V A LT A K U N N A L L IS E S T I A R V O K K A ID E N M A IS E M A -A L U E ID E N P Ä IV IT Y S IN V E N T O IN N IS T A A N N E T U T L A U S U N N O T JA K A N N A N O T O T Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista annetut lausunnot ja kannanotot Hannu Linkola, Laura Eloranta, Sonja Forss, Tapio Heikkilä ja Janne Heliölä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 14 | 2018 Y M P Ä R IS T Ö M IN IS T E R IÖ Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista annetut lausunnot ja kannanotot Hannu Linkola, Laura Eloranta, Sonja Forss, Tapio Heikkilä ja Janne Heliölä Ympäristöministeriö, Helsinki 2018 Ympäristöministeriön raportteja 14/2018 Ympäristöministeriö ISBN nid.: 978-952-11-4792-0 ISBN PDF: 978-952-11-4793-7 Kansi: Ilomantsi, Kirvesvaara. Valokuva: Tapio Heikkilä Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2018 Kuvailulehti Julkaisija Ympäristöministeriö Toukokuu 2018 Tekijät Hannu Linkola, Laura Eloranta, Sonja Forss, Tapio Heikkilä ja Janne Heliölä Julkaisun nimi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista annetut lausunnot ja kannanotot Julkaisusarjan nimi ja numero Ympäristöministeriön raportteja 14/2018 Diaari/hankenumero YM1/500/2016 Teema Luonto ISBN painettu 978-952-11-4792-0 ISSN painettu 1796-1696 ISBN PDF 978-952-11-4793-7 ISSN PDF 1796-170X URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4793-7 Sivumäärä 336 Kieli suomi Asiasanat maisemansuojelu, kulttuurimaisema, maisemasuunnittelu, maisemanhoito, inventointi Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään yhteenveto vuosina 2010–2015 toteutetun valtakunnallisesti arvokkaiden maisema- alueiden päivitysinventoinnin johdosta esitetyistä lausunnoista ja kannanotoista. Kuuleminen järjestettiin keväällä 2016. Inventoinnissa selvitettiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995 vahvistettujen 156 valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen nykytila, sekä etsittiin uusia valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Päivitysinventoinnin tuloksena Suomeen esitettiin 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Valtaosa näistä on jo olemassa olevia maisema-alueita, mutta ehdotukseen sisältyy myös uusia kohteita. Maisema-alueiden päivitysinventointi on asiantuntijatyöhön perustuva ehdotus maamme valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Ehdotuksen johdosta toteutetun lausunto- ja kuulemiskierroksen avulla haluttiin selvittää laajempi yhteiskunnallinen näkemys maisema-alueita koskevan jatkovalmistelun ohjaamiseksi. Kuulemisen johdosta saatiin yhteensä 168 lausuntoa ja etupäässä yksittäisten kansalaisten tekemiä kannanottoja 256. Lausunnoissa maisema-alueisiin suhtauduttiin etupäässä myönteisesti, kannanotoissa osin kriittisemmin. Saadusta palautteesta tehtävät päätelmät ja niiden pohjalta valittavat toimenpiteet tehdään hankkeen jatkovalmistelun, ja viime kädessä poliittisen päätöksenteon yhteydessä. Kustantaja Ympäristöministeriö Painopaikka ja vuosi Grano Oy, 2018 Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Miljöministeriet Maj 2018 Författare Hannu Linkola, Laura Eloranta, Sonja Forss, Tapio Heikkilä och Janne Heliölä Publikationens titel Utlåtanden och åsikter om den uppdaterande inventeringen av nationellt värdefulla landskapsområden Publikationsseriens namn och nummer Miljöministeriets rapporter 14/2018 Diarie-/ projektnummer YM1/500/2016 Tema Natur ISBN tryckt 978-952-11-4792-0 ISSN tryckt 1796-1696 ISBN PDF 978-952-11-4793-7 ISSN PDF 1796-170X URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4793-7 Sidantal 336 Språk finska Nyckelord landskapsskydd, kulturlandskap, landskapsplanering, landskapsvård, inventering Referat Denna rapport presenterar ett sammandrag av utlåtanden och åsikter inlämnade under samrådet om den uppdaterade inventeringen av nationellt värdefulla landskapsområden. Inventeringen genomfördes under åren 2010–2015, och samrådet under våren 2016. I inventeringen granskades de nationellt värdefulla landskapsområdena som fastställts med statsrådets principbeslut år 1995, samt undersöktes eventuella nya nationellt värdefulla objekt. Som resultat av inventeringen föreslogs 183 nationellt värdefulla landskapsområden i Finland. Största delen är befintliga landskapsområden, men förslaget innehåller även nya objekt. Den uppdaterande inventeringen av landskapsområden är ett förslag till nationellt värdefulla landskapsområden i Finland, som baserar sig på sakkunnigarbete. Målsättningen med samrådet var att reda ut uppfattningarna om förslaget i ett bredare samhälleligt perspektiv, för att styra det fortsatta arbetet med landskapsområdena. Under samrådet lämnades 168 utlåtanden samt 256 åsikter främst från privatpersoner in. I utlåtandena var förhållnigen till landskapsområdena i första hand positiv, medan åsikterna delvis var kritiska. Åtgärder på basis av slutsatser dragna av samrådet görs inom det fortsatta arbetet med landskapsområdena, och i sista hand i samband med politiskt beslutsfattande. Förläggare Miljöministeriet Tryckort och år Grano Ab, 2018 Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of the Environment May 2018 Authors Hannu Linkola, Laura Eloranta, Sonja Forss, Tapio Heikkilä and Janne Heliölä Title of publication Statements and comments regarding the hearing on the second inventory of nationally valuable landscape areas Series and publication number Reports of the Ministry of the Environment 14/2018 Register number YM1/500/2016 Subject Nature ISBN (printed) 978-952-11-4792-0 ISSN (printed) 1796-1696 ISBN PDF 978-952-11-4793-7 ISSN (PDF) 1796-170X Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4793-7 Pages 336 Language Finnish Keywords landscape conservation, cultural landscape, landscape planning, landscape management, inventory Abstract This report summarizes the statements and comments on the results of the second inventory of the nationally valuable landscape areas, conducted in 2010-2015. The public hearing on its results was held in the spring of 2016. The inventory aimed to find out the current state of the 156 nationally valuable landscape areas confirmed by the government’s decision in 1995, and to seek out new nationally valuable areas. As a result, a total of 183 areas were proposed as nationally valuable landscape areas. The majority of these are included in the previously designated areas, but also some new areas were proposed. The results of this second national inventory are an expert-based proposal for a set of nationally valuable landscape areas in Finland. The public hearing summarized here was arranged in order to gain the viewpoints and opinions of the wider society, for instructing the decision makers on how to proceed with the matter. The hearing produced a total of 168 statements from requested public bodies, and 256 comments mostly from individual citizens. Most of the statements were positive towards the proposed landscape areas, while the comments were somewhat more critical. The conclusions from the results of this hearing, as well as the measures to be taken will be decided during the later stages of this process, eventually by the political decision makers. Publisher Ministry of the Environment Printed by (place and time) Grano Ltd, 2018 Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................................................................................... 