Selvitys huoneenvuokralainsäädännön toimivuuden ja ajantasaisuuden arvioinnista
Ympäristöministeriö
11.08.2016
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 23This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4622-0Tiivistelmä
Ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2015 huoneenvuokralainsäädännön toimivuuden ja ajantasaisuuden arviointityön. Arvioinnin kohteena olevat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) ovat olleet voimassa vuodesta 1995 saakka ilman merkittäviä muutoksia. Arviointityössä selvitettiin, kuinka hyvin nykyiset jo pitkään voimassa olleet lait toimivat muuttuneilla ja muuttuvilla vuokramarkkinoilla, ja onko säännöstö sellainen, että sen avulla pystytään ratkaisemaan ja jopa välttämään riitatilanteita. Selvityksessä ei käyty läpi Ahvenmaan omaa vuokralainsäädäntöä (Hyreslag för landskapet Åland 19/1999). Selvityshenkilön näkemyksen mukaan huoneenvuokralainsäädäntö on periaatteiltaan toimiva. Huoneenvuokralainsäädännössä on kohtuullisen hyvin pystytty turvaamaan riittävä sopimusvapaus, jotta erilaiset vuokrasuhteet ja vuokrauskäytännöt ovat mahdollisia. On luonnollista, että lainsäädännöllä suojataan heikommassa asemassa olevaa osapuolta, mikä korostuu erityisesti asuinhuoneistojen vuokrasuhteissa, mutta on otettava huomioon myös liikehuoneistojen vuokrasuhteissa. Vuokramarkkinoilla toimii hyvin erilaisessa asemassa olevia osapuolia, mikä vaikuttaa myös lainsäädännön vaatimuksiin. Esimerkiksi suuri yksityisten vuokranantajien osuus asuntovuokramarkkinassa merkitsee myös sitä, että on paljon vuokrasuhteita, joissa kumpikaan vuokrasuhteen osapuolista ei ole vuokrauksen ammattilainen ja osaamisen taso sopimuksia tehdessä voi vaihdella suuresti. Tämä asettaa haasteita huoneenvuokralainsäädännölle ja sen selkeydelle, sillä lain tulee toimia niin ammattimaisten toimijoiden kuin kertavuokraajienkin vuokrasuhteissa. Tämä korostuu asuinhuoneistojen vuokraamisessa, mutta on huomioitava myös liikehuoneistojen vuokrasuhteissa. Lainsäädännön selkeyteen liittyvä kritiikki saattaa pitää osittain paikkansa. Sellaisen lainsäädännön aikaan saaminen, josta jokainen vuokralainen ja vuokranantaja voi täysin yksiselitteisesti löytää kaikki oikeutensa ja velvollisuutensa, on mahdotonta. Näin ollen nykyisten lakien rakenteen perusteellisempi muutos ei ole selvityshenkilön näkemyksen mukaan tarpeen. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja erityisesti tekninen kehitys, mukaan lukien digitalisaation eteneminen, edellyttänee kuitenkin yksittäisiä muutoksia lakeihin, jotta toimijoiden käyttämät menettelytavat saavat lain tuen. Digitalisaation kehittyminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen huoneenvuokrasuhteissa voi myös luoda uusia toimintatapoja markkinoille hyödyttäen kaikkia vuokrasuhteiden osapuolia. Tämä selvitys on toteutettu osana ympäristöministeriön vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen sisällöstä vastaavat selvityksen tekijät, eikä tekstisisältö välttämättä vastaa ympäristöministeriön tai muidenkaan selvityksen ohjausryhmään osallistuneiden tahojen näkemystä