Tarjolla hyviä liikennepalveluita. Liikenteen elinkeinopoliittinen ohjelma
liikenne- ja viestintäministeriö
2010
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-167-7Tiivistelmä
Liikenteen elinkeinopoliittinen ohjelma sisältää tilannekatsauksen liikennemarkkinoiden nykytilanteesta, arvion kehitysnäkymistä sekä ehdotukset kehittämistarpeista.
Liikennemarkkinoiden merkitys kansantaloudelle on merkittävä. Liikennepalvelujen liikevaihto vuonna 2007 oli 22 miljardia euroa eli liikennepalvelujen osuus BKT:sta olisi noin 12 prosenttia. Liikennepalvelut ovat myös merkittävä työllistäjä. Suomessa toimii yli 25 000 liikennealanyritystä, jotka työllistävät yhteensä 130 000 henkilöä.
Syksyllä 2008 rahoituskriisinä alkanut maailmantalouden lama on heijastunut voimakkaasti myös Suomen liikennemarkkinoihin. Erityisesti tavarankuljetusmarkkinoilla kuljetukset ovat vähentyneet kuljetusmuotokohtaisesti jopa 20-50 prosenttia vuoden 2009 aikana edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden rakennemuutoksella on ollut merkittäviä vaikutuksia tavarankuljetusten reitteihin ja määriin. Henkilöliikenteessä talouslama on leikannut erityisesti lento- ja taksiliikenteen kuljetuksia. Henkilöliikenteen kasvu jatkunee keskimäärin 1-2 prosentin vuosivauhdilla, kun taloussuhdanteet parantuvat.
Ohjelman kehittämistoimenpiteissä tukeudutaan kuljetusmuotokohtaisiin ohjelmiin ja strategialinjauksiin ja niissä korostuu erityisesti lainsäädännölliset toimet, jotka edistävät toiminnanharjoittajien markkinoillepääsyä ja siten liikennepalvelujen tehokkuutta.
Linja-autoliikenteessä panostetaan uuden joukkoliikennelain mukaisiin järjestelyihin, niiden toimivuuden seurantaan sekä uuden joukkoliikenteen kehittämisohjelman mukaisiin toimiin. Taksiliikenteenkehittämistoimia selvitetään erillisessä asiantuntijatyöryhmässä. Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle on juuri valmistunut työryhmän esitys. Tieliikenteen tavarankuljetuksissa on mahdollisuuksia keventää pienkuljetusten liikennelupavaatimuksia ja yhdistellä erilaisia palveluja.
Kansainvälisinä kulkumuotoina merenkulun ja lentoliikenteen sääntelystä päätetään suurelta osin globaalitasolla (IMO ja ICAO) sekä Euroopan unionissa yhteisölainsäädännöllä. Merenkulun kilpailukykyyn vaikuttavista kansallisista ratkaisuista (tonnistoverotus, tukitoimet ja alusten miehityskysymykset) on äskettäin päätetty. Lentoliikenteestä on valmistunut uusi strategia, jonka toteuttamiseen myös tässä ohjelmassa tukeudutaan.
Liikennemarkkinoiden merkitys kansantaloudelle on merkittävä. Liikennepalvelujen liikevaihto vuonna 2007 oli 22 miljardia euroa eli liikennepalvelujen osuus BKT:sta olisi noin 12 prosenttia. Liikennepalvelut ovat myös merkittävä työllistäjä. Suomessa toimii yli 25 000 liikennealanyritystä, jotka työllistävät yhteensä 130 000 henkilöä.
Syksyllä 2008 rahoituskriisinä alkanut maailmantalouden lama on heijastunut voimakkaasti myös Suomen liikennemarkkinoihin. Erityisesti tavarankuljetusmarkkinoilla kuljetukset ovat vähentyneet kuljetusmuotokohtaisesti jopa 20-50 prosenttia vuoden 2009 aikana edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden rakennemuutoksella on ollut merkittäviä vaikutuksia tavarankuljetusten reitteihin ja määriin. Henkilöliikenteessä talouslama on leikannut erityisesti lento- ja taksiliikenteen kuljetuksia. Henkilöliikenteen kasvu jatkunee keskimäärin 1-2 prosentin vuosivauhdilla, kun taloussuhdanteet parantuvat.
Ohjelman kehittämistoimenpiteissä tukeudutaan kuljetusmuotokohtaisiin ohjelmiin ja strategialinjauksiin ja niissä korostuu erityisesti lainsäädännölliset toimet, jotka edistävät toiminnanharjoittajien markkinoillepääsyä ja siten liikennepalvelujen tehokkuutta.
Linja-autoliikenteessä panostetaan uuden joukkoliikennelain mukaisiin järjestelyihin, niiden toimivuuden seurantaan sekä uuden joukkoliikenteen kehittämisohjelman mukaisiin toimiin. Taksiliikenteenkehittämistoimia selvitetään erillisessä asiantuntijatyöryhmässä. Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle on juuri valmistunut työryhmän esitys. Tieliikenteen tavarankuljetuksissa on mahdollisuuksia keventää pienkuljetusten liikennelupavaatimuksia ja yhdistellä erilaisia palveluja.
Kansainvälisinä kulkumuotoina merenkulun ja lentoliikenteen sääntelystä päätetään suurelta osin globaalitasolla (IMO ja ICAO) sekä Euroopan unionissa yhteisölainsäädännöllä. Merenkulun kilpailukykyyn vaikuttavista kansallisista ratkaisuista (tonnistoverotus, tukitoimet ja alusten miehityskysymykset) on äskettäin päätetty. Lentoliikenteestä on valmistunut uusi strategia, jonka toteuttamiseen myös tässä ohjelmassa tukeudutaan.