9 1.1 Inventoinnin tausta ja toteutus ......................................................................................................................... 10 1.2 Kuulemis- ja lausuntokierros ................................................................................................................................ 12 1.3 Päivitysinventoinnin näkyvyys ja vastaanotto julkisuudessa.............................................. 13 2 Yhteenveto saadusta palautteesta ........................................................................................................ 15 2.1 Päivitysinventoinnin tarpeellisuus ................................................................................................................. 20 2.2 Päivitysinventoinnin aineisto ja taustamateriaalit ......................................................................... 21 2.3 Suhde aiempaan inventointiin ja maakunnallisiin inventointeihin .............................. 23 2.4 Inventoinnin maisemakäsitys .............................................................................................................................. 24 2.5 Maisema-alueiden rajausperusteet ja maisematyypit ............................................................... 26 2.6 Tiedotus, kuulemisaineisto ja osallistaminen ...................................................................................... 29 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) ..................................................................................................... 33 2.8 Maisema-alueiden suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) . 36 2.9 Maisema-alueet ja kaavoitus ................................................................................................................................ 38 2.10 Päivitysinventoinnin suhde muihin kulttuuriympäristön inventointeihin ja Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen ..................................................................................... 41 2.11 Maisema-alueiden vaikutus maa- ja metsätalouteen sekä muihin luonnonvarapohjaisiin elinkeinoihin ........................................................................................................... 43 2.12 Yhteiskunnan tuki ja rahoitus maisema-alueille .............................................................................. 47 2.13 Maisema-alueiden merkitys alueiden identiteetille ja imagolle ...................................... 48 3 Aluekohtaiset kommentit ............................................................................................................................... 52 3.1 Uusimaa ..................................................................................................................................................................................... 52 3.2 Varsinais-Suomi .................................................................................................................................................................. 61 3.3 Satakunta ................................................................................................................................................................................. 73 3.4 Kanta-Häme ........................................................................................................................................................................... 79 3.5 Päijät-Häme ............................................................................................................................................................................ 85 3.6 Pirkanmaa ................................................................................................................................................................................ 89 3.7 Kymenlaakso ......................................................................................................................................................................... 97 3.8 Etelä-Karjala ........................................................................................................................................................................... 101 3.9 Etelä-Savo ................................................................................................................................................................................ 104 3.10 Pohjois-Savo .......................................................................................................................................................................... 111 3.11 Pohjois-Karjala .................................................................................................................................................................... 115 3.12 Keski-Suomi ........................................................................................................................................................................... 120 3.13 Etelä-Pohjanmaa ............................................................................................................................................................... 128 3.14 Pohjanmaa .............................................................................................................................................................................. 133 3.15 Keski-Pohjanmaa .............................................................................................................................................................. 140 3.16 Pohjois-Pohjanmaa ........................................................................................................................................................ 143 3.17 Kainuu ......................................................................................................................................................................................... 153 3.18 Lappi ........................................................................................................................................................................................... 156 4 Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista poistettavat kohteet ............ 173 5 Lausunnoissa ja kannanotoissa ehdotetut uudet maisema-alueet ......................... 178 Lähteet .................................................................................................................................................................... 185 Liite 1 Luettelo lausunnonantajista. ........................................................................................................ 186 Liite 2 Tiivistelmät yksittäisistä lausunnoista................................................................................. 192 Liite 3 Luettelo kannanottajista maakunnittain eriteltyinä ............................................ 