NOSTE-ohjelman vuosiraportti 2007
opetus- ja kulttuuriministeriö
2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2008:35This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-570-9Tiivistelmä
Ohjelman yleiskuvaus (s. 9)
Vuonna 2003 alkaneen aikuisten koulutustason kohottamisohjelman eli Noste-ohjelman tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. Noste-ohjelman tavoitteeseen pyritään kannustamalla ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen sekä parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä ammatilliseen koulutukseen. Heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa tai tietotekniikan opintoja. Myös peruskoulun ja lukion loppuun suorittamista tuetaan. Ohjelman kohteena ovat henkilöt, jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 30–59-vuotiaita eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa sekä 25–59-vuotiaat, joiden perusasteen opinnot ovat jääneet kesken. Ohjelma kohdistuu pääsääntöisesti työssäkäyviin palkansaajiin ja yrittäjiin.
Ohjelmaa toteutetaan valtakunnallisesti koko Suomessa. Vuoden 2007 talousarviossa oli opetusministeriön pääluokassa 35 milj. euron määräraha Noste-ohjelman erityisrahoitusta varten. Tämän rahoituksen turvin ohjelma jatkuu vuoden 2009 loppuun asti. Mukana oli 59 hanketta, joista 6 oli ruotsinkielisiä. Hankkeista 36 oli alueellisia ja 9 maakunnallisia monialaisia oppilaitosverkostoja. Noste-ohjelmaan sisältyi yksi valtakunnallinen SAK:n koordinoima hakevaan toimintaan painottunut hanke, joka päättyi 31.12.2007. Lääninhallitukset myöntävät alueensa hankkeille valtionavustukset.
Opiskelijat, opiskelun laajuus ja tutkinnot (ss. 22–27)
Noste-ohjelma on edennyt myös vuonna 2007 ohjelmalle asetettujen tavoitteiden suunnassa, mutta opiskelijoiden määrälle asetetut tavoitteet on saavutettu odotettua hitaammin. Noste-ohjelman rahoituksella on vuosina 2003–2007 aloittanut opiskelunsa yhteensä 21 839 opiskelijaa, joista vuonna 2007 koulutuksen aloitti 4 554 opiskelijaa. Tämä oli hieman pienempi määrä kuin edellisenä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrä. Vuonna 2007 opiskelijatyövuosia oli kuitenkin 2 525, joka oli miltei samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2006 tuotettujen opiskelijatyövuosien määrä, joka oli 2 600. Tutkintoja ja osatutkintoja vuonna 2007 suoritettiin 3 133. Miesten osuus aloittaneiden opiskelijoiden kokonaismäärästä oli noin 40 %. Työttömien määrässä on tapahtunut vuosien mittaan nousua. Heidän osuutensa aloittaneista opiskelijoista oli noin 13 %. Noin kolme neljäsosaa opiskelunsa vuonna 2007 aloittaneista Noste-opiskelijoista oli yli 40-vuotiaita ja 37 % oli jo täyttänyt 50 vuotta. Koulutuksen keskeytti lähes 10 % (samana vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään suhteutettuna). Merkille pantavaa on, että aktiivisuus Noste-ohjelman mahdollisuuksien hyödyntämisessä eri maakunnissa vaihtelee huomattavasti. (s. 31)
Valtionosuusrahoitteinen aikuiskoulutus ja Noste-ryhmä (ss. 18–21)
Raportissa on koottu tietoja aina vuodesta 2002 alkaen edellä mainitun pohjakoulutusryhmän osallistumisesta myös valtionosuusrahoitteiseen tutkintoon valmistavaan aikuiskoulutukseen. Näin on voitu osoittaa, että Noste-ryhmän osallistuminen tutkintoon valmistavaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen vuosina 2003–2006 on todellisuudessa kasvanut eikä siirtynyt vain toiseen rahoitusmuotoon.
Uudet toimintamallit (ss. 33–37)
Oppilaitoskentässä Noste-ohjelma on haastanut koulutuksen järjestäjiä luomaan uudenlaisia toimintamalleja, joilla on käyttöä Nostetta laajemmin aikuiskoulutuksessa. On kehitelty ns. hakevaa toimintaa. Sillä on pystytty motivoimaan koulutukseen sitä väestön osaa, joka pohjakoulutuksensa ja ikänsä perusteella on heikoimmin koulutukseen innostuvaa.
