Tutkintavankeuden vaihtoehdot ja järjestäminen
oikeusministeriö
15.02.2016
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 5/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-493-8Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli selvittää tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja arvioida mahdollisuuksia ottaa niitä käyttöön Suomessa. Lisäksi työryhmän tuli selvittää mahdollisuuksia tehostaa matkustuskiellon valvontaa ottamalla käyttöön matkustuskiellon sähköinen valvonta. Työryhmän tuli selvittää myös mahdollisuuksia siirtää tutkintavankien säilytysvastuu poliisilta Rikosseuraamuslaitokselle arvioimalla muun muassa mahdollisen tehtävien siirron edellyttämät resurssisiirrot tai lisämäärärahatarpeet. Työryhmä on tehnyt laajan kansainvälisen selvityksen tutkintavankeuden vaihtoehdoista Euroopan maissa. Työryhmä on selvittänyt myös, miten tutkintavankeja sijoitetaan poliisin säilytystiloihin muissa Pohjoismaissa. Työryhmä selvitti lisäksi nykyisten poliisivankiloiden soveltuvuutta tutkintavankien säilyttämiseen. Työryhmä ehdottaa, että pakkokeinolakiin lisätään tutkintavankeuden vaihtoehdoiksi säännökset tehostetusta matkustuskiellosta ja tutkinta-arestista. Tuomioistuin voisi määrätä rikoksesta epäillyn vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta teknisin välinein valvottuun tehostettuun matkustuskieltoon, jos matkustuskielto olisi riittämätön pakkokeino ja muut pakkokeinolaissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Tuomioistuin voisi vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta määrätä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön teknisin välinein valvottuun tutkinta-arestiin, jos pakkokeinolaissa säädetyt edellytykset täyttyisivät ja rangaistus olisi vähemmän kuin kaksi vuotta vankeutta. Edellytyksenä tehostetulle matkustuskiellolle ja tutkinta-arestille olisi muun muassa, että rikoksesta epäilty tai tuomittu sitoutuisi noudattamaan hänelle asetettuja määräyksiä ja velvollisuuksia ja että hänen henkilökohtaisten olosuhteidensa tai muiden vastaavien seikkojen perusteella niiden noudattamista voitaisiin pitää todennäköisenä. Työryhmän käsityksen mukaan tutkintavankien säilyttämisestä poliisin säilytystiloissa tulisi luopua kokonaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Vastuu tutkintavankien säilyttämisestä ja tutkintavankeuden toimeenpanosta tulisi tehdä asteittain, koska vankiloissa ei ole tällä hetkellä tiloja 80 tutkintavangin asuttamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkintavankeuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että aikaa, jonka tutkintavankia voitaisiin säilyttää poliisin ylläpitämässä säilytystilassa, lyhennettäisiin nykyisestä ja sijoittamisen edellytyksiä muutenkin tiukennettaisiin. Tutkintavankia ei saisi pitää poliisin säilytystilassa seitsemää vuorokautta pidempää aikaa, ellei siihen ole poikkeuksellisen painavaa, tutkintavangin turvallisuuteen tai erillään pitämiseen liittyvää syytä. Rikosseuraamuslaitoksen hallinnoiman tutkintavankilaosaston perustaminen poliisivankilan tilojen yhteyteen olisi yksi keino vähentää poliisin tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrää. Selvityksen perusteella poliisin säilytystilat eivät useinkaan täytä tutkintavankien säilyttämiselle asetettuja vaatimuksia. Työryhmän ehdotus tutkintavankeuslain muuttamisesta lisäisi tutkintavankien päivittäistä määrää vankiloissa 25–30 tutkintavangilla. Nämä tutkintavangit voidaan sijoittaa Rikosseuraamuslaitoksen olemassa oleviin tiloihin. Jos tutkintavankiosaston perustaminen jonkin olemassa olevan tutkintavankilana toimivan vankilan alaisuuteen nähdään myöhemmin aiheelliseksi, osaston perustaminen ei edellytä lainsäädännön muuttamista, vaan se voidaan toteuttaa Rikosseuraamuslaitoksen ja Poliisihallituksen tekemällä sopimuksella. Työryhmän selvityksen mukaan osaston perustamisesta ei ole kuitenkaan saatavissa taloudellista säästöä vaan osaston perustaminen aiheuttaisi lisäkustannuksia. Näillä perusteilla työryhmä ei esitä tällaisen osaston perustamista. Työryhmässä on myös selvitetty mahdollisuuksia ottaa käyttöön vakuus uutena pakkokeinona Suomessa. Työryhmä ei tässä vaiheessa esitä vakuuden käyttöönottamista tutkintavankeuden vaihtoehtona perusteilla, joita on esitetty hallituksen esityksen yleisperusteluiden jaksossa 3.1.