• Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Valto etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Valto etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Nummi-Pusulan lintuvesien kasvillisuusselvitys

Ahola, Aapo (2009-03-02)

untranslated
Avaa tiedosto
UUDra_1_2009.pdf (5.780Mt)
Lataukset: 


Ahola, Aapo
Uudenmaan ympäristökeskus
02.03.2009
Julkaisusarja:
UUDra 1/2009
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
 
Tweet untranslated
 
Tiivistelmä
NummiPusulan
lintuvedet on kuuden lähekkäisen osaalueen
muodostama lintuvesikokonaisuus, joka
on luokiteltu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaaksi. Kohteen osaalueet
sijaitsevat osin
Lohjan, osin NummiPusulan
alueella. Lintuvedet kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien
suojeluohjelmaan, ja kuudesta osaalueesta
viisi kuuluu myös Natura 2000 verkostoon.

NummiPusulan
lintuvedet on luokiteltu erittäin kiireellisesti hoitoja
käyttösuunnitelmaa vaativaksi
Natura 2000 kohteeksi.
Alueelle laadittavan hoitoja
käyttösuunnitelman pohjatyönä alueella tehtiin
Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta vuosina 2007–08 kasvillisuusselvitys.
Kasvillisuusselvityksen ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa alueen
kasvillisuuskuvioista. Tämän lisäksi työssä on selvitetty kunkin osaalueen
putkilokasvilajistoa ja
kasvillisuudeltaan arvokkaimpia kohteita.

Selvityksen perusteella NummiPusulan
lintuvesien kasvillisuus on savimaiden reheville lintujärville
tyypillistä, monipuolista ja edustavaa. Pintaalaltaan
tärkein kasvillisuustyyppi ovat erilaiset luhdat, jotka
ovat alueella vaihtelevia ja monimuotoisia. Paitsi rantaluhdissa, myös vesialueilla kasvillisuus vaihtelee
usein mosaiikkimaisesti. Oman lisänsä kasvillisuuden monimuotoisuuteen tuovat rantalaitumet,
suurruohoniityt, tulvaiset metsänreunukset ja laajat pajukot.

Alueen kasvillisuudessa näkyvät myös muutamat haittatekijät, jotka ovat jo osittain vähentäneet alueen
kasvistollista monimuotoisuutta ja edustavuutta. Näitä haittatekijöitä ovat mm. liiallisen ulkoisen
ravinnekuorman aiheuttama rehevöityminen, järvien umpeenkasvu, haitallisen vieraslajin isosorsimon
(Glyceria maxima) levittäytyminen, perinteisen rantalaidunnuksen väheneminen sekä ojitukset.
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasianministeriö
Oikeusministeriö
Sisäministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto@vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasianministeriö
Oikeusministeriö
Sisäministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto@vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto