Aikuisten opintosetelin käyttöönottomahdollisuudet
opetus- ja kulttuuriministeriö
13.04.2006
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:12This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-135-0Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli laatia suunnitelma aikuisten opintosetelin käyttöönotosta asteittain vuodesta 2007 lähtien. Toimeksiannossa korostettiin aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien opiskeluedellytysten parantamista sekä työikäisen aikuisväestön kattavien lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien varmistamista. Työryhmässä ovat olleet mukana opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton, työelämän järjestöjen, vapaan sivistystyön sekä yliopistojen edustajat ja asiantuntijat.
Työryhmä työn lähtökohtana oli laatia sellaisia ratkaisuehdotuksia, jotka tuottavat lisäarvoa asetettujen tavoitteiden (aliedustettujen ryhmien aseman parantaminen, aikuisten kattavat täydennyskoulutusmahdollisuudet) kannalta, jotka ovat sovitettavissa nykyisten rahoitus- ja tukijärjestelmien osaksi tai yhteyteen, jotka eivät vaadi omaa hallintoa, eivätkä aiheuta turhia hallintokuluja ja joiden suuntaamista voidaan riittävässä määrin ohjata ja joiden vaikutuksia voidaan seurata
Pitemmän aikavälin näkymät
Työryhmä katsoo, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä tehdä ehdotusta mittavia lisäkustannuksia aiheuttavista erillisestä aikuisten opintosetelistä. Aikuisten opintosetelin käyttöönotto voisi pitemmällä aikavälillä olla kuitenkin perusteltua aikuiskoulutuksen taloudellisia edellytyksiä ja tasa-arvoa vahvistavana rahoitustapana. Tämä edellyttää erityisesti työikäisen aikuisväestön osaamisen varmistaminen mittavampaa, kokotukijärjestelmän toimivuuden ja kehittämistarpeiden kattavaa analyysia. Tähän tarkasteluun liittyvät myös aikuiskoulutuksen rahoitusta, työnjakoa ja rahoituspohjaa koskevat kehittämistarpeet. Tämän työryhmän toimeksianto ei ole mahdollistanut näin laaja-alaisesti vaikuttavien ehdotusten valmistelemista.
Työryhmä pitää tärkeänä, että Kelan hoitamaa opintotukea sekä Koulutusrahaston hoitamaa aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendiä kehitetään. Tulopoliittisen sopimuksen kirjausten mukaisesti Koulutusrahaston hallinnoimien tukien kehittämistä koskeva valmistelu tapahtuu työmarkkinajärjestöjen asettamassa työryhmässä.
Työryhmän ehdotus
Työryhmä esittää, että vapaassa sivistystyössä otettaisiin käyttöön nykyisen rahoitusjärjestelmän puitteissa toteutettava opintoseteli-idean sovellutus, joka antaisi oppilaitoksille mahdollisuudet olla perimättä opiskelumaksuja määrätyiltä kohderyhmiltä (esim. maahanmuuttajat, työttömät, eläkeläiset, erityisryhmät). Opintomaksuja korvaavien avustusten käyttöönotto ehdotetaan sisällytettäväksi vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja toteutettavaksi hallituksen hyväksymän menokehyksen puitteissa. Vuositasolla vapaan sivistystyön opintomaksuavustusten osuus tulisi olla aluksi vähintään 600 000–1 000 000 euroa.
Lyhytkestoisessa koulutuksessa
300 000–500 000 euroa avustuksilla voitaisiin kompensoida 3 000–5 000 henkilön opintomaksu (100 euroa x 3 000–5 000). Pitempikestoisessa koulutuksessa 300 000–500 000 euron avustuksilla voitaisiin kompensoida 300–500 henkilön opintomaksuja (1 000 euroa x 300–500).
Muita kannanottoja
Työryhmä katsoo, että yliopistollinen täydennyskoulutus kuuluu yliopistojen perustehtäviin. Sen rahoituspohjaa tulisi vahvistaa lyhyellä aikavälillä yliopistojen budjettirahoituksen puitteissa valikoivasti riittävällä hintatuella täydennyskoulutuksen kattavan tarjonnan ja osallistumisen edistämiseksi sekä koulutusresurssien epätarkoituksenmukaisen käytön vähentämiseksi. Tällä hetkellä suuri osan akateemisen täydennyskoulutuksen kysynnästä suuntautuu yliopistojen tutkintokoulutukseen, ammattikorkeakoulujen järjestämään täydennyskoulutukseen sekä erikoisammattitutkintoihin valmistavaan toisen asteen ammatilliseen lisäkoulutukseen.
