelemiseksi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laskennallisia rahoitusmalleja muutetaan 1.1.2017 alkaen siten, että erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opintopisteet huomioidaan mallissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja uuden erikoistumiskoulutuksen käynnistämisvaiheessa.
Työryhmän esitys perustuu korkeakoulujen tutkintoja täydentävän koulutuksen nykytilan analyysiin ja asiantuntijuustutkimukseen.