Metsätilakoon ja rakenteen kehittäminen (osa 1) - Työryhmän kannanotot
maa- ja metsätalousministeriö
03.03.2011
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 3/2011 (osa 1)This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-643-1Tiivistelmä
Suomen yksityismetsänomistukselle on leimallista pienmetsätilavaltaisuus. Yli kahden hehtaarin metsätilakokonaisuuksia on noin 345 000 ja niillä on omistajia, kuolinpesien ja yhtymien osakkaat mukaan lukien, lähes 740 000. Saman omistajajoukon hallussa olevan metsätilakokonaisuuden keskikoko on 30 hehtaaria. Keskikoko ei ole vuosina 2006–2009 muuttunut, mutta kokojakauma on muuttunut siten, että sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 200 hehtaarin tiloja on tullut lukumääräisesti lisää. Kokonaistilamäärä on lisääntynyt tuhannella vuosittain. Metsätilojen kiinteistörakenne on monin paikoin, erityisesti länsirannikolla ja Pirkanmaan alueella, hyvin pirstoutunut, mikä vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista. Kiinteistörakenteen eheyttämistarvetta arvioidaan
olevan jopa neljällä miljoonalla metsähehtaarilla.
Toinen metsänomistusta hallitseva piirre on metsätilojen omistajanvaihdosten hitaus ja metsänomistajien ikääntyminen; omistajien keski-ikä on 60 vuotta ja eläkeläiset ovat suurin omistajaryhmä. Maataloutta harjoittamaton metsätila vaihtaa omistajaa usein vasta kuoleman kautta, perintönä, jolloin tila lisäksi usein jaetaan. Tilakoon kehityksen ja metsänomistuksen rakennemuutoksen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena. Ikääntyminen ja pieni tilakoko heijastuvat kielteisesti metsätalouden harjoittamisen aktiivisuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen.
Metsätalouden kannattavuuden ja metsäteollisuuden puuhuollon parantaminen edellyttävät rakennepoliittisia toimenpiteitä metsätilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten nopeuttamiseksi. Tilojen pirstoutumiskehityksen sijaan tilakoon tulee kasvaa ja kiinteistörakenteen eheytyä. Rakennepoliittisten toimenpiteiden tulee tukea ammattimaisen metsätalouden harjoittamisen merkittävää lisääntymistä metsänomistuksessa. Toimenpiteiden tulee olla sellaisia, jotka eivät heikennä metsätalouden kannattavuutta ja metsäteollisuuden kilpailukykyä. Koska vaikutukset ovat hitaita, toimenpiteiden tulee olla pitkäkestoisia.
Maa- ja metsätalousministeriön metsätilakoon ja rakenteen kehittämistyöryhmän tavoitteena on ollut tuottaa konkreettisia toimenpide-esityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi, sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ja metsätilojen rakenteen parantamiseksi. Toimenpiteillä tähdätään metsätalouden kannattavuuden ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytysten sekä teollisuuden puuhuollon parantamiseen valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymän Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
olevan jopa neljällä miljoonalla metsähehtaarilla.
Toinen metsänomistusta hallitseva piirre on metsätilojen omistajanvaihdosten hitaus ja metsänomistajien ikääntyminen; omistajien keski-ikä on 60 vuotta ja eläkeläiset ovat suurin omistajaryhmä. Maataloutta harjoittamaton metsätila vaihtaa omistajaa usein vasta kuoleman kautta, perintönä, jolloin tila lisäksi usein jaetaan. Tilakoon kehityksen ja metsänomistuksen rakennemuutoksen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena. Ikääntyminen ja pieni tilakoko heijastuvat kielteisesti metsätalouden harjoittamisen aktiivisuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen.
Metsätalouden kannattavuuden ja metsäteollisuuden puuhuollon parantaminen edellyttävät rakennepoliittisia toimenpiteitä metsätilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten nopeuttamiseksi. Tilojen pirstoutumiskehityksen sijaan tilakoon tulee kasvaa ja kiinteistörakenteen eheytyä. Rakennepoliittisten toimenpiteiden tulee tukea ammattimaisen metsätalouden harjoittamisen merkittävää lisääntymistä metsänomistuksessa. Toimenpiteiden tulee olla sellaisia, jotka eivät heikennä metsätalouden kannattavuutta ja metsäteollisuuden kilpailukykyä. Koska vaikutukset ovat hitaita, toimenpiteiden tulee olla pitkäkestoisia.
Maa- ja metsätalousministeriön metsätilakoon ja rakenteen kehittämistyöryhmän tavoitteena on ollut tuottaa konkreettisia toimenpide-esityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi, sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ja metsätilojen rakenteen parantamiseksi. Toimenpiteillä tähdätään metsätalouden kannattavuuden ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytysten sekä teollisuuden puuhuollon parantamiseen valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymän Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.