Puhelunvälityksen ja palvelunumeroinnin järjestäminen oikeusministeriön hallinnonalalla
oikeusministeriö
01.01.2008
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2008:3This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-670-1Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli laatia suunnitelma puheluiden välityksestä ja neuvonnan järjestämisestä oikeusministeriön hallinnonalan eri toimintasektoreilla ottaen huomioon tekniikan tarjoamat mahdollisuudet ja toiminnalliset ja organisaatioihin liittyvät muutokset.
Palvelunumerointi tuli suunnitella siten, että palvelu on kansalaisille maksutonta eli ei aiheuta muita kustannuksia kuin oman sopimuksen mukaisen paikallisverkko- ja matkapuhelinmaksun. Palvelunumeroinnin järjestämisen suunnittelun pohjaksi työryhmän tuli pohtia, mikä palvelu voidaan sektorikohtaisesti luokitella neuvontapalveluksi.
Työryhmä on tutkinut erilaisia mahdollisuuksia organisoida puhelunvälitystä ja ehdottaa, että toimintasektoreiden puhelunvälityksen ohjaus keskitettäisiin oikeushallinnon palvelukeskukseen (OPK). Keskittäminen tapahtuisi vaiheittain OPK:n laatiman siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tarjoama välityspalvelu siirrettäisiin OPK:n vastuulle ja ulkoa ostettavasta välityspalvelusta luovuttaisiin. Hallinnonalan virastoissa toimiva virkamiesvälitysjärjestelmä lopetettaisiin sitä mukaa, kun nykyinen henkilöstö eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin. Nykyisen henkilöstön etuisuuksia ei heikennettäisi. Työryhmän suunnitelma sisältää arvion henkilöstöhallinnollisista ja taloudellisista vaikutuksista.
Puhelunvälityksen keskittäminen omalla hallinnonalalla henkilöille, jotka tuntevat hallinnonalan toimintaa, tukee neuvontapalveluiden järjestämistä. Neuvontapalvelua on mahdollista antaa jo puhelunvälityksen yhteydessä avaamalla esim. sektorikohtaisia neuvontanumeroita. Puhelun välittäminen edelleen neuvontanumerosta toiseen numeroon oikeusministeriön puhelinverkon sisällä on ilmaista.
Työryhmä ehdottaa, että uusia neuvontanumeroita avattaisiin puhelunvälityksen yhteyteen ja virastojen harkinnan mukaan sellaisiin pisteisiin, joissa annetaan neuvontapalvelua (esim. kirjaamot). Lisäksi neuvontaa antavien virkamiesten osalta julkistettaisiin matkapuhelinnumerot. Oikeusministeriö maksaisi 0100-palvelunumeroista koituvan mpm/pvm -maksun ylittävän kustannuksen.
Työryhmä esittää, että puheluiden hintatiedot tulee nykyistä paremmin saattaa kansalaisten tietoon. Hintatiedot tulee julkaista paikallisissa puhelinluetteloissa ja internetissä virastojen sivuilla. Puhelinluetteloissa on mainittava edullisin tapa soittaa sekä lanka- että matkapuhelimesta. Virastojen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin hintatietojen julkaisemiseksi.
Jatkotoimenpiteenä OPK:n tulee käynnistää puhelunvälityksen osalta tarkempi jatkosuunnittelutyö raportissa esiteltyjen toimenpidevaihtoehtojen täsmentämiseksi ja aikataulussa pysymiseksi. Jatkosuunnitelman tulee olla valmiina 30.4.2008 mennessä.
Työryhmän raportti sisältää toiminnallisia ja teknisiä kehittämisehdotuksia puhelunvälityspalvelun ja puhelintekniikan parantamiseksi. Työryhmä ehdottaa mm., että OPK:n ohjausta tukemaan perustetaan asiakasryhmä, jossa kartoitetaan asiakasvirastojen tekniset ja toiminnalliset tarpeet.
Palvelunumerointi tuli suunnitella siten, että palvelu on kansalaisille maksutonta eli ei aiheuta muita kustannuksia kuin oman sopimuksen mukaisen paikallisverkko- ja matkapuhelinmaksun. Palvelunumeroinnin järjestämisen suunnittelun pohjaksi työryhmän tuli pohtia, mikä palvelu voidaan sektorikohtaisesti luokitella neuvontapalveluksi.
Työryhmä on tutkinut erilaisia mahdollisuuksia organisoida puhelunvälitystä ja ehdottaa, että toimintasektoreiden puhelunvälityksen ohjaus keskitettäisiin oikeushallinnon palvelukeskukseen (OPK). Keskittäminen tapahtuisi vaiheittain OPK:n laatiman siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tarjoama välityspalvelu siirrettäisiin OPK:n vastuulle ja ulkoa ostettavasta välityspalvelusta luovuttaisiin. Hallinnonalan virastoissa toimiva virkamiesvälitysjärjestelmä lopetettaisiin sitä mukaa, kun nykyinen henkilöstö eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin. Nykyisen henkilöstön etuisuuksia ei heikennettäisi. Työryhmän suunnitelma sisältää arvion henkilöstöhallinnollisista ja taloudellisista vaikutuksista.
Puhelunvälityksen keskittäminen omalla hallinnonalalla henkilöille, jotka tuntevat hallinnonalan toimintaa, tukee neuvontapalveluiden järjestämistä. Neuvontapalvelua on mahdollista antaa jo puhelunvälityksen yhteydessä avaamalla esim. sektorikohtaisia neuvontanumeroita. Puhelun välittäminen edelleen neuvontanumerosta toiseen numeroon oikeusministeriön puhelinverkon sisällä on ilmaista.
Työryhmä ehdottaa, että uusia neuvontanumeroita avattaisiin puhelunvälityksen yhteyteen ja virastojen harkinnan mukaan sellaisiin pisteisiin, joissa annetaan neuvontapalvelua (esim. kirjaamot). Lisäksi neuvontaa antavien virkamiesten osalta julkistettaisiin matkapuhelinnumerot. Oikeusministeriö maksaisi 0100-palvelunumeroista koituvan mpm/pvm -maksun ylittävän kustannuksen.
Työryhmä esittää, että puheluiden hintatiedot tulee nykyistä paremmin saattaa kansalaisten tietoon. Hintatiedot tulee julkaista paikallisissa puhelinluetteloissa ja internetissä virastojen sivuilla. Puhelinluetteloissa on mainittava edullisin tapa soittaa sekä lanka- että matkapuhelimesta. Virastojen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin hintatietojen julkaisemiseksi.
Jatkotoimenpiteenä OPK:n tulee käynnistää puhelunvälityksen osalta tarkempi jatkosuunnittelutyö raportissa esiteltyjen toimenpidevaihtoehtojen täsmentämiseksi ja aikataulussa pysymiseksi. Jatkosuunnitelman tulee olla valmiina 30.4.2008 mennessä.
Työryhmän raportti sisältää toiminnallisia ja teknisiä kehittämisehdotuksia puhelunvälityspalvelun ja puhelintekniikan parantamiseksi. Työryhmä ehdottaa mm., että OPK:n ohjausta tukemaan perustetaan asiakasryhmä, jossa kartoitetaan asiakasvirastojen tekniset ja toiminnalliset tarpeet.