Tulevaisuus meissä : Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen
Toimittaja:
Lampinen, Johanna
Melén-Paaso, Monica
opetus- ja kulttuuriministeriö
2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2009:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-766-6Tiivistelmä
Opetusministeriön Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen / Fostran till globalt ansvar -projektin (2007–2009) tavoitteena on globaalikasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden lisääminen. Projektissa globaalikasvatuksella tarkoitetaan yksilön kasvamista maailmanlaajuiseen vastuuseen ihmiskunnan yhteisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi, eli vastuuseen hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi globaalisti.
Projektissa globaalikasvatuksen perusta löytyy Maastrichtissa vuonna 2002 kokoontuneiden järjestöjen globaalikasvatusta ja sen kehittämistä koskevasta julistuksesta ja asiakirjoista. Sen mukaisesti globaalikasvatus on toimintaa ihmisoikeuksien, monikulttuurisuuden, kehityspolitiikan, kestävän kehityksen ja rauhan sekä konfliktien ehkäisemisen edistämiseksi.
Projektin viimeinen Tulevaisuus meissä. Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen -julkaisu keskittyy globaaliin vastuuseen kasvamisessa esiin tulevien arvojen, toimijoiden ja toimintatapojen esittelyyn. Aiheita käsitellään projektin aikana syntyneiden ajatusten ja oivallusten pohjalta. Julkaisu johdattaa globaaliin vastuuseen kasvamiseen ja siihen liittyvien avainkäsitteiden merkityksen ymmärtämiseen kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä. Samalla se kuvaa globaalikasvatuksen nykytilaa Suomessa.
Kasvatusta kansainväliseen yhteistyöhön, ymmärrykseen ja rauhaan johdattaa teoksen aihepiiriin. Julkaisun koordinaattori Johanna Lampinen luo katsauksen kansainvälisyyskasvatuksen taustaan nostamalla esiin Unescon vuosien 1974 ja 1995 kansainvälisyyskasvatusta koskevien suositusten teemoja ja tavoitteita.
Teoksen toinen luku Kansainvälisyyskasvatuksesta globaalivastuuseen kokoaa yhteen projektin kolmen vuoden aikana tehdyn työn tuloksia. Projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Monica Melén-Paaso ja varapuheenjohtajat Taina Kaivola ja Liisa Rohweder kuvaavat projektin käytännöllis-teoreettisen työprosessin etenemistä kansainvälisyyskasvatuksen ja kestävää kehitystä edistävän koulutuksen kautta globaaliin vastuuseen.
Rauni Räsäsen kirjoitus Opettajat sillanrakentajina ja globaalin vastuun muutosagentteina käsittelee opettajan työn eettisyyttä ja mahdollisuuksia kansainvälisyyskasvattajana. Artikkeli on valittu teoksen pääartikkeliksi, koska tämän julkaisun ensisijainen kohderyhmä on erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa toimivat kasvattajat, kouluttajat ja ohjaajat.
Lars Rydénin artikkeli Etik, ansvar och medborgarskap johdattaa globaaliin vastuun kysymyksiin arkielämän esimerkkien ja globaalien haasteiden kautta. Tämä on julkaisun ainoa ruotsinkielinen luku. Se on teoksen toinen pääartikkeli artikkeli.
Puheenvuoroja vastuullisuuteen kasvamisesta -luvun artikkelit tuovat esille globaaliin vastuun kasvamisen teemoja erilaisista kansainvälisistä, kansallisista ja yksilöä koskevista näkökulmista. Artikkelit eivät muodosta varsinaista kokonaisuutta, vaan eri tekstien avulla pohditaan globaalin toiminnan eettisyyttä ja vastuullisuuden haasteita. Helena Ranta käsittelee esimerkkien avulla YK:n toimintatapoja teoriassa ja käytännössä. Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden eettisiä pelisääntöjä kokoaa yhteen Birgitta Vuorinen. Monikulttuurista yhteiskuntaa ja siinä elämisen taitoja peilaavat Liisa Salo-Leen artikkeli monikulttuurisen osaamisen ja kulttuurisen lukutaidon kautta sekä Tuula Sakaranahon artikkeli uskontojen näkökulmasta. Johanna Lampinen pohtii ihmisoikeuksia kasvattajan työn arvopohjana. Leif Fagernäs puolestaan käsittelee globaalia taloutta ja elinkeinoelämän vastuun näkökulmia. Artikkelissaan ”Globaali hallinta” Ilkka Turunen esittää hallinnan näkökulmasta yhteenvedon globaaleja haasteita, uhkia ja riskejä koskevasta yhteiskunnallisesta ja poliittisesta keskustelusta. Hän päätyy tarkastelussaan korostamaan yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia.
