Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:52 Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:52 Opetus- ja kulttuuriministeriö ISBN painettu: 978-952-263-538-9 ISBN PDF: 978-952-263-537-2 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto, Teija Metsänperä Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.12.2017 Tekijät Työryhmän esitys hallituksen esitykseksi Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon. Puheenjohtaja Hannu Sirén, sihteerit Mira Matikkala, Anne Luoto-Halvari, Mirja Vihma Julkaisun nimi Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon Julkaisusarjan nimi ja numero Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:52 Diaarinumero 86/040/2017 Teema tiede ISBN painettu 978-952-263-538-9 ISSN painettu 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263-537-2 ISSN PDF 1799-0351 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-537-2 Sivumäärä 36 Kieli suomi Asiasanat Varastokirjasto, Kansalliskirjasto, kirjastoverkosto, yhdistäminen, säilyttäminen, saatavuus, yliopistolaki, kokoelmat, aineistojen säilyttäminen Tiivistelmä Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.8.2017 työryhmän valmistelemaan hallituksen esityksen Varastokirjaston yhdistämisestä Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon siten, että yhdistyminen voi tapahtua 1.1.2019 alkaen. Työryhmän laatiman hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Varastokirjaston hallinnassa oleva toiminta ja omaisuus Kansalliskirjastolle, joka hallinnoisi kokoelmia yhtenä kokonaisuutena. Tästä kokonaisuudesta osa sijoittuisi arviolta vuodesta 2021 lähtien Mikkeliin ja toiminta Kuopiossa lakkaisi. Varastokirjaston henkilöstö siirtyisi Helsingin yliopiston palvelukseen 1.1.2019. Yhdistäminen perustuu hallitusohjelman keskushallinnon uudistamisen kehittämisperiaatteisiin, joissa on todettu Varastokirjaston olevan liian pieni yksikkö toimiakseen itsenäisenä virastona. Esityksellä ratkaistaisiin Kansalliskirjaston ja nykyisen Varastokirjaston aineistojen tilajärjestelyt noin vuoteen 2030 saakka. Yhdistäminen mahdollistaisi toiminnallisuuksien ja palvelutoiminnan laadullisen yhteiskehittämisen. Työryhmä esittää myös, että kulttuuriaineistolakia arvioidaan digitaalisen toimintaympäristön kehitys huomioon ottaen ja että Kansalliskirjasto määrittelee yhdessä kirjastoverkon kanssa tarvittavan säilytyspolitiikan kansalliset linjaukset varastokirjastoaineiston osalta hyödyntäen työryhmässä syntynyttä tausta-aineistoa. Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Painopaikka ja vuosi Lönnberg Print & Promo, 2017 Julkaisun jakaja/ myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet 13.10.2017 Författare Arbetsgruppens förslag till regeringsproposition om sammanslagning av Depåbiblioteket med Nationalbiblioteket. Ordförande Hannu Sirén, sekreterare Mira Matikkala, Anne Luoto-Halvari, Mirja Vihma Publikationens titel Sammanslagning av Depåbiblioteket och Nationalbiblioteket Publikationsseriens namn och nummer Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2017:52 Diarienummer 86/040/2017 Tema Forskning ISBN tryckt 978-952-263-538-9 ISSN tryckt 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263-537-2 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-537-2 Sidantal 36 Språk finska Nyckelord Depåbiblioteket, Nationalbiblioteket, biblioteksnätet, sammanslagning, bevarande, tillgänglighet, universitetslag, samlingar, bevarande av samlingar Referat Den 17 augusti 2017 tillsatte undervisnings- och kulturministeriet en arbetsgrupp för att bereda en regeringsproposition om sammanslagning av Depåbiblioteket med Nationalbiblioteket som verkar i anknytning till Helsingfors universitet, så att sammanslagningen kan genomföras från den 1 januari 2019. Enligt propositionen som utarbetats av arbetsgruppen ges statsrådet rätt att överlåta verksamheten och egendomen som Depåbiblioteket handhar till Nationalbiblioteket, som enligt förslaget förvaltar samlingarna som en enda helhet. Av denna helhet ska en del vara placerad i S:t Michel uppskattningsvis från år 2021 och verksamheten i Kuopio läggs ned. Depåbibliotekets personal överförs till Helsingfors universitets tjänst den 1 januari 2019. Sammanslagningen grundar sig på regeringsprogrammets princip om att förnya centralförvaltningen där man konstaterat att Depåbiblioteket är en alltför liten enhet för att kunna fungera som självständigt ämbetsverk. Propositionen löser lokalarrangemangen för Nationalbibliotekets och nuvarande Depåbibliotekets material fram till omkring år 2030. Sammanslagningen gör det möjligt att gemensamt utveckla funktionernas och serviceverksamhetens kvalitet. Arbetsgruppen föreslår också att kulturmateriallagen utvärderas med tanke på utvecklingen i den digitala verksamhetsmiljön och att Nationalbiblioteket tillsammans med biblioteksnätet fastställer sådana nationella riktlinjer för bevaringen som behövs med tanke på depåbibliotekssamlingarna. Detta ska ske utgående från bakgrundsmaterialet som tagits fram i arbetsgruppen. Förläggare Undervisnings- och kulturministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2017 Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö YLEISPERUSTELUT ............................................................................................................................................................... 9 1 Nykytila .................................................................................................................................................................... 9 1.1 Varastokirjasto ..................................................................................................................................................................... 9 1.2 Kansalliskirjasto ................................................................................................................................................................. 10 1.3 Lainsäädäntö ja käytäntö ......................................................................................................................................... 13 1.4 Nykytilan arviointi ........................................................................................................................................................... 15 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset .............................................................................................................. 17 2.1 Tavoitteet.................................................................................................................................................................................. 17 2.2 Keskeiset ehdotukset ................................................................................................................................................... 18 3 Esityksen vaikutukset ........................................................................................................................................ 20 3.1 Taloudelliset vaikutukset .......................................................................................................................................... 20 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan ...................................................................................................... 22 3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset .............................................................................................................................. 22 3.4 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ..................................................................................................... 23 4 Asian valmistelu ...................................................................................................................................................... 25 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto ............................................................................................................................. 25 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ........................................................................................... 26 5 Riippuvuus muista esityksistä ................................................................................................................... 27 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT .......................................................................................................................... 28 1 Lakiehdotusten perustelut ..................................................................................................................................... 28 1.1 Laki Varastokirjaston toiminnan siirtämisestä Kansalliskirjastolle ja Varastokirjaston lakkauttamisesta ................................................................................................... 28 1.2 Laki yliopistolain 70 §:n muuttamisesta ......................................................................................... 30 1.3 Laki yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta .................................................. 31 2 Muut säännökset .............................................................................................................................................................. 