326 9VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin johdosta esitetyistä lausunnoista ja kannanotoista. Yhteenveto on laadittu Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ja ympäristöministeriössä. Aineiston käsit- telystä ja raportin kirjoittamisesta vastasivat ensisijaisesti Hannu Linkola (SYKE) ja Laura Eloranta (ympäristöministeriö). Käsikirjoituksen viimeisteli julkaistavaksi Janne Heliölä (SYKE). Maisema-alueiden päivitysinventointi on asiantuntijatyöhön perustuva ehdotus maamme valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Ehdotuksen perusteella käydyn lausunto- ja kuulemiskierroksen on tarkoitus tuottaa laajempi yhteiskunnallinen näkemys maise- ma-alueita koskevan jatkovalmistelun ohjaamiseksi. Tässä raportissa tehdään yhteenveto saadusta palautteesta. Lausuntojen ja kannanottojen pohjalta ei tässä yhteydessä tehdä mitään johtopäätöksiä tai suosituksia. Päätelmät ja niiden pohjalta valittavat toimenpiteet tehdään hankkeen jat- kovalmistelun ja viime kädessä poliittisen päätöksenteon yhteydessä. Yhteenvedon laadinta alkoi saadun lausunto- ja kannanottoaineiston referoimisella sekä saadun palautteen luokittelulla teemoittain, maisema-alueittain ja lausujittain. Palautteista tunnistettiin toistuvia teemoja, jotka muotoiltiin yleisemmiksi väittämiksi. Tämän jälkeen yksittäisistä palautteista laskettiin kutakin väittämää vastaavien näkemysten lukumäärät. Kannanotoissa taustamateriaalina käytettiin myös kuulemisesta vastanneiden Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) kommentteja. Yhteenvedossa on otettu huomioon sekä yleisempiä teemoja että tapauskohtaisia näkemyksiä. Tämä raportti on jäsennelty temaattisesti. Aluksi käydään läpi inventoinnin tausta ja toteutus sekä inventoinneista yleisesti esitettyjä huomioita. Näiden jälkeen käydään läpi tiedottamisesta ja osallistamisesta esitetyt näkemykset, SOVA-lain mukaisesta ympäristö- vaikutusten arvioinnista annettu palaute sekä maisema-alueiden, elinkeinojen, alueiden kehittämisen ja identiteettiarvojen välisiä suhteita käsittelevät mielipiteet. Lisäksi esite- tään erilaisia yhteenvetoja saaduista lausunnoista ja kannanotoista, sekä kuvaillaan niissä 10 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 esitettyjen näkemysten yleisimmin toistuneet päälinjat. Näiden jälkeen käydään maakun- nittain läpi kustakin esitetystä maisema-alueesta saatu palaute. Raportin lopussa esitetään arvokkaiden maisema-alueiden listauksesta poistettuja alueita koskeneet palautteet sekä luetellaan lausujien ja kannanottajien ehdottamat uudet maisema-alueet perusteluineen. Kaikki lausuntonsa antaneet tahot on lueteltu Liitteessä 1, ja kustakin lausunnosta on koostettu tiivistelmä Liitteeseen 2. Kannanoton toimittaneet tahot on lueteltu Liitteessä 3. 1.1 Inventoinnin tausta ja toteutus Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi toteutettiin vuosina 2010–2015. Inventoinnissa selvitettiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995 vahvistettujen 156 valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen nykytila sekä etsittiin uusia valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Inventoinnit toteutettiin maakunnittain siten, että kukin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) organisoi ja hallinnoi ne omalla toimialueellaan ympäristöministeriön toimeksiannosta. Inventointien tukena oli alueelli- nen yhteistyöverkosto, esimerkiksi maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä. Pääosin ELYt vastasivat inventointitöiden tekemisestä, mutta muutamilla alueilla ne tehtiin maakun- taliiton toimesta. Lopullisen ehdotuksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista kokosi ympäristöministeriön asettama Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointiryhmä (MAPIO) maakunnittaisten inventointien pohjalta. Päivitysinventoinnin tuloksena Suomeen esitettiin 183 valtakunnallisesti arvokasta mai- sema-aluetta. Suurin osa alueista on jo olemassa olevia maisema-alueita, mutta ehdotuk- seen sisältyy joukko aivan uusia alueita. Muutamia vanhoja maisema-alueita ehdotetaan poistettavaksi, ja lähes kaikkiin aluerajauksiin on tehty tarkistuksia, laajennuksia tai supis- tuksia. Kun hankkeen jatkovalmistelu saadaan valmiiksi, asiasta on tarkoitus valmistella valtioneuvoston päätös, jonka on määrä korvata vuonna 1995 vahvistettu valtakunnalli- sesti arvokkaiden maisema-alueiden listaus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkoittamana viranomaisinventointina. Arvokkaiden maisema-alueiden päivittäminen oli tarpeen, sillä sekä suomalainen mai- sema että sitä muokkaavat elinkeinot ja yhteiskunnalliset olosuhteet ovat muuttuneet ensimmäisen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin (1986–1992; Maisema-aluetyöryhmän mietinnöt I ja II, 1993) jälkeen. Ajankohtaisella tiedolla varmis- tetaan parhaiten se, että suomalaisen kulttuurimaiseman arvokkaimmat kokonaisuudet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tasapuolisesti koko maassa. Tärkein suora peruste päivitysinventoinnille tuleekin maan- käyttö- ja rakennuslakiin (MRL, 132/1999) sisällytetyistä valtakunnallisista alueidenkäyttö- tavoitteista (MRL § 22–24), joiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valta- 11 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT kunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Maisema-alueiden tavoitteena on ylläpitää ja edistää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta, sillä laadu- kas, ekologisesti monimuotoinen ja kulttuurihistorialtaan arvokas maisema voi perustua vain paikallisesti toimiviin alkutuotannon elinkeinoihin. Monille valtakunnallisesti arvok- kaille maisema-alueille on kohdistettu alueiden elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistä- neitä hankepohjaisia hoitotoimia, joiden avulla alueiden arvot on pyritty turvaamaan. Vas- taavasti maisema-alueet ovat voineet vakiintua matkailullisiksi vetovoimatekijöiksi sekä tarjota malleja maisemanhoidon kautta rakentuvalle yhteistyö- ja yritystoiminnalle. Päivitysinventoinnissa on poistettu päällekkäisyyksiä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY; Museovirasto 2009) kanssa. Valta- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota RKY-kohteiden edellisen inventoinnin yhteydessä kohdevalikoiman ulkopuo- lelle jääneisiin maisemallisesti merkittäviin kohteisiin. Kaikilta osin päällekkäisyyksiä ei kuitenkaan ole poistettu, koska kyse on kahdesta erilaisesta inventoinnista, joissa kulttuu- riympäristöä on arvioitu erilaisin kriteereihin. Selkeyttämällä suhdettaan RKY-inventointiin päivitysinventointi vastaa Kulttuuriympäristöstrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014) linjausta, jonka mukaan kulttuuriympäristöön liittyvää hallintoa pyritään tehos- tamaan ja ihmisten tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista vahvistetaan. Valtakunnalli- sesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi toteuttaa myös valtaosaa Euroop- palaisen maisemayleissopimuksen (European… 2008) asettamista velvoitteista joko suo- raan tai välillisesti. Päivitysinventoinnissa on otettu huomioon joitakin erityisteemoja. Kohteita valittaessa on keskitytty edellisen inventoinnin tapaan pääosin maaseudun perinteisiin elinkeinomai- semiin sekä valtakunnallisesti merkittäviin maisemanähtävyyksiin. Päivitysinventoinnissa näiden teemojen rinnalle ovat nousseet muun muassa kalastuskulttuuriin ja merenkul- kuun liittyvät maisemat, erä- ja metsätalouden maisemat sekä pika-asutusmaisemat. Lisäksi inventoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota porotalouteen sekä saamelaiskult- tuuriin liittyviin elinkeinomaisemiin ja muihin saamelaiskulttuurin kannalta tärkeisiin mai- semiin. Päivitysinventoinnin yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota tiedottamiseen. Inventoin- nin alkaessa maakunnissa järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kuntatason toimi- joille, sidosryhmille ja paikallisille asukkaille sekä kerrottiin inventoinnin kulusta lehdistölle ja kunnille osoitetuilla tiedotteilla. MAPIO -työryhmän jäsenet ja inventoijat osallistuivat moniin näistä keskustelutilaisuuksista. Lisäksi inventointien etenemisestä tiedotettiin niin paikallislehdissä kuin sosiaalisessa mediassakin. Inventointien valmistuttua monissa kun- nissa järjestettiin yleisötilaisuus, jossa keskusteltiin ehdotetuista aluerajauksista ja mai- sema-alueiden vaikutuksista. Myös erilaisia kyselyitä ja karttaliittymiä käytettiin hyväksi inventoinnin aikana. Monissa maakunnissa paikalliset ELY-keskukset ovat suoraan vas- 12 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tanneet kannanottajien esittämiin kysymyksiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi maise- ma-alueiden tuomiin mahdollisiin oikeusvaikutuksiin ja lupamenettelyihin liittyvät kysy- mykset. Päivitysinventointia ohjannut MAPIO-työryhmä tarkisti maakunnittain tehtyjen inven- tointien tulokset ja laati niistä valtakunnallisen yhteenvedon. Inventoinnin kuluessa MAPIO-työryhmä teki tiivistä yhteistyötä etenkin inventoinnin alueellisten ohjausryhmien, maakuntien liittojen sekä ELY-keskusten kanssa. MAPIO-työryhmässä oli edustus ympä- ristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Metsähallituksesta, Museovirastosta, Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksista (Keski-Suomen ELY-keskus) ja maakuntien liitoista (Uudenmaan liitto). 1.2 Kuulemis- ja lausuntokierros Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin tuloksista järjestet- tiin hallintolain mukainen yleinen kuuleminen 18.1.–19.2.2016 välisenä aikana. Kuultavana ollut aineisto koostui kaikkien esitettyjen maisema-alueiden aluekuvauksista ja rajauseh- dotuksista sekä inventoinnin taustamuistiosta, jossa käytiin läpi muun muassa inventoin- nin taustoja ja oikeusvaikutuksia. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvi- oinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) esitet- tiin taustamuistion liitteenä. Kuultavana ollut aineisto oli virallisesti nähtävillä ympäristöministeriön neuvonnassa sekä ympäristöministeriön internet-sivuilla osoitteessa www.ym.fi/maisemakuuleminen ja vas- taavalla ruotsinkielisellä verkkosivulla. Aineistoon oli mahdollista tutustua myös ELY-kes- kuksissa ja ao. kunnissa. Kuulemisesta tiedotettiin hallintolain mukaisella yleistiedoksian- nolla, ja kaikilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ehdotuksesta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä inventointihankkeeseen liittyvästä ympäristövaikutuk- sien arvioinnista. Tiedote kuulemisen alkamisesta julkaistiin virallisessa lehdessä, Helsingin Sanomissa, maakuntalehdissä, tärkeimmissä ruotsinkielisissä sanomalehdissä ja Maaseu- dun Tulevaisuudessa. Kaksikielisissä kunnissa tiedotteet julkaistiin myös ruotsiksi ja Lapissa vastaavasti pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja kolttasaameksi. Lisäksi ympäristöministeriö järjesti kuulemisesta tiedotuskampanjan sosiaalisessa mediassa. Päivitysinventointia koskevat kannanotot tuli toimittaa kyseisen alueen ELY-keskuksen kir- jaamoon sähköisesti tai paperilla. Kukin ELY-keskus kokosi saamansa palautteen ja toimitti sen kuulemisen päätyttyä ympäristöministeriöön. ELY-keskuksia pyydettiin myös laati- maan yhteenveto alueensa kannanotoista sekä kommentoimaan niiden sisältöä. Kannan- otot ja ELY-keskusten kommentit käsiteltiin keskitetysti ympäristöministeriössä. 13 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Kuulemisen yhteydessä ympäristöministeriö järjesti erikseen keskeisille sidosryhmille suunnatun lausuntokierroksen. Lausuntopyynnöt lähetettiin 15.1.2016 ja niille asetettiin määräajaksi 15.3.2016. Lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 280 taholle. Näistä suurin osa (186) oli kuntia, joiden alueille sijoittui esitettyjä maisema-alueita tai joiden alueilla olevia maisema-alueita esitettiin poistettaviksi. Lisäksi lausuntopyyntö esitettiin Suomen Kunta- liitolle sekä maakuntien liitoille (18). Aluehallinnon viranomaisista lausuntopyyntö esitet- tiin myös ELY-keskuksille (15). Valtionhallinnon alaisista toimijoista lausuntopyynnön saivat myös Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä kolme virastoa (Maaseutuvi- rasto, Liikennevirasto ja Museovirasto), yksi liikelaitos (Metsähallitus), rajajoki- ja rajavesi- komissiot (3), Saaristoasiain neuvottelukunta ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Lau- suntopyyntö esitettiin myös Saamelaiskäräjille. Hallinnon ulkopuolisista toimijaryhmistä lausuntopyyntö lähetettiin 23 maakuntamuseolle, neljälle teemamuseolle, 17 keskuslii- tolle, edunvalvontajärjestölle sekä maisema-alaa sivuavalle liitolle ja säätiölle sekä kah- delle tieteelliselle seuralle ja kahdelle ammattiliitolle. Lausunnot pyydettiin lähettämään ympäristöministeriöön. Kuulemista kohtaan julkisuudessa esitetyn kritiikin vuoksi myös kaikki myöhästyneet kan- nanotot päätettiin hyväksyä käsiteltäväksi. Viimeinen niistä saapui 18.6.2016. Niinikään lausunnoille myönnettiin jatkoaikaa lausunnonantajien esittämien toivomusten mukai- sesti. Mikäli esitettyihin maisema-alueisiin tehdään palautteiden johdosta merkittäviä täyden- nyksiä, järjestetään muuttuneiden alueiden osalta toinen kuulemiskierros. Kuulemisten päätyttyä ympäristöministeriö käsittelee päivitysinventoinnin tulokset saa- mansa palautteen nojalla ja viimeistelee maisema-alue-ehdotuksen esitykseksi, joka lähe- tetään lausunnoille ministeriöihin. Ministeriöille suunnatun lausuntokierroksen jälkeen esi- tys etenee valtioneuvoston käsittelyyn. Valtioneuvoston odotetaan tekevän maisema-alu- eista päätöksen, jossa tämä päivitysinventointi korvaa aiemman inventoinnin MRL:n mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana viranomaisinven- tointina. 1.3 Päivitysinventoinnin näkyvyys ja vastaanotto julkisuudessa Syksyllä 2017 tehtiin ympäristöministeriön toimeksiannosta media-analyysi, jossa selvitet- tiin miten päivitysinventointia käsiteltiin kuulemisprosessin aikana eri tiedotusvälineissä. Selvityksessä etsittiin päivitysinventointia koskevia osumia sekä valtakunnallisista että maakunnallisista medioista 1.1.-31.8.2016 väliseltä ajalta. Tavoitteena oli arvioida uuti- 14 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 soinnin laajuuden ja näkyvyyden ohella myös sen sävyä, eli esiteltiinkö asia myönteisessä, neutraalissa vai kielteisessä valossa. Tulosten perusteella päivitysinventointi näkyi sähköisessä mediassa eniten heti maise- ma-alue-ehdotuksen julkistamisen jälkeen, tammikuussa 2016. Määrällisesti eniten luki- joita tavoitettiin maaliskuussa, minkä jälkeen aiheen näkyvyys väheni nopeasti. Eniten artikkeleita aiheesta julkaisi Yle, mutta se kiinnosti laajalti myös maakunnallisia medioita. Alueellisesti aihe kiinnosti eniten Pohjois-Karjalassa ja Savossa, kun taas pääkaupunkiseu- dulla uutisointi oli vähäistä. 