Yhteistalouden purkaminen avoliiton päättyessä : Yhteenveto kansalaispalautteesta
Värttiö, Sanna; Ahlas, Pauliina; Lötjönen, Salla (2009-05-18)
Värttiö, Sanna
Ahlas, Pauliina
Lötjönen, Salla
oikeusministeriö
18.05.2009
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2009:10This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-876-7Tiivistelmä
Avoliittotyöryhmän mietinnöstä 2008:10 Yhteistalouden purkaminen avoliiton päättyessä annetut lausunnot julkaistiin lausuntotiivistelmänä oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä -sarjassa nro 2009:6.
Virallistahojen lisäksi myös yksityishenkilöille ja lausuntokierroksen ulkopuolisille järjestöille annettiin mahdollisuus antaa palautetta verkon välityksellä. Kansalaispalautteen antamiselle oli kaksi vaihtoehtoa: osallistuminen avoimeen keskusteluun oikeusministeriön sähköisellä Ota kantaa -foorumilla (www.otakantaa.fi) tai vastaamalla sähköiseen lausuntopyyntöön. Molemmat kuulemismahdollisuudet olivat avoinna 14.1. - 1.3.2009 välisenä aikana.
Ota kantaa -keskustelua ohjattiin neljällä esikysymyksellä, jotka käsittelivät avoliiton määritelmää, yhteisen kodin ja asuntoirtaimiston käyttöoikeutta, yhteistalouden hyväksi annetun panoksen hyvitysmahdollisuutta ja suojan antamista avoleskelle avopuolison kuoleman jälkeen. Keskusteluun saapui yhteensä 176 viestiä.
Sähköiseen lausuntopyyntöön saatiin yhteensä 95 vastausta. Sähköisen lausunnon antaminen poikkesi avoimesta keskustelusta muun muassa siten, että vastaajille esitetyt kysymykset olivat yksilöidympiä ja lausuntolomakkeesta oli linkkejä yksityiskohtaisempaan lisätietoon. Lausunnonantajien ei ollut myöskään mahdollista nähdä aiempien lausunnonantajien vastauksia.
Lausunnonantajat ja keskustelijat pitivät myönteisimpinä omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräämistä koskevia säännöksiä sekä avopuolisoiden suojaa kuoleman varalta. Pääasiallinen kansalaispalautteen kritiikki koski hankkeen tarpeellisuutta ylipäänsä, tahdonvaltaisuuden puutteellisuutta, avoliiton määritelmän epäselvyyttä käytännössä ja omaisuuden suojan rapauttamista. Huoli omaisuuden suojan säilymisestä kohdistui etenkin ehdotukseen avopuolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja irtaimiston käyttöoikeuden myöntämiseen sitä enemmän tarvitsevalle avopuolisolle ja hyvitysmahdollisuuteen yhteiseen talouteen annetusta panoksesta. Ehdotetun lainsäädännön katsottiin myös lisäävän avopuolisoiden välisiä riitoja avoliiton päättyessä.
Virallistahojen lisäksi myös yksityishenkilöille ja lausuntokierroksen ulkopuolisille järjestöille annettiin mahdollisuus antaa palautetta verkon välityksellä. Kansalaispalautteen antamiselle oli kaksi vaihtoehtoa: osallistuminen avoimeen keskusteluun oikeusministeriön sähköisellä Ota kantaa -foorumilla (www.otakantaa.fi) tai vastaamalla sähköiseen lausuntopyyntöön. Molemmat kuulemismahdollisuudet olivat avoinna 14.1. - 1.3.2009 välisenä aikana.
Ota kantaa -keskustelua ohjattiin neljällä esikysymyksellä, jotka käsittelivät avoliiton määritelmää, yhteisen kodin ja asuntoirtaimiston käyttöoikeutta, yhteistalouden hyväksi annetun panoksen hyvitysmahdollisuutta ja suojan antamista avoleskelle avopuolison kuoleman jälkeen. Keskusteluun saapui yhteensä 176 viestiä.
Sähköiseen lausuntopyyntöön saatiin yhteensä 95 vastausta. Sähköisen lausunnon antaminen poikkesi avoimesta keskustelusta muun muassa siten, että vastaajille esitetyt kysymykset olivat yksilöidympiä ja lausuntolomakkeesta oli linkkejä yksityiskohtaisempaan lisätietoon. Lausunnonantajien ei ollut myöskään mahdollista nähdä aiempien lausunnonantajien vastauksia.
Lausunnonantajat ja keskustelijat pitivät myönteisimpinä omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräämistä koskevia säännöksiä sekä avopuolisoiden suojaa kuoleman varalta. Pääasiallinen kansalaispalautteen kritiikki koski hankkeen tarpeellisuutta ylipäänsä, tahdonvaltaisuuden puutteellisuutta, avoliiton määritelmän epäselvyyttä käytännössä ja omaisuuden suojan rapauttamista. Huoli omaisuuden suojan säilymisestä kohdistui etenkin ehdotukseen avopuolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja irtaimiston käyttöoikeuden myöntämiseen sitä enemmän tarvitsevalle avopuolisolle ja hyvitysmahdollisuuteen yhteiseen talouteen annetusta panoksesta. Ehdotetun lainsäädännön katsottiin myös lisäävän avopuolisoiden välisiä riitoja avoliiton päättyessä.