Hakeva toiminta on perustunut vahvasti suoraan vuorovaikutukseen kohderyhmän ja työnantajien kanssa. Työpaikat ja yritykset ovat olleet tärkeitä hakevan toiminnan ympäristöjä. Erityisesti vuodesta 2006 lähtien ohjauksen ja neuvonnan piirteet ovat korostuneet toteutuneessa hakevassa toiminnassa. Hakevalla toiminnalla on ollut lisäksi Noste-ryhmää laajempi merkitys aikuiskoulutukseen motivaattorina, sillä sen avulla on tavoitettu runsaasti muitakin aikuisia opiskeluun. Yrityksiin jalkautuva hakeva toiminta on avannut uusia ja syventänyt vanhoja yritysyhteistyösuhteita. Seurantatutkimusten mukaan useimmiten parhaimmat ja opiskelijamäärässä mitattuna tuloksellisimmat koulutukset ovat Noste-ohjelmassa syntyneet kolmikantayhteistyön tuloksena. Näissä sekä työnantaja että työntekijä ovat sitoutuneet koulutusprosessiin. Vertaistukihenkilöinä työpaikoilla toimineet pätevyysluotsit ovat edistäneet omalta osaltaan työelämäyhteyksien kehittymistä.
Parhaimmillaan Noste-ohjelman aikainen laaja verkostotyö on luonnut uutta toimintakulttuuria myös koulutuksen järjestäjien kesken Sille voi rakentaa jatkossa arjen aikuiskoulutustyötä ja kehittämistä. Matalan pohjakoulutuksen aikuisryhmä on nostanut selkeästi esiin tarpeen panostaa opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvalmiuksien vahvistamiseen, ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin. Noste-ohjelman aikana kouluttajat ovat alkaneet tiedostaa laajemmin puutteet aikuisten opiskeluvalmiuksissa ja useiden oppilaitosten tiedetään ottaneen käyttöön mm. lukivaikeuksien seulontamenetelmiä ja kouluttajien panostaneen oppimisvalmiuksien vahvistamiseen.
Vuonna 2003 alkaneen aikuisten koulutustason kohottamisohjelman eli Noste-ohjelman tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. Noste-ohjelman tavoitteeseen pyritään kannustamalla ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen sekä parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä ammatilliseen koulutukseen. Heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa tai tietotekniikan opintoja. Myös peruskoulun ja lukion loppuun suorittamista tuetaan. Ohjelman kohteena ovat henkilöt, jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 30–59-vuotiaita eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa sekä 25–59-vuotiaat, joiden perusasteen opinnot ovat jääneet kesken. Ohjelma kohdistuu pääsääntöisesti työssäkäyviin palkansaajiin ja yrittäjiin.
Ohjelmaa toteutetaan valtakunnallisesti koko Suomessa. Vuoden 2007 talousarviossa oli opetusministeriön pääluokassa 35 milj. euron määräraha Noste-ohjelman erityisrahoitusta varten. Tämän rahoituksen turvin ohjelma jatkuu vuoden 2009 loppuun asti. Mukana oli 59 hanketta, joista 6 oli ruotsinkielisiä. Hankkeista 36 oli alueellisia ja 9 maakunnallisia monialaisia oppilaitosverkostoja. Noste-ohjelmaan sisältyi yksi valtakunnallinen SAK:n koordinoima hakevaan toimintaan painottunut hanke, joka päättyi 31.12.2007. Lääninhallitukset myöntävät alueensa hankkeille valtionavustukset.