41 % kaikesta päivitysinventoinnin saamasta medianäkyvyydestä tulkittiin sävyltään myönteiseksi. Tämä sisälsi maisema-alueita positiivisesti käsitelleitä artikkeleita sekä jut- tuja kuntien kannattamista maisema-alue-ehdotuksista. 35 % viestinnästä katsottiin sävyl- tään neutraaliksi, eli asiaa esiteltiin faktapohjaisesti ilman selkeitä kannanilmaisuja. 24 % medianäkyvyydestä oli kielteistä. Näissä artikkeleissa aihetta käsiteltiin ainoastaan nega- tiivisesti, esimerkiksi tuomalla esiin kuntien tai kansalaisten vaatimuksia tiettyjen alueiden poistamiseksi ehdotuksesta. Viestintä oli erityisen kielteistä Pohjois-Karjalassa. Tämä oli kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että alueelta saaduissa kannanotoissa päivitysinventoin- tiin suhtauduttiin lähes yksinomaan myönteisesti (ks. kuva 2). Uutisoinnin pääasiallinen sävy muuttui merkittävästi kuulemisajan edetessä. Alkuvai- heessa uutisointi oli hyvin myönteistä, mutta kääntyi kielteiseksi helmikuussa 2016. Huh- ti-toukokuussa maisema-alueista uutisoitiin yksinomaan kielteisessä valossa. Taustalla olivat etenkin joidenkin kuntien jyrkän kielteiset kannanotot aiheeseen. Tämän jälkeen median kiinnostus alkoi laantua ja kääntyi taas sävyltään neutraaliksi. Eniten myönteisiä artikkeleita julkaisi Yle ja kielteisiä maakunnalliset mediat sekä Maaseudun Tulevaisuus. Viestinnän kannalta päivitysinventoinnin suurimmaksi haasteeksi nähtiin osin epäonnis- tunut tiedonvälitys maakunnissa. Osa maanomistajista tunsi epätietoisuutta siitä, mitä arvokkaan maisema-alueen status heidän kohdallaan tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Tämä herätti epäluuloa ja pelkoja, jotka heijastuivat osin kärjekkäinäkin esiintymisinä medioissa. Poistaakseen näitä epäselvyyksiä ympäristöministeriö rahoitti maisema-alueiden maan- käyttövaikutuksia selventävän julkaisun ”MAISEMA – opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun”. Tämä Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen laatima opas jul- kaistiin syksyllä 2016. 15 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2 Yhteenveto saadusta palautteesta Maisema-alueiden päivitysinventointia koskevia lausuntoja saatiin yhteensä 168 (taulukko 1). Lausuntonsa antoivat 10 ELY-keskusta, 18 maakuntien liittoa sekä 135 kuntaa (mukaan lukien Pyhäjärven kunta, jolta ei ollut pyydetty lausuntoa). Lisäksi lausuntonsa esittivät Lii- kennevirasto, Luonnonvarakeskus, Maaseutuvirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Suomen ympäristökeskus, 15 maakuntamuseota, Suomen Kuntaliitto, Maanomistajain Liitto, Metsä- teollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Paliskuntain yhdistys, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kulttuuriympäristötutkimuksen seura, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Kallan karineuvosto, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (ekosysteemipalvelut), Puolustusvoimien logistiikkalai- toksen esikunta, Saamelaiskäräjät sekä Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Kuulemisen perusteella annettuja kannanottoja saatiin yhteensä 256 (taulukko 1). Kan- nanotoista osa oli useita allekirjoituksia sisältäneitä adresseja. Kannanotoiksi kirjattiin myös kuulemisajan jälkeen saapuneet mielipiteet. Viimeinen kannanotto saapui 18.6.2016. Kannanottajista suurin osa oli yksityisiä kansalaisia. Erilaisia intressiryhmiä ja järjestöjä oli myös runsaasti. Uusien ja laajennettujen kohteiden kohdalla kannanotoissa korostuivat alueiden maanomistajat. 16 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Taulukko 1. Maisema-alueiden päivitysinventointia koskevat lausunnot ja kannanotot maakunnittain. Kolmen ELY-keskuksen toimialue sisältää useammankin maakunnan. Tällöin ELY-keskuksen lausunto on merkitty taulukossa kaikkiin ao. maakuntiin. Maakunta Maisema-alueita Lausuntoja Kannanottoja Uusimaa 12 8 17 Varsinais-Suomi 10 14 29 Satakunta 6 10 3 Kanta-Häme 9 10 11 Päijät-Häme 5 6 11 Pirkanmaa 9 16 21 Kymenlaakso 9 5 11 Etelä-Karjala 4 8 5 Etelä-Savo 13 6 9 Pohjois-Savo 6 8 21 Pohjois-Karjala 11 8 20 Keski-Suomi 12 12 37 Etelä-Pohjanmaa 7 5 7 Pohjanmaa 10 11 9 Keski-Pohjanmaa 3 5 3 Pohjois-Pohjanmaa 16 17 21 Kainuu 6 5 6 Lappi 35 12 15 Yhteensä 183 168 256 Useimmissa lausunnoissa otettiin kantaa moniin eri maisema-alueisiin, kun taas suurin osa kannanotoista käsitteli vain tiettyä kohdetta. Lausunnoissa otettiin siksi huomattavasti laa- ja-alaisemmin kantaa inventoinnin tuloksiin ja yksityiskohtiin, vaikka kappalemääräisesti lausuntoja kertyi lähes puolet vähemmän kuin kannanottoja. Tämä ero ilmenee havainnol- lisesti kuvasta 1, joka osoittaa myös että lausunnoissa maisemainventointiin ja sen tulok- sena esitettyihin alueisiin suhtauduttiin huomattavasti myönteisemmin kuin kannanotoissa. Lausunnoissa kohteet hyväksyttiin pääsääntöisesti sellaisinaan, ja vain harvassa vaadittiin kokonaisten maisema-alueiden poistamista listalta. Kannanotoista taas yli puolessa vaadit- tiin joko aluerajausten supistamista tai kokonaisten alueiden poistamista. Lausunnoissa otettiin monin tavoin kantaa inventoinnin periaatteellisiin kysymyksiin, mikä ilmenee tämän raportin lukujen 2.1-2.13 sisällössä. Kannanotot painottuivat enemmän enemmän yksittäisiin alueisiin, joten ne ovat vahvemmin esillä raportin luvun 3. sisältämissä alueittaisissa yhteenvedoissa sekä lukujen 4. ja 5. mukaisissa, poistettuja sekä aivan uusia kohteita koskeneissa kommenteissa. 17 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Poistaisi koko alueen Neutraali / supistaisi Kannattaa / laajentaisi 0 100 200 300 400 500 600 Lausunnot Kannanotot Yk si ttä is tä a lu et ta k os ke vi a nä ke m yk si ä Kannattaa / laajentaisi Poistaisi koko alueen Neutraali / supistaisi 87 65 38 407 18 141 Kuva 1. Yhteenveto lausuntojen ja kannanottojen yksittäistä maisema-aluetta koskeneiden näkemysten lukumääristä. Huomaa, että samassa lausunnossa/kannanotossa voitiin ottaa kantaa useaankin alueeseen, joten pylväät eivät summaudu taulukossa 1 esitettyihin lukuihin. Kaikki tiettyä aluetta koskeneet näkemykset jaoteltiin yllä mainittuihin kolmeen pääluokkaan: kannattaa ja/tai esittää laajennuksia alueeseen, ei ota selvää kantaa ja/tai ehdottaa alueeseen supistuksia, tai vaatii koko alueen poistamista listalta. Kuvassa 1 osoitetut eroavuudet lausuntojen ja kannanottojen välillä näkyivät osin myös maakuntien tasolla (kuva 2). Yleisesti ottaen palautteita kertyi maan eri osista jokseenkin samassa suhteessa kuin niillä esiintyi arvokkaita maisema-alueita. Selvimmän poikkeuksen tähän muodosti Lappi, mistä kannanottoja tuli niukasti vaikka sinne esitettiin ylivoimaisesti eniten uusia maisema-alueita. Lausunnoissa suhteellisesti myönteisimmät näkökulmat tuli- vat Keski-Suomesta, Etelä-Karjalasta, Kainuusta, Kymenlaaksosta ja Uudeltamaalta, kun taas eniten kritiikkiä nousi Päijät-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Kannanotoissa puolestaan maisema-alueisiin suhtauduttiin myönteisimmin Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Suhteellisesti eniten vastustavia kannanottoja saapui Pohjois-Pohjan- maalta ja Pohjanmaalta, joskin varsinkin jälkimmäiseltä alueelta kannanottoja tuli hyvin niu- kasti. Määrällisesti eniten kriittisiä kannanottoja tuli Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Kes- ki-Suomesta tuli toisaalta myös runsaasti myönteisiä kannanottoja. Useamman maakunnan osalta kannanotot jakautuivat enemmän tai vähemmän selkeästi myönteisiin ja kriittisiin ryhmiin. Kannanottoja tuli kaikkiaan niin niukasti, että niissä korostui muutaman yksittäisen kohteen herättämä voimakas vastustus. Tämä ilmeni selkeimmin Keski-Suomen kohdalla. 