Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistaminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.03.2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:15This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-691-1Tiivistelmä
Ammatilliset erikoisoppilaitokset ovat teollisuuden ja palvelualojen yritysten oppilaitoksia, joiden koulutus keskittyy ensisijaisesti yritysten omista tarpeista lähtevään ja opetushallinnon tutkintorakenteen ulkopuoliseen koulutukseen. Ammatillisia erikoisoppilaitoksia on 29, ja niiden saama valtionosuusrahoitus on vuoden 2009 valtion talousarvion mukaan noin 19,7 miljoonaa euroa.
Opetusministeriö asetti 19.6.2008 valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli 1) valmistella ehdotukset ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi, 2) laatia laskelmat uusien rahoitusperusteiden vaikutuksista rahoitusjärjestelmään ja järjestäjäkohtaisiin valtionosuuksiin ja 3) tehdä luonnokset muutosten vaikutuksista lainsäädäntöön.
Valmisteluryhmä on selvittänyt nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja ongelmakohtia sekä nykyisen rahoitusjärjestelmän uudistamisen vaihtoehtoisia malleja ja niiden vaikutuksia. Selvitystyön perusteella pääasiallisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat kustannusperusteinen järjestelmä ja budjettiperusteinen järjestelmä. Kustannusperusteisessa mallissa lähtökohtana on, että valtionosuusrahoituksen taso perustuu tietyin määräajoin tarkistettavaan toteutuneeseen kustannuskehitykseen. Budjettiperusteisessa mallissa lähtökohtana on puolestaan se, että rahoitus perustuu harkinnanvaraiseen rahamäärään, jolla erikoisoppilaitosten koulutusta tuetaan. Pääasialliset mallit ovat myös periaatteellisilta lähtökohdiltaan erilaisia, koska kustannusperusteisessa mallissa lähtökohtana on, että valtionosuusrahoituksella hoidetaan tietty osuus koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista ja budjettiperusteisessa periaatteena on harkinnanvarainen euromäärä riippumatta koulutuksen toteutuneista kustannuksista tai sen kehityksestä.
Valmisteluryhmän ehdotukset ovat tiivistetysti seuraavat. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus määräytyisi budjettiperusteisen mallin mukaisesti. Valtionosuusrahoituksen taso perustuisi valtion talousarviossa päätettävään euromäärään. Valtionosuuden perusteena oleva suorite muutettaisiin opetustunnista opiskelijatyöpäiväksi. Nykyisestä suoritteiden jakamisesta lyhyt- ja pitkäkestoiseen koulutukseen luovuttaisiin. Valtionosuuden perusteena oleva erikoisoppilaitosten keskimääräinen yksikköhinta päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa. Yksikköhintaa porrastettaisiin ammatillisen lisäkoulutuksen porrastusperusteiden mukaisesti. Porrastamista varten erikoisoppilaitokset sijoitettaisiin koulutusalaluokkiin pääasiallisen koulutusalan mukaisesti. Erikoisoppilaitosten sijoittamista pääasialliselle koulutusalalle tarkistettaisiin neljän vuoden välein. Suomen Ilmailuopiston rahoitus siirrettäisiin laskennallisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle. Sen rahoitus määräytyisi harkinnanvaraisen valtionavustuksen perusteella.
Ammatillisten erikoisoppilaitosten uusi rahoitusjärjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön vuoden 2010 alusta. Rahoitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi muutoksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja asetukseen.
Opetusministeriö asetti 19.6.2008 valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli 1) valmistella ehdotukset ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi, 2) laatia laskelmat uusien rahoitusperusteiden vaikutuksista rahoitusjärjestelmään ja järjestäjäkohtaisiin valtionosuuksiin ja 3) tehdä luonnokset muutosten vaikutuksista lainsäädäntöön.
Valmisteluryhmä on selvittänyt nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja ongelmakohtia sekä nykyisen rahoitusjärjestelmän uudistamisen vaihtoehtoisia malleja ja niiden vaikutuksia. Selvitystyön perusteella pääasiallisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat kustannusperusteinen järjestelmä ja budjettiperusteinen järjestelmä. Kustannusperusteisessa mallissa lähtökohtana on, että valtionosuusrahoituksen taso perustuu tietyin määräajoin tarkistettavaan toteutuneeseen kustannuskehitykseen. Budjettiperusteisessa mallissa lähtökohtana on puolestaan se, että rahoitus perustuu harkinnanvaraiseen rahamäärään, jolla erikoisoppilaitosten koulutusta tuetaan. Pääasialliset mallit ovat myös periaatteellisilta lähtökohdiltaan erilaisia, koska kustannusperusteisessa mallissa lähtökohtana on, että valtionosuusrahoituksella hoidetaan tietty osuus koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista ja budjettiperusteisessa periaatteena on harkinnanvarainen euromäärä riippumatta koulutuksen toteutuneista kustannuksista tai sen kehityksestä.
Valmisteluryhmän ehdotukset ovat tiivistetysti seuraavat. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus määräytyisi budjettiperusteisen mallin mukaisesti. Valtionosuusrahoituksen taso perustuisi valtion talousarviossa päätettävään euromäärään. Valtionosuuden perusteena oleva suorite muutettaisiin opetustunnista opiskelijatyöpäiväksi. Nykyisestä suoritteiden jakamisesta lyhyt- ja pitkäkestoiseen koulutukseen luovuttaisiin. Valtionosuuden perusteena oleva erikoisoppilaitosten keskimääräinen yksikköhinta päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa. Yksikköhintaa porrastettaisiin ammatillisen lisäkoulutuksen porrastusperusteiden mukaisesti. Porrastamista varten erikoisoppilaitokset sijoitettaisiin koulutusalaluokkiin pääasiallisen koulutusalan mukaisesti. Erikoisoppilaitosten sijoittamista pääasialliselle koulutusalalle tarkistettaisiin neljän vuoden välein. Suomen Ilmailuopiston rahoitus siirrettäisiin laskennallisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle. Sen rahoitus määräytyisi harkinnanvaraisen valtionavustuksen perusteella.
Ammatillisten erikoisoppilaitosten uusi rahoitusjärjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön vuoden 2010 alusta. Rahoitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi muutoksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja asetukseen.