Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako
opetus- ja kulttuuriministeriö
01.06.2010
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-913-4Tiivistelmä
Työryhmä on laatinut ehdotuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi sekä perusopetuksen uudistamisen painopisteiksi. Perusopetuksen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksen perusteella rakennetun ehdotuksen tavoitteena on palvella perusopetuksen kehittämistä ja päämääriä johdonmukaisella tavalla. Perusopetusta tulee uudistaa kokonaisuutena, jossa tavoitteet, sisältö ja toimeenpano ovat tasapainossa ja edistävät tavoitteiden mukaista oppimista.
Tulevaisuuden perusopetuksen uudistamisen tavoitteiksi asetettiin perusopetuksen sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys, osaamisen korkean tason turvaaminen, oppilaiden yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistaminen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttäminen. Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet on määritelty perusopetuslaissa säädettyjen tavoitteiden ja tulevaisuuden perusopetuksen uudistamistavoitteiden pohjalta. Ne ilmentävät näkemystä perusopetuksen sivistystehtävästä ja sivistyksen olemuksesta tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppiaineiden tiedollista sisältöä esitetään fokusoitavaksi ja tuntimääriä tarkistettavaksi.
Yhteiskunnassa tarvittavat taidolliset tavoitteet, kansalaisen taidot, jäsennetään viideksi taitoryhmäksi: Ajattelun taidot, Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, Käden ja ilmaisun taidot, Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot. Kansalaisen taidot määritellään asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitetään myös oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset ja valinnaiset opinnot määritellään oppiainekokonaisuuksina ja näihin kuuluvina oppiaineina. Kullakin oppiainekokonaisuudella on omat erityiset ja oppiaineita yhdistävät tavoitteet ja sisällöt sekä ao. tiedonalalle ominaiset menetelmät. Oppiainekokonaisuuksia on esityksen mukaan kuusi: Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka, Ympäristö, luonnontieto ja teknologia, Yksilö, yritys ja yhteiskunta, Taide ja käsityö sekä Terveys ja toimintakyky.
Oppilaan perusopetuksen aikaista vähimmäistuntimäärää ehdotetaan korotettavaksi 4 vuosiviikkotunnilla valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Vähimmäistuntimääriä ja valinnaisuutta esitetään vahvistettavaksi etenkin taiteen ja käsityön sekä liikunnan osalta. Erityisesti vahvistetaan oppilaan mahdollisuuksia valintoihin näissä aineissa.
Valinnaisuuden tasa-arvoista ja yhdenvertaista toteutumista vahvistetaan. Valinnaisuutta lisätään merkittävästi vuosiluokille 3-9. Lisäämisen tarkoituksena on antaa oppilaalle ja opetuksen järjestäjälle nykyistä enemmän mahdollisuuksia erilaisiin vaihtoehtoihin ja joustaviin ratkaisuihin sekä lisätä opiskelumotivaatiota. Valinnaiset opinnot kuuluvat oppilaalle pakolliseen vähimmäistuntimäärään. Vuosiluokille 3-6 ehdotetaan 13 vuosiviikkotuntia ja luokille 7-9 yhteensä 21 vuosiviikkotuntia (joista vähintään 6 taiteen ja käsityön oppiaineisiin) valinnaisia opintoja. Valinnaiset opinnot sijoitetaan eri oppiainekokonaisuuksiin. Työryhmä esittää kahta uutta oppiainetta. Etiikan tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten pohdintaa Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuudessa. Draaman tavoitteena on vahvistaa laaja-alaista taidekasvatusta Taide ja käsityö-oppiainekokonaisuudessa.
Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelua monipuolistetaan ja varhennetaan. A1-kielen opiskelu varhennetaan alkamaan viimeistään 2. vuosiluokalta ja B1-kielen opiskelu tulee aloittaa viimeistään 6. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän velvollisuutta monipuoliseen kielitarjontaan täsmennetään. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli sekä aloittaa opetus, jos kielen valitsee vähintään 10.
