Monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn vaikuttavuusarviointi ja tieteellisen laadun arviointi
maa- ja metsätalousministeriö
20.04.2009
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-515-1Tiivistelmä
Luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman MOSSEn tavoitteena oli tuottaa uutta ja sovellettavissa olevaa tutkimustietoa luonnon monimuotoisuuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista valikoiduilla aihealueilla. Toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Tutkimusohjelmalla pyrittiin myös lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä ja toisaalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.
Tutkimusohjelma oli maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Tiehallinnon, Metsäteollisuus ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rahoittama tutkimusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö (50 %) ja ympäristöministeriö (37 %) olivat ohjelman suurimmat rahoittajat. Ohjelma toteutettiin 4+1-vuotisena kokonaisuutena. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2003–2006 oli noin 8,3 miljoonaa euroa. Vuosi 2007 oli raportointivuosi, jolloin rahoitusta ei enää jaettu. Ohjelmaan saapui hakuaikana 152 hakemusta, joista ohjelmaan valittiin 46 tutkimushanketta. Tutkimusohjelma jaettiin sitä perustettaessa viiteen aihealueeseen: 1. metsäympäristöt (21 hanketta), 2. maatalousympäristöt (10 hanketta), 3. vesiympäristöt (4 hanketta), 4. muut elinympäristöt, eliöryhmät ja tiedon käytön kehittäminen (10 hanketta) sekä 5. luonnon monimuotoisuus ja kehitysyhteistyö (1 hanke).
Ohjelman arvioinnin ylätason tavoitteena oli tarkastella MOSSE-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin osatehtävinä oli arvioida ohjelman i. suunnittelua ja toteutusta, ii. tieteellistä laatua, ja iii. yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arvioinnin lähestymistapana käytettiin sovellettua ohjelmasuunnittelun rakennetta, jonka lähtökohtana ovat ne vaikutukset, joita ohjelmalla tavoitellaan. Kutakin ohjelman arvioinnin osatehtävää koskien tarkennettiin arviointikysymykset, joihin vastattiin eri menetelmien tuottaman aineiston pohjalta. Arvioinnissa käytetyt menetelmät olivat a. asiantuntijahaastattelut ja asiakirja-analyysi, joiden pohjalta tuotettiin ohjelman toimintaympäristön ja ohjelman kuvaus, b. tieteellinen asiantuntijapaneeli, jonka tuotoksena oli arvio ohjelman tieteellisestä laadusta, c. kysely MOSSE-ohjelman tuotosten potentiaalisille loppukäyttäjille, jonka tuottama-aineisto toimi erityisesti ohjelman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin pohjana, sekä d. työpaja, jossa arvioinnin alustavat havainnot altistettiin alan asiantuntijoiden kommenteille ja jonka keskustelut tuottivat lisäaineistoa arvioinnin suositusten pohjaksi.
Yleisesti MOSSE-ohjelmakokonaisuus oli suunniteltu ja toteutettu varsin onnistuneesti. Ohjelman suunnittelu perustui huolellisille tietotarvekartoituksille kattaen eri ministeriöitä ja niiden osastoja sekä rahoittajaorganisaatioita. Tietotarvekartoitukset pohjustivat onnistuneita tutkimusaihevalintoja ja lisäsivät tietoisuutta lisätiedon tarpeista sekä mahdollistivat tietotarpeiden yhdistämisen samaan ohjelmaan.
MOSSE-ohjelman tieteelliset tuotokset vastaavat määrällisesti akateemista tutkimusohjelmaa. Hankekohtaisesti julkaisut tosin keskittyivät osalle hankkeita, kun taas monet muut hankkeet tuottivat vain vähän tieteellisiä tuotoksia. Monissa MOSSE-ohjelman hankkeissa oli potentiaalia tieteellisiin julkaisuihin enemmän kuin mitä toteutui. Ohjelman toimintamuodot rajautuivat melko tiukasti painopistealueiden sisälle ja tutkimuksellisesti lisäarvoa olisi ehkä saatu vielä lisää esimerkiksi metsä-maatalous ‑painopistealueiden yhteen tuomisella. Tieteellisten tuotosten laatu oli kaiken kaikkiaan hyvä. MOSSEn tieteellinen vaikutus monimuotoisuustutkimuksen edistäjänä on selkeä.
MOSSE-ohjelman voidaan sanoa onnistuneen hyvin tavoitteessaan tuottaa uutta ja sovellettavissa olevaa tutkimustietoa luonnon monimuotoisuuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista valikoiduilla aihealueilla. Yleisesti ottaen tutkimustuotokset onnistuttiin muokkaamaan sovellettavaan muotoon käytännön oppaiksi ja raporteiksi, joita potentiaaliset loppukäyttäjät pitävät tärkeimpänä tukena omalle työlleen monimuotoisuuden alueella. Merkittävä osuus potentiaalisista loppukäyttäjistä oli hyödyntänyt MOSSEn tuotoksia ja näillä tuotoksilla oli selkeä merkitys loppukäyttäjien luonnon monimuotoisuutta koskevan työn edistämisessä. MOSSEn tiedontuotannon tavoitteista kenties heikoimmaksi jäi taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien kytkeminen monimuotoisuustutkimukseen, joka oli kuitenkin ohjelman keskeisiä tavoitteita.
