Uusi kuvaohjelmalainsäädäntö : Kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotus
opetus- ja kulttuuriministeriö
26.03.2010
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:10This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-864-9Tiivistelmä
Työryhmä ehdottaa lakia kuvaohjelmien luokittelusta ja merkitsemisestä, jolla säänneltäisiin kuvaohjelmien levittämisrajoituksista lasten suojelemiseksi. Laki korvaisi kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain. Kuvaohjelmalainsäädäntö uudistettaisiin vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä. Nykymuotoisesta kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta luovuttaisiin. Tällä hetkellä ennakkotarkastus koskee elokuvia, tallenteita, eräitä tilausohjelmapalveluita sekä pientä osaa video- ja tietokonepeleistä. Suuri osa lapsen kehitykselle haitallisista sisällöistä välittyy ulkomailta internetistä ja satelliittitelevisiosta. Näin tarkastus kohdistuu vain vähäiseen osaan sellaista aineistoa, joka voi tulla lasten saataville.
Ikärajajärjestelmä säilyisi. Kuvaohjelmien ikärajojen luokittelu siirrettäisiin pääosin kuvaohjelma-alalla työskentelevien henkilöjen tehtäväksi. Näiden tulisi olla viranomaisen hyväksymiä kuvaohjelmaluokittelijoita. Suomessa tarjottavat kuvaohjelmat luokiteltaisiin yhdenmukaisin perustein. Luokittelu koskisi kaikentyyppisiä kuvaohjelmia eli elokuvia, televisio-ohjelmia ja pelejä sekä kaikkia kuvaohjelman tarjoamisen tapoja eli elokuvateatteriesityksiä, tallennelevitystä, televisiolähetyksiä ja internetin tilausohjelmapalveluja. Kuvaohjelmat olisi luokiteltava tarjottavaksi kaikenikäisille tai niille tulisi asettaa 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja. Ohjelmiin olisi lisättävä ohjelman sisältöä kuvaava symboli. Luokittelusta vapautettaisiin eräät sisältönsä perusteella yksilöidyt kuvaohjelmatyypit.
Uudessa järjestelmässä panostettaisiin myös muihin lasten turvallisuutta mediaympäristössä edistäviin toimenpiteisiin, kuten mediakasvatukseen sekä lasten huoltajille ja kasvattajille suunnattuun tiedottamiseen. Viranomaisen toiminnan painopiste siirtyisi kuvaohjelmamarkkinoiden jälkivalvontaan. Kuka tahansa voisi tehdä viranomaiselle pyynnön kuvaohjelman luokittelun muuttamisesta. Viranomainen voisi myös omasta aloitteestaan ottaa kuvaohjelman luokiteltavaksi. Viranomainen voisi huomauttaa ja viime kädessä määrätä uhkasakon laissa asetettujen velvoitteiden laiminlyönnistä. Vakavimmat rikkomukset säädettäisiin rangaistaviksi teoiksi. Kuvaohjelmien tarjoamisen valvonnasta ja luokittelujärjestelmän ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi perittäisiin kuvaohjelman tarjoajilta valvontamaksu. Viranomaisen palveluista voitaisiin periä maksuja valtion maksuperustelain mukaisesti.
Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta ja kumottavaksi laki Valtion elokuvatarkastamosta. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus huolehtisi uuden lainsäädännön viranomaistehtävistä. Viestintäviraston televisiotoimintaa koskevat lasten suojelemiseen liittyvät valvontatehtävät siirtyisivät Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle. Keskuksen tehtävänä olisi myös edistää mediakasvatusta ja lasten mediataitoja yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa. Myös televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia muutettaisiin lapsen kehitykselle haitallisten ohjelmien sääntelyn osalta. Rikoslakiin ehdotetaan tehtäväksi uudistuksen edellyttämät muutokset.
Ikärajajärjestelmä säilyisi. Kuvaohjelmien ikärajojen luokittelu siirrettäisiin pääosin kuvaohjelma-alalla työskentelevien henkilöjen tehtäväksi. Näiden tulisi olla viranomaisen hyväksymiä kuvaohjelmaluokittelijoita. Suomessa tarjottavat kuvaohjelmat luokiteltaisiin yhdenmukaisin perustein. Luokittelu koskisi kaikentyyppisiä kuvaohjelmia eli elokuvia, televisio-ohjelmia ja pelejä sekä kaikkia kuvaohjelman tarjoamisen tapoja eli elokuvateatteriesityksiä, tallennelevitystä, televisiolähetyksiä ja internetin tilausohjelmapalveluja. Kuvaohjelmat olisi luokiteltava tarjottavaksi kaikenikäisille tai niille tulisi asettaa 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja. Ohjelmiin olisi lisättävä ohjelman sisältöä kuvaava symboli. Luokittelusta vapautettaisiin eräät sisältönsä perusteella yksilöidyt kuvaohjelmatyypit.
Uudessa järjestelmässä panostettaisiin myös muihin lasten turvallisuutta mediaympäristössä edistäviin toimenpiteisiin, kuten mediakasvatukseen sekä lasten huoltajille ja kasvattajille suunnattuun tiedottamiseen. Viranomaisen toiminnan painopiste siirtyisi kuvaohjelmamarkkinoiden jälkivalvontaan. Kuka tahansa voisi tehdä viranomaiselle pyynnön kuvaohjelman luokittelun muuttamisesta. Viranomainen voisi myös omasta aloitteestaan ottaa kuvaohjelman luokiteltavaksi. Viranomainen voisi huomauttaa ja viime kädessä määrätä uhkasakon laissa asetettujen velvoitteiden laiminlyönnistä. Vakavimmat rikkomukset säädettäisiin rangaistaviksi teoiksi. Kuvaohjelmien tarjoamisen valvonnasta ja luokittelujärjestelmän ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi perittäisiin kuvaohjelman tarjoajilta valvontamaksu. Viranomaisen palveluista voitaisiin periä maksuja valtion maksuperustelain mukaisesti.
Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta ja kumottavaksi laki Valtion elokuvatarkastamosta. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus huolehtisi uuden lainsäädännön viranomaistehtävistä. Viestintäviraston televisiotoimintaa koskevat lasten suojelemiseen liittyvät valvontatehtävät siirtyisivät Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle. Keskuksen tehtävänä olisi myös edistää mediakasvatusta ja lasten mediataitoja yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa. Myös televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia muutettaisiin lapsen kehitykselle haitallisten ohjelmien sääntelyn osalta. Rikoslakiin ehdotetaan tehtäväksi uudistuksen edellyttämät muutokset.