Puheenvuoroja vastuullisuuteen oppimisen areenoista -artikkelikokonaisuus laajentaa kasvatuksen kenttää kouluelämän ulkopuolelle esittelemällä erilaisia oppimisympäristöjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kristiina Kumpulainen johdattaa formaaliin, non-formaaliin ja in-formaaliin oppimisen kenttään toiminnan kautta. Sirkku Kotilainen kirjoittaa lasten ja nuorten mediakulttuureista kasvatuksen haasteena. Koulutusmaailmaan sijoittuvat Kaija Turkin kotia ja kotitaloutta käsittelevä artikkeli sekä ja Jari Kivistön artikkeli opettajien kohtaamista haasteista globaalivastuun toteuttajina. Aaro Harju esittelee nuorisotyötä kansalaisyhteiskunnan oppimisen areenana ja Jaana Walldén analysoi nuorten työpajatoiminnan merkitystä. Rilli Lappalainen hahmottelee kansalaisjärjestötyön laajaa kenttää ja aktiivisen toiminnan tärkeyttä. Liikunnan ja urheilun vaikutusta vastuullisuuteen kasvamisen prosessissa kuvaa Juha Heikkala. Päivi Venäläinen herättää meidät ymmärtämään kulttuurin ja taiteen oppimisympäristöjen tärkeyden. Vastuullisuudesta virtuaalimaailmassa kirjoittavat Marja Kylämä ja Pasi Silander.
Luvussa Tietoja, taitoja ja asenteita – esimerkkejä hyvistä käytänteistä Kati Anttalainen ja Johanna Lampinen luovat katsauksen globaalikasvatukseen liittyvistä toiminnoista. Esittelyt eri hankkeista on koottu opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmassa mainittujen tavoitteiden mukaisesti.
Tämän teoksen – niin kuin koko globaalivastuuprojektin – lähtökohtana on ollut rakentaa uutta tietoa, laajaa ymmärrystä ja vankkaa globaalivastuun arvopohjaa. Teoksen sisällöllisessä loppuluvussa Globaalivastuun edistämisen uusi viitekehys Melén-Paaso ja Kaivola suuntaavat lukijan ajatuksia uusiin avauksiin hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden pohtimisessa.
Tässä projektissa ja teoksessa tavoitteena on tuottaa uutta tietoa jatkokeskustelun ja kehittämistyön pohjaksi. Julkaisun viimeisen puheenvuoron käyttää projektin kansainvälinen asiantuntija Lars Rydén artikkelissaan Epilogue – some insights from the project education for global responsibility.
Julkaisun kuvitus muodostaa oman teemoja tukevan kokonaisuuden. Susanna Raunon luoma Mimmi-hahmo aforismeineen avaa globaaliin vastuuseen kasvamiseen liittyviä näkökulmia.
Projektissa globaalikasvatuksen perusta löytyy Maastrichtissa vuonna 2002 kokoontuneiden järjestöjen globaalikasvatusta ja sen kehittämistä koskevasta julistuksesta ja asiakirjoista. Sen mukaisesti globaalikasvatus on toimintaa ihmisoikeuksien, monikulttuurisuuden, kehityspolitiikan, kestävän kehityksen ja rauhan sekä konfliktien ehkäisemisen edistämiseksi.
Projektin viimeinen Tulevaisuus meissä. Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen -julkaisu keskittyy globaaliin vastuuseen kasvamisessa esiin tulevien arvojen, toimijoiden ja toimintatapojen esittelyyn. Aiheita käsitellään projektin aikana syntyneiden ajatusten ja oivallusten pohjalta. Julkaisu johdattaa globaaliin vastuuseen kasvamiseen ja siihen liittyvien avainkäsitteiden merkityksen ymmärtämiseen kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä. Samalla se kuvaa globaalikasvatuksen nykytilaa Suomessa.
Kasvatusta kansainväliseen yhteistyöhön, ymmärrykseen ja rauhaan johdattaa teoksen aihepiiriin. Julkaisun koordinaattori Johanna Lampinen luo katsauksen kansainvälisyyskasvatuksen taustaan nostamalla esiin Unescon vuosien 1974 ja 1995 kansainvälisyyskasvatusta koskevien suositusten teemoja ja tavoitteita.
Teoksen toinen luku Kansainvälisyyskasvatuksesta globaalivastuuseen kokoaa yhteen projektin kolmen vuoden aikana tehdyn työn tuloksia. Projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Monica Melén-Paaso ja varapuheenjohtajat Taina Kaivola ja Liisa Rohweder kuvaavat projektin käytännöllis-teoreettisen työprosessin etenemistä kansainvälisyyskasvatuksen ja kestävää kehitystä edistävän koulutuksen kautta globaaliin vastuuseen.
