Luonnos oikeusturvaohjelmaksi vuosille 2012-2016. Lausuntotiivistelmä
Skog, Tea (2012-06-04)
Lataukset:
Skog, Tea
oikeusministeriö
04.06.2012
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 31/2012This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-197-5Tiivistelmä
Oikeusministeriön virkamiestyöryhmän laatimasta, 8.2.2012 valmistuneesta luonnoksesta oikeusturvaohjelmaksi vuosille 2012–2016 saatiin yhteensä 44 lausuntoa. Kaikki lausunnonantajat pitivät oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämistä ja oikeusturvan laadun parantamista tärkeinä tavoitteina. Oikeusturvaohjelman lähtökohtaa pidettiin osin myös haasteellisena. Huomiota kiinnitettiin siihen, että lähtökohtana tulee olla kansalaisten luottamusta nauttivan oikeusturvan tuottaminen nykyistä tehokkaammin, ei yksinomaan vähemmin resurssein.
Luonnokseen todettiin sisältyvän ehdotuksia, joista suurimpaan osaan lausunnonantajien oli helppo yhtyä. Luonnoksen katsottiin luovan hyvän pohjan lähivuosien strategiselle ohjaukselle ja toteutettaville kehittämishankkeille. Lopullisen oikeusturvaohjelman todettiin tuovan mukanaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta koko oikeuslaitoksen kehittämiselle.
Luonnoksen keskeisimpänä puutteena pidettiin sitä, ettei siihen sisältyvien toimenpide-ehdotusten taloudellisia vaikutuksia ollut vielä tässä vaiheessa arvioitu. Lisäksi huomautettiin osan toimenpiteistä vaativan nimenomaisesti lisävoimavaroja ja investointeja, vaikka ne pitkällä tähtäimellä todennäköisesti tuottavatkin säästöjä. Jatkovalmistelussa toivottiin keskityttävän vaikutuksiltaan merkittävimpiin oikeuslaitoksen rakenteen ja oikeudenkäyntimenettelyjen uudistuksiin.
Yleisten tuomioistuinten sektorilla suurimpien ja kiireellisimpien uudistustarpeiden tuomioistuinten toimintarakenteiden osalta todettiin liittyvän lainkäytön painopisteen siirtämiseen käräjäoikeuksiin ja siten hovioikeusverkoston ja hovioikeusmenettelyn kehittämiseen. Hallintotuomioistuinten näkökulmasta tärkeinä ehdotuksina pidettiin erityisesti hallinto-oikeuksien kehittämistä tasavahvoiksi alueellisiksi muutoksenhaku-tuomioistuimiksi ja vielä keskitettyjen asioiden hajauttamista yhtä useampaan hallinto-oikeuteen. Yhtenä hankkeiden etusijajärjestyksessä kiireellisimmistä hankkeista pidettiin kuitenkin tuomioistuinhallinnon keskusviraston perustamista.
Luonnokseen todettiin sisältyvän ehdotuksia, joista suurimpaan osaan lausunnonantajien oli helppo yhtyä. Luonnoksen katsottiin luovan hyvän pohjan lähivuosien strategiselle ohjaukselle ja toteutettaville kehittämishankkeille. Lopullisen oikeusturvaohjelman todettiin tuovan mukanaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta koko oikeuslaitoksen kehittämiselle.
Luonnoksen keskeisimpänä puutteena pidettiin sitä, ettei siihen sisältyvien toimenpide-ehdotusten taloudellisia vaikutuksia ollut vielä tässä vaiheessa arvioitu. Lisäksi huomautettiin osan toimenpiteistä vaativan nimenomaisesti lisävoimavaroja ja investointeja, vaikka ne pitkällä tähtäimellä todennäköisesti tuottavatkin säästöjä. Jatkovalmistelussa toivottiin keskityttävän vaikutuksiltaan merkittävimpiin oikeuslaitoksen rakenteen ja oikeudenkäyntimenettelyjen uudistuksiin.
Yleisten tuomioistuinten sektorilla suurimpien ja kiireellisimpien uudistustarpeiden tuomioistuinten toimintarakenteiden osalta todettiin liittyvän lainkäytön painopisteen siirtämiseen käräjäoikeuksiin ja siten hovioikeusverkoston ja hovioikeusmenettelyn kehittämiseen. Hallintotuomioistuinten näkökulmasta tärkeinä ehdotuksina pidettiin erityisesti hallinto-oikeuksien kehittämistä tasavahvoiksi alueellisiksi muutoksenhaku-tuomioistuimiksi ja vielä keskitettyjen asioiden hajauttamista yhtä useampaan hallinto-oikeuteen. Yhtenä hankkeiden etusijajärjestyksessä kiireellisimmistä hankkeista pidettiin kuitenkin tuomioistuinhallinnon keskusviraston perustamista.