ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksyminen : Lausuntotiivistelmä
von Troil, Charlotta (2014-09-15)
von Troil, Charlotta
oikeusministeriö
15.09.2014
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 40/2014This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-395-5Tiivistelmä
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteeksi ratifioida kansainvälisen työjärjestön (ILO) itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 hallituskaudella 2011–2015. Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen kesäkuussa 2014 hyväksymän hallitusohjelman mukaan "ILO:n yleissopimus 169 ratifioidaan syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yhteisymmärrys".
Oikeusministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta laajalle lausuntokierrokselle toukokuussa 2014. Lausuntoja annettiin yhteensä 38 kappaletta. Viranomaisista valtaosa suhtautuu myönteisesti sopimuksen ratifiointiin. Saamelaiskäräjät pitää ratifiointia tärkeänä, mutta katsoo ratifioinnin edellyttävän selvityksiä ja lainmuutoksia, erityisesti liittyen saamelaisten maaoikeuksiin. Muu lausuntopalaute on hajanaista. Yhtäältä ratifiointi koetaan välttämättömänä, toisaalta ratifioinnille ei nykytilanteessa katsota olevan edellytyksiä.
Yhteenvetoon on kirjattu viranomaisten, saamelaiskäräjien sekä muiden lausunnonantajien lausunnoissaan esittämiä keskeisiä huomioita esitysluonnoksesta.
Oikeusministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta laajalle lausuntokierrokselle toukokuussa 2014. Lausuntoja annettiin yhteensä 38 kappaletta. Viranomaisista valtaosa suhtautuu myönteisesti sopimuksen ratifiointiin. Saamelaiskäräjät pitää ratifiointia tärkeänä, mutta katsoo ratifioinnin edellyttävän selvityksiä ja lainmuutoksia, erityisesti liittyen saamelaisten maaoikeuksiin. Muu lausuntopalaute on hajanaista. Yhtäältä ratifiointi koetaan välttämättömänä, toisaalta ratifioinnille ei nykytilanteessa katsota olevan edellytyksiä.
Yhteenvetoon on kirjattu viranomaisten, saamelaiskäräjien sekä muiden lausunnonantajien lausunnoissaan esittämiä keskeisiä huomioita esitysluonnoksesta.