Taloudellis-sosiaalisen monimuotoisuustutkimuksen alueella toteutettiin hyviä hankkeita, mutta yleisvaikutelmaksi jäi, että ohjelman tasolla näkökulma ei saavuttanut mainittavaa asemaa.
MOSSEen kuuluvissa hankkeissa tehtyä, tiettyihin elinympäristöihin tai monimuotoisuuskysymyksiin liittyvien luonnon monimuotoisuuden indikaattoreiden ja seurantamenetelmien kehitystyötä voidaan pitää onnistuneena. Merkittävä osa parannettuja seurantamenetelmiä hyödyntävistä loppukäyttäjistä piti kehitystä tärkeänä oman organisaation monimuotoisuustyön kannalta. MOSSE-ohjelmassa onnistuttiin siten tavoitteen mukaisesti kehittämään monimuotoisuustyötä tukevaa seurantaa, mutta vain rajatuilla alueilla.
Tutkimusohjelmalla pyrittiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä ja toisaalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tässä tavoitteessaan MOSSEn voidaan sanoa onnistuneen hyvin. Ohjelma on synnyttänyt kohtuullisessa määrin uusia asiantuntijaverkostoja sekä tutkijoiden ja loppukäyttäjien välille että tutkijoiden kesken. Ohjelman myötä tapahtunut verkostoituminen on toistaiseksi johtanut vain vähäisesti konkreettisten hankkeiden syntymiseen, mutta laajentunutta verkostoa hyödynnetään useilla alueilla, kuten hanketoiminnassa, päätöksenteossa ja toimien suunnittelussa. Ohjelman toteutus kokonaisuutena sekä ohjelman puitteissa tapahtunut yhteyksien luonti on edistänyt uusien asiantuntijaverkostojen syntymistä hyvin.
Kokonaisuutena MOSSE-ohjelma oli onnistunut ja sen voidaan arvioida saavuttaneen päätavoitteensa. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että MOSSE-ohjelmalle oli leimallista tavoitteiden moninaisuus ja monitasoisuus sekä näiden löyhähkö määrittely ohjelmatoiminnassa. Ohjelmateknisen ja ‑imagollisen viimeistelyn jäädessä vähemmälle huomiolle MOSSE-ohjelmassa toteutettiin tietotarpeisiin perustuvaa ja niihin vastaavaa tutkimusta, jolla vaikuttaa olevan luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta merkittävää vaikutusta. Edellytys ohjelman onnistumiselle on ollut hyvä ohjelman taustatyö ja hyvin toimivat sekä tiiviit yhteistyösuhteet.
Tutkimusohjelma oli maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Tiehallinnon, Metsäteollisuus ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rahoittama tutkimusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö (50 %) ja ympäristöministeriö (37 %) olivat ohjelman suurimmat rahoittajat. Ohjelma toteutettiin 4+1-vuotisena kokonaisuutena. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2003–2006 oli noin 8,3 miljoonaa euroa. Vuosi 2007 oli raportointivuosi, jolloin rahoitusta ei enää jaettu. Ohjelmaan saapui hakuaikana 152 hakemusta, joista ohjelmaan valittiin 46 tutkimushanketta. Tutkimusohjelma jaettiin sitä perustettaessa viiteen aihealueeseen: 1. metsäympäristöt (21 hanketta), 2. maatalousympäristöt (10 hanketta), 3. vesiympäristöt (4 hanketta), 4. muut elinympäristöt, eliöryhmät ja tiedon käytön kehittäminen (10 hanketta) sekä 5. luonnon monimuotoisuus ja kehitysyhteistyö (1 hanke).
Ohjelman arvioinnin ylätason tavoitteena oli tarkastella MOSSE-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin osatehtävinä oli arvioida ohjelman i. suunnittelua ja toteutusta, ii. tieteellistä laatua, ja iii. yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arvioinnin lähestymistapana käytettiin sovellettua ohjelmasuunnittelun rakennetta, jonka lähtökohtana ovat ne vaikutukset, joita ohjelmalla tavoitellaan. Kutakin ohjelman arvioinnin osatehtävää koskien tarkennettiin arviointikysymykset, joihin vastattiin eri menetelmien tuottaman aineiston pohjalta. Arvioinnissa käytetyt menetelmät olivat a. asiantuntijahaastattelut ja asiakirja-analyysi, joiden pohjalta tuotettiin ohjelman toimintaympäristön ja ohjelman kuvaus, b. tieteellinen asiantuntijapaneeli, jonka tuotoksena oli arvio ohjelman tieteellisestä laadusta, c. kysely MOSSE-ohjelman tuotosten potentiaalisille loppukäyttäjille, jonka tuottama-aineisto toimi erityisesti ohjelman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin pohjana, sekä d. työpaja, jossa arvioinnin alustavat havainnot altistettiin alan asiantuntijoiden kommenteille ja jonka keskustelut tuottivat lisäaineistoa arvioinnin suositusten pohjaksi.