31 3 Voimaantulo .......................................................................................................................................................................... 31 LAKIEHDOTUKSET ................................................................................................................................................................ 32 Liite. Varastokirjaston henkilöstön edustajan eriävä mielipide ............................................. 35 6 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 O P E T U S - J A K U LT T U U R I M I N I S T E R I Ö L L E Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.8.2017 ajalle 1.9.–15.11.2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella hallituksen esitys Varastokirjaston yhdistämisestä Helsingin yli- opiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon siten, että yhdistyminen voi tapahtua 1.1.2019 alkaen. Hallituksen esityksen laatimiseksi työryhmän tuli myös määritellä tarvitta- van säilytyspolitiikan kansalliset linjaukset, sekä selvittää yhdistymisen edellyttämät muu- tokset valtion talousarvioon sekä hallituksen esitykseen liittyvät muut vaikutukset kuten vaikutukset henkilöstöön ja toimitiloihin. Työryhmän puheenjohtajaksi opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui johtaja Hannu Sirénin ja jäseniksi suunnittelujohtaja Jussi Karvisen Helsingin yliopistosta, apulaiskirjastonjohtaja Liisa Savolaisen ja tietojärjestelmäpäällikkö Pekka Lampisen Kansalliskirjastosta, toimistopääl- likkö (ma. kirjastonjohtaja) Johanna Vesterisen ja kirjastosihteeri Tommi Salakan Varasto- kirjastosta, kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen, ylitarkastaja Anne Luoto-Halvarin, hallitussihteeri Mira Matikkalan ja opetusneuvos Mirja Vihman opetus- ja kulttuuriministe- riöstä. Sihteereinä toimivat ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari, hallitussihteeri Mira Matikkala ja opetusneuvos Mirja Vihma opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän asiantuntijoina pienryhmissä toimivat kiinteistöpäällikkö Ari Nisonen ja rahoitusjohtaja Soili Vasikainen Helsingin yliopistosta, kehitysjohtaja Juha Ropponen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä, kirjaston hoitaja Harri Ahonen Kansalliskirjastosta sekä vt. toimistopäällikkö Sirpa Janhonen Varasto kirjastosta. Työryhmä kokoontui kolme kertaa. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriminis- teriölle. Varastokirjaston henkilöstön edustaja on liittänyt muistioon eriävän mielipiteen. Lisäksi työryhmä esittää, että kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annet- tua lakia arvioidaan digitaalisen toimintaympäristön kehitys huomioon ottaen erityisesti fyysisten vapaakappaleaineistojen säilyttämisen ja käyttöön saattamisen osalta. 7 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON Lisäksi työryhmä esittää, että Kansalliskirjasto tulee määrittelemään yhdessä kirjastover- kon kanssa tarvittavan säilytyspolitiikan kansalliset linjaukset varastokirjastoaineiston osal- ta hyödyntäen työryhmässä syntynyttä tausta-aineistoa. Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2017, 8 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Varastokirjaston toiminnan siirtämisestä Kansalliskirjastolle ja Varastokirjaston lakkauttamisesta sekä laeiksi yliopistolain 70 §:n ja yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Varastokirjaston toiminnan siirtämisestä Kansal- liskirjastolle ja Varastokirjaston lakkauttamisesta sekä muutettavaksi yliopistolain 70 §:ää ja yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:ää. Varastokirjasto yhdistettäisiin Kansalliskirjastoon. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovutta- maan Varastokirjaston hallinnassa oleva toiminta ja omaisuus Helsingin yliopiston yhtey- dessä toimivalle Kansalliskirjastolle. Yhdistymisen jälkeen nykyisen Varastokirjaston ja Kan- salliskirjaston kokoelmia hallinnoitaisiin yhtenä kokonaisuutena. Tästä kokoelmakokonai- suudesta osa sijoittuisi vuodesta 2021 lähtien Mikkeliin. Kokoelman siirto koskisi nykyisen Varastokirjaston kokoelmia ja osaa Kansalliskirjaston kokoelmista. Varastokirjaston henki- löstö siirtyisi Helsingin yliopiston palvelukseen 1.1.2019. Yliopistolain 70 §:ää muutettaisiin vastaamaan Kansalliskirjaston laajentunutta toimenku- vaa. Yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:stä poistettaisiin maininta Varastokirjastosta. Yhdistäminen perustuu hallitusohjelman keskushallinnon uudistamiseen tukeutuen Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin, joissa on todettu Varastokir- jaston olevan liian pieni yksikkö toimiakseen itsenäisenä virastona. Tavoitteena on myös ratkaista Kansalliskirjaston ja nykyisen Varastokirjaston aineistojen tilajärjestelyt noin vuo- teen 2030 saakka. Tulevina vuosina yhdistäminen mahdollistaisi myös nykyisen kahden organisaation toiminnallisuuksien ja palvelutoiminnan laadullisen yhteiskehittämisen. Esityksellä on vaikutuksia vuoden 2019 talousarvioesitykseen. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 9 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila Suomalainen kirjastoverkko koostuu noin 765 kunnallisesta eli yleisestä kirjastosta, Helsingin yliopiston yhteydessä toimivasta, valtakunnallisia tehtäviä hoitavasta Kansalliskirjastosta, 14 yliopiston ja 23 ammattikorkeakoulun kirjastosta sekä erikoistehtäviä hoitavista kirjastoista, joita ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivat Varastokirjasto ja Näkövammaisten kirjasto Celia. Muita erikoiskirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto, Tilasto- kirjasto sekä tutkimuslaitosten, virastojen ja museoiden kirjastot. Sekä Kansalliskirjasto että Varastokirjasto tuottavat keskitettyjä kirjastopalveluja koko kirjastoverkolle. 1.1 Varastokirjasto Kuopiossa sijaitseva, vuonna 1989 perustettu Varastokirjasto on opetus- ja kulttuurimi- nisteriön alainen virasto, jonka tehtävänä on vastaanottaa tieteellisistä ja yleisistä kirjas- toista siirrettävää aineistoa ja asettaa se käyttöön, ja näin vähentää tilantarvetta muissa kirjastoissa. Varastokirjastoon siirrettävät aineistot tulevat sen omistukseen ja hallintaan. Keskitetyllä varastoinnilla on taattu se, että Suomen kirjastoihin hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on toteutettu kustannustehokkaasti. Varastokirjaston kaukopalvelutoiminta on osa kirjastoverkon kokoelmien yhteiskäyttöä, jonka puitteissa kirjastot lainaavat toisilleen aineistoja. Varastokirjaston kaukolainat ovat fyysisiä kirjalainoja kirjastojen kesken tai asiakkaiden itse suoraan kirjastojärjestelmään te- kemiä tilauksia. Lisäksi Varastokirjasto välittää jäljenteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto käy Varastokirjaston kanssa vuosittaiset tulosneuvottelut. Varastokirjaston tavoitteista sovitaan nelivuotiskau- delle (nykyinen kausi vuosille 2017–2021) ja voimavarat tarkistetaan vuosittain. Kirjaston toimintaa ohjaa ministeriön asettama kuusijäseninen johtokunta, jonka tehtävänä on huo- lehtia kirjaston yleisestä kehittämisestä sekä päättää toiminnan suuntaviivoista, kehittää Varastokirjaston yhteistoimintaa muiden kirjastojen ja kirjastoalan viranomaisten kanssa, 10 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 tehdä ehdotus kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää muista periaatteellisista, laajakantoisista tai muuten tärkeistä asioista. Johtokunta on koot- tu erityisesti yhteistyön kehittämistä silmälläpitäen. Johtokuntaan kuuluu kaikkien kirjas- tosektoreiden edustus. Varastokirjaston toimintaa johtaa kirjastonjohtaja. Varastokirjastoon on sen toiminnan aikana lähetetty aineistoa vuoden 2016 loppuun men- nessä yhteensä 148 728 hyllymetriä, josta poistojen jälkeen on käytössä 94 171 hyllymet- riä. Tulossopimuskaudella 2013–2016 luodun palvelusopimusjärjestelmän, kirjastojen ko- koelmayhdyshenkilöverkoston sekä Varastokirjaston kokoelmapolitiikan keinoin kirjastoja on ohjeistettu arvioimaan entistä huolellisemmin, mitä aineistoa kannattaa säilyttää Varas- tokirjastossa. Vuonna 2016 Varastokirjasto vastaanotti aineistoa yhteensä 3 465 hyllymet- riä (2015: 4 786 hm) 106 kirjastosta tai tietopalvelusta. Näistä kirjastoista oli yliopistoissa toimivia kirjastoyksiköitä 21, ammattikorkeakouluissa toimivia 15, erikoiskirjastoja 33 ja yleisiä kirjastoja 37. Koko toiminnan aikana vastaanotetusta aineistosta 62 % on peräisin yliopistojen kirjastoista. Varastokirjastolla on valtion talousarviossa oma toimintamenomomentti 29.40.04. Vuon- na 2016 Varastokirjaston toimintamenot olivat 1 733 000 euroa (1 681 00 euroa vuonna 2017), josta vuokrien osuus oli 590 173 euroa, henkilöstökustannukset 820 295 euroa ja palvelujen ostot 129 141 euroa. Palvelujen ostoista postimaksujen osuus oli 85 400 euroa (lainaus muille kirjastoille). Varastokirjaston kaukopalvelu on maksutonta opetusministe- riön asetuksen 1346/2006 mukaisesti. Maksuttomuus kompensoidaan kirjaston toiminta- menobudjetista. Varastokirjasto sijaitsee Kuopion kirjatalo Oy -nimisessä talossa, jonka omistavat SOK, Senaatti-kiinteistöt Oy ja Kuopion kaupunki. Varastokirjaston tilavuokra vuonna 2017 on 612 113 euroa (alv 0 %). Varastokirjastolla on vuonna 2017 käytössään tilaa yhteensä 7 674 htm2, johon on sijoitettu kirjastoaineistoa 96 000 hyllymetriä. Varastokirjastolla on kaksi voimassa olevaa vuokrasopimusta Senaatti-kiinteistöjen kanssa, vanhan tilan