Ilmailualan koulutustyöryhmän mietintö
opetus- ja kulttuuriministeriö
04.02.2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:3This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-700-1Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 15.10.2002 ilmailualan koulutustyöryhmän, jonka tehtävänä on 1) tarkastella ilmailualan koulutuksen kokonaistilannetta ottaen huomioon sekä ilmavoimien, rajavartiolaitoksen että siviili-ilmailun tulevat tarpeet ja tehdä tarvittavat ilmailualan koulutusta koskevat ehdotukset; 2) selvittää ammattihelikopterilentäjien tuleva tarve sekä tehdä ehdotus koulutuksen järjestämisestä; 3) tehdä ehdotus lennonopettajien (sekä kiinteäsiipiset että helikopterit) koulutuksen järjestämiseksi; 4) selvittää ilmailualan täydennyskoulutusta antavan yksikön perustamistarve ja tehdä tarvittaessa ehdotus yksikön perustamisesta. Työryhmän arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee peruskouluttaa 15 helikopterilentäjää ammattilentäjäksi. Tällöin vuositasolla tulee peruskouluttaa keskimäärin 1–2 helikopterilentäjää. Helikopteriammattilentäjien peruskoulutus tulee olla vähintään helikopteriansiolentäjän lupakirjakoulutus, jota täydennetään mittarilentokelpuutuksen teoriakoulutuksella ja ohjaamoyhteistyökoulutuksella (CPL + IR teoria + MCC).
Ammattilentäjäkoulutustarpeita varten lentokonelennonopettajia tulee arvion mukaan kouluttaa siviili-ilmailun tarpeisiin keskimäärin viisi lennonopettajaa vuodessa. Lennonopettajakoulutustarpeen määrää tulee jatkossa seurata ja tarvittaessa muuttaa koulutukseen otettavien määrää. Helikopterilennonopettajia tulee kouluttaa siviili-ilmailun tarpeisiin vuosittain 0–1. Lentäjäkoulutuksen jatko- ja täydennyskoulutus tulee perustua siviili-ilmailun JAR-vaatimusten muuttuneisiin lupakirja-, kelpuutus- tai muihin lentotoimintaan liittyviin vaatimuksiin. Koulutusta tulee järjestää ensisijaisesti yhteiskunnan kannalta keskeisillä lentotoiminnan aloilla (lääkäri-, etsintä- ja pelastuslentotoiminnot sekä muut kasvupotentiaalia omaavat lentotoiminnot).
Työryhmän mukaan siviili-ilmailun tarpeisiin järjestettävän ammattihelikopterilentäjäkoulutuksen järjestämisvastuu tulee antaa Suomen ilmailuopistolle. Tällöin Suomen ilmailuopistosta tulisi valtakunnallinen ammattilentäjäkoulutuksen osaamiskeskittymä, joka ammatillisena erikoisoppilaitoksena vastaisi myös ammattihelikopterilentäjäkoulutuksen järjestämisestä. Helikopterikoulutuksen valinnat tulee myös keskittää Suomen ilmailuopistoon, ja siten sen tulee vastata siviili-ilmailun helikopterilentäjäkoulutukseen liittyvistä lentäjävalinnoista. Suomen ilmailuopisto voisi toteuttaa valinnat kokonaan itse tai yhteisesti ulkopuolisen kouluttajayrityksen kanssa.
Siviili-ilmailun helikopteriammattilentäjien koulutus tulee työryhmän mukaan pyrkiä järjestämään yhdessä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen helikopterilentäjäkoulutuksen kanssa siltä osin kuin se on käytännössä mahdollista.
Työryhmä katsoo, että siviili-ilmailun tarpeita palveleva lennonopettajakoulutuksen järjestämisvastuu tulee antaa Suomen ilmailuopistolle, ja siten sen tulee vastata lentokone- ja helikopterilennonopettajakoulutuksen järjestämisestä. Suomen ilmailuopiston tulee vastata myös siviili-ilmailun lennonopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoista. Myös siviili-ilmailun tarpeita palveleva lennonopettajakoulutus ja puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen lennonopettajakoulutus tulee pyrkiä yhdistämään.
Työryhmä katsoo, että HEMS-lentotoimintoihin tulee kouluttaa lisää lentäjiä. Tämä tulee toteuttaa siten, että nykyisille jo lentotehtävissä toimiville lentäjille tulee antaa lisäkoulutusta uusien JAR-OPS-vaatimusten edellyttämälle tasolle. Nykyisille HEMS-toimintaan palkatuille lentäjille tulee järjestää ohjaamoyhteistyökoulutus (MCC). Nykyisen arvion mukaan koulutusta tarvitsee 30–40 lentäjää. Lisäksi siviili-ilmailun lentotehtäviin hakeutuville puolustusvoimista eläkkeelle jääneille sotilaslentäjille tulee järjestää täydennyskoulutusta siviili-ilmailussa vaadittavien JAR-FCL mukaisten lentolupakirjojen ja eri kelpuutusten saamiseksi. Sotilaslentäjien täydennyskoulutus tulee järjestää Suomen ilmailuopistossa.
