Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista 2010
opetus- ja kulttuuriministeriö
08.03.2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-022-3Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 8.2.2007 koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (1146/2006) nojalla koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmän 31.1.2010 päättyväksi toimikaudeksi. Työryhmä asetettiin vuoden mittaiselle jatkokaudelle 31.12.2010 asti. Ryhmän tulee vuosittain raportoida opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja työ-, koulutus- ja elinkeinoasianneuvostolle koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta, tuloksista ja kehittämistarpeista. Työryhmän neljännessä raportissa esitellään keskeisiä havaintoja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkän aikavälin talous- ja työllisyysennusteista, opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutustarjonta 2016 -työryhmän työstä ja tuloksista sekä ennakoinnin tuloksia vuoden 2010 aikana valmistuneista opetushallinnon alaan liittyvistä ennakointiraporteista ja selvityksistä. Lisäksi raportissa on tilannekatsaus ESR-rahoituskauden 2007–2013 koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelmasta. Lopuksi tehdään ehdotuksia koulutus- ja osaamistarpeidentarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi. Työryhmän ehdotuksia koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi ovat:
Opetushallinnon tulee jatkaa laajaa ja säännöllistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden kanssa nykyisessä ja tulevissa koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinneissa. Opetushallinnon ennakointiresurssien riittävyys on varmistettava. Ennakoinnin tilaa kuvaavien muistioiden valmistelu on organisoitava jatkossa pysyvälle pohjalle. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa koulutustarjonnan mitoitusta valmisteleva työryhmä tekisi joka toinen vuosi ennakoinnin koordinaatiomuistion, jonka johtopäätökset esiteltäisiin työ-, koulutus- ja elinkeinoasian neuvostossa ja valtioneuvoston ennakointiverkostossa. Koordinaatioryhmän toimikauden päättymisen jälkeen Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien kehittämisohjelmien ohjausryhmän tulisi hoitaa myös ennakoinnin hankkeiden ohjausryhmän tehtäviä kuluvan rakennerahastokauden loppuun saakka.
Ministeriöiden VATT:lta tilaamiin toimialaennusteisiin pitäisi tulevissa ennakoinneissa saada ensimmäistä ennakointikierrosta enemmän analyysiä toimialojen rakennemuutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Toimialaennakoinnissa alueiden ja VATT:n yhteistyötä on kehitettävä saatujen kokemusten pohjalta siten, että tiedonvaihto tehostuu. Alueiden toimijoiden keskustelufoorumeita tulisi kehittää siten, että niissä käsitellään ennakointituloksien huomioimista päätöksenteossa. Korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien on omassa päätöksenteossaan huolehdittava siitä, että koulutustarjonta vastaa työelämän tarpeita. Koulutuksen rahoitusjärjestelmää on kehitettävä siihen suuntaan, että järjestelmä kannustaa nykyistä paremmin huomioimaan työvoiman ylitarjonnan ja työvoimapulan koulutusta mitoitettaessa.
Ennakointitiedon levittämistä ja käyttöä päätöksenteossa on edelleen parannettava ja olemassa olevien ennakointityökalujen ja -menetelmien käyttöä on perusteltua lisätä eri tasoilla. Samalla on huolehdittava ennakoinnin riittävästä läpinäkyvyydestä. Tavoitteiden toteutumista voidaan edistää analysoimalla koulutussektorin ennakointia ja päätöksentekoa palvelevaa aineistoa ja kokoamalla tiedot yhteen paikkaan, josta ne ovat helposti saatavissa. Opetushallinnon on huolehdittava koulutussektorin valtakunnallisten ennakoinnin verkkopalvelujen edelleen kehittämisestä ja niiden riittävästä resursoinnista.
Maakuntien liittojen johdolla tehtävän alue-ennakoinnin ennakointiresursseja, osaamista ja monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien sekä korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien kesken kehitetään. Eri ennakointitoimijoiden on huolehdittava siitä, että alueellisen ja valtakunnallisen ennakoinnin menetelmät ja toimintatavat ovat riittävän yhteensopivia siten, että tulokset muodostavat loogisen kokonaisuuden ja ovat keskenään vertailukelpoisia. Osana valtakunnallista ennakointia turvataan tietojen saanti myös ruotsinkielisen työvoiman tarpeista ja ruotsinkielisen väestön koulutustarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja alueiden välisessä vuoropuhelussa sovellettavien, yksittäisiä maakuntia laajempien aluejakojen tulisi noudattaa koulutuksen päätöksenteon alueellista logiikkaa. Samalla aluejaon tulee olla sellainen, että se yksinkertaistaa vuoropuhelun rakennetta ja on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä. Pohjana vuoropuhelussa sovellettavalle aluejaolle voidaan käyttää maakuntien yhteistoiminta-alueita, mutta niitä on joiltain osin tarkistettava ottaen erityisesti huomioon korkeakoulujen muodostama alueellinen yhteistyö.
Olemassa olevien ennakoinnin prosessien ja menetelmien kehittämistä jatketaan johdonmukaisesti. Erityisesti on pyrittävä juurruttamaan osaamistarpeiden ennakointi osaksi ennakoinnin kokonaisuutta. Hallinnonvälisellä yhteistyöllä on varmistettava ennakoinnin ESR-hankerahoituksen jatkuminen myös seuraavalla ohjelmakaudella.