sopi- mus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla ja uuden tilan sopimus voi- daan irtisanoa aikaisintaan 31.12.2022 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla. 1.2 Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta sekä kehittää ja tarjoaa kansallisia palveluja eri kirjastosektoreille. Lisäksi Kansalliskirjaston tehtävänä on edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisen julkaistun kulttuuriperin- 11 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON nön tallettamisesta säädetään kulttuuriaineistolaissa (Laki kulttuuriaineistojen tallettami- sesta ja säilyttämisestä 1433/2007). Kansalliskirjasto tarjoaa keskeisiä lähdeaineistoja erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteel- lisen tutkimuksen käyttöön. Kirjastolla on monitieteelliset historialliset kokoelmat, jotka muodostavat laajan tietovarannon myös muille kuin humanistisille aloille. Kirjaston fyy- siset kokoelmat ovat 115 000 hyllymetriä ja verkkoarkistossa on tallennettuna 2 miljardia tiedostoa. Kirjasto hankkii ajantasaista tutkimuskirjallisuutta erityisesti historiatieteiden, kirjallisuuden tutkimuksen, filosofian sekä Venäjän tutkimuksen aloilta. Kansalliskirjasto säilyttää kaikki suomalaiset julkaisut (painotuotteet, äänitteet ja elektroniset julkaisut) ja kuvailee näiden metatiedot kansallisbibliografia Fennicaan. Kansalliskirjaston keskeisiä sähköisiä palveluita julkishallinnon organisaatioille ovat verk- koaineiston hankinta (FinELib), Finna (kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen asia- kasliittymä), Melinda (kirjastojen yhteinen metatietovaranto) sekä metatietopalvelut mu- kaan lukien Finto (sanastojen ja ontologioiden julkaisualusta). Kansalliskirjasto vastaa kir- jastoalan standardoinnista Suomessa ja useista julkaisualan tunnistepalveluista. Kansallis- kirjasto harjoittaa myös kokoelmiinsa perustuvaa tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoimintaa. Kansalliskirjaston toimintaa ohjaa johtokunta. Johtokunnassa on enintään 13 jäsentä, joil- le kaikille nimitetään henkilökohtaiset varajäsenet. Helsingin yliopiston hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohta- jan. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee Helsingin yliopiston hallitukselle esityksen mi- nisteriötä ja kirjastoja edustavista jäsenistä ja heidän varajäsenistään kirjastoja kuultuaan. Helsingin yliopiston ehdotuksesta sen hallitus nimittää johtokuntaan yhtä monta jäsentä ja heidän varajäsentään kuin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä on. Lisäksi johto- kuntaan nimitetään enintään kolme jäsentä ja heille varajäsenet opetus- ja kulttuuriminis- teriön ja Helsingin yliopiston yhteisen ehdotuksen perusteella. Johtokunnan tehtävänä on tehdä esitys kirjaston johtosäännöksi ja talousarvioksi Helsingin yliopistolle. Johtokunta vahvistaa kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelman ja ratkaisee muut kirjaston toiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Ylikirjastonhoitaja johtaa kirjastoa yliopiston hallintojohto- säännön ja Kansalliskirjaston johtosäännön mukaisesti. Kirjastolla on johtoryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käy yhdessä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kanssa Kansalliskirjastoa koskevat neuvottelut kerran neljässä vuodessa osana yliopistojen neli- vuotista sopimusprosessia (nykyinen kausi vuosille 2017–2020). Neuvotteluissa sovitaan Kansalliskirjaston tavoitteista sekä valtakunnallisesta rahoituksesta osana Helsingin yli- opistolle kohdennettavaa valtion rahoitusta. Valtakunnallisiin tehtäviin perustuvaan ra- hoitusosuuteen kuuluvat kulttuuriaineistolain mukaisten tehtävien lisäksi erityistehtävät, joilla on huomattavaa valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitys- tä. Lisäksi Kansalliskirjasto ylläpitää ja tarjoaa asiakaspalvelua historiallisesta tiedekokoel- 12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 masta ja laajasta yksityisarkistokokoelmasta. Vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus oli 16 377 000 euroa ja vuonna 2017 16 753 000 euroa. Helsingin yliopisto on osoittanut Kansalliskirjastolle rahoitusta vuosittain opetuksen ja tutkimuksen palveluihin. Kansalliskirjaston perusrahoituksen taso on laskenut useamman vuoden. Vuonna 2016 yliopiston rahoitus oli 3 361 000 euroa ja vuonna 2017 2 148 800 euroa. Vuosina 2018–2020 yliopiston osoittamaksi rahoitustasoksi on sovittu 1 350 000 eu- roa. Valtakunnallinen rahoitus ja Helsingin yliopiston osoittama määräraha ovat muodos- taneet Kansalliskirjaston perusrahoituksen. Perusrahoituksen lisäksi Kansalliskirjasto on saanut täydentävää rahoitusta eri toimijoilta. Täydentävästä rahoituksesta 70 % osoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä eri kehit- tämishankkeisiin, mm. tieteen edistämiseen veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- roista (vuodesta 2017 rahapelitoiminnan voittovarat) sekä ministeriön kulttuuri- ja taide- politiikan osastolta. Vuonna 2016 ministeriö osoitti kirjastolle erityisavustuksia yhteensä 2 825 103 euroa. Yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1082/2009) mukaan kaukopalvelusta valtion ja kuntien ylläpitämille kirjastoille, valtion ja kuntien viranomaisille, sekä kirjastoille, jotka saavat toimintaansa valtionavustusta tai val- tionosuutta, peritään aineiston lähettämiskustannukset ja tuottamiskustannukset oma- kustannusarvon mukaan. Jäljennöksistä ja tulosteista peritään maksu omakustannusarvon mukaan. Kansalliskirjaston kaukopalvelutulot pääasiassa jäljenteistä vuonna 2016 olivat 10 000 euroa. Kansalliskirjastolla on toimi- ja kokoelmatiloja Helsingissä sekä Mikkelissä ja Urajärvellä. Urajärvellä tiloja on 2 585 htm2, aineistoja 15 000 hyllymetriä ja vuosivuokra vuonna 2017 on 223 265 euroa (alv 0 %). Urajärven tilat ovat huonokuntoiset ja Helsingin yliopisto luo- puu tiloista heti, kun korvaava tilaratkaisu on olemassa. Mikkelissä Kansalliskirjastolla on kaksi toimipaikkaa. Saimaankatu 6:ssa on digitointi- ja kon- servointikeskus ja Saimaankatu 8:ssa on sanomalehtivarasto. Saimaankatu 6:ssa tiloja on 3 075 htm2 ja niiden vuosivuokra on 572 694 euroa (alv 0 %). Saimaankatu 8:ssa tiloja on 950 htm2 ja niiden vuosivuokra on 73 491 euroa (alv 0 %). Mikkelin toimitilat ovat nykyiseen toi- mintaan nähden ylimitoitetut. Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteessä vastaanotetaan ja säilytetään kulttuuriaineistolain mukaisesti luovutetut sanomalehdet. Sanomalehtien säilyt- tämiseen liittyy mikrokuvaustoiminta. Mikkeliin on keskitetty kirjaston konservointipalvelut ja digitointi. Kansalliskirjasto digitoi perusrahoituksella erityisesti lehtiaineistoja. Muun aineis- ton digitointi tapahtuu pienimuotoisena ja lähinnä täydentävällä rahoituksella. Kirjasto tekee mikrokuvausta, konservointia ja digitointia myös maksullisena toimintona. 13 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON Helsingin keskustassa sijaitsee Kansalliskirjaston alle louhittu kirjaluolavarasto, jonka ti- lat on tarkoitettu pääasiassa erityisolosuhteita vaativille aineistoille. Kirjaluolan nykyisten tilojen arvioidaan riittävän vuoteen 2025. Sen jälkeen tarvitaan lisätilaa joko kirjaluolan laajennuksena tai muulla tavalla järjestettynä. Tällä hetkellä kirjaston kokoelmista 90 % on sijoitettu Helsingin keskustan maanalaiseen kirjaluolavarastoon. Tästä aineistosta 25 % ei vaadi erityisolosuhteita. Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto kuuluvat Linnea2 -kirjastojärjestelmäkonsortioon ja mo- lemmilla toimijoilla on käytössä sama kirjastojärjestelmä. Vuosikustannukset jaetaan kon- sortiokirjastojen kesken jakokaavan mukaisesti. Vuonna 2017 Kansalliskirjaston osuus on ollut 190 000 euroa ja Varastokirjaston 36 000 euroa. 1.3 Lainsäädäntö ja käytäntö Varastokirjastosta säädetään lailla (laki Varastokirjastosta 1078/1988) ja asetuksella (asetus Varastokirjastosta 94/1992). Kirjaston suoritteiden maksuista säädetään opetusministeriön asetuksella Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006). Varastokirjas- ton antamat palvelut ovat kirjaston suoritteita koskevan asetuksen mukaan maksuttomia. Varastokirjastosta annetun lain mukaan Varastokirjastoon siirrettävä aineisto tulee sen omistukseen ja hallintaan. Varastokirjasto voi sille luovutetusta aineistosta poistaa ja hävit- tää tarpeetonta tai huonokuntoista aineistoa sekä luovuttaa aineistoa muun kirjaston tai lai- toksen käyttöön. Laissa säädetään, että Varastokirjaston kotipaikka on Kuopion kaupunki. Kansalliskirjastosta säädetään yliopistolain (558/2009) 70 ja 71 §:ssä. Yliopistolain mukaan Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, joka vastaa toimialallaan kansalli- sen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Kansalliskirjaston teh- tävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoil- le, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään myös kulttuuriaineis- tojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Johtokunnan teh- tävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella yliopistoista (770/2009). Kansalliskirjaston suoritteiden maksuista säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/2009). Kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain tarkoituksena on Suo- messa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyminen tuleville sukupolville