Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot
Haapanala, Auvo (2015-01-22)
Haapanala, Auvo
Ympäristöministeriö
22.01.2015
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 1/2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4379-3Tiivistelmä
Selvityksessä tarkastellaan maakuntakaavojen nykyistä vahvistusmenettelyä ja sen kehittämistä sekä sille vaihtoehtoisia menettelyjä. Selvitys perustuu maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin johtopäätökseen, jonka mukaan maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kaavajärjestelmän toimivuuteen tulee selvittää.
Vahvistusmenettely ja siihen liittyvä valitusten käsittely ovat keskeinen osa maakuntakaavoituksen ohjausta ja laillisuusvalvontaa. Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet maakuntakaavojen sisältöön ja parantaneet erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Keskeiseksi ongelmaksi on koettu se, että vahvistusmenettely pidentää kaavaprosessia ja viivyttää kaavan voimaantuloa myös niiltä osin, joihin ei kohdistu valituksia.
Nykyistä vahvistusmenettelyä voidaan selvityksen mukaan merkittävästi kehittää. Vahvistusmenettelyn säilyttäminen kehitetyssä muodossa on perusteltu vaihtoehto erityisesti valtakunnallisten intressien turvaamiseksi.
Keskeisten kehittämistavoitteiden näkökulmasta selvityksessä kuitenkin pidettiin ensisijaisena vaihtoehtoa, jossa maakuntakaavojen nykyisestä vahvistusmenettelystä luovutaan. Vahvistusmenettely korvattaisiin järjestelmällä, jossa ympäristöministeriö voi ottaa maakuntakaavan tarkastettavaksi, jos kaava on ilmeisesti laadittu vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (ottomenettely). Tämän vaihtoehdon voidaan katsoa parhaiten täyttävän maakuntakaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt tavoitteet ja edistävän kaavajärjestelmän toimivuutta.
Vahvistusmenettely ja siihen liittyvä valitusten käsittely ovat keskeinen osa maakuntakaavoituksen ohjausta ja laillisuusvalvontaa. Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet maakuntakaavojen sisältöön ja parantaneet erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Keskeiseksi ongelmaksi on koettu se, että vahvistusmenettely pidentää kaavaprosessia ja viivyttää kaavan voimaantuloa myös niiltä osin, joihin ei kohdistu valituksia.
Nykyistä vahvistusmenettelyä voidaan selvityksen mukaan merkittävästi kehittää. Vahvistusmenettelyn säilyttäminen kehitetyssä muodossa on perusteltu vaihtoehto erityisesti valtakunnallisten intressien turvaamiseksi.
Keskeisten kehittämistavoitteiden näkökulmasta selvityksessä kuitenkin pidettiin ensisijaisena vaihtoehtoa, jossa maakuntakaavojen nykyisestä vahvistusmenettelystä luovutaan. Vahvistusmenettely korvattaisiin järjestelmällä, jossa ympäristöministeriö voi ottaa maakuntakaavan tarkastettavaksi, jos kaava on ilmeisesti laadittu vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (ottomenettely). Tämän vaihtoehdon voidaan katsoa parhaiten täyttävän maakuntakaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt tavoitteet ja edistävän kaavajärjestelmän toimivuutta.