Jatkossa aikuiskoulutuksen ennakointia tulee kehittää niin että saadaan kokonaisnäkemys aikuisille suunnatun koulutuksen tarpeesta. Ennakointitietoa hankitaan aikuiskoulutuksen eri muotoihin soveltuvilla ennakointimenetelmillä, joiden tuottama tieto voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoa tuotetaan mahdollisimman paljon nykyisten ennakointien yhteydessä ja niissä käytettäviä menetelmiä kehittämällä. Tarvittaessa tietoja täydennetään johonkin aikuiskoulutuksen osa-alueeseen kohdistuvilla ennakointimenetelmillä.
Opetushallinnon on huolehdittava riittävistä resursseista ennakoinnin kansainväliseen toimintaan osallistumiseen ja kehityksen seuraamiseen.
Opetushallinnon tulee jatkaa laajaa ja säännöllistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden kanssa nykyisessä ja tulevissa koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinneissa. Opetushallinnon ennakointiresurssien riittävyys on varmistettava. Ennakoinnin tilaa kuvaavien muistioiden valmistelu on organisoitava jatkossa pysyvälle pohjalle. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa koulutustarjonnan mitoitusta valmisteleva työryhmä tekisi joka toinen vuosi ennakoinnin koordinaatiomuistion, jonka johtopäätökset esiteltäisiin työ-, koulutus- ja elinkeinoasian neuvostossa ja valtioneuvoston ennakointiverkostossa. Koordinaatioryhmän toimikauden päättymisen jälkeen Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien kehittämisohjelmien ohjausryhmän tulisi hoitaa myös ennakoinnin hankkeiden ohjausryhmän tehtäviä kuluvan rakennerahastokauden loppuun saakka.
Ministeriöiden VATT:lta tilaamiin toimialaennusteisiin pitäisi tulevissa ennakoinneissa saada ensimmäistä ennakointikierrosta enemmän analyysiä toimialojen rakennemuutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Toimialaennakoinnissa alueiden ja VATT:n yhteistyötä on kehitettävä saatujen kokemusten pohjalta siten, että tiedonvaihto tehostuu. Alueiden toimijoiden keskustelufoorumeita tulisi kehittää siten, että niissä käsitellään ennakointituloksien huomioimista päätöksenteossa. Korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien on omassa päätöksenteossaan huolehdittava siitä, että koulutustarjonta vastaa työelämän tarpeita. Koulutuksen rahoitusjärjestelmää on kehitettävä siihen suuntaan, että järjestelmä kannustaa nykyistä paremmin huomioimaan työvoiman ylitarjonnan ja työvoimapulan koulutusta mitoitettaessa.
Ennakointitiedon levittämistä ja käyttöä päätöksenteossa on edelleen parannettava ja olemassa olevien ennakointityökalujen ja -menetelmien käyttöä on perusteltua lisätä eri tasoilla. Samalla on huolehdittava ennakoinnin riittävästä läpinäkyvyydestä. Tavoitteiden toteutumista voidaan edistää analysoimalla koulutussektorin ennakointia ja päätöksentekoa palvelevaa aineistoa ja kokoamalla tiedot yhteen paikkaan, josta ne ovat helposti saatavissa. Opetushallinnon on huolehdittava koulutussektorin valtakunnallisten ennakoinnin verkkopalvelujen edelleen kehittämisestä ja niiden riittävästä resursoinnista.
Maakuntien liittojen johdolla tehtävän alue-ennakoinnin ennakointiresursseja, osaamista ja monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien sekä korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien kesken kehitetään. Eri ennakointitoimijoiden on huolehdittava siitä, että alueellisen ja valtakunnallisen ennakoinnin menetelmät ja toimintatavat ovat riittävän yhteensopivia siten, että tulokset muodostavat loogisen kokonaisuuden ja ovat keskenään vertailukelpoisia. Osana valtakunnallista ennakointia turvataan tietojen saanti myös ruotsinkielisen työvoiman tarpeista ja ruotsinkielisen väestön koulutustarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja alueiden välisessä vuoropuhelussa sovellettavien, yksittäisiä maakuntia laajempien aluejakojen tulisi noudattaa koulutuksen päätöksenteon alueellista logiikkaa. Samalla aluejaon tulee olla sellainen, että se yksinkertaistaa vuoropuhelun rakennetta ja on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä. Pohjana vuoropuhelussa sovellettavalle aluejaolle voidaan käyttää maakuntien yhteistoiminta-alueita, mutta niitä on joiltain osin tarkistettava ottaen erityisesti huomioon korkeakoulujen muodostama alueellinen yhteistyö.
Olemassa olevien ennakoinnin prosessien ja menetelmien kehittämistä jatketaan johdonmukaisesti. Erityisesti on pyrittävä juurruttamaan osaamistarpeiden ennakointi osaksi ennakoinnin kokonaisuutta. Hallinnonvälisellä yhteistyöllä on varmistettava ennakoinnin ESR-hankerahoituksen jatkuminen myös seuraavalla ohjelmakaudella.
Jatkossa aikuiskoulutuksen ennakointia tulee kehittää niin että saadaan kokonaisnäkemys aikuisille suunnatun koulutuksen tarpeesta. Ennakointitietoa hankitaan aikuiskoulutuksen eri muotoihin soveltuvilla ennakointimenetelmillä, joiden tuottama tieto voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoa tuotetaan mahdollisimman paljon nykyisten ennakointien yhteydessä ja niissä käytettäviä menetelmiä kehittämällä. Tarvittaessa tietoja täydennetään johonkin aikuiskoulutuksen osa-alueeseen kohdistuvilla ennakointimenetelmillä.
Opetushallinnon on huolehdittava riittävistä resursseista ennakoinnin kansainväliseen toimintaan osallistumiseen ja kehityksen seuraamiseen.