Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto – ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen
opetus- ja kulttuuriministeriö
21.11.2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:26This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-086-5Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 15.3.2011 työryhmän laatimaan ehdotuksen yliopistojen voimassa olevan rahoitusmallin tarkastamiseksi ja uudistamiseksi. Ehdotus tuli laatia siten, että nykyiseen rahoitusmalliin tehtävät muutokset voidaan ottaa käyttöön kohdennettaessa yliopistokohtaisesti yliopistolain (558/2009) 49 § kolme momentin mukaista perusrahoitusta vuodelle 2013.
Työryhmän ehdotus perustuu ryhmän näkemykseen hyvästä suomalaisesta yliopistosta vuonna 2020. Tavoitetilaksi asetettiin laadukkaampi, kansainvälisempi, profiloituneempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi yliopistolaitos. Vuodesta 2013 alkaen käyttöön otettavaksi ehdotettu rahoitusmalli on askel kohti tätä tavoitetilaa.
Keskeisenä uudistuksena verrattuna vuosien 2010–2012 rahoitusmalliin työryhmän ehdotus korostaa laatua, tuloksellisuutta ja kansainvälistymisen tärkeyttä. Työryhmän ehdotuksessa rahoitusta ei enää kohdennettaisi tutkintotavoitteiden perusteella ja tieteellisten julkaisujen painoarvoa kasvatettaisiin aiemmasta.
Ehdotetussa mallissa on kolme pääosiota: koulutus, tutkimus sekä muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet. Koulutuksen ja tutkimuksen osioiden muodostamalla laskennallisella osuudella ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 75 % yliopistojen perusrahoituksesta. Koulutuksen tekijöiden perusteella esitetään jaettavaksi 41 % ja tutkimuksen tekijöiden perusteella 34 % perusrahoituksesta. Koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden perusteella jaettavaksi ehdotetaan 25 %.
Koulutusosion rahoituskriteereiksi ehdotetaan (% perusrahoituksesta): yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot (15 %), yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot (9 %), vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä (11 %, josta 3 % vuodesta 2015 alkaen opiskelijapalautejärjestelmän perusteella), avoimen ja erillisten opintojen suoritetut opintopisteet (2 %), ulkomaalaisten yliopistossa suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot (1 %), yliopistosta lähtevä ja yliopistoon saapuva kansainvälinen opiskelijavaihto (2 %) ja yliopistosta valmistuneet työlliset (1 %).
Tutkimusosion rahoituskriteereiksi ehdotetaan: suoritetut tohtorintutkinnot (9 %), julkaisut (13 %, josta kansainväliset refereejulkaisut 10 % ja muut tieteelliset julkaisut 3 %, vuodesta 2015 alkaen kansainvälisten referee-julkaisujen sijaan julkaisufoorumin tasojen 2 ja 3 julkaisujen määrä sekä muiden tieteellisten julkaisujen sijaan julkaisufoorumin tason 1 julkaisujen määrä), kilpailtu tutkimusrahoitus (9 %, josta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3 % ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus 6 %), ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot (1 %) ja ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö (2 %).
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen neuvotteluissa sovittavien tutkintotavoitteiden esitetään toimivan enimmäismääränä yliopistokohtaista rahoitusta määritettäessä. Alempien korkeakoulu- ja tohtorintutkintojen tutkintotavoitteet asetettaisiin yliopistotasoisena tavoitelukuna, ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteiden osalta ehdotetaan nykyisten koulutusalojen ryhmittelyä laajempiin kokonaisuuksiin.
Muiden koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden rahoitus jakautuu työryhmän esityksessä strategiaperusteiseen rahoitukseen (10 %), alakohtaisuuteen (8 %) ja valtakunnallisiin tehtäviin (7 %). Strategiarahoitusosuuden lähtökohtana on yliopistojen oma strategiatyö, jonka toimeenpanoa ja kehittämistavoitteita tukemaan ehdotetaan sovittavaksi seurantaindikaattorit. Näillä ei olisi suoraa rahoituskytköstä.
Alakohtaisuuden perusteella jaettava rahoitusosuus (8 %) ehdotetaan jaettavaksi yliopistoille alojen perusteella seuraavasti: taideyliopistot ja taidealat 2,75 %, luonnontieteet 1,5 %, tekniikka 1,5 %, lääketieteet 2,25 %. Rahoitusosuudet jaettaisiin yliopistoille niiden alakohtaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaismäärän suhteessa.
