Kohti yhteyksien maaseutua. Selvitys EMOTR-rahoitteisista maaseudun tietoyhteiskuntahankkeista
maa- ja metsätalousministeriö
2004
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/2004This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-165-8Tiivistelmä
Maaseudun pysyminen kiinteästi mukana muun yhteiskunnan kehitystä on keskeinen edellytys sille, että maaseutu säilyy elinvoimaisena asumisen ja tuotannon ympäristönä. Tässä selvityksessä tarkasteltiin maaseudulla toteutettuja tietoyhteiskuntahankkeita. Hanketiedot koottiin Maa- ja metsätalousministeriön hankerekistereistä. Tämän lisäksi tarkasteltiin hanketasolla hyviksi osoittautuneita käytäntöjä sekä esille tulleita ongelmakohtia. Suositukset maaseudun tietoyhteiskunnan kehittämiseksi on muotoiltu laajemman asiantuntijaryhmän avustamana.
Tarkastelu kohdistui EMOTR-rahoitteisiin hankkeisiin, jotka ensisijaisesti suuntautuvat tietoteknologian hyödyntämiseen. Ohjelmakausilla 1995-1999 ja 2000-2006 tietoyhteiskuntahankkeet ovat tähdänneet pääosin yritystoiminnan kehittämiseen, mutta myös osaamisen kehittämiseen ja palveluiden monipuolistamiseen liittyviä hankkeita on toteutettu. Hankkeiden määrä ja niiden rahallinen laajuus ovat selvästi kasvamassa. Alueellisesti tarkasteltuna kehityksen kärjessä ovat kulkeneet Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Häme ja Lappi.
Maaseudulle soveltuviksi hyviksi käytännöiksi todettiin mm. vertaiskoulutus, jossa esimerkiksi viljelijät opettavat toisia viljelijöitä. Tietotekniikka on myös tarjonnut uusia mahdollisuuksia maaseudulle verkostojen ylläpitämisessä. Lisäksi sähköisen kaupankäynnin mahdollisuuksia on alettu hyödyntämään. Kuitenkin myös kehittämistarpeita on runsaasti. Fyysiset tietoliikenneyhteydet tulee ulottaa tasapuolisesti kaikille alueille. Maaseutuyritysten verkostoitumiseen tulee panostaa, jotta tuotteet saataisiin kuluttajien ulottuville ja pienyrittäjien kilpailukykyä parannettua. Etätyöhön tulisi luoda selkeät pelisäännöt, jotka turvaavat sekä työntekijän että -antajan edut. Tietotekniikkaa tarvitaan lisäksi korvaamaan maaseudun katoavia palveluita, esimerkiksi vanhusväestölle. Näköpiirissä saattaa myös olla tekniikan hyödyntäminen lähidemokratian parantamisessa.
Tarkastelu kohdistui EMOTR-rahoitteisiin hankkeisiin, jotka ensisijaisesti suuntautuvat tietoteknologian hyödyntämiseen. Ohjelmakausilla 1995-1999 ja 2000-2006 tietoyhteiskuntahankkeet ovat tähdänneet pääosin yritystoiminnan kehittämiseen, mutta myös osaamisen kehittämiseen ja palveluiden monipuolistamiseen liittyviä hankkeita on toteutettu. Hankkeiden määrä ja niiden rahallinen laajuus ovat selvästi kasvamassa. Alueellisesti tarkasteltuna kehityksen kärjessä ovat kulkeneet Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Häme ja Lappi.
Maaseudulle soveltuviksi hyviksi käytännöiksi todettiin mm. vertaiskoulutus, jossa esimerkiksi viljelijät opettavat toisia viljelijöitä. Tietotekniikka on myös tarjonnut uusia mahdollisuuksia maaseudulle verkostojen ylläpitämisessä. Lisäksi sähköisen kaupankäynnin mahdollisuuksia on alettu hyödyntämään. Kuitenkin myös kehittämistarpeita on runsaasti. Fyysiset tietoliikenneyhteydet tulee ulottaa tasapuolisesti kaikille alueille. Maaseutuyritysten verkostoitumiseen tulee panostaa, jotta tuotteet saataisiin kuluttajien ulottuville ja pienyrittäjien kilpailukykyä parannettua. Etätyöhön tulisi luoda selkeät pelisäännöt, jotka turvaavat sekä työntekijän että -antajan edut. Tietotekniikkaa tarvitaan lisäksi korvaamaan maaseudun katoavia palveluita, esimerkiksi vanhusväestölle. Näköpiirissä saattaa myös olla tekniikan hyödyntäminen lähidemokratian parantamisessa.