Anonyymi todistelu : Lausuntoyhteenveto
Norrman, Wilhelm (2005-11-09)
Norrman, Wilhelm
oikeusministeriö
09.11.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:26This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-341-4Tiivistelmä
Peitetoimintatyöryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 29.4.2005 (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2005:5). Mietintöön sisältyy ehdotus hallituksen esitykseksi anonyymiä todistelua ja peitepoliisin oikeutta osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan koskevaksi lainsäädännöksi. Oikeusministeriö pyysi 25.5.2005 päivätyllä lausuntopyynnöllä 54 viranomaiselta, organisaatiolta ja asiantuntijalta kirjallisen lausunnon työryhmän mietinnöstä. Lausunnon antoi 42 tahoa. Tähän lausuntoyhteenvetoon on koottu anonyymistä todistelusta annetut lausunnot.
Ehdotuksen tavoitteita on pidetty hyväksyttävinä, mutta useat lausunnonantajat ovat epäilleet, että anonyymistä todistelusta olisi hyötyä vain harvoissa tapauksissa ja että muilla todistajansuojelukeinoilla on usein suurempi merkitys. Useat lausunnonantajat ovat todenneet, että anonyymin todistelun hyväksyttävyyteen perus- ja ihmisoikeuksien kannalta liittyy vaikeaa intressipunnintaa, jossa on otettava huomioon yhtäältä rikoksesta epäillyn oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja toisaalta rikosvastuun toteuttamisen tarpeet sekä todistajan ja rikoksen uhrin intressit. Osassa lausuntoja ehdotettua anonymiteetin soveltamisalaa on pidetty erityisesti ns. kymmenen vuoden rangaistusmaksimiedellytyksen osalta liian suppeana. Toisissa lausunnoissa on korostettu menettelyn poikkeuksellisuutta, jonka vuoksi edellytysten on oltava tiukat. Lausunnonantajan ovat erimielisiä siitä, missä laajuudessa peitepoliisilla tulee olla oikeus todistaa anonyymisti. Useat lausunnonantajat ovat vastustaneet työryhmän enemmistön ehdotusta, jonka mukaan anonyymin todistelun näyttöarvoa rajoitettaisiin. Useat lausunnonantajan ovat pitäneet riittämättömänä, että anonymiteetistä päätettäessä rikoksesta epäiltyä edustaisi julkinen asiamies. Lausunnoissa on myös vastustettu sitä työryhmän enemmistön ehdottamaa lähtökohtaa, ettei syyteasiaa käsittelevä tuomarikaan tietäisi anonyymin todistajan henkilöllisyyttä. Eräät lausunnonantajat ovat pitäneet anonyymiä todistelua varsinkin anonymiteetin murtamista koskevien säännösten osalta huonosti suomalaiseen rikosprosessijärjestelmään sopivana. Anonymiteetin murtamiseen liittyen vierastetaan tuomioistuimen roolia syyteharkinnassa.
Ehdotuksen tavoitteita on pidetty hyväksyttävinä, mutta useat lausunnonantajat ovat epäilleet, että anonyymistä todistelusta olisi hyötyä vain harvoissa tapauksissa ja että muilla todistajansuojelukeinoilla on usein suurempi merkitys. Useat lausunnonantajat ovat todenneet, että anonyymin todistelun hyväksyttävyyteen perus- ja ihmisoikeuksien kannalta liittyy vaikeaa intressipunnintaa, jossa on otettava huomioon yhtäältä rikoksesta epäillyn oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja toisaalta rikosvastuun toteuttamisen tarpeet sekä todistajan ja rikoksen uhrin intressit. Osassa lausuntoja ehdotettua anonymiteetin soveltamisalaa on pidetty erityisesti ns. kymmenen vuoden rangaistusmaksimiedellytyksen osalta liian suppeana. Toisissa lausunnoissa on korostettu menettelyn poikkeuksellisuutta, jonka vuoksi edellytysten on oltava tiukat. Lausunnonantajan ovat erimielisiä siitä, missä laajuudessa peitepoliisilla tulee olla oikeus todistaa anonyymisti. Useat lausunnonantajat ovat vastustaneet työryhmän enemmistön ehdotusta, jonka mukaan anonyymin todistelun näyttöarvoa rajoitettaisiin. Useat lausunnonantajan ovat pitäneet riittämättömänä, että anonymiteetistä päätettäessä rikoksesta epäiltyä edustaisi julkinen asiamies. Lausunnoissa on myös vastustettu sitä työryhmän enemmistön ehdottamaa lähtökohtaa, ettei syyteasiaa käsittelevä tuomarikaan tietäisi anonyymin todistajan henkilöllisyyttä. Eräät lausunnonantajat ovat pitäneet anonyymiä todistelua varsinkin anonymiteetin murtamista koskevien säännösten osalta huonosti suomalaiseen rikosprosessijärjestelmään sopivana. Anonymiteetin murtamiseen liittyen vierastetaan tuomioistuimen roolia syyteharkinnassa.