Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2009-12-27)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
27.12.2009
Julkaisusarja:
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 19/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3655-9Tiivistelmä
Siuntion kunta lähti kuntakohtaiseen järvikunnostusohjelmaan mukaan vuonna 2007 ja tällöin kohteeksi valittiin Karhujärvi (Björnträsk). Ohjelmaa jatkettiin vuosina 2008 – 2009 ja seuraavaksi kohteeksi tuli Tjusträsk. Tjusträskille tehtiin Siuntion kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina perustilan selvitys, kuormitusselvitys ja näihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.
Tjusträsk on rehevä järvi, joka kuuluu Naturaan. Järveä on hapetettu vuodesta 1993 lähtien. Järven pinta-ala on 114 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 9,8 m. Kalasto on särkikalavaltainen. Kasvillisuus koostuu pääosin ilmaversoisista ja järviruokokasvustot ovat laajalle levinneitä. Järveen kohdistuu laskennallisesti arvioiden erittäin paljon ulkoista fosforikuormitusta.
Kaikissa suositelluissa kunnostusmenetelmissä on huomioitu kyseisen menetelmän vaikutukset Naturaan ja erityisesti vaikutukset meritaimeneen, saukkoon ja linnustoon. Ulkoista kuormitusta on tärkeää saada vähennettyä. Hapetus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tehokasta ja se kannattaa mitoittaa uudelleen. Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan ja järvelle suositellaan tehokalastusta ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. Lisäksi suositellaan kalaväylän asettamista meritaimenen takia Vikträskille, Tjusträskille ja Karhujärvelle. Ruovikoita voidaan niittää, kunhan työssä huomioidaan vaikutukset linnustoon. Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset nähdään ajoissa.
Tjusträsk on rehevä järvi, joka kuuluu Naturaan. Järveä on hapetettu vuodesta 1993 lähtien. Järven pinta-ala on 114 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 9,8 m. Kalasto on särkikalavaltainen. Kasvillisuus koostuu pääosin ilmaversoisista ja järviruokokasvustot ovat laajalle levinneitä. Järveen kohdistuu laskennallisesti arvioiden erittäin paljon ulkoista fosforikuormitusta.
Kaikissa suositelluissa kunnostusmenetelmissä on huomioitu kyseisen menetelmän vaikutukset Naturaan ja erityisesti vaikutukset meritaimeneen, saukkoon ja linnustoon. Ulkoista kuormitusta on tärkeää saada vähennettyä. Hapetus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tehokasta ja se kannattaa mitoittaa uudelleen. Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan ja järvelle suositellaan tehokalastusta ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. Lisäksi suositellaan kalaväylän asettamista meritaimenen takia Vikträskille, Tjusträskille ja Karhujärvelle. Ruovikoita voidaan niittää, kunhan työssä huomioidaan vaikutukset linnustoon. Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset nähdään ajoissa.