ja näiden aineistojen saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyt- töön. Kansallisen kulttuurin aineistoilla tarkoitetaan Suomessa tai ulkomailla valmistettu- ja painotuotteita ja tallenteita, jotka on tarkoitettu levitettäväksi suomalaiselle yleisölle, 14 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Suomessa sijaitsevilla palvelimilla olevia verkkoaineistoja, ääni- ja kuvatallenteita, eloku- via, kotimaisia verkkoaineistoja sekä Suomessa lähetettäviä televisio- ja radio-ohjelmia. Elokuvien sekä televisio- ja radio-ohjelmien arkistoinnista vastaa Kansallinen audiovisuaa- linen instituutti (KAVI). Joillakin yliopistojen kirjastoilla on kulttuuriaineistolain mukaan ns. vapaakappaleoikeus. Vapaakappalekirjastoja ovat Kansalliskirjasto, jolla on kansallinen vapaakappaleiden ar- kistokokoelma, sekä Turun, Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kirjastot ja Åbo Akademin kirjasto. Vapaakappalekirjastoissa säilytetään fyysisiä kirjoja, lehtiä ja musiikki- tallenteita sen mukaisesti mitä kulttuuriaineistolaissa on säädetty. Kansalliskirjaston teh- tävänä on myös ohjelmallisesti hakea ja tallentaa tietoverkoista yleisön saatavilla olevaa verkkoaineistoa. Tallennetut verkkoaineistot ovat vapaakappalekirjastojen lisäksi käytet- tävissä Eduskunnan kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa, jonka tehtävänä on tallentaa kotimaisen tuottajan valmistamia televisio- ja radio-ohjelmistoja sekä elokuvia. Lainsäädäntö asettaa Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston toiminnalle erilaiset puitteet sil- loin, kun puhutaan kotimaisesta julkaisutuotannosta. Varastokirjaston aineisto on käyttö- kokoelma, joka on asetettu käyttöön ilman rajoitteita. Kansalliskirjasto puolestaan säilyttää kotimaista julkaisutuotantoa ja arkistoaineiston käyttö on rajoitettu lähinnä tutkimuskäyt- töön lukusaleissa. Koska aineisto on tarkoitettu pysyvään säilytykseen ja myös tuleville sukupolville, pyritään kansalliskokoelman fyysistä käyttöä rajoittamaan mahdollisimman paljon. Aineistoa ei esimerkiksi anneta asiakaskäyttöön, jos vastaavia painatteita on saata- villa suhteellisen helposti muista kirjastoista. Myös historialliset kokoelmat (ennen vuotta 1900 painetut ja kaikki käsikirjoituskokoelmat) ovat käytettävissä vain lukusaleissa. Kan- salliskirjaston ja Varastokirjaston välillä on käytäntö, jonka mukaan Varastokirjasto toimit- taa Kansalliskirjaston kansalliskokoelmaan kaikki siitä puuttuvat julkaisut sekä kotimaisen ennen vuotta 1800 julkaistun aineiston. Kansalliskirjasto on vuosien myötä siirtänyt osan yleiskokoelmastaan Varastokirjastoon. Kansalliskirjaston ns. yleiskokoelma on käytettävis- sä kuten Varastokirjaston kokoelma. Tekijänoikeuslaki (404/1961) antaa Kansalliskirjastolle oikeuden kokoelmiensa digitointiin ilman oikeudenomistajien lupaa. Varastokirjasto saa tekijänoikeuslain mukaan toimittaa kokoelmastaan jäljenteitä. Kansalliskirjastolla on oikeus välittää tekijänoikeudenalaisia ai- neistoja vapaakappalekirjastojen paikallisilla ns. vapaakappaletyöasemilla yleisölle. Varas- tokirjastolla ei ole vastaavaa lupaa aineistojen yleisölle välittämiseen ilman tekijänoikeu- den haltijoiden lupaa. 15 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON 1.4 Nykytilan arviointi Nykyisen Varastokirjaston toimintaan ja palveluun ollaan tyytyväisiä. Varastokirjasto on kustannustehokas palvelu, jolla säilytetään vähän käytetty yleisten ja tieteellisten kirjasto- jen aineisto käytettävissä koko kirjastoverkolle. Tarve sekä vähän käytettyjen aineistojen säilyttämiselle että käyttöön saattamiselle säilyy ajankohtaisena myös tulevaisuudessa. Suomen kirjastojen fyysiset kokoelmat karttuvat edelleen, vaikkakin sähköisten aineisto- jen suhteellinen määrä lisääntyy erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa. Sekä tieteellisillä että yleisillä kirjastoilla säilyy tarve aineistojensa siirtämiseen keskitettyyn palveluun, josta aineistot ovat saatavilla. Näistä syistä varastokirjastotoiminnalle tunnus- omainen, kirjastojen siirtotarpeisiin perustuva säilyttämis- ja käyttöönasettamispalvelu tulee turvata ja aineistojen toimitusvarmuuden tulee säilyä nykytasolla. Varastokirjasto on pieni toimiakseen virastomuotoisena itsenäisenä yksikkönä. Valtion kir- janpidossa Varastokirjasto on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikköä. Varas- tokirjaston sijaintipaikka Kuopio on mahdollistanut pääkaupunkia alhaisemman hintata- son toimitilakustannuksissa. Toimintaympäristön muutokset, kuten valtionhallinnon säästötoimet sekä tutkimuslaitos- ten yhdistäminen, korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen ja korkeakoulujen profiloitu- minen, ovat heijastuneet myös Varastokirjastoon. Korkeakoulukirjastojen tietoaineistojen ja oppimisympäristöjen digitalisoituminen on johtanut korkeakouluissa kokoelmatiloista luopumiseen ja kasvattanut aineistojen siirtotarpeita Varastokirjastoon. Varastokirjaston kokoelmat karttuvat vuosittain n. 3 000–4 000 hyllymetriä. Enimmillään vuosikartunta on ollut 5 500 hyllymetriä (2014). Tieteelliset, yleiset sekä erikoiskirjastot ovat siirtäneet Varastokirjastoon kokoelmistaan sellaista vähän käytettyä painettua aineis- toa, jonka säilyttämistä keskitetysti on pidetty tarpeellisena. Varastokirjasto pystyy käsitte- lemään lähetetyn aineiston lyhyellä aikaviiveellä, eikä käsittelemätöntä aineistokertymää ole ollut vuoden 2016 alusta lukien. Varastokirjaston nykyiset tilat hyllyratkaisuineen mah- dollistavat kokoelmien karttumisen noin vuoteen 2023. Kansalliskirjaston fyysinen kokoelmakartunta on pysynyt digitalisaatiosta huolimatta tasai- sena. Vuosittain kansalliskokoelma karttuu noin 400 hyllymetrillä ja ostettava tutkimuskir- jallisuus suurin piirtein saman verran, eli vuosittainen kartunta on lähes yksi hyllykilometri. Kansallisen palvelutehtävän vuoksi Kansalliskirjasto ei ole voinut siirtyä elektronisten kirjo- jen tarjontaan, sillä elektronisia kirja-aineistoja ei voi käyttää oman koti-organisaation ul- kopuolella. Radikaalia pudotusta painetun julkaisutuotannon määrään ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Tulevalla lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, paljonko ja millai- sia painotuotteita Suomessa tulevaisuudessa säilytetään, mutta ainakin seuraavat kymme- nen vuotta on syytä varautua säilytystilan lisätarpeeseen suomalaisen julkaisutuotannon 16 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 osalta. Kansalliskokoelman osalta tuleva säilytystilan tarve on siten noin 5 000 hyllymetriä vuoteen 2027 mennessä. Tämä vastaa noin yhtä lisäluolakerrosta Helsingin kirjaluolassa. Tarve lisäluolatilalle, erityisesti erikoistiloja edellyttäville aineistoille ilman muita varastoin- tivaihtoehtoja tulee arviolta vuonna 2025. Nykyisten luolatilojen lisälouhinta Helsingin ydinkeskustassa tulisi kalliiksi. Säilytystilan tarpeeseen vaikuttaa myös käytännön kokoel- manhallinta, esimerkiksi hyllyjärjestys ja suojaustavat. Kansalliskirjastolla ja Varastokirjastolla on yhteneviä toimintoja, erityisesti kokoelmanhal- linta sekä kauko- ja jäljennepalvelu. Molemmat kirjastot digitoivat aineistojaan. Kansallis- kirjasto digitoi isoja julkaisu- tai kokoelmakokonaisuuksia lähinnä tutkimuksen tarpeisiin. Digitoitua aineistoa jatkotyöstetään niin, että aineistoja voidaan käyttää myös tekstin- louhinnassa ja muissa laskennallisissa tutkimusmenetelmissä. Varastokirjasto hyödyntää digitointia kaukopalvelussaan. Edellä kuvatut digitointiprosessit ja niissä käytetyt laitteet eroavat toisistaan, mutta organisaatioiden henkilöstön osaaminen on molemmissa proses- seissa hyödynnettävissä. Tulevina vuosina suunnitellaan julkisen hallinnon asiakirja-aineis- ton laajaa digitointia. Asiakirja-aineiston digitointi poikkeaa puolestaan kahdesta edellä mainitusta digitointiprosessista. Eri typpisten digitointiprosessien toteuttaminen fyysisesti lähellä toisiaan mahdollistaisi henkilöstön osaamisen monipuolisen hyödyntämisen sekä suunnittelu-, prosessi- ja metatieto-osaamisen yhdistämisen. 17 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1 Tavoitteet Varastokirjaston yhdistämisellä Kansalliskirjastoon on tarkoitus vastata molempien nykyis- ten organisaatioiden tilaratkaisuihin vuoteen 2030 saakka. Lisäksi esityksellä tavoitellaan tilojen tiivistämistä ja ajanmukaistamista. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhdistyttyä mahdollisuudet lisääntyviin toiminnallisiin hyötyihin ja digitalisaation haasteisiin vastaa- miseen paranisivat. Varastokirjastopalvelut koskisivat jatkossakin ensisijaisesti tieteellisiä (korkeakoulu- ja eri- koiskirjastot) ja yleisiä kirjastoja. Lisäksi ne voisivat koskea oppilaitoskirjastoja sekä yhtei- söjen, säätiöiden ja yritysten kirjastoja, mikäli siitä ei aiheutuisi haittaa tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja koskeville palveluille. Yhdistymisen tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa synergiaetuja ja tätä kautta myös taloudellista säästöä. Taloudellista säästöä syntyy, kun vuosina 2023–2030 vältytään sekä Kansalliskirjaston että Varastokirjaston tulevilta tilainvestoinneilta. Muiden kirjasto- verkon toimijoiden hyödyntäessä edelleen varastokirjastokonseptia kirjastojen kokoelma- tilojen tarve vähenee ja uusilta tilainvestoinneilta muualla sijaitsevissa yleisissä, korkea- koulu- ja erikoiskirjastoissa vältytään. Mikkelin alueellinen kehittyminen antaa mahdollisuuksia uusiin synergiaetuihin. Kansal- lisarkiston keskusarkisto aloittaa toimintansa Mikkelissä vuonna 2018. Julkishallinnon ar- kistoaineiston massadigitointihankkeen keskitetyn digitointikeskuksen paikaksi on suun- niteltu Mikkeliä. Mikkelin kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö Miksei Oy tukevat kaupungin edelleen kehittymistä digitaalisuuden keskuksena. Tilaintensiivisten toimijoiden yhteis- työllä (yhdistetty Kansalliskirjasto-Varastokirjasto ja Kansallisarkiston keskusarkisto) sekä erilaisten digitointiprosessien yhteiskehittämisellä voidaan tulevaisuudessa saada kaikkia hyödyttäviä etuja. Erityisesti etuja voidaan saavuttaa logistiikkatoiminnoissa, varastotyön uudelleen organisoinnissa, digitoinnin prosessisuunnittelussa sekä metatieto- ja IT-osaa- misen yhdistämisessä. 