Erillistä ilmailualan täydennyskoulutusta antavan yksikön perustamista työryhmä ei pidä tarpeellisena. Ilmailualan täydennyskoulutusta voidaan tarvittaessa järjestää Suomen ilmailuopistossa. Työryhmä katsoo, että Suomen ilmailuopisto on Suomen ilmailualan osaamiskeskittymä, jonka tulee vastata nykyisen lentokoulutuksen lisäksi muista ilmailualan jatko- ja täydennyskoulutustehtävistä.
Ammattilentäjäkoulutustarpeita varten lentokonelennonopettajia tulee arvion mukaan kouluttaa siviili-ilmailun tarpeisiin keskimäärin viisi lennonopettajaa vuodessa. Lennonopettajakoulutustarpeen määrää tulee jatkossa seurata ja tarvittaessa muuttaa koulutukseen otettavien määrää. Helikopterilennonopettajia tulee kouluttaa siviili-ilmailun tarpeisiin vuosittain 0–1. Lentäjäkoulutuksen jatko- ja täydennyskoulutus tulee perustua siviili-ilmailun JAR-vaatimusten muuttuneisiin lupakirja-, kelpuutus- tai muihin lentotoimintaan liittyviin vaatimuksiin. Koulutusta tulee järjestää ensisijaisesti yhteiskunnan kannalta keskeisillä lentotoiminnan aloilla (lääkäri-, etsintä- ja pelastuslentotoiminnot sekä muut kasvupotentiaalia omaavat lentotoiminnot).
Työryhmän mukaan siviili-ilmailun tarpeisiin järjestettävän ammattihelikopterilentäjäkoulutuksen järjestämisvastuu tulee antaa Suomen ilmailuopistolle. Tällöin Suomen ilmailuopistosta tulisi valtakunnallinen ammattilentäjäkoulutuksen osaamiskeskittymä, joka ammatillisena erikoisoppilaitoksena vastaisi myös ammattihelikopterilentäjäkoulutuksen järjestämisestä. Helikopterikoulutuksen valinnat tulee myös keskittää Suomen ilmailuopistoon, ja siten sen tulee vastata siviili-ilmailun helikopterilentäjäkoulutukseen liittyvistä lentäjävalinnoista. Suomen ilmailuopisto voisi toteuttaa valinnat kokonaan itse tai yhteisesti ulkopuolisen kouluttajayrityksen kanssa.
Siviili-ilmailun helikopteriammattilentäjien koulutus tulee työryhmän mukaan pyrkiä järjestämään yhdessä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen helikopterilentäjäkoulutuksen kanssa siltä osin kuin se on käytännössä mahdollista.
Työryhmä katsoo, että siviili-ilmailun tarpeita palveleva lennonopettajakoulutuksen järjestämisvastuu tulee antaa Suomen ilmailuopistolle, ja siten sen tulee vastata lentokone- ja helikopterilennonopettajakoulutuksen järjestämisestä. Suomen ilmailuopiston tulee vastata myös siviili-ilmailun lennonopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoista. Myös siviili-ilmailun tarpeita palveleva lennonopettajakoulutus ja puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen lennonopettajakoulutus tulee pyrkiä yhdistämään.
Työryhmä katsoo, että HEMS-lentotoimintoihin tulee kouluttaa lisää lentäjiä. Tämä tulee toteuttaa siten, että nykyisille jo lentotehtävissä toimiville lentäjille tulee antaa lisäkoulutusta uusien JAR-OPS-vaatimusten edellyttämälle tasolle. Nykyisille HEMS-toimintaan palkatuille lentäjille tulee järjestää ohjaamoyhteistyökoulutus (MCC). Nykyisen arvion mukaan koulutusta tarvitsee 30–40 lentäjää. Lisäksi siviili-ilmailun lentotehtäviin hakeutuville puolustusvoimista eläkkeelle jääneille sotilaslentäjille tulee järjestää täydennyskoulutusta siviili-ilmailussa vaadittavien JAR-FCL mukaisten lentolupakirjojen ja eri kelpuutusten saamiseksi. Sotilaslentäjien täydennyskoulutus tulee järjestää Suomen ilmailuopistossa.
Erillistä ilmailualan täydennyskoulutusta antavan yksikön perustamista työryhmä ei pidä tarpeellisena. Ilmailualan täydennyskoulutusta voidaan tarvittaessa järjestää Suomen ilmailuopistossa. Työryhmä katsoo, että Suomen ilmailuopisto on Suomen ilmailualan osaamiskeskittymä, jonka tulee vastata nykyisen lentokoulutuksen lisäksi muista ilmailualan jatko- ja täydennyskoulutustehtävistä.