18 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 A. Lausunnot B. Kannanotot 0 10 20 30 40 50 60 70 80 U U S VA R SA T KA H PÄ H PI R KY M EK A ES A PS A PK A KE S EP O PO H KP O PP O KA I LA P Yk si ttä is tä a lu et ta k os ke vi a nä ke m yk si ä Maakunta Kannattaa / laajentaisi Poistaisi koko alueen Neutraali / supistaisi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 U U S VA R SA T KA H PÄ H PI R KY M EK A ES A PS A PK A KE S EP O PO H KP O PP O KA I LA P Yk si ttä is tä a lu et ta k os ke vi a nä ke m yk si ä Maakunta Kannattaa / laajentaisi Poistaisi koko alueen Neutraali / supistaisi Kuva 2. Maakunnittain eritelty yhteenveto A) lausuntojen ja B) kannanottojen yksittäistä maisema- aluetta koskeneiden näkemysten lukumääristä. Kuvaajissa eritellyt kolme yleisnäkemystä kuten kuvassa 1. Lausunnoista tunnistettiin niissä usein toistuvia teemoja. Nämä tiivistettiin edelleen jou- koksi väittämiä, joiden lukumäärät lopulta laskettiin aineistosta. Yhteenveto lausunnoissa yleisimmin toistuneista myönteisistä/neutraaleista sekä kriittisistä näkemyksistä on esi- tetty kuvassa 3. Etenkään viranomaistahoilla ei useinkaan ollut inventoinnista sinänsä mitään huomautettavaa, eli suhtautuminen asiaa kohtaan oli myönteistä tai vähintään neutraalia. Inventointia pidettiin yleisesti tarpeellisena. Siitä tehty ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) sai sekä kiitosta että kritiikkiä, ensin mainittua etenkin keskushallinnon edustajilta ja kritiikkiä taas etujärjestöiltä. Maisema-alueiden katsottiin edistävän alueiden elinkeinoja, identiteetti-, kulttuuri- ja luontoarvoja, hanketoimintaa sekä erilaisten intres- sien yhteensovittamista maankäytön suunnittelussa. Kriittisissä kommenteissa ehdotet- tiin yleisimmin muutoksia alueiden rajauksiin. Monet kunnat, maakuntien liitot ja etenkin etujärjestöt halusivat myös varmistaa, ettei normaalia kehittämis- ja elinkeinotoimintaa tultaisi rajoittamaan maisema-alueilla. Samaan liittyi myös kuntien huoli siitä, ettei niiden kaavoitusvaltaa saa mitenkään rajoittaa. Moni karsasti myös maisema-alueiden päällekkäi- syyksiä merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteiden tai luonnonsuoje- lualueiden kanssa. Osa koki inventointiin osallistumisen mahdollisuudet riittämättömiksi ja tiedottamisen puutteelliseksi. 19 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT A. 0 20 40 60 Ei huomautettavaa Ajankohtainen, tarpeellinen SOVA riittävä / laadukas Tukee nykyisiä sekä tulevia elinkeinoja Edistää identiteetti- ja kulttuuriarvoja Edistää alueen luontoarvoja Edistää intressien yhteen sovittamista suunnittelussa Mahdollistaa tukia ja/tai hanketoimintaa Lausuntojen lukumäärä ELYt Liitot Kunnat Hallinto Järjestöt B. - Uhkaa/rajoittaa taajamien / logistiikka- alueiden kehittämistä 0 20 40 60 Ehdotetaan muutoksia rajauksiin Ei saa rajoittaa alueen kehittämis- ja käyttömahdollisuuksia SOVA liian yleispiirteinen Kunnan kaavoitusvalta ei saa kaventua Ehdotetaan kokonaisten alueiden poistamista Koetaan päällekkäiseksi muiden maankäyttörajoitteiden kanssa Osallistumismahdollisuudet prosessiin olleet liian vähäiset Vaikeuttaa taajamien / logistiikka-alueiden kehittämistä Lausuntojen lukumäärä ELYt Liitot Kunnat Hallinto Järjestöt Kuva 3. Lausunnoissa yleisimmin toistuneet A) myönteiset tai neutraalit, sekä B) kriittiset näkemykset maisema-alueiden päivitysinventoinnista, eriteltyinä eri vastaajaryhmien mukaan. 20 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Alla on käsitelty päivitysinventoinnin tavoitteita ja toteutusta sekä niistä saatua palautetta tarkempiin teemoihin jaoteltuna. 2.1 Päivitysinventoinnin tarpeellisuus Valtaosassa lausunnoista ei otettu kantaa inventoinnin lähtökohtiin tai toteutustapoihin. Osassa näistäkin lausunnoista esitettiin silti toiveita tai täsmennyksiä yksittäisiin aluei- siin sekä niiden rajauksiin. Toiseksi suurimman palauteryhmän muodostivat lausunnot, joissa ei esitetty suoranaisia huomautuksia inventoinnista. Useissa lausunnoissa inven- tointia pidettiin lähtökohtaisesti perusteltuna, tarpeellisena tai ajankohtaisena. Inventoin- tia pidettiin monessa lausunnossa myös asiantuntevana, kattavana tai ainakin aiempaa, vuonna 1995 vahvistettua inventointia kattavampana. Inventoinnin myös todettiin edis- tävän Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, etenkin Eurooppalaista maisemayleissopimusta (European… 2008). Yleisimmin inventoinnin tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että kaavoituksen tueksi on syytä saada ajankohtaista ja laajaan, yhdenmukaiseen analyysiin perustuvaa tietoa arvokkaista maisemista ja kulttuuriympäristöistä. Esimerkiksi Keski-Suomen ELY-keskus kiitteli päivi- tysinventointia merkittäväksi kansalliseksi panostukseksi kulttuuriympäristön osa-aluei- den tietotaustan päivittämiseksi. Lapin ELY-keskus ja Kainuun liitto vastaavasti totesivat maisema-alueiden sekä niistä laadittujen kuvausten antavan hyvän pohjan alueidenkäy- tön suunnittelulle. Myös moni kunta kiitteli inventoinnin toteutusta ja sen tarjoamaa tie- topohjaa niin kaavoituksen kuin kehittämisenkin tueksi. Esimerkiksi Nurmeksen kaupunki totesi, että inventoinnin tavoitteet ovat hyviä ja niillä pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen vapaaehtoisuuteen, eri tukijärjestelmiin ja maankäytön suunnitteluun perustuen. Naantalin kaupunki puolestaan totesi, että maise- ma-alueiden ohjaava vaikutus suunnitteluvaiheessa edesauttaa alueiden ominaispiirtei- den säilymistä. Suomen luonnonsuojeluliitto piti selvitystä laajimpana ja parhaana tähän asti tehdyistä, koska maisemien arvojen tunnistamisessa käytetyt menetelmät ja maise- miin sekä kulttuuriympäristöihin liittyvät tiedot ovat ajan myötä kehittyneet. Inventoinnin tarpeellisuus kyseenalaistettiin vain harvassa lausunnossa. Esitetty kritiikki kohdistui pikemminkin inventoinnin taustalla olleisiin arvovalintoihin, tiedotukseen, osal- listavuuteen, rajausperusteisiin ja mahdollisiin oikeusvaikutuksiin. Maa- ja metsätalous- tuottajain Keskusliitto MTK kuitenkin koki, että vuonna 1995 tehty maisemainventointi tulisi edelleen katsoa riittäväksi listaukseksi maisema-alueista. Lisäksi muutamat kunnat ja muut lausujat ilmoittivat, että maiseman säilyminen perustuu pikemminkin paikalliseen työhön, elinkeinotoimintaan ja maisemanhoitohalukkuuteen kuin inventoinnin kaltaisiin hallinnollisiin instrumentteihin. 