Hyvitysmaksujärjestelmän vaihtoehtoinen järjestely
Wessberg, Arne (2011-05-26)
Wessberg, Arne
opetus- ja kulttuuriministeriö
26.05.2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011: 21This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-061-2Tiivistelmä
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti 3.3.2011 selvitysmiehen selvittämään mikä vaihtoehtoinen järjestely nykyiselle laitemaksuun perustuvalle hyvitysmaksujärjestelmälle olisi tarkoituksenmukaisin ottaen huomioon tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden oikeuden kohtuulliseen korvaukseen laillisesta yksityisestä kopioinnista, kuluttajien oikeutetut intressit sekä mahdollisuudet kehittää sähköistä kaupankäyntiä. Tekijänoikeuslain (404/1961) 12 § mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten.
1980-luvulla luotiin laitepohjainen hyvitysmaksujärjestelmä (ns. kasettimaksu) korvaamaan yksityisestä kopioinnista tekijöille aiheutuva taloudellinen haitta. Tuolloin laitteet, joita käytettiin tallentamiseen, olivat tähän tarkoitukseen valmistettuja. Tänään yhä merkittävämpi osa laillisesta yksityisestä tallentamisesta tapahtuu monikäyttölaitteilla, joiden käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin kopiointi. Myös lisensioitu yksityinen kopiointi on lisääntynyt. Sähköinen kaupankäynti ja tekninen kehitys asettavat haasteita nykyisen järjestelmän toimivuudelle ja periaatteille. Muun muassa maksun määritteleminen on muuttunut vaikeammaksi laitteiden yhdentymisen ja monikäyttöisyyden takia. Hyvitysmaksukertymä on laskenut parin viime vuoden aikana laitemarkkinoilla tapahtuneen kehityksen johdosta.
Tässä selvityksessä hyvitysmaksujärjestelmän kehittämisen lähtökohdat ovat
- vakaampi ja ennustettavampi hyvitysmaksutuotto,
- toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta huolimatta ajallisesti nykyistä kestävämpi ratkaisu,
- nykyistä yksinkertaisempi keräysjärjestelmä,
- tasapaino tekijänoikeuksien haltijoiden, kuluttajien sekä laitevalmistajien ja
- maahantuojien välillä sekä
- luovan talouden ja sähköisen kaupankäynnin edistäminen.
Hyvitysmaksujärjestelmän ehdotetun uudistamisen lähtökohta on sopivan hyvitystason määrittäminen ensisijaisesti yhteiskunnallisena prosessina. Hyvitysmaksutasosta päätettäessä tulee ottaa huomioon sekä yksityisestä kopioinnista tekijöille aiheutuva haitta että mahdollisuus käyttää kappaleen valmistamista rajoittavia teknisiä toimenpiteitä.
EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii hyvitysmaksujärjestelmän yksityiskohdista päätettävän kansallisella tasolla: lain soveltaminen on yhteiskunnallista harkintaa.
Selvityksessä ehdotetaan, että hyvitysmaksu irrotetaan laitesidonnaisuudesta ja että hyvitysmaksujärjestelmän toteuttaminen kytketään nykyisestä televisio- ja radiorahastosta muodostettavaan valtion viestintärahastoon. Tähän rahastoon ohjattaisiin televisiomaksutulojen lisäksi tulevaisuudessa käyttöön otettavien taajuusalueiden huutokauppatulot. Rahaston käyttötarkoitusta laajennettaisiin siten, että rahaston käyttösuunnitelmaan voidaan varata rahat tekijänoikeudellisia hyvityksiä varten.
Yhteiskunnan näkemys sopivasta hyvitystasosta määräytyisi valtioneuvoston vahvistaessa valtion viestintärahaston käyttösuunnitelman.
1980-luvulla luotiin laitepohjainen hyvitysmaksujärjestelmä (ns. kasettimaksu) korvaamaan yksityisestä kopioinnista tekijöille aiheutuva taloudellinen haitta. Tuolloin laitteet, joita käytettiin tallentamiseen, olivat tähän tarkoitukseen valmistettuja. Tänään yhä merkittävämpi osa laillisesta yksityisestä tallentamisesta tapahtuu monikäyttölaitteilla, joiden käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin kopiointi. Myös lisensioitu yksityinen kopiointi on lisääntynyt. Sähköinen kaupankäynti ja tekninen kehitys asettavat haasteita nykyisen järjestelmän toimivuudelle ja periaatteille. Muun muassa maksun määritteleminen on muuttunut vaikeammaksi laitteiden yhdentymisen ja monikäyttöisyyden takia. Hyvitysmaksukertymä on laskenut parin viime vuoden aikana laitemarkkinoilla tapahtuneen kehityksen johdosta.
Tässä selvityksessä hyvitysmaksujärjestelmän kehittämisen lähtökohdat ovat
- vakaampi ja ennustettavampi hyvitysmaksutuotto,
- toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta huolimatta ajallisesti nykyistä kestävämpi ratkaisu,
- nykyistä yksinkertaisempi keräysjärjestelmä,
- tasapaino tekijänoikeuksien haltijoiden, kuluttajien sekä laitevalmistajien ja
- maahantuojien välillä sekä
- luovan talouden ja sähköisen kaupankäynnin edistäminen.
Hyvitysmaksujärjestelmän ehdotetun uudistamisen lähtökohta on sopivan hyvitystason määrittäminen ensisijaisesti yhteiskunnallisena prosessina. Hyvitysmaksutasosta päätettäessä tulee ottaa huomioon sekä yksityisestä kopioinnista tekijöille aiheutuva haitta että mahdollisuus käyttää kappaleen valmistamista rajoittavia teknisiä toimenpiteitä.
EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii hyvitysmaksujärjestelmän yksityiskohdista päätettävän kansallisella tasolla: lain soveltaminen on yhteiskunnallista harkintaa.
Selvityksessä ehdotetaan, että hyvitysmaksu irrotetaan laitesidonnaisuudesta ja että hyvitysmaksujärjestelmän toteuttaminen kytketään nykyisestä televisio- ja radiorahastosta muodostettavaan valtion viestintärahastoon. Tähän rahastoon ohjattaisiin televisiomaksutulojen lisäksi tulevaisuudessa käyttöön otettavien taajuusalueiden huutokauppatulot. Rahaston käyttötarkoitusta laajennettaisiin siten, että rahaston käyttösuunnitelmaan voidaan varata rahat tekijänoikeudellisia hyvityksiä varten.
Yhteiskunnan näkemys sopivasta hyvitystasosta määräytyisi valtioneuvoston vahvistaessa valtion viestintärahaston käyttösuunnitelman.