18 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Pidemmällä aikavälillä yhdistäminen antaisi mahdollisuuksia uusiin palvelumalleihin, mm. mahdollisuuksia edistää paljon kysyttyjen aineistojen digitointia ja verkkopalvelua. 2.2 Keskeiset ehdotukset Varastokirjasto ja Kansalliskirjasto yhdistettäisiin vuoden 2019 alusta yhdeksi organisaa- tioksi. Kuopion ja Mikkelin toimipisteet yhdistettäisiin siten, että yhdistetty kokonaisuus sijoittuisi Mikkeliin arviolta vuonna 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö kompensoisi siirroista aiheutuneet kustannukset Helsingin yliopistolle täysimääräisinä. Siirto olisi valtiontalouden kannalta mahdollisimman kustan- nusneutraali. Opetus- ja kulttuuriministeriö kattaisi Mikkelin uudisrakennuksen aiheutta- mat vuokralaisen tilakustannusten lisäykset ottaen huomioon vuokrat, jotka säästyisivät Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston osalta erikseen päättämien tilaratkaisujen johdosta ja Varastokirjaston osalta Kuopion toimipisteestä luovuttaessa. Valtion talousarviossa Varastokirjaston toimintamenomomentti 29.40.04 ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.40.50 (Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan) ja ohjattavaksi sieltä Kansalliskirjastolle. Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmat ovat toisiaan täydentäviä ja osin päällek- käisiä. Kansalliskirjasto tulisi määrittelemään yhdessä kirjastoverkon kanssa tarvittavan säilytyspolitiikan kansalliset linjaukset varastokirjastoaineiston osalta. Myöhemmässä kansallisen säilytyspolitiikan suunnittelussa tarkasteltaisiin sitä, kuinka paljon ja minne kotimaista julkaisutuotantoa varastoidaan sekä millaisia ulkomaisia julkaisuja on syytä säi- lyttää Suomessa pitkäaikaisesti. Tässä yhteydessä selvitettäisiin mahdollisuus yhteistyöhön ulkomaisten kirjastojen kanssa kokoelmien yhteiskäytössä. Varastokirjaston ja Kansalliskir- jaston kokoelmien yhdistymisen jälkeenkin Kansalliskirjastolla olisi mahdollisuus perus- teltuihin poistoihin kokoelmasta. Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston yhdistetyn kokoel- man tavoitteena olisi jatkossakin turvata palveluun siirrettyjen aineistojen pitkäkestoisen käytön kustannustehokkuus. Erilaisia aineistoja tarkasteltaisiin laajasti ennakoiden pitkä- aikaista käyttötarvetta. Aineistojen säilyttämispolitiikkaa ja palvelukonseptia kehitettäisiin läheisessä yhteistyössä asiakaskirjastojen kanssa. Helsingin yliopisto on vähentänyt toimipisteitään eri paikkakunnilla. Yliopiston ehtona Varastokirjaston yhdistämiselle Kansalliskirjastoon on, että toimipaikkana on Mikkeli, jossa yliopistolla on muutakin toimintaa. Tämän vuoksi tilojen osalta ehdotetaan, että Varasto- kirjaston toimipisteestä Kuopiossa luovutaan (arviolta vuonna 2021) ja sen aineisto karsit- tuna siirretään Mikkeliin rakennettavaan uudisrakennukseen yhdessä Kansalliskirjastosta 19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON siirrettävän aineiston kanssa. Kansalliskirjasto luopuisi nykyisestä Urajärven toimipisteestä (vuodesta 2019 lähtien) ja Mikkelissä sijaitsevista Saimaankadun toimipisteistä (vuodes- ta 2019–2020 lähtien) ja siirtäisi kyseisissä toimipaikoissa olevan aineiston karsittuna ja toiminnot Mikkeliin rakennettavaan uudisrakennukseen. Lisäksi Kansalliskirjasto siirtäisi osan Helsingin kirjaluolassa olevasta aineistosta Mikkeliin ja tekisi tilaa erityisolosuhteita edellyttävälle aineistolle Helsingin keskustan kirjaluolatiloissa. Näin kirjaluolaa ei tarvitsisi laajentaa lähitulevaisuudessa. Kansalliskirjaston käyttöön rakennettavan uudisrakennuksen toteuttaisi Mikkelin kau- punki ja sen kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy. Tavoitteena on sijoittaa nämä tulevat tilat Kansallisarkiston uuden keskusarkiston läheisyyteen. Alueelle suunnitellaan sijoitettavak- si myös valtion virastojen arkistomateriaalien massadigitointiin erikoistuvia toimintoja. Helsingin yliopisto vuokraisi Mikkelin kaupungilta Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yh- distetylle toiminnalle soveltuvaa tilaa noin 11 300 htm2 (hankesuunnitelma 2016). Tiloihin kuuluu 140 hyllykilometriä varastotilaa aineistoille, tilat jäljenne- ja kaukopalveluille sekä tilat Kansalliskirjaston digitoinnille ja konservoinnille. Varastotilat on tarkoitus toteuttaa ns. korkeahyllyratkaisuna, ja hyllyhankinnan kustannukset sisällytetään vuokraan. Tällä ratkai- sulla voitaisiin taata varastokirjastopalveluiden ja Kansalliskirjaston toiminnan edellyttä- mät tilatarpeet vuoteen 2030 saakka. Muut toteuttamisvaihtoehdot Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston jatkaminen erillisinä kirjastoina ilman niiden yhdis- tämistä merkitsisi luvussa 1 kuvatun nykytilan säilymistä. Säilytystilan tarvetta koskevat kauaskantoiset tilaratkaisut jäisivät syntymättä. Lisäksi kirjastot menettäisivät sen kehitystä mahdollistavan muutosvoiman, joka liittyy yhteisen kirjastokokonaisuuden rakentamiseen. Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston yhdistämisen toisena toteuttamisvaihtoehtona esi- tetyn sijaan olisi yhdistyminen siten, että Varastokirjasto jatkaisi nykyisessä sijainnissaan Kuopiossa. Myös tällöin säilytystilan tarvetta koskevat kauaskantoiset tilaratkaisut jäisivät syntymättä ja kokoelmien fyysisestä yhdistämisestä samaan paikkaan digitointikeskuksen lähelle seuraavat synergiaedut jäisivät saavuttamatta. Helsingin yliopiston ehtona yhdistä- miselle on kokoelmakokonaisuuden sijoittuminen Mikkeliin. Toteuttamisvaihtoehtoja on arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän raportissa Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon (OKM 2013:1). Esitetty toteuttamisvaih- toehto tukee keskushallinnon virastorakenteen uudistusta ja on siten nykyisen hallituksen ohjelman mukainen. 20 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset valtion talouteen Varastokirjaston toimintamenomomentti 29.40.04 ja sen määräraha siirrettäisiin momen- tille 29.40.50 (Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan) ja kohdennettaisiin Helsingin yli- opistolle ja sieltä edelleen Kansalliskirjastolle vuoden 2019 talousarviossa. Lisäksi Kansal- liskirjastolle kohdennettaisiin momentilta 29.40.50 pysyvänä lisäyksenä 600 000 euroa vuodessa tilakustannuksiin ja 24 000 euroa tietojärjestelmäkuluihin sekä kirjastoille annet- tavan maksuttoman kaukopalvelun kompensointiin 60 000 euroa vuodessa. Kertaluonteiset kustannukset Yhdistymiseen liittyvät kertaluontoiset kokonaiskustannukset olisivat arviolta yhteensä 1 985 300 euroa, mikä sisältää Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmien karsinnan suunnittelu- ja toteutuskulut 265 000 euroa, tietokantojen yhdistämisen 200 000 euroa ja Varastokirjaston sekä Kansalliskirjaston Urajärven, Mikkelin ja Helsingin kokoelmien muuttokustannukset, yhteensä 1 365 000 euroa, josta Varastokirjaston muuttokuluiksi ar- vioidaan 1 200 000 euroa. Lisäksi kustannuksia aiheutuisi Kuopiosta Mikkeliin muuttavalle henkilöstölle Valtion työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti suoritettavien muuttokor- vausten johdosta yhteensä arviolta 155 300 euroa sisältäen muuttorahan ja matkakorva- ukset, lomarahojen erotuksen VES/TES ja muutosjohtamisen tuen. Lisäksi kustannuksia aiheutuisi päällekkäisistä vuokrista muuttovaiheen aikana. Esitys edellyttää, että Varastokirjaston Kuopiossa sijaitsevan uuden tilan vuokrasopimus (vuosivuokra hyllyineen 172 770 euroa, alv 0 %) irtisanottaisiin nykyistä sopimusta aikai- semmin. 21 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON Pysyvät kustannukset Pysyvät kustannukset kasvaisivat yhdistymisen johdosta arviolta 684 000 eurolla vuodes- sa, josta tilakustannukset olisivat arviolta 600 000 euroa. Kaikki kustannukset perustuvat vuoden 2017 arvioihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö kompensoisi Kansalliskirjastolle kustannukset, jotka aiheu- tuisivat menetetystä maksutuotosta ja lisääntyneestä kaukopalvelutyöstä kirjastoille an- nettavien kaukolainojen ja jäljenteiden muututtua yhdistymisessä maksuttomiksi. Kan- salliskirjaston arvio vuosittaiseksi lisäkustannukseksi kaukopalvelun kompensoinnista on 60 000 euroa. