Neliportainen tutkijanura
opetus- ja kulttuuriministeriö
04.04.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:15This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-512-9Tiivistelmä
Toteutuva tutkijanura -työryhmä konkretisoi opetusministeriön 2007 julkaiseman tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittämisen (2007-2011) toimenpideohjelman tavoitteita ja menettelyitä, joilla tutkijanura nykyaikaiset käytänteet tuodaan osaksi yliopistojen hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja Suomen Akatemian tutkijanuran kehittämisvastuuta.
Työryhmän esitykset perustuvat tutkijanuran läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta edistävälle neliportaiselle tutkijanuramallille yliopistoissa. Ensimmäisellä portaalla on pääsääntöisesti väitöskirjatyötään tekeviä nuorempia tutkijoita, toinen porras on tohtorintutkinnon äskettäin suorittaneiden uravaihe, kolmannella portaalla ollaan jo itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia, ja neljäs porras on professorivaihe. Järjestelmään on kyettävä luomaan liikkuvuutta edistäviä komponentteja, menestyksekkään työn tuomia edistymismahdollisuuksia ja toimien vakinaistamisen mahdollisuuksia. Joustava vakinaistamismenettely on omaksuttava yliopistoissa osaksi tehtäväjärjestelmää sekä portaiden sisällä että portaalta toiselle siirryttäessä.
Neliportaisessa tutkijanurajärjestelmässä pyritään helpottamaan ja vahvistamaan kaksisuuntaista siirtymistä yliopistojen ja muiden toimijoiden - tutkimuslaitosten, yritysten, julkisen hallinnon - välillä esimerkiksi uudistamalla akateemisen työn ulkopuolella saavutettujen ansioiden tarkastelua järjestelmän kelpoisuuskuvauksia hyödyntäen. Neliportainen järjestelmä antaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille työkaluja omien virkarakenteidensa tarkasteluun.
Työryhmä esittää, että opetusministeriö huomioi yliopistojen tulosohjauksessa ja rahoituksessa neliportaisen tutkijanuran toteuttamisen yliopiston henkilöstöpolitiikassa. Tutkimuslaitosten ja ministeriöiden välisissä tulosohjausmenettelyissä tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan myös tutkijanuranäkökulmaa. Työryhmä esittää, että julkisten tutkimusrahoittajien ja säätiöiden toiminnassa tutkijanuran edistäminen on lähitulevaisuudessa nykyistä aktiivisempi näkökulma.
Työryhmän mukaan tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta väitöskirjatyön jälkeen Suomesta ja Suomeen on pystyttävä lisäämään esimerkiksi yhtenäistämällä sääntelyä eurooppalaisella tasolla ja ottamalla käyttöön menettelyitä, joilla sosiaaliturvaan ja meritoitumiseen uralla ei tule katkoksia liikkuvuusjaksojen takia.
Neliportaisen tutkijanuramallin tavoitteena on läpinäkyvämpi, ennustettavampi ja tasa-arvoisempi tutkijanura.
Työryhmän esitykset perustuvat tutkijanuran läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta edistävälle neliportaiselle tutkijanuramallille yliopistoissa. Ensimmäisellä portaalla on pääsääntöisesti väitöskirjatyötään tekeviä nuorempia tutkijoita, toinen porras on tohtorintutkinnon äskettäin suorittaneiden uravaihe, kolmannella portaalla ollaan jo itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia, ja neljäs porras on professorivaihe. Järjestelmään on kyettävä luomaan liikkuvuutta edistäviä komponentteja, menestyksekkään työn tuomia edistymismahdollisuuksia ja toimien vakinaistamisen mahdollisuuksia. Joustava vakinaistamismenettely on omaksuttava yliopistoissa osaksi tehtäväjärjestelmää sekä portaiden sisällä että portaalta toiselle siirryttäessä.
Neliportaisessa tutkijanurajärjestelmässä pyritään helpottamaan ja vahvistamaan kaksisuuntaista siirtymistä yliopistojen ja muiden toimijoiden - tutkimuslaitosten, yritysten, julkisen hallinnon - välillä esimerkiksi uudistamalla akateemisen työn ulkopuolella saavutettujen ansioiden tarkastelua järjestelmän kelpoisuuskuvauksia hyödyntäen. Neliportainen järjestelmä antaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille työkaluja omien virkarakenteidensa tarkasteluun.
Työryhmä esittää, että opetusministeriö huomioi yliopistojen tulosohjauksessa ja rahoituksessa neliportaisen tutkijanuran toteuttamisen yliopiston henkilöstöpolitiikassa. Tutkimuslaitosten ja ministeriöiden välisissä tulosohjausmenettelyissä tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan myös tutkijanuranäkökulmaa. Työryhmä esittää, että julkisten tutkimusrahoittajien ja säätiöiden toiminnassa tutkijanuran edistäminen on lähitulevaisuudessa nykyistä aktiivisempi näkökulma.
Työryhmän mukaan tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta väitöskirjatyön jälkeen Suomesta ja Suomeen on pystyttävä lisäämään esimerkiksi yhtenäistämällä sääntelyä eurooppalaisella tasolla ja ottamalla käyttöön menettelyitä, joilla sosiaaliturvaan ja meritoitumiseen uralla ei tule katkoksia liikkuvuusjaksojen takia.
Neliportaisen tutkijanuramallin tavoitteena on läpinäkyvämpi, ennustettavampi ja tasa-arvoisempi tutkijanura.