Valtakunnallisten tehtävien perusteella jaettavaksi ehdotettu rahoitus (7 %) koostuu yliopistoilla olevista yhteiskuntapoliittisia tai korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita palvelevista valtakunnallisista tehtävistä, yliopistokeskusten koordinaation edellyttämästä rahoituksesta sekä Kansalliskirjaston ja harjoittelukoulujen rahoituksesta.
Ministeriö kohdistaa rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä jaosta päättää yliopisto.
Työryhmän ehdotus perustuu ryhmän näkemykseen hyvästä suomalaisesta yliopistosta vuonna 2020. Tavoitetilaksi asetettiin laadukkaampi, kansainvälisempi, profiloituneempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi yliopistolaitos. Vuodesta 2013 alkaen käyttöön otettavaksi ehdotettu rahoitusmalli on askel kohti tätä tavoitetilaa.
Keskeisenä uudistuksena verrattuna vuosien 2010–2012 rahoitusmalliin työryhmän ehdotus korostaa laatua, tuloksellisuutta ja kansainvälistymisen tärkeyttä. Työryhmän ehdotuksessa rahoitusta ei enää kohdennettaisi tutkintotavoitteiden perusteella ja tieteellisten julkaisujen painoarvoa kasvatettaisiin aiemmasta.
Ehdotetussa mallissa on kolme pääosiota: koulutus, tutkimus sekä muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet. Koulutuksen ja tutkimuksen osioiden muodostamalla laskennallisella osuudella ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 75 % yliopistojen perusrahoituksesta. Koulutuksen tekijöiden perusteella esitetään jaettavaksi 41 % ja tutkimuksen tekijöiden perusteella 34 % perusrahoituksesta. Koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden perusteella jaettavaksi ehdotetaan 25 %.
Koulutusosion rahoituskriteereiksi ehdotetaan (% perusrahoituksesta): yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot (15 %), yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot (9 %), vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä (11 %, josta 3 % vuodesta 2015 alkaen opiskelijapalautejärjestelmän perusteella), avoimen ja erillisten opintojen suoritetut opintopisteet (2 %), ulkomaalaisten yliopistossa suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot (1 %), yliopistosta lähtevä ja yliopistoon saapuva kansainvälinen opiskelijavaihto (2 %) ja yliopistosta valmistuneet työlliset (1 %).
Tutkimusosion rahoituskriteereiksi ehdotetaan: suoritetut tohtorintutkinnot (9 %), julkaisut (13 %, josta kansainväliset refereejulkaisut 10 % ja muut tieteelliset julkaisut 3 %, vuodesta 2015 alkaen kansainvälisten referee-julkaisujen sijaan julkaisufoorumin tasojen 2 ja 3 julkaisujen määrä sekä muiden tieteellisten julkaisujen sijaan julkaisufoorumin tason 1 julkaisujen määrä), kilpailtu tutkimusrahoitus (9 %, josta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3 % ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus 6 %), ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot (1 %) ja ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö (2 %).
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen neuvotteluissa sovittavien tutkintotavoitteiden esitetään toimivan enimmäismääränä yliopistokohtaista rahoitusta määritettäessä. Alempien korkeakoulu- ja tohtorintutkintojen tutkintotavoitteet asetettaisiin yliopistotasoisena tavoitelukuna, ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteiden osalta ehdotetaan nykyisten koulutusalojen ryhmittelyä laajempiin kokonaisuuksiin.
Muiden koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden rahoitus jakautuu työryhmän esityksessä strategiaperusteiseen rahoitukseen (10 %), alakohtaisuuteen (8 %) ja valtakunnallisiin tehtäviin (7 %). Strategiarahoitusosuuden lähtökohtana on yliopistojen oma strategiatyö, jonka toimeenpanoa ja kehittämistavoitteita tukemaan ehdotetaan sovittavaksi seurantaindikaattorit. Näillä ei olisi suoraa rahoituskytköstä.
Alakohtaisuuden perusteella jaettava rahoitusosuus (8 %) ehdotetaan jaettavaksi yliopistoille alojen perusteella seuraavasti: taideyliopistot ja taidealat 2,75 %, luonnontieteet 1,5 %, tekniikka 1,5 %, lääketieteet 2,25 %. Rahoitusosuudet jaettaisiin yliopistoille niiden alakohtaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaismäärän suhteessa.
Valtakunnallisten tehtävien perusteella jaettavaksi ehdotettu rahoitus (7 %) koostuu yliopistoilla olevista yhteiskuntapoliittisia tai korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita palvelevista valtakunnallisista tehtävistä, yliopistokeskusten koordinaation edellyttämästä rahoituksesta sekä Kansalliskirjaston ja harjoittelukoulujen rahoituksesta.
Ministeriö kohdistaa rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä jaosta päättää yliopisto.