Taiteen keskustoimikunnan (TKT) alueellistamisselvitys 2009
Anttila, Rauno (2009-11-18)
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.11.2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:30
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-802-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-802-1
Tiivistelmä
Opetusministeriö päätti 16.3.2009 hallitusohjelman mukaisesti aloittaa selvitystyön Taiteen keskustoimikunnan alueellistamiseksi joko kokonaan tai osittain. Kohdepaikkakunniksi valittiin selvitystyön kuluessa pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylä ja Tampere. Lähtökohdaksi otettiin viraston alueellistaminen kokonaisuudessaan. Selvitystyössä noudatettiin soveltuvin osin valtiovarainministeriön alueellistamisen käsikirjan ohjeita (VM julkaisuja 25/2008).
Selvityksessä on tarkasteltu alueellistamisen vaikutuksia toiminnallisten, alueellisten, henkilöstöön liittyvien ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.
Selvitykseen liittyvät kyselyt sidosryhmille, henkilöstölle ja alueille on toteutettu sähköisen järjestelmän (webropol) avulla.
Selvityksen johtopäätökset ovat:
– Taiteen keskustoimikunnalla on jo olemassa oleva vahva alueorganisaatio (13 alueellista taidetoimikuntaa)
– Taiteen keskustoimikunnan tärkeimmät sidosryhmät ja yhteistyötahot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla.
– Erityisen tärkeänä Taiteen keskustoimikunnalle on yhteistyö ja synergia opetusministeriön kanssa.
– Taiteen keskustoimikunnan sijaintia pääkaupunkiseudulla puoltaa alueen ominaisuuksien kannalta hyvä saavutettavuus sekä maanteitse, raideliikenteen avulla että lentoteitse.
– Pääkaupunkiseutu koetaan henkilöstön keskuudessa positiivisena ja riittävän vetovoimaisena sekä sosiaaliselta että kulttuuriselta pääomaltaan.
– Keskeiset taidehallinnon laitokset ja organisaatiot ja muut toimijat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, joten on luontevaa ja tärkeää, että valtion taidehallinnon keskeinen rahoittaja- ja tukiorganisaatio sijaitsee samalla alueella.
– Toimikuntien jäsenten vastauksissa korostuu myös oman taiteen alan seuraaminen. Samalla kun jäsenet kokoontuvat Helsinkiin kokouksiin voivat he seurata oman taiteen alansa kehitystä ja yleensäkin taiteen kentän tapahtumia. Tämä on tärkeää erityisesti muualta maasta jäseninä oleville.
– Matka-ajan pidentyessä myös kokouksiin käytetty aika pitenee, jolloin myös halukkuus ryhtyä toimikuntien jäseneksi voi vähetä.
Selvityksen perusteella toiminnallisten, alueellisten, henkilöstöön liittyvien ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta ei löydy perusteita Taiteen keskustoimikunnan alueellistamiseksi.
Selvityksessä on tarkasteltu alueellistamisen vaikutuksia toiminnallisten, alueellisten, henkilöstöön liittyvien ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.
Selvitykseen liittyvät kyselyt sidosryhmille, henkilöstölle ja alueille on toteutettu sähköisen järjestelmän (webropol) avulla.
Selvityksen johtopäätökset ovat:
– Taiteen keskustoimikunnalla on jo olemassa oleva vahva alueorganisaatio (13 alueellista taidetoimikuntaa)
– Taiteen keskustoimikunnan tärkeimmät sidosryhmät ja yhteistyötahot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla.
– Erityisen tärkeänä Taiteen keskustoimikunnalle on yhteistyö ja synergia opetusministeriön kanssa.
– Taiteen keskustoimikunnan sijaintia pääkaupunkiseudulla puoltaa alueen ominaisuuksien kannalta hyvä saavutettavuus sekä maanteitse, raideliikenteen avulla että lentoteitse.
– Pääkaupunkiseutu koetaan henkilöstön keskuudessa positiivisena ja riittävän vetovoimaisena sekä sosiaaliselta että kulttuuriselta pääomaltaan.
– Keskeiset taidehallinnon laitokset ja organisaatiot ja muut toimijat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, joten on luontevaa ja tärkeää, että valtion taidehallinnon keskeinen rahoittaja- ja tukiorganisaatio sijaitsee samalla alueella.
– Toimikuntien jäsenten vastauksissa korostuu myös oman taiteen alan seuraaminen. Samalla kun jäsenet kokoontuvat Helsinkiin kokouksiin voivat he seurata oman taiteen alansa kehitystä ja yleensäkin taiteen kentän tapahtumia. Tämä on tärkeää erityisesti muualta maasta jäseninä oleville.
– Matka-ajan pidentyessä myös kokouksiin käytetty aika pitenee, jolloin myös halukkuus ryhtyä toimikuntien jäseneksi voi vähetä.
Selvityksen perusteella toiminnallisten, alueellisten, henkilöstöön liittyvien ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta ei löydy perusteita Taiteen keskustoimikunnan alueellistamiseksi.