Työryhmä on valmistellut myös esitykset muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä asetukseen sisältyvistä muista erityissäännöksistä. Työryhmä esittää uudistuksen toimeenpanemiseksi tarpeelliset säädösmuutokset. Perusopetusasetus (852/1998) ja perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus (1435/2001) esitetään yhdistettäväksi uudeksi perusopetuksesta annettavaksi valtioneuvoston asetukseksi.
Tulevaisuuden perusopetuksen uudistamisen tavoitteiksi asetettiin perusopetuksen sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys, osaamisen korkean tason turvaaminen, oppilaiden yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistaminen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttäminen. Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet on määritelty perusopetuslaissa säädettyjen tavoitteiden ja tulevaisuuden perusopetuksen uudistamistavoitteiden pohjalta. Ne ilmentävät näkemystä perusopetuksen sivistystehtävästä ja sivistyksen olemuksesta tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppiaineiden tiedollista sisältöä esitetään fokusoitavaksi ja tuntimääriä tarkistettavaksi.
Yhteiskunnassa tarvittavat taidolliset tavoitteet, kansalaisen taidot, jäsennetään viideksi taitoryhmäksi: Ajattelun taidot, Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, Käden ja ilmaisun taidot, Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot. Kansalaisen taidot määritellään asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitetään myös oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset ja valinnaiset opinnot määritellään oppiainekokonaisuuksina ja näihin kuuluvina oppiaineina. Kullakin oppiainekokonaisuudella on omat erityiset ja oppiaineita yhdistävät tavoitteet ja sisällöt sekä ao. tiedonalalle ominaiset menetelmät. Oppiainekokonaisuuksia on esityksen mukaan kuusi: Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka, Ympäristö, luonnontieto ja teknologia, Yksilö, yritys ja yhteiskunta, Taide ja käsityö sekä Terveys ja toimintakyky.
Oppilaan perusopetuksen aikaista vähimmäistuntimäärää ehdotetaan korotettavaksi 4 vuosiviikkotunnilla valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Vähimmäistuntimääriä ja valinnaisuutta esitetään vahvistettavaksi etenkin taiteen ja käsityön sekä liikunnan osalta. Erityisesti vahvistetaan oppilaan mahdollisuuksia valintoihin näissä aineissa.
Valinnaisuuden tasa-arvoista ja yhdenvertaista toteutumista vahvistetaan. Valinnaisuutta lisätään merkittävästi vuosiluokille 3-9. Lisäämisen tarkoituksena on antaa oppilaalle ja opetuksen järjestäjälle nykyistä enemmän mahdollisuuksia erilaisiin vaihtoehtoihin ja joustaviin ratkaisuihin sekä lisätä opiskelumotivaatiota. Valinnaiset opinnot kuuluvat oppilaalle pakolliseen vähimmäistuntimäärään. Vuosiluokille 3-6 ehdotetaan 13 vuosiviikkotuntia ja luokille 7-9 yhteensä 21 vuosiviikkotuntia (joista vähintään 6 taiteen ja käsityön oppiaineisiin) valinnaisia opintoja. Valinnaiset opinnot sijoitetaan eri oppiainekokonaisuuksiin. Työryhmä esittää kahta uutta oppiainetta. Etiikan tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten pohdintaa Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuudessa. Draaman tavoitteena on vahvistaa laaja-alaista taidekasvatusta Taide ja käsityö-oppiainekokonaisuudessa.
Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelua monipuolistetaan ja varhennetaan. A1-kielen opiskelu varhennetaan alkamaan viimeistään 2. vuosiluokalta ja B1-kielen opiskelu tulee aloittaa viimeistään 6. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän velvollisuutta monipuoliseen kielitarjontaan täsmennetään. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli sekä aloittaa opetus, jos kielen valitsee vähintään 10.
Työryhmä on valmistellut myös esitykset muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä asetukseen sisältyvistä muista erityissäännöksistä. Työryhmä esittää uudistuksen toimeenpanemiseksi tarpeelliset säädösmuutokset. Perusopetusasetus (852/1998) ja perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus (1435/2001) esitetään yhdistettäväksi uudeksi perusopetuksesta annettavaksi valtioneuvoston asetukseksi.