Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030
Salmenperä, Hanna; Moliis, Katja; Nevala, Sanna-Mari (2015-06-11)
Ympäristöministeriö
11.06.2015
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 17 | 2015
Tiivistelmä
Tämän raportin tavoitteena oli tuottaa ennakointitietoa jätemäärien kehityksestä tulevaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa varten. Ennakointitieto jätevirroista ja virtojen sisältämistä hyödynnettävistä materiaaleista helpottaa uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista.
Kokonaisjätemäärien kehitystä arvioitiin eri teollisuudenalojen näkymien kautta. Tuotannon volyymien kehitys sekä teknologioiden uudistuminen tarjoavat tietoa alakohtaisesta jätemäärien kehityksestä. Rakentaminen nousee jätesuunnitelman kannalta keskeiseksi toimialaksi. Luonnonmateriaaleja korvataan liian vähän erilaisilla teollisuuden ja rakentamisen sivuvirroilla. Hyödyntämispotentiaalia uusiomateriaaleilla olisi runsaasti ja kehittyvä lainsäädäntö antaa mahdollisuudet jätemateriaalien käyttöön maarakentamisessa. Korjausrakentamisen jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa ja lisäävät haastetta kierrätyksen lisäämiseksi.
Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä muovien kierrätys on tunnistettu sisältävän hyödyntämispotentiaalia. SERn sisältämät kriittisten materiaalit tulisi ottaa talteen. Koko elintarvikeketjulle maatiloilta kotitalouksiin asti tarvitaan toimia niin ruokajätemäärien vähentämiseksi, mutta myös kierrätyksen lisäämiseksi.
Vaikka yhdyskuntajätteen osuus on Suomen kokonaisjätemäärästä vain muutama prosentti, yhdyskuntajätteeseen kohdistuu suuri määrä asetettuja velvoitteita. Sen vuoksi yhdyskuntajätteet nousivat tämän raportin painopisteeksi. Ilman merkittäviä lisätoimia yhdyskuntajätemäärät seuraavat talouden kehitystä. Tässä työssä ennustettiin yhdyskuntajätteen määrän kasvavan maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin pientä suhteellista irtikytkentää talouskasvusta. Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 ja vuonna 2030 3,0 miljoonaa tonnia. Valtakunnallisen jätesuunnitelman jätteen synnyn ehkäisyn ohjelmassa tulisikin löytää vahvoja aloitteita jätemäärien kääntämiseksi laskuun.
Yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi- ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet kierrätyksen lisäämiseksi tulee kohdistaa. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee. Myös biojätteen osuus on vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden osuus (ml. SER) tulee kasvamaan. Kierrätyksen lisäämiseksi tarvitaan myös kotitalousmuovien kierrätystä ja ennen kaikkea kysyntää kierrätystuotteille.
Työssä tarkasteltiin myös mahdollisia yhdyskuntajätteen kierrätystä lisääviä ohjauskeinoja. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan useita eri ohjauskeinoja. Taloudellinen sekä normiohjaus ovat tehokkaita ohjauskeinoja. Neuvontaa on lisättävä uusien ohjauskeinojen käyttöönoton yhteydessä. Tuotesuunnittelussa tulisi ottaa huomioon kiertotalouden vaatimukset. Uusien teknologioiden käyttöön otto edellyttää uudenlaisia rahoitusmalleja. Maahamme on luotava uusille investoinneille ja yritystoiminnalle suotuisa ympäristö.
Kokonaisjätemäärien kehitystä arvioitiin eri teollisuudenalojen näkymien kautta. Tuotannon volyymien kehitys sekä teknologioiden uudistuminen tarjoavat tietoa alakohtaisesta jätemäärien kehityksestä. Rakentaminen nousee jätesuunnitelman kannalta keskeiseksi toimialaksi. Luonnonmateriaaleja korvataan liian vähän erilaisilla teollisuuden ja rakentamisen sivuvirroilla. Hyödyntämispotentiaalia uusiomateriaaleilla olisi runsaasti ja kehittyvä lainsäädäntö antaa mahdollisuudet jätemateriaalien käyttöön maarakentamisessa. Korjausrakentamisen jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa ja lisäävät haastetta kierrätyksen lisäämiseksi.
Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä muovien kierrätys on tunnistettu sisältävän hyödyntämispotentiaalia. SERn sisältämät kriittisten materiaalit tulisi ottaa talteen. Koko elintarvikeketjulle maatiloilta kotitalouksiin asti tarvitaan toimia niin ruokajätemäärien vähentämiseksi, mutta myös kierrätyksen lisäämiseksi.
Vaikka yhdyskuntajätteen osuus on Suomen kokonaisjätemäärästä vain muutama prosentti, yhdyskuntajätteeseen kohdistuu suuri määrä asetettuja velvoitteita. Sen vuoksi yhdyskuntajätteet nousivat tämän raportin painopisteeksi. Ilman merkittäviä lisätoimia yhdyskuntajätemäärät seuraavat talouden kehitystä. Tässä työssä ennustettiin yhdyskuntajätteen määrän kasvavan maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin pientä suhteellista irtikytkentää talouskasvusta. Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 ja vuonna 2030 3,0 miljoonaa tonnia. Valtakunnallisen jätesuunnitelman jätteen synnyn ehkäisyn ohjelmassa tulisikin löytää vahvoja aloitteita jätemäärien kääntämiseksi laskuun.
Yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi- ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet kierrätyksen lisäämiseksi tulee kohdistaa. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee. Myös biojätteen osuus on vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden osuus (ml. SER) tulee kasvamaan. Kierrätyksen lisäämiseksi tarvitaan myös kotitalousmuovien kierrätystä ja ennen kaikkea kysyntää kierrätystuotteille.
Työssä tarkasteltiin myös mahdollisia yhdyskuntajätteen kierrätystä lisääviä ohjauskeinoja. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan useita eri ohjauskeinoja. Taloudellinen sekä normiohjaus ovat tehokkaita ohjauskeinoja. Neuvontaa on lisättävä uusien ohjauskeinojen käyttöönoton yhteydessä. Tuotesuunnittelussa tulisi ottaa huomioon kiertotalouden vaatimukset. Uusien teknologioiden käyttöön otto edellyttää uudenlaisia rahoitusmalleja. Maahamme on luotava uusille investoinneille ja yritystoiminnalle suotuisa ympäristö.