Rauni Räsäsen kirjoitus Opettajat sillanrakentajina ja globaalin vastuun muutosagentteina käsittelee opettajan työn eettisyyttä ja mahdollisuuksia kansainvälisyyskasvattajana. Artikkeli on valittu teoksen pääartikkeliksi, koska tämän julkaisun ensisijainen kohderyhmä on erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa toimivat kasvattajat, kouluttajat ja ohjaajat.
Lars Rydénin artikkeli Etik, ansvar och medborgarskap johdattaa globaaliin vastuun kysymyksiin arkielämän esimerkkien ja globaalien haasteiden kautta. Tämä on julkaisun ainoa ruotsinkielinen luku. Se on teoksen toinen pääartikkeli artikkeli.
Puheenvuoroja vastuullisuuteen kasvamisesta -luvun artikkelit tuovat esille globaaliin vastuun kasvamisen teemoja erilaisista kansainvälisistä, kansallisista ja yksilöä koskevista näkökulmista. Artikkelit eivät muodosta varsinaista kokonaisuutta, vaan eri tekstien avulla pohditaan globaalin toiminnan eettisyyttä ja vastuullisuuden haasteita. Helena Ranta käsittelee esimerkkien avulla YK:n toimintatapoja teoriassa ja käytännössä. Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden eettisiä pelisääntöjä kokoaa yhteen Birgitta Vuorinen. Monikulttuurista yhteiskuntaa ja siinä elämisen taitoja peilaavat Liisa Salo-Leen artikkeli monikulttuurisen osaamisen ja kulttuurisen lukutaidon kautta sekä Tuula Sakaranahon artikkeli uskontojen näkökulmasta. Johanna Lampinen pohtii ihmisoikeuksia kasvattajan työn arvopohjana. Leif Fagernäs puolestaan käsittelee globaalia taloutta ja elinkeinoelämän vastuun näkökulmia. Artikkelissaan ”Globaali hallinta” Ilkka Turunen esittää hallinnan näkökulmasta yhteenvedon globaaleja haasteita, uhkia ja riskejä koskevasta yhteiskunnallisesta ja poliittisesta keskustelusta. Hän päätyy tarkastelussaan korostamaan yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia.
Puheenvuoroja vastuullisuuteen oppimisen areenoista -artikkelikokonaisuus laajentaa kasvatuksen kenttää kouluelämän ulkopuolelle esittelemällä erilaisia oppimisympäristöjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kristiina Kumpulainen johdattaa formaaliin, non-formaaliin ja in-formaaliin oppimisen kenttään toiminnan kautta. Sirkku Kotilainen kirjoittaa lasten ja nuorten mediakulttuureista kasvatuksen haasteena. Koulutusmaailmaan sijoittuvat Kaija Turkin kotia ja kotitaloutta käsittelevä artikkeli sekä ja Jari Kivistön artikkeli opettajien kohtaamista haasteista globaalivastuun toteuttajina. Aaro Harju esittelee nuorisotyötä kansalaisyhteiskunnan oppimisen areenana ja Jaana Walldén analysoi nuorten työpajatoiminnan merkitystä. Rilli Lappalainen hahmottelee kansalaisjärjestötyön laajaa kenttää ja aktiivisen toiminnan tärkeyttä. Liikunnan ja urheilun vaikutusta vastuullisuuteen kasvamisen prosessissa kuvaa Juha Heikkala. Päivi Venäläinen herättää meidät ymmärtämään kulttuurin ja taiteen oppimisympäristöjen tärkeyden. Vastuullisuudesta virtuaalimaailmassa kirjoittavat Marja Kylämä ja Pasi Silander.
Luvussa Tietoja, taitoja ja asenteita – esimerkkejä hyvistä käytänteistä Kati Anttalainen ja Johanna Lampinen luovat katsauksen globaalikasvatukseen liittyvistä toiminnoista. Esittelyt eri hankkeista on koottu opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmassa mainittujen tavoitteiden mukaisesti.
Tämän teoksen – niin kuin koko globaalivastuuprojektin – lähtökohtana on ollut rakentaa uutta tietoa, laajaa ymmärrystä ja vankkaa globaalivastuun arvopohjaa. Teoksen sisällöllisessä loppuluvussa Globaalivastuun edistämisen uusi viitekehys Melén-Paaso ja Kaivola suuntaavat lukijan ajatuksia uusiin avauksiin hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden pohtimisessa.
Tässä projektissa ja teoksessa tavoitteena on tuottaa uutta tietoa jatkokeskustelun ja kehittämistyön pohjaksi. Julkaisun viimeisen puheenvuoron käyttää projektin kansainvälinen asiantuntija Lars Rydén artikkelissaan Epilogue – some insights from the project education for global responsibility.
Julkaisun kuvitus muodostaa oman teemoja tukevan kokonaisuuden. Susanna Raunon luoma Mimmi-hahmo aforismeineen avaa globaaliin vastuuseen kasvamiseen liittyviä näkökulmia.