Työryhmä työn lähtökohtana oli laatia sellaisia ratkaisuehdotuksia, jotka tuottavat lisäarvoa asetettujen tavoitteiden (aliedustettujen ryhmien aseman parantaminen, aikuisten kattavat täydennyskoulutusmahdollisuudet) kannalta, jotka ovat sovitettavissa nykyisten rahoitus- ja tukijärjestelmien osaksi tai yhteyteen, jotka eivät vaadi omaa hallintoa, eivätkä aiheuta turhia hallintokuluja ja joiden suuntaamista voidaan riittävässä määrin ohjata ja joiden vaikutuksia voidaan seurata
Pitemmän aikavälin näkymät
Työryhmä katsoo, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä tehdä ehdotusta mittavia lisäkustannuksia aiheuttavista erillisestä aikuisten opintosetelistä. Aikuisten opintosetelin käyttöönotto voisi pitemmällä aikavälillä olla kuitenkin perusteltua aikuiskoulutuksen taloudellisia edellytyksiä ja tasa-arvoa vahvistavana rahoitustapana. Tämä edellyttää erityisesti työikäisen aikuisväestön osaamisen varmistaminen mittavampaa, kokotukijärjestelmän toimivuuden ja kehittämistarpeiden kattavaa analyysia. Tähän tarkasteluun liittyvät myös aikuiskoulutuksen rahoitusta, työnjakoa ja rahoituspohjaa koskevat kehittämistarpeet. Tämän työryhmän toimeksianto ei ole mahdollistanut näin laaja-alaisesti vaikuttavien ehdotusten valmistelemista.
Työryhmä pitää tärkeänä, että Kelan hoitamaa opintotukea sekä Koulutusrahaston hoitamaa aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendiä kehitetään. Tulopoliittisen sopimuksen kirjausten mukaisesti Koulutusrahaston hallinnoimien tukien kehittämistä koskeva valmistelu tapahtuu työmarkkinajärjestöjen asettamassa työryhmässä.
Työryhmän ehdotus
Työryhmä esittää, että vapaassa sivistystyössä otettaisiin käyttöön nykyisen rahoitusjärjestelmän puitteissa toteutettava opintoseteli-idean sovellutus, joka antaisi oppilaitoksille mahdollisuudet olla perimättä opiskelumaksuja määrätyiltä kohderyhmiltä (esim. maahanmuuttajat, työttömät, eläkeläiset, erityisryhmät). Opintomaksuja korvaavien avustusten käyttöönotto ehdotetaan sisällytettäväksi vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja toteutettavaksi hallituksen hyväksymän menokehyksen puitteissa. Vuositasolla vapaan sivistystyön opintomaksuavustusten osuus tulisi olla aluksi vähintään 600 000–1 000 000 euroa.
Lyhytkestoisessa koulutuksessa
300 000–500 000 euroa avustuksilla voitaisiin kompensoida 3 000–5 000 henkilön opintomaksu (100 euroa x 3 000–5 000). Pitempikestoisessa koulutuksessa 300 000–500 000 euron avustuksilla voitaisiin kompensoida 300–500 henkilön opintomaksuja (1 000 euroa x 300–500).
Muita kannanottoja
Työryhmä katsoo, että yliopistollinen täydennyskoulutus kuuluu yliopistojen perustehtäviin. Sen rahoituspohjaa tulisi vahvistaa lyhyellä aikavälillä yliopistojen budjettirahoituksen puitteissa valikoivasti riittävällä hintatuella täydennyskoulutuksen kattavan tarjonnan ja osallistumisen edistämiseksi sekä koulutusresurssien epätarkoituksenmukaisen käytön vähentämiseksi. Tällä hetkellä suuri osan akateemisen täydennyskoulutuksen kysynnästä suuntautuu yliopistojen tutkintokoulutukseen, ammattikorkeakoulujen järjestämään täydennyskoulutukseen sekä erikoisammattitutkintoihin valmistavaan toisen asteen ammatilliseen lisäkoulutukseen.