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhdistetyn kokoelmatietojärjestelmän kustannukset nousisivat arviolta 24 000 eurolla vuodessa nykyiseen verrattuna. Korkeakoulukirjastot ovat käynnistäneet uuden kirjastojärjestelmän hankinnan, jonka valmistelussa ovat mukana myös Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto. Lopullisesti kirjas- tolle aiheutuvat kokonaiskustannukset tiedetään järjestelmän ollessa käytössä vuosina 2020–2021. Mikäli kirjastojen tietokantoja ei yhdistettäisi, vältyttäisiin tietokantarakenteen uudistamiselta, mutta molemmat kirjastot tulisivat kuitenkin, ilman kirjastojen yhdistä- mistäkin, hankkimaan uuden kirjastojärjestelmän ja maksamaan jatkossakin palvelin- ja lisenssikuluja. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset tilojen osalta muodostuvat Mikkeliin rakennettavan uudisrakennuksen tilakustannuksista, jotka olisivat noin 1,6–2,2 miljoonaa euroa/vuosi (alv 0 %) perustuen marraskuun 2016 hankesuunnitelmaan. Uudisrakennukseen tulisi tilaa varastokirjastotoimintaan ja Kansalliskirjaston toimintaan noin 11 300 htm2 ja 140 000 hyl- lymetriä niiden aineistoille. Ajallisesti lähes samanaikaisesti luovuttaisiin Varastokirjaston toimitiloista Kuopiossa ja Kansalliskirjaston Urajärven ja Mikkelin Saimaankadun toimiti- loista. Pysyvät tilojen lisäkustannukset verrattuna vuoden 2017 tilakustannuksiin olisivat arviolta vuodesta 2021 alkaen yhteensä korkeintaan 600 000 euroa vuodessa. Siirtymä- kauden aikana tulisi päällekkäisiä vuokrakuluja, mutta päällekkäisyys pyrittäisiin minimoi- maan muuton organisoinnilla ja resursoinnilla. Tämä kustannustekijä on mainittu kokonai- suuteen liittyvänä kertaluonteisena eränä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kattaisi Mikkelin toimitilan/uudisrakennuksen aiheuttamat tilakustannusten lisäykset, korkeintaan 600 000 euroa, huomioon ottaen vuokrat, jotka säästyisivät aiemmin mainittujen Kansalliskirjaston tilaratkaisujen johdosta ja Varastokirjaston Kuopion toimipisteestä luovuttaessa. Ehdotuksella taattaisiin varastokirjastopalveluiden ja Kansalliskirjaston toiminnan edellyt- tämät tilatarpeet vuoteen 2030 saakka, eikä Helsingin keskustaan olisi tarvetta louhia uu- sia luolatiloja Kansalliskirjaston erityisolosuhteita edellyttämälle aineistolle. Ehdotukseen sisältyy Kansalliskirjaston Urajärven ja Saimaankadun tiloista luopuminen ja aineistojen 22 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 siirto, mikä olisi joka tapauksessa toteutettu, ilman Varastokirjastoon yhdistämistäkin, lähi- vuosina. Tällä ehdotuksella aikatauluineen myöskään Kuopiosta ei tarvitsisi hankkia enää lisätilaa Varastokirjaston aineistolle, sillä nykyisten tilojen on arvioitu riittävän nykyisellä kartunnalla vuoteen 2022/2023 saakka. Kuopion tilojen mahdollisiin peruskorjauskuluihin korotettujen vuokrien muodossa ei myöskään tarvitsisi osallistua. Henkilöstökustannukset Helsingin yliopiston henkilöstöhallinnon selvittämät muutosvaiheeseen liittyvät henkilös- tökulut on sisällytetty yllä oleviin kertaluonteisiin kustannuksiin. Varastokirjaston henkilöstön palkkausta on kehitetty 2000-luvulla ja siinä on samoja ele- menttejä yliopistojen palkkausjärjestelmän kanssa. Varastokirjaston palkkaus perustuu ColumbusPro- palkkausjärjestelmän sovellukseen. Palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Kansalliskirjaston palkkaus perustuu yliopistojen yleiseen työehtosopimukseen ja yliopisto- jen palkkausjärjestelmään (YPJ), joka koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palka- nosasta. Siirtyminen yliopiston palkkausjärjestelmään ei toisi olennaisia lisäkustannuksia. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Varastokirjasto valtion virastona lakkaisi ja siten opetus- ja kulttuuriministeriön tulosoh- jaus päättyisi. Ministeriö ohjaisi edelleen Helsingin yliopistoa ja sen yhteydessä toimivaa Kansalliskirjastoa ja siten myös varastokirjastotoimintaa. Kansalliskirjastolla on yliopistolain mukainen johtokunta, jossa eri kirjastosektorit ovat edustettuina. Näin ollen varastokirjastopalvelusta tulisi yksi johtokunnan ohjaamista pal- veluista. Muiden viranomaisten toimintaan esitettävillä muutoksilla ei olisi juurikaan vaikutuksia. 3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset Esityksessä varastokirjastopalvelu olisi yksi Kansalliskirjaston palveluista, jolla vastattaisiin kirjastoverkon tarpeisiin. Palvelulla tehostettaisiin kirjastojen vähän käytettyjen aineistojen säilyttämistä ja huolehdittaisiin niiden saattamisesta kustannustehokkaasti ja tasapuoli- 23 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON sesti kirjastojen ja edelleen tiedontarvitsijoiden käyttöön. Kansalliskirjaston ja muiden kir- jastojen yhteistyötä keskitetyn varastoinnin ja kansallisen säilytyspolitiikan kehittämisessä lisättäisiin. Kokoelmien yhteiskäyttö kirjastoverkossa vahvistuisi, mikä osaltaan edistäisi tieto- ja sivistyspääoman kasvua yhteiskunnassa. Varastokirjastopalveluiden taso ja toimitusvarmuus muulle kirjastoverkolle säilyisivät vä- hintään nykyisellä tasolla. Yhdistymisen myötä Kansalliskirjaston kokoelmastaan muille kirjastoille antamat kaukopalvelun lainat ja jäljenteet olisivat maksuttomia, mikä nostaisi Kansalliskirjaston palvelutasoa nykyisestä. Kansalliskirjasto määrittelisi yhdessä kirjastoverkon kanssa tarvittavan säilytyspolitiikan kansalliset linjaukset varastokirjastoaineiston osalta. Säilytys- ja palvelupolitiikan suunnit- telu aloitettaisiin mahdollisimman pian. Palvelujen kehittämisessä hyödynnettäisiin tulevi- na vuosina digitalisaatiota. Aluekehityksen näkökulmasta Mikkelin rooli arkisto-, kirjasto- ja digitointikeskuksena vah- vistuisi. Siirrettävä kirjastotoiminta puolestaan poistuisi Kuopiosta. 3.4 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Varastokirjaston henkilöstö on vakituisissa virkasuhteissa. Liikkeenluovutuksen myötä Varastokirjaston virat lakkaisivat ja koko henkilöstö siirtyisi entisin palvelussuhde-ehdoin Helsingin yliopiston palvelukseen työsuhteeseen 1 päivänä tammikuuta 2019 lähtien. Henkilöstön aseman järjestämiseen sovellettaisiin työsopimuslain ja valtion virkamieslain liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä. Varastokirjaston henkilöstö siirtyisi Kuopiosta Mikkeliin arviolta vuonna 2021. Varastokir- jastossa olisi tuolloin arviolta töissä 18 henkilöä. Yhdistyminen tarkoittaisi molemmille organisaatioille uutta toimintatapaa ja organisoi- tumista. Molempien kirjastojen käyttökokoelmat yhdistyisivät, mikä tarkoittaisi työpro- sessien muutoksia molemmissa kirjastoissa, mahdollisia henkilöstöresurssien siirtymiä ja toimenkuvien muutoksia. Tavoitteena on, että logistiset, kokoelmanhoidolliset ja digitali- sointitoiminnot yhdistyisivät. Suurimmat muutokset toimenkuvissa ajoittuisivat vuoteen 2021 ja sen jälkeiseen aikaan. Siinä määrin, kun kyse on kokoelmanhallinnasta ja asiakas- palvelusta, on oletettavaa, että muutokset heijastuisivat sekä Kansalliskirjaston Mikkelin että Helsingin toimipisteen työntekijöihin ja heidän toimenkuviinsa. 24 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Julkishallinnon digitalisointitoimiin liittyen Valtioneuvosto on tehnyt 19.6.2017 periaa- tepäätöksen asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä. Mikke- lin kaupungilla tulee olemaan merkittävä rooli massadigitoinnin toteutuspaikkakuntana. Mikkelissä sijaitsee myös Kansallisarkiston keskusarkisto vuodesta 2018. Arkisto- ja kirjas- toaineistojen digitointiprosessien ja -osaamisen yhteinen tarkastelu synergiaetujen hyö- dyntämiseksi tehtäisiin myöhemmin. 25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON 4 Asian valmistelu 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto Varastokirjaston yhdistämistä Kansalliskirjastoon on Varastokirjaston pienen koon ja toi- saalta kirjaston toiminnallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi selvitetty eri yhteyksis- sä. Varastokirjastossa tehtiin 18,6 henkilötyövuotta vuonna 2016 ja toimintamenomomen- tin määräraha oli 1,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen Yhdessä enemmän – Selvitys opetus- ja kult- tuuriministeriön konserniohjauksesta ja -rakenteesta (OKM 2011:6) taustalla olivat toimin- taympäristön monet muutokset, joiden katsottiin edellyttävän kokonaisvaltaista hallin- nonalan palveluiden järjestämisen ja hallinnonalan ohjauksen kehittämisen tarkastelua. Kansalliskirjasto ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, vaan osa Helsingin yliopistoa, mutta koska Kansalliskirjastolla katsottiin olevan yhtymäkohtia hallinnonalan kehittämiseen, työryhmän tarkastelun kohteena olivat sekä Varastokirjasto että Kansallis- kirjasto. Selvityksessä ehdotettiin, että Varastokirjasto yhdistetään osaksi Kansalliskirjastoa ja Varastokirjasto voi sijaita jatkossakin Kuopiossa. Asiaa tarkasteltiin edelleen ministeriön työryhmässä Varastokirjaston yhdistäminen Kan- salliskirjastoon (OKM 2013:1). Työryhmä päätyi kolmeen eri vaihtoehtoon: 1. Varastokirjas- to yhdistetään Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon sijaintipaik- kana Kuopio; 2. Varastokirjasto yhdistetään Kansalliskirjaston Mikkelissä olevaan toimin- taan; 3. Varastokirjasto jatkaa toimintaansa Kuopiossa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona eikä yhdistämistä Kansalliskirjastoon tapahdu. Työryhmä arvioi edellä mainittuja vaihtoehtoja päätyen siihen, että lainsäädännölliset, hallinnolliset ja kokoelmiin liittyvät näkökohdat eivät muodosta estettä yhdistymiselle. Helsingin yliopisto ja Kansal- liskirjasto asettivat kuitenkin yhdistymisen ehdoksi Varastokirjaston toiminnan siirtämi- sen Mikkeliin tavoitteena alueen arkistokeskusta vahvistava ja digitaalista palvelukeskusta rakentava kokonaisuus. Varastokirjaston siirto Mikkeliin aiheuttaisi työryhmän selvityksen mukaan lisäkustannuksia. 