Yleisesti MOSSE-ohjelmakokonaisuus oli suunniteltu ja toteutettu varsin onnistuneesti. Ohjelman suunnittelu perustui huolellisille tietotarvekartoituksille kattaen eri ministeriöitä ja niiden osastoja sekä rahoittajaorganisaatioita. Tietotarvekartoitukset pohjustivat onnistuneita tutkimusaihevalintoja ja lisäsivät tietoisuutta lisätiedon tarpeista sekä mahdollistivat tietotarpeiden yhdistämisen samaan ohjelmaan.
MOSSE-ohjelman tieteelliset tuotokset vastaavat määrällisesti akateemista tutkimusohjelmaa. Hankekohtaisesti julkaisut tosin keskittyivät osalle hankkeita, kun taas monet muut hankkeet tuottivat vain vähän tieteellisiä tuotoksia. Monissa MOSSE-ohjelman hankkeissa oli potentiaalia tieteellisiin julkaisuihin enemmän kuin mitä toteutui. Ohjelman toimintamuodot rajautuivat melko tiukasti painopistealueiden sisälle ja tutkimuksellisesti lisäarvoa olisi ehkä saatu vielä lisää esimerkiksi metsä-maatalous ‑painopistealueiden yhteen tuomisella. Tieteellisten tuotosten laatu oli kaiken kaikkiaan hyvä. MOSSEn tieteellinen vaikutus monimuotoisuustutkimuksen edistäjänä on selkeä.
MOSSE-ohjelman voidaan sanoa onnistuneen hyvin tavoitteessaan tuottaa uutta ja sovellettavissa olevaa tutkimustietoa luonnon monimuotoisuuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista valikoiduilla aihealueilla. Yleisesti ottaen tutkimustuotokset onnistuttiin muokkaamaan sovellettavaan muotoon käytännön oppaiksi ja raporteiksi, joita potentiaaliset loppukäyttäjät pitävät tärkeimpänä tukena omalle työlleen monimuotoisuuden alueella. Merkittävä osuus potentiaalisista loppukäyttäjistä oli hyödyntänyt MOSSEn tuotoksia ja näillä tuotoksilla oli selkeä merkitys loppukäyttäjien luonnon monimuotoisuutta koskevan työn edistämisessä. MOSSEn tiedontuotannon tavoitteista kenties heikoimmaksi jäi taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien kytkeminen monimuotoisuustutkimukseen, joka oli kuitenkin ohjelman keskeisiä tavoitteita.
Taloudellis-sosiaalisen monimuotoisuustutkimuksen alueella toteutettiin hyviä hankkeita, mutta yleisvaikutelmaksi jäi, että ohjelman tasolla näkökulma ei saavuttanut mainittavaa asemaa.
MOSSEen kuuluvissa hankkeissa tehtyä, tiettyihin elinympäristöihin tai monimuotoisuuskysymyksiin liittyvien luonnon monimuotoisuuden indikaattoreiden ja seurantamenetelmien kehitystyötä voidaan pitää onnistuneena. Merkittävä osa parannettuja seurantamenetelmiä hyödyntävistä loppukäyttäjistä piti kehitystä tärkeänä oman organisaation monimuotoisuustyön kannalta. MOSSE-ohjelmassa onnistuttiin siten tavoitteen mukaisesti kehittämään monimuotoisuustyötä tukevaa seurantaa, mutta vain rajatuilla alueilla.
Tutkimusohjelmalla pyrittiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä ja toisaalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tässä tavoitteessaan MOSSEn voidaan sanoa onnistuneen hyvin. Ohjelma on synnyttänyt kohtuullisessa määrin uusia asiantuntijaverkostoja sekä tutkijoiden ja loppukäyttäjien välille että tutkijoiden kesken. Ohjelman myötä tapahtunut verkostoituminen on toistaiseksi johtanut vain vähäisesti konkreettisten hankkeiden syntymiseen, mutta laajentunutta verkostoa hyödynnetään useilla alueilla, kuten hanketoiminnassa, päätöksenteossa ja toimien suunnittelussa. Ohjelman toteutus kokonaisuutena sekä ohjelman puitteissa tapahtunut yhteyksien luonti on edistänyt uusien asiantuntijaverkostojen syntymistä hyvin.
Kokonaisuutena MOSSE-ohjelma oli onnistunut ja sen voidaan arvioida saavuttaneen päätavoitteensa. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että MOSSE-ohjelmalle oli leimallista tavoitteiden moninaisuus ja monitasoisuus sekä näiden löyhähkö määrittely ohjelmatoiminnassa. Ohjelmateknisen ja ‑imagollisen viimeistelyn jäädessä vähemmälle huomiolle MOSSE-ohjelmassa toteutettiin tietotarpeisiin perustuvaa ja niihin vastaavaa tutkimusta, jolla vaikuttaa olevan luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta merkittävää vaikutusta. Edellytys ohjelman onnistumiselle on ollut hyvä ohjelman taustatyö ja hyvin toimivat sekä tiiviit yhteistyösuhteet.