Opiskelijat, opiskelun laajuus ja tutkinnot (ss. 22–27)
Noste-ohjelma on edennyt myös vuonna 2007 ohjelmalle asetettujen tavoitteiden suunnassa, mutta opiskelijoiden määrälle asetetut tavoitteet on saavutettu odotettua hitaammin. Noste-ohjelman rahoituksella on vuosina 2003–2007 aloittanut opiskelunsa yhteensä 21 839 opiskelijaa, joista vuonna 2007 koulutuksen aloitti 4 554 opiskelijaa. Tämä oli hieman pienempi määrä kuin edellisenä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrä. Vuonna 2007 opiskelijatyövuosia oli kuitenkin 2 525, joka oli miltei samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2006 tuotettujen opiskelijatyövuosien määrä, joka oli 2 600. Tutkintoja ja osatutkintoja vuonna 2007 suoritettiin 3 133. Miesten osuus aloittaneiden opiskelijoiden kokonaismäärästä oli noin 40 %. Työttömien määrässä on tapahtunut vuosien mittaan nousua. Heidän osuutensa aloittaneista opiskelijoista oli noin 13 %. Noin kolme neljäsosaa opiskelunsa vuonna 2007 aloittaneista Noste-opiskelijoista oli yli 40-vuotiaita ja 37 % oli jo täyttänyt 50 vuotta. Koulutuksen keskeytti lähes 10 % (samana vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään suhteutettuna). Merkille pantavaa on, että aktiivisuus Noste-ohjelman mahdollisuuksien hyödyntämisessä eri maakunnissa vaihtelee huomattavasti. (s. 31)
Valtionosuusrahoitteinen aikuiskoulutus ja Noste-ryhmä (ss. 18–21)
Raportissa on koottu tietoja aina vuodesta 2002 alkaen edellä mainitun pohjakoulutusryhmän osallistumisesta myös valtionosuusrahoitteiseen tutkintoon valmistavaan aikuiskoulutukseen. Näin on voitu osoittaa, että Noste-ryhmän osallistuminen tutkintoon valmistavaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen vuosina 2003–2006 on todellisuudessa kasvanut eikä siirtynyt vain toiseen rahoitusmuotoon.
Uudet toimintamallit (ss. 33–37)
Oppilaitoskentässä Noste-ohjelma on haastanut koulutuksen järjestäjiä luomaan uudenlaisia toimintamalleja, joilla on käyttöä Nostetta laajemmin aikuiskoulutuksessa. On kehitelty ns. hakevaa toimintaa. Sillä on pystytty motivoimaan koulutukseen sitä väestön osaa, joka pohjakoulutuksensa ja ikänsä perusteella on heikoimmin koulutukseen innostuvaa.
Hakeva toiminta on perustunut vahvasti suoraan vuorovaikutukseen kohderyhmän ja työnantajien kanssa. Työpaikat ja yritykset ovat olleet tärkeitä hakevan toiminnan ympäristöjä. Erityisesti vuodesta 2006 lähtien ohjauksen ja neuvonnan piirteet ovat korostuneet toteutuneessa hakevassa toiminnassa. Hakevalla toiminnalla on ollut lisäksi Noste-ryhmää laajempi merkitys aikuiskoulutukseen motivaattorina, sillä sen avulla on tavoitettu runsaasti muitakin aikuisia opiskeluun. Yrityksiin jalkautuva hakeva toiminta on avannut uusia ja syventänyt vanhoja yritysyhteistyösuhteita. Seurantatutkimusten mukaan useimmiten parhaimmat ja opiskelijamäärässä mitattuna tuloksellisimmat koulutukset ovat Noste-ohjelmassa syntyneet kolmikantayhteistyön tuloksena. Näissä sekä työnantaja että työntekijä ovat sitoutuneet koulutusprosessiin. Vertaistukihenkilöinä työpaikoilla toimineet pätevyysluotsit ovat edistäneet omalta osaltaan työelämäyhteyksien kehittymistä.
Parhaimmillaan Noste-ohjelman aikainen laaja verkostotyö on luonnut uutta toimintakulttuuria myös koulutuksen järjestäjien kesken Sille voi rakentaa jatkossa arjen aikuiskoulutustyötä ja kehittämistä. Matalan pohjakoulutuksen aikuisryhmä on nostanut selkeästi esiin tarpeen panostaa opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvalmiuksien vahvistamiseen, ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin. Noste-ohjelman aikana kouluttajat ovat alkaneet tiedostaa laajemmin puutteet aikuisten opiskeluvalmiuksissa ja useiden oppilaitosten tiedetään ottaneen käyttöön mm. lukivaikeuksien seulontamenetelmiä ja kouluttajien panostaneen oppimisvalmiuksien vahvistamiseen.