26 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen yhteisessä koontiraportissa (Virsu) 2/2015 todettiin, että Varastokirjasto on liian pieni yksikkö toimiakseen itsenäisenä vi- rastona ja selvitysryhmä ehdottaa sen liittämistä Helsingin yliopiston yhteydessä toimi- vaan Kansalliskirjastoon. Hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi (27.5.2015) todettiin, että keskushallinnon virastorakenteen uudistusta jatketaan välittömästi tukeutuen Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin, ja että jatkovalmistelutyö käyn- nistetään välittömästi. Virsu-koontiraportin johdosta Helsingin yliopisto asetti syksyllä 2015 vararehtori Anna Maurasen johtaman työryhmän, joka kannatti Varastokirjaston yhdistämistä Kansalliskir- jastoon (raportti 13.11.2015). Yhdistämisen edellytykseksi työryhmä asetti muun muassa Varastokirjaston sijoittamisen Mikkeliin sekä sen, että siirto olisi valtiontalouden kannalta mahdollisimman kustannusneutraali eikä siirrosta aiheutuisi lisäkustannuksia Helsingin yliopistolle. Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon keskusteltiin vielä sekä Varastokirjas- ton tulosneuvottelussa että Kansalliskirjaston neuvottelussa keväällä 2016. Tämän pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston edustajista koostunut virkamiesryhmä selvitti Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston joiden- kin tilojen mahdollisesta siirrosta Mikkeliin aiheutuvia kustannuksia. Neuvottelussa Helsingin yliopiston kanssa joulukuussa 2016 ministeriö pyysi Helsingin yliopistoa selvittämään, millä ehdoilla Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon voitaisiin toteuttaa. Tämän pohjalta Helsingin yliopisto lähetti toukokuussa 2017 näkemyk- sensä Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon. Muistiossaan 16.5.2017 yliopisto edellytti, ettei yhdistäminen saa vaikuttaa heikentävästi sen perustoimintojen – tutkimuk- sen ja opetuksen – valtionrahoitukseen eikä Kansalliskirjaston muiden lakisääteisten teh- tävien ja erityisesti kulttuuriaineistolain velvoitteiden täyttämisen rahoitukseen. Yliopisto on edellyttänyt myös, että siirtymisestä aiheutuneet kustannukset korvataan sille täysi- määräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti elokuussa 2017 työryhmän valmistelemaan hallituk- sen esitystä Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon. Työryhmän toimikausi oli 1.9.2017–15.11.2017. Luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle jou- lukuussa 2017. 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Täydennetään lausuntokierroksen jälkeen. 27 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON 5 Riippuvuus muista esityksistä Esityksellä on vaikutuksia vuoden 2019 valtion talousarvioesitykseen. 28 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustelut 1.1 Laki Varastokirjaston toiminnan siirtämisestä Kansalliskirjastolle ja Varastokirjaston lakkauttamisesta 1 § Luovutusvaltuus. Pykälän mukaan valtioneuvosto valtuutettaisiin luovuttamaan Varasto kirjaston toiminta kokonaisuudessaan sekä Varastokirjaston hallinnassa oleva omaisuus Helsingin yliopiston yhteydessä toimivalle Kansalliskirjastolle. Toiminnan siirtä- minen toteutettaisiin liikkeenluovutuksena. 2 § Vastuu sitoumuksista. Pykälän 1 momentin mukaan sen jälkeen, kun omaisuus olisi siir- retty Kansalliskirjastolle, Helsingin yliopisto ottaisi vastatakseen Varastokirjaston tekemistä kaikista sopimuksista ja sitoumuksista, joihin Varastokirjasto on toimintansa aikana sitou- tunut ja jotka koskevat Kansalliskirjastolle luovutettua omaisuutta ja toimintaa. Tulevasta toiminnan siirtämisestä Kansalliskirjastolle otettaisiin maininta niihin sopimuksiin, jotka Varastokirjasto mahdollisesti tekee ennen yhdistämistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että koska velallinen tai sopijapuoli voi vaihtua vain velkojan tai toisen sopijapuolen suostumuksella, vastaisi valtio edelleen toissijaisesti sellai- sista toiminnan siirtämistä edeltävistä velvoitteista, joista ei toisin sovita. Helsingin yliopis- to olisi velvollinen korvaamaan valtiolle sen, mitä valtio tässä säännöksessä tarkoitetun vastuunsa perusteella maksaa. Säännöksellä varmistettaisiin toiminnan ja palvelujen tar- jonnan jatkuvuus toiminnan siirtämisen yhteydessä. 3 § Henkilöstön asema. Pykälässä olisi säännökset henkilöstön asemasta toiminnan siirtä- misen (liikkeenluovutuksen) yhteydessä. Varastokirjaston toiminnan siirtäminen Helsingin yliopiston yhteydessä toimivalle Kansalliskirjastolle toteutettaisiin liikkeenluovutuksena, jolloin henkilöstön asema määräytyisi työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:n mukaan (työsuhteiset) ja valtion virkamieslain (750/1994) 5 e ja 5 f §:n mukaan (virkasuhteiset). Työsopimuslain mukaan liikkeenluovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutetta- va, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeenluovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siir- tyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Valtion virkamieslain mukaan työnantajan liikkeenluovutuksella tarkoitetaan valtion toi- minnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuk- sen jälkeen samana tai samankaltaisena. Työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle. Tämä ei kuitenkaan koske niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka johtuvat nimenomaan virkasuh- teesta eivätkä ole ominaisia työsuhteille, silloin, kun virkamies siirtyy työsopimussuhtee- seen luovutuksensaajan palvelukseen. Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen virkaehtosopimuksen määräyksiä, kuten työehtosopi- muslain 5 §:ssä säädetään. Työehtosopimuslain (436/1946) 5 §:ssä on säädetty niin sanotusta sopimusseuraannos- ta. Pykälän mukaan jos jonkin yrityksen haltija on ollut työehtosopimukseen osallinen tai muuten siihen sidottu, siirtyvät hänen seuraajalleen voimassa olevan työehtosopimus- kauden loppuun kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopimuksen mukaan oli. Liikkeenluovutusta koskevista säännöksistä seuraa suoraan, että liikkeenluovutuksen pii- rissä olevat henkilöt siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen. Näin ollen luovutuksen kohteena olevan Varastokirjaston henkilöstö siirtyisi Helsingin yliopiston palvelukseen. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat siirtyvät ainoastaan siinä tapauksessa, että työsuh- de jatkuu 1.1.2019 jälkeen. Siirtyvien henkilöiden palvelussuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työ- ja virkasuhde-edut siirtyisivät niin ikään sanottujen lakien perusteella suoraan luovutuksensaajalle. Luovutuksensaaja eli Helsingin yliopisto olisi velvollinen noudattamaan siirtyvään henkilöstöön luovutushetkellä voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten määräyksiä kuluvan sopimuskauden loppuun. Tämän jälkeen henkilöstön työsuhteissa sovellettaisiin Helsingin yliopistoa sitovaa Yliopistojen yleistä työehtosopimusta. Henkilöstön siirtyminen valtion palveluksesta Helsingin yliopiston palvelukseen ei vaatisi lainsäädäntöä eläketurvan osalta. Yliopistolain voimaanpanosta annetun lain (559/2009) 11 §:ssä säädetään henkilöstön eläketurvasta. Säännöksen mukaan yliopistoihin tulevaan uuteen henkilöstöön, joka on syntynyt ennen tammikuun 1 päivää 1980, sovelletaan val- tion eläkelakia tai 1.1.2017 lähtien julkisten alojen eläkelakia. Näin ollen Varastokirjastos- ta Helsingin yliopiston palvelukseen siirtyvät ennen vuotta 1980 syntyneet työntekijät kuuluisivat edelleen saman eläkelainsäädännön alaisuuteen, eikä heidän eläketurvassaan siten tapahtuisi muutoksia siirtymisen yhteydessä. 30 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Vuonna 1980 ja sen jälkeen syntyneisiin työntekijöihin sovelletaan sen sijaan siirtymisajan- kohdasta lukien työntekijän eläkelakia. Koska vuonna 1980 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden eläkkeen karttumiseen tai eläkkeellesiirtymisikään liittyvät säännökset val- tion eläkelaissa ja julkisten alojen eläkelaissa eivät poikkea työntekijän eläkelain säännök- sistä, eikä heillä myöskään ole niiden lakien alaisuudessa siirtymistä aikaisemmalta ajalta parempaa eläketurvaa, siirtyminen työntekijän eläkelain alaisuuteen ei vaikuta heidän elä- keturvansa tasoon. 4 § Maksut. Yhdistymisen myötä Kansalliskirjaston omasta kokoelmastaan kirjastoille anta- mat kaukopalvelun lainat ja jäljenteet olisivat maksuttomia. Opetus- ja kulttuuriministeriö kompensoisi Kansalliskirjastolle menetetyn maksutuoton ja lisääntyneen kaukopalvelu- työn aiheuttamat kustannukset pysyvästi. 5 § Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja laki Varastokirjastosta ehdotetaan samalla kumottavaksi. Pykälän kolmannessa momentissa olisi säännös siitä, miten Varastokirjaston viimeinen tilinpäätös on laadittava ja tilintarkastus hoidettava. Koska tilinpäätös ja tilintarkastus koskevat valtion viraston toimintaa, sovellettaisiin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) aineellisia säännöksiä, vaikkakin näiden toimenpiteiden suorittajana olisi muu julkisoikeudellinen yhteisö. 1.2 Laki yliopistolain 70 §:n muuttamisesta 70 § Kansalliskirjasto. Yliopistolain Kansalliskirjastoa koskevaa 70 §:ää täsmennettäisiin Kansalliskirjaston tehtävien osalta. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin Varastokirjastosta annetun lain (1078/1988) ja asetuksen (94/1992) Varastokirjaston toimintaa koskevat säännökset. Kansalliskirjaston varastokirjas- topalvelun tarkoituksena olisi yleisistä sekä korkeakoulu- ja erikoiskirjastoista siirrettyjen aineistojen säilyttäminen ja käyttöön asettaminen. Kansalliskirjastolla olisi oikeus järjestää varastokirjastokokoelmaa uudelleen sekä tehdä kokoelmaan perusteltuja poistoja. Kan- salliskirjasto toteuttaisi ja kehittäisi varastokirjastopalvelua sekä säilyttämisen ja käyttöön- asettamisen politiikkaa yhteistyössä korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen sekä yleisten kirjas- tojen kanssa. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan Kansalliskirjasto voisi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittää ja ylläpitää tiedon käyttöä edistäviä kansallisia palve- luja, mikäli se voisi tapahtua 2 momentissa mainittuja tehtäviä haittaamatta. Tällaiset kan- salliset palvelut olisivat esimerkiksi kansallisessa tiedonsaannin ja tutkimuksen infrastruk- 31 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON tuurissa yhteisiä metatieto-, käyttöliittymä ja tietovarantopalveluita. Palveluita kehitettäi- siin yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti kulttuuriperintöorganisaatioiden kanssa. 1.3 Laki yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta 11 § Yhteistyö. Yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan yleinen kirjas- to toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden muassa Kansalliskirjaston ja Varas- tokirjaston kanssa. Pykälästä poistettaisiin maininta Varastokirjastosta. 2 Muut säännökset Hallituksen esityksen hyväksymisestä seuraisi joitain asetusmuutoksia. Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009) 5 §:ää muutettai- siin säätämällä Kansalliskirjaston palvelujen maksuttomuudesta tässä esitetyn mukaisesti. Lisäksi muutettaisiin tekijänoikeusasetuksen (574/1995) 2 §:ää, valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 28 §:ää, opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (310/2010) 2 §:ää ja opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksestä annetun asetuksen (359/2014) 14 §:ää poistamalla niistä viittaukset Varastokirjastoon ja sen johtajaan. 3 Voimaantulo Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Lakien täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin kuitenkin ryhtyä jo ennen kuin laki tulee voimaan. 32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 LAKIEHDOTUKSET Laki Varastokirjaston toiminnan siirtämisestä Kansalliskirjastolle ja Varastokirjaston lakkauttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Luovutusvaltuus Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvan Varastokirjaston toiminta kokonaisuudessaan sekä Varastokirjaston hallinnassa oleva omaisuus Helsingin yliopiston yhteydessä toimivalle Kansalliskirjastolle. 2 § Vastuu sitoumuksista Helsingin yliopisto vastaa niistä sopimuksista ja sitoumuksista, joihin Varastokirjasto on toimintansa aikana sitoutunut ja jotka koskevat Kansalliskirjastolle luovutettua toimintaa ja omaisuutta. Valtio vastaa Helsingin yliopistolle 1 momentin perusteella siirtyvistä sitoumuksista tois- sijaisesti, jollei vastapuoli hyväksy vastuun siirtämistä Helsingin yliopistolle. Helsingin yli- opisto on velvollinen korvaamaan valtiolle sen, mitä valtio tässä momentissa tarkoitetun vastuunsa perusteella maksaa. 3 § Henkilöstön asema Henkilöstön aseman järjestämisestä säädetään työsopimuslain (55/2001) ja valtion virka- mieslain (750/1994) liikkeen luovuttamista koskevissa säännöksissä. 4 § Maksut Kansalliskirjaston kirjastoille antamat kaukolainat ja jäljenteet ovat yhdistetyssä palvelussa maksuttomia. 5 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 33 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON Tällä lailla kumotaan Varastokirjastosta annettu laki (1078/1988). Varastokirjaston viimeisen toimintakauden tilinpäätökseen ja -tarkastukseen sovelle- taan, mitä 2 momentissa mainitussa laissa sekä valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja sen nojalla säädetään. Kansalliskirjasto hoitaa näiltä osin Varastokirjaston tehtävät. Laki yliopistolain 70 §:n muuttamisesta1 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 70 §:n 2 momenttia sekä lisätään 70 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 70 § Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimialal- laan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjas- toille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille, ottaa vas- taan, säilyttää ja asettaa käyttöön kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä edistää kirjasto- alan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään muu- toin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Kansalliskirjasto voi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittää ja ylläpitää tiedon käyttöä edistäviä kansallisia palveluja, mikäli se voi tapahtua 2 momentissa mainittuja tehtäviä haittaamatta. _ _ _ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 1 Ehdotetut muutokset ja lisäykset lihavoitu. 34 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 Laki yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 11 §:n 1 momentti seuraavasti: 11 § Yhteistyö Yleinen kirjasto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston, Näkövammaisten kirjaston sekä muiden korkeakoulu- kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. _ _ _ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 35 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 VARASTOKIRJASTON YHDISTÄMINEN KANSALLISKIRJASTOON Liite. Varastokirjaston henkilöstön edustajan eriävä mielipide Asia Työryhmän esitys hallituksen esitykseksi on esitetyssä muodossa painottunut Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston tilatarpeisiin ja keskittyy niiden esittämiin taloudellisiin näkökohtiin. Mielestäni on arveluttavaa sitoa Varastokirjasto tässä vaiheessa ja tällaisella aikataululla hankkeeseen, joka tulee lisäämään valtion kustannuksia selvästi. Varastokirjas- ton palvelukonsepti on todettu nykyisellään erinomaiseksi, joten käyttäjien saama palvelu ei muutoksen myötä parane ainakaan lähitulevaisuudessa. Työryhmän esityksessä maini- tut hyödyt ovat osin epävarmoja. Ratkaisuehdotus Ehdotan, että työryhmän esitystä hallituksen esitykseksi ei tällaisena anneta lainkaan, vaan sen käsittelyyn haetaan lisäaikaa. Jatkokäsittelyssä voidaan tehdä tarkemmat vertailut erilaisten sijaintivaihtoehtojen ja hallinnollisten mallien välillä. Tällöin voidaan ottaa huo- mioon myös asiaa koskevat lausunnot ja muut selvitykset sekä tarkentaa laskelmia. Perustelut Työryhmän liian lyhyt toimikausi ei mahdollistanut eri vaihtoehtojen perusteellisempaa tarkastelua. Hallituksen esitysten laatimisohjeen (OM 2004:4) mukaan esityksissä on ol- tava mukana kaikkien vaihtoehtojen selkeä vertailu mukaan lukien sekin vaihtoehto, että muutosta vallitsevaan tilanteeseen ei tehdä. Suunniteltujen vaihtoehtojen seuraukset tulisi arvioida läpinäkyvästi valtioyhteisön ja koko valtiontalouden näkökulmasta. Yhdistämisen hyötyjä ei voi perustella, ellei tehdä laskelmaa myös siitä vaihtoehdosta, että kirjastot säilyvät erillisinä. Vaihtoehdot ja niistä tehdyt yksityiskohtaiset arviot puuttuvat esityksestä. Työryhmän esityksessä hallituksen esitykseksi on lähtökohtana Virsu-selvitys (VM-julkai- suja 3/2015). Virsu-selvityksessä esitetty ns. emovirastomalli jätettiin myös kokonaan kä- 36 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:52 sittelemättä, vaikka OKM:n hallinnonalalla on sitä soveltaen tehty eräitä virastojen yhdis- tämisiä (Opetushallitus). Virsu-selvityksessä todetaan myös, että kirjastojen liitos voidaan toteuttaa riippumatta siitä missä Varastokirjasto sijaitsee. Valtion toimitilastrategia edellyttää, että uusia tilaratkaisuja haettaessa valtion omista- mien ja myös vuokraamien tilojen tilanne tulee selvittää ensimmäisenä. Ei ole tarkoituk- senmukaista rakennuttaa sellaista uutta toimitilaa, jota voidaan vuokrata kannattavin ehdoin. Tietääksemme Kuopion varastotilojen vuokrausta voi jatkaa ja niitä on mahdollista laajentaa edullisesti edelleen. Helsingin yliopiston suunnitelman mukaan uusi varasto on mahdollista toteuttaa vaiheit- tain. Mikäli siirto ei toteudu lähivuosina ja rakennushanke Mikkelissä on aloitettava pikai- sesti, voitaneen ensimmäisessä vaiheessa rakentaa Kansalliskirjaston tarvitsemat uudet työskentelytilat ja varasto sen aineistolle. Varastokirjastolle tarkoitettu tila voidaan toteut- taa myöhemmin, kun nykyiset tilat Kuopiossa ovat tulleet elinkaarensa päähän tai niitä ei kannata enää ylläpitää. Tällä vaiheittaisella toteutuksella säästettäisiin rakentamisen aikaisista kustannuksista, kun osa investoinneista lykätään. Mahdollisesti myös vuotuinen vuokra Mikkelissä tällöin alenee. Laki valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta (362/2002) edellyttää, että sijoittamispäätökset edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä ja tukevat työllisyyttä maan eri osissa. Varastokirjaston siirto pois Kuopiosta heikentää sen työllisyyttä ja siten alueellista tasapainoa. Tommi Salakka Varastokirjaston henkilöstön edustaja ISBN: 978-952-263-538-9 ISBN: 978-952-263-537-2 (PDF) ISSN: 1799-0343 ISSN: 1799-0351 (PDF)