Pohjois-Karjalan lintuvedet – linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla
Kontkanen, Harri (2009-06-05)
Kontkanen, Harri
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
05.06.2009
Julkaisusarja:
PKAra 4/2009Tiivistelmä
Valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu Pohjois-Karjalassa 27 kohdetta.
Vuosina 1987–2008 näillä kohteilla on tehty yhteensä 32 linnustoselvitystä, joista 11 tämän seurantakokonaisuuden
yhteydessä viimeisten kuuden vuoden aikana. Suojelullisesti tärkeimpien kosteikkojen linnusto tunnetaan
hyvin, mutta perusselvitys puuttuu vielä viideltä heikommin tunnetulta kohteelta.
Lintuvesien linnustossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut huomattavia muutoksia, jotka liittyvät usein tavalla
tai toisella kosteikkojen lisääntyneeseen umpeenkasvuun ja laidunnuksen vähenemiseen. Myös ihmistoiminnasta
aiheutuvilla häiriötekijöillä ja elinympäristömuutoksilla sekä pienpetopaineella on ollut ilmeisen merkittävä vaikutus
joidenkin lajien kantojen kehitykseen, mutta ilman tarkempia tutkimuksia syy ja seuraussuhteiden osoittaminen
on yleensä vaikeaa.
Useat suojelullisesti arvokkaimmat lajit ovat taantuneet. Kaikkein huolestuttavinta on mustakurkku-uikun, jouhisorsan
ja sotkien parimäärien lähes romahdusmainen vähentyminen. Näiden vesilintujen poikastuotto vaikuttaa
hyvin heikolta ja se lieneekin yksi merkittävä syy kantojen taantumiin. Toisaalta sellaiset suojelullisesti arvokkaat
lajit, kuten laulujoutsen, kaulushaikara sekä ruskosuohaukka ovat runsastuneet koko Suomessa ilmaversoiskasvustojen
lisääntymisen myötä, mutta myös näiden lajien elinympäristö heikentyy vääjäämättä umpeenkasvun edetessä
liian pitkälle.
Monilla lintuvesillä kunnostustarve on hyvin akuutti. Useimpien kosteikkojen hoitotarve tiedetään hyvin ja linnuston
seurantatietoja merkittävimmiltä kohteilta on riittävästi kunnostussuunnitelmien ohjenuoraksi. Laajamittaisia
kunnostus- ja hoitotöitä maakunnan lintuvesillä on toistaiseksi tehty vasta harvoilla kohteilla ja niiden kesto on
toistaiseksi ollut lyhyt. Linnuston seurantatietoja aloitettujen kunnostusten jälkeen on siten vasta lyhyeltä ajalta,
joten toimenpiteiden vaikutusta on siksikin aikaista arvioida laajemmin.
Vuosina 1987–2008 näillä kohteilla on tehty yhteensä 32 linnustoselvitystä, joista 11 tämän seurantakokonaisuuden
yhteydessä viimeisten kuuden vuoden aikana. Suojelullisesti tärkeimpien kosteikkojen linnusto tunnetaan
hyvin, mutta perusselvitys puuttuu vielä viideltä heikommin tunnetulta kohteelta.
Lintuvesien linnustossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut huomattavia muutoksia, jotka liittyvät usein tavalla
tai toisella kosteikkojen lisääntyneeseen umpeenkasvuun ja laidunnuksen vähenemiseen. Myös ihmistoiminnasta
aiheutuvilla häiriötekijöillä ja elinympäristömuutoksilla sekä pienpetopaineella on ollut ilmeisen merkittävä vaikutus
joidenkin lajien kantojen kehitykseen, mutta ilman tarkempia tutkimuksia syy ja seuraussuhteiden osoittaminen
on yleensä vaikeaa.
Useat suojelullisesti arvokkaimmat lajit ovat taantuneet. Kaikkein huolestuttavinta on mustakurkku-uikun, jouhisorsan
ja sotkien parimäärien lähes romahdusmainen vähentyminen. Näiden vesilintujen poikastuotto vaikuttaa
hyvin heikolta ja se lieneekin yksi merkittävä syy kantojen taantumiin. Toisaalta sellaiset suojelullisesti arvokkaat
lajit, kuten laulujoutsen, kaulushaikara sekä ruskosuohaukka ovat runsastuneet koko Suomessa ilmaversoiskasvustojen
lisääntymisen myötä, mutta myös näiden lajien elinympäristö heikentyy vääjäämättä umpeenkasvun edetessä
liian pitkälle.
Monilla lintuvesillä kunnostustarve on hyvin akuutti. Useimpien kosteikkojen hoitotarve tiedetään hyvin ja linnuston
seurantatietoja merkittävimmiltä kohteilta on riittävästi kunnostussuunnitelmien ohjenuoraksi. Laajamittaisia
kunnostus- ja hoitotöitä maakunnan lintuvesillä on toistaiseksi tehty vasta harvoilla kohteilla ja niiden kesto on
toistaiseksi ollut lyhyt. Linnuston seurantatietoja aloitettujen kunnostusten jälkeen on siten vasta lyhyeltä ajalta,
joten toimenpiteiden vaikutusta on siksikin aikaista arvioida laajemmin.