21 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Myös monessa kannanotossa pohdittiin inventoinnin ja valtakunnallisesti arvokkaiden mai- sema-alueiden tarpeellisuutta. Inventoinnin hyötyjä korostivat pääasiassa monet paikalliset järjestöt ja yhdistykset, mutta myös useat yksityishenkilöt kokivat inventoinnin tärkeäksi ja hyödylliseksi. Inventointia puoltaneet kannanotot kantoivat muun muassa huolta lähialuei- den ympäristön ja maisemien kunnosta sekä niiden tulevaisuudesta. Useassa kannanotossa nostettiin esille arvokkaiden maisemien säilyminen tuleville sukupolville. Tämä nähtiin hyvin tärkeänä tavoitteena. Maisema-alueet nähtiin lisäksi merkittävänä työkaluna suomalaisen kulttuurihistorian vaalimisessa. Maisema-aluestatuksen toivottiin myös lisäävän alueen asukkaiden kiinnostusta ja arvostusta lähiympäristöään kohtaan. Toisaalta monessa kannanotossa myös kyseenalaistettiin inventointi ja sen tarpeellisuus. Joissain kielteisissä kannanotoissa nostettiin esille muun muassa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (hallituksen tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015) mukainen sääntelyn pur- kaminen. Näissä kannanotoissa koettiin, että maisema-alueiden määrittely on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Byrokratian ja sääntelyn uskottiin lisääntyvän maisema-alueiden myötä ja rajoittavan siten elinkeinojen harjoittamista. Inventoinnin virkamiesvetoisuutta pidettiin myös ongelmana. Inventoinnin muun muassa katsottiin määrittelevän liian yksi- kantaisesti sen, miltä maiseman kuuluu näyttää. 2.2 Päivitysinventoinnin aineisto ja taustamateriaalit Päivitysinventoinnissa koostettuun tietoaineistoon suhtauduttiin lausunnoissa pääsään- töisesti positiivisesti, ja aluekuvausten katsottiin suurilta osin vastaavan alueiden luon- netta ja olemusta. Pohjois-Pohjanmaan liitto esimerkiksi kiitteli aluekuvauksia siitä, että ne tuovat selkeästi esille maisema-alueiden ominaiset arvot, piirteet, muuttuvan luonteen sekä kulttuurimaisemille ominaisen kerroksellisuuden. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK puolestaan totesi, että inventointiaineiston kohdekuvaukset vaikuttavat huolella laadituilta ja että niiden alussa oleva lyhyt tiivistelmä muutoksista on hyödyllinen aineis- toon tutustuttaessa. MARK kuitenkin huomautti, että joidenkin alueiden kohdalla muutok- set suhteessa edelliseen inventointiin ovat melko pieniä ja syitä niihin on vaikea todentaa aineiston perusteella. Myös joissakin muissa lausunnoissa kaivattiin aineistolta parempaa vertailtavuutta. Aineiston olisi etenkin toivottu ottavan yksilöidysti kantaa niihin alueisiin, jotka pudotettiin nyt pois valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukosta. Esi- merkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto toivoi, että sinällään hyvään aineistoon olisi liittynyt luettelo sekä perustelut ja vertailukartat poistetuista tai supistettavista kohteista. Kuultavana ollutta aineistoa toisaalta myös moitittiin ylimalkaisuudesta ja vaikeaselkoi- suudesta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki totesi, että aineisto on hajanainen ja se on syytä muokata yhdeksi raportiksi, josta käyvät esille keskeiset asiakokonaisuudet sekä mai- 22 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 sema-alueiden oikeusvaikutukset ja rooli maankäytön suunnittelussa. Useissa lausun- noissa toivottiin konkreettisia esimerkkejä maisema-alueiden oikeusvaikutuksista sekä koostetta oikeuspäätöksistä, joiden sisältöön maisema-alueet ovat vaikuttaneet. Kritiikki kohdistui etenkin päivitysinventoinnin taustamuistioon. Muun muassa Paimion kau- punki huomautti, että tausta-aineistossa esitetyt perustelut alueiden valinnalle jäävät liian yleiselle tasolle, eivätkä ne tue riittävästi viranomaisia lupien valmistelussa tai kaa- voituksessa. Paimion kaupunki myös epäili, että väljät määrittelyt lisäävät tarpeettomasti viranomaiskäsittelyä ja hidastavat lupaprosesseja. Myös Pohjois-Karjalan liitto huomautti, että vaikka aineiston kuvaukset joistakin maisemapiirteistä ovat ymmärrettäviä, on maan- omistajan vaikea ymmärtää yksittäisten alueiden rajausten perusteluja. Joissakin lau- sunnoissa pelättiin oikeusvaikutusten tulkinnanvaraisuuden johtavan siihen, että maise- ma-alueiden johdosta tehtävät maankäyttöratkaisut voivat vaihdella eri alueilla. Monet lausujat olisivatkin toivoneet tuntuvasti konkreettisempia esimerkkejä maisema-alueiden vaikutuksista maankäyttöön ja kaavoitukseen. Joissakin lausunnoissa myös todettiin, että tausta-aineistossa pohdittiin riittämättömästi miten käy niille alueille, jotka on pudotettu nyt pois valtakunnallisesti arvokkaiden joukosta. Porvoon museo totesi, että vaikka maisemainventoinnin kriteeristö olikin kuvattu yleisellä tasolla, inventoinnin tulokset olisivat olleet läpinäkyvämpiä, jos yksittäisten rajausmuu- tosten perusteluja olisi avattu kunkin kohteen kuvailuteksteissä. Myös maisemaa ja mai- semien tulkintaa koskevien muutosten problematisoinnille olisi voinut museon mielestä antaa enemmän sijaa tausta-aineistossa. Museo tähdensi erityisesti, että vaikka tausta- muistiossa todetaan muutoksen, kerroksellisuuden ja tulkinnallisuuden kuuluvan kult- tuurimaisemien olennaisiin arvotekijöihin, olisi inventoinnissa tullut käsitellä enemmän maisema-alueiden omaa historiallisuutta, maisemien erityisyyden perusteita sekä yleisesti suomalaisen maisemamaakunta-ajattelun historiallisuutta. Päivitysinventointiin liittyvien aluekuvauksien yksityiskohtaisuudesta esitettiin vaihtelevia näkemyksiä. Etelä-Pohjanmaan museo esimerkiksi toivoi, että maisema-alueiden otsikoi- den yhteydessä mainittaisiin kuntatiedot, ja että kuvauksen alussa olisi täsmentävä tieto sijainnista. Museo myös totesi, ettei yksittäisten rakennusten luetteleminen ole tarpeen kuvausteksteissä, sillä kysymys on maisemista ja maisema-alueista. Joissakin lausunnoissa kuitenkin pahoiteltiin tällaisen yksityiskohtaisen rakennustiedon sivuuttamista. Van- taan kaupunginmuseo esimerkiksi piti valitettavana, että aluekuvauksesta on jätetty pois kaikki Vantaanjokilaakson maatilakokonaisuudet, eikä tiloja enää mainita nimeltä. Tämä on museon mielestä rakennusperintökohteiden kannalta harmillista, sillä tieto arvokkaim- mista kohteista katoaa. Maisema-alueiden kohdekuvauksien yhteydessä ollutta kartta-aineistoa moitittiin pää- sääntöisesti turhan yleispiirteiseksi etenkin laajojen alueiden osalta. Lisäksi Pohjois-Poh- janmaan liitto huomautti, että kartta-aineistosta puuttui maiseman ominaispiirteitä 23 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT kuvaavia ja rajausten perusteena olleita olennaisia karttamerkintöjä, kuten korkeuskäyriä. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK esitti kuitenkin erityiskiitoksen kuulemisen tukiai- neistona olleesta sähköisestä karttapalvelusta, joka havainnollisti nopeasti ja selkeästi mai- sema-alueiden rajaukset eri mittakaavoissa sekä helpotti alueiden tarkastelua suhteessa toisiinsa ja muihin inventointeihin. Inventoinnin pohjana käytettyyn lähdeaineistoon otettiin hyvin niukasti kantaa, joskin esimerkiksi aluekuvauksista osoitettiin joitakin pieniä asiavirheitä. Etenkin esihistorialli- sen ajan kuvauksista löydettiin niin vanhentuneita kuin virheellisiäkin tietoja. Esimerkiksi Pirkanmaan museo harmitteli, että aineiston antama kuva kulttuurimaiseman vanhim- masta kerrostumasta jää puutteelliseksi tai vääristyneeksi. Museon mielestä aineistossa ei esimerkiksi tuotu riittävästi esille kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden merkitystä maiseman tärkeiden muutosvaiheiden ilmentyminä. Kuvauksista jäi museon mielestä puuttumaan myös rautakauden ja keskiajan asutuksen ja elinkeinojen jatkuvuus sekä maiseman arvo osana arkeologisen kohteen ympäristöä. Museovirasto viittasi lausunnossaan tarpeeseen täydentää esihistoriallisten arvokohteiden tietopohjaa. Aluekuvauksiin päätyneistä virheistä huolimatta virasto piti lähtökohtaisesti hyvänä, että päivitysinventoinnissa hyödynnettiin lähteenä Museoviraston muinaisjään- nösrekisteriä vanhentuneeksi osoittautuneen valtakunnallisesti merkittävien esihistorial- listen suojelualuekokonaisuuksien inventoinnin sijasta. Kestävän metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio Tapio Oy ilmaisi omassa lausunnossaan ilonsa siitä, että päivitysinventoinnissa on noteerattu sen metsänhoito- suositukset. Tapio kuitenkin harmitteli, ettei inventointi noteeraa lainkaan Kansallista metsästrategia 2025:ttä, jossa muun muassa edellytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) rajapintojen selkeyttämistä siten, että päällekkäinen ohjaus poistuu. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä moitti inventointia Maaseutupoliittiseen kokonaisohjel- maan 2014–2020 kirjatun toimenpiteen 57 sivuuttamisesta. Toimenpiteen tavoitteena on kehittää maisema-arvoja hyödyntävien tahojen ja metsänomistajien välistä sopimukselli- suutta sekä uudenlaisen rahoituksen luomista maisemanhoitoon. Yhteistyöryhmän mie- lestä tämä toimenpide olisi hyvä lisätä selvitykseen ennen sen hyväksymistä. 2.3 Suhde aiempaan inventointiin ja maakunnallisiin inventointeihin Yhtenä päivitysinventoinnin tavoitteena oli ottaa kantaa vuonna 1995 hyväksytyn inven- toinnin jälkeen tapahtuneisiin maisemamuutoksiin, sekä arvioida tuolloin valittujen valta- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden nykyinen tila. Tavoite tunnustettiin useassa lausunnossa mielekkääksi, mutta samalla päivitysinventoinnilta olisi kaivattu vertailevam- 24 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 paa otetta sekä läpinäkyvämpää analyysiä maisemien muutoksista viimeisen 20 vuoden aikana. Erityisesti inventoinnin olisi toivottu ottavan kantaa siihen, miksi tietyt aiemmin valtakunnallisesti arvokkaiksi katsotut alueet pudotettiin pois maisema-alueiden uudesta listauksesta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mielestä alueiden pudottami- sen syitä olisi pitänyt käydä läpi tapauskohtaisesti ja tarjota poistettujen alueiden maan- omistajille, osallisille sekä kunnille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua prosessiin. Samalla perustelut olisivat voineet ELY-keskuksen mielestä auttaa ihmisiä hahmottamaan päivityk- sen valtakunnallisia tavoitteita. Inventoinnilta olisi kaivattu myös selkeää analyysiä siitä, miten aiemmin myönnetty maise- ma-aluestatus on vaikuttanut alueiden maankäyttöön sekä maiseman kehittymiseen kulu- neiden 20 vuoden aikana. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus (Luke) huomautti, että päivitys- inventoinnissa ei arvioida mitenkään edellisen inventoinnin johdosta syntyneitä maisema- tai muita vaikutuksia. Luken mielestä tällainen arviointi olisi ollut tärkeää myös päivitys- inventoinnin vaikutusten ennakoinnin kannalta. Luke myös pohti, onko valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukosta pudotettujen alueiden kohtaamien muutosten taustalla ollut maankäyttöön, oikeusvaikutuksiin tai päätöksentekoon liittyviä ongelmia ja ristiriitoja. Inventointiaineistoa kritisoitiin myös jonkin verran siitä, ettei siinä esitetty konkreettisia perusteita niille muutoksille, joita MAPIO-työryhmä teki maakunnallisissa inventoinneissa esitettyihin alueisiin ja niiden rajauksiin. Monet maakunnallisiin inventointeihin osallistu- neet tahot esimerkiksi huomauttivat, että maakunnalliset inventoinnit perustuivat laajaan paikalliseen asiantuntemukseen ja esittelivät edustavasti alueen maisemia. Joissakin lau- sunnoissa toivottiinkin eräiden maakunnallisissa inventoinneissa valtakunnalliseksi ehdo- tettujen alueiden palauttamista lopulliseen esitykseen valtakunnallisesti arvokkaiksi mai- sema-alueiksi. Myös joihinkin MAPIO:n tekemiin rajausmuutoksiin otettiin kantaa aluekoh- taisessa palautteessa. Toisaalta myös maakunnalliset inventoinnit keräsivät jonkin verran kritiikkiä. Jyrkimmin niitä vastaan otti kantaa Reisjärven kunta, joka mielsi Pohjois-Pohjan- maalla toteutetun maakunnallisen inventoinnin virheelliseksi. Kunta piti kohtuuttomana, että valtakunnallisen inventoinnin tukena on käytetty huonosti valmisteltua maakunnal- lista inventointia. 2.4 Inventoinnin maisemakäsitys Päivitysinventoinnissa on keskitytty ennen kaikkea maaseudun perinteisiin elinkeinomai- semiin. Vaikka tarkasteluperspektiiviä laajennettiin esimerkiksi merenkulun, erätalouden sekä saamelaiskulttuurin maisemiin, pidettiin päivitysinventoinnin lähtökohtia muuta- missa lausunnoissa vanhakantaisina ja rajallisina. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry. 25 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT esimerkiksi totesi, että inventoinnissa tukeuduttiin pitkälti edellisen inventoinnin maise- makäsitykseen, joka ei ota huomioon lukuisia maankäytössä ja ympäristöissä tapahtuneita muutoksia, eikä näin ollen täysin vastaa ajan vaatimuksia. Maisema-alueiden määrittelyssä ja kehittämisessä tulisi seuran mielestä ottaa huomioon maisemien tosiasiallinen moni- muotoisuus ja yhteisöllisyyteen perustuva monitulkintaisuus, mukaan lukien kaikki ympä- ristötyypit ja maiseman muutos. Lausunnossa kuitenkin iloittiin siitä, että maisema-aluei- den alueellista kattavuutta on merkittävästi parannettu ja tunnistettu siten uusia laajoja ja monipuolisia aluekokonaisuuksia. Inventoinnin maaseutukeskeisyys mietitytti muitakin lausujia. Pirkanmaan museo esi- merkiksi moitti inventointia maatalouden tuottamaan maisemaan keskittymisestä sekä uudempien, modernisoituvaa Suomea kuvastavien ilmiöiden sivuuttamista. Museo kui- tenkin kiitteli sitä, että kriteereiden rajoittuneisuus ja siihen liittyvät haasteet tuotiin sel- keästi esille taustamuistiossa. Erityisen voimakkaasti maaseudun maisemien lähtökohdista rakentuneet arvoasetelmat ja tavoitteet mietityttivät suurempia kaupunkeja. Savonlinnan kaupunki esimerkiksi piti inventoinnin ymmärrystä kaupunkialueista puutteellisena ja huomautti, että alueellisen inventoinnin laatineen tahon asiantuntemus oli suuntautunut maaseutualueisiin ja -maisemiin. Tampereen kaupunki ja Vantaan kaupunginmuseo puo- lestaan totesivat, että kaupunkien sisälle rajautuviin maisema-alueisiin kohdistuu tulevai- suudessa väistämättä maankäytön muutostarpeita, jotka muokkaavat maisemaa kaupun- kimaisemmaksi. Inventoinnin maaseutukäsityksen katsottiin olevan osin ristiriidassa myös maaseudun todellisuuden kanssa. Monessa lausunnossa muistutettiin muutoksen kuuluvan maaseu- dunkin maisemaan, ja pelättiin inventoinnin lähtökohtien ja tavoitteiden estävän maa- seutualueiden luontevaa kehitystä. Raaseporin kaupunki esimerkiksi tulkitsi, että valta- kunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksen tavoitteena on rajoittaa maatalouden kehitystä ja maiseman muutosta, vaikka viljelymaiseman säilymisen edellytyksenä on juuri taloudellisin perustein toimiva maatalous. Myös monet muut lausujat painottivat sitä, että maisema-alueisiin liittyvät tavoitteet ja niiden taustalla vaikuttava maisema- ja maaseutu- käsitys eivät saa vaikuttaa kielteisesti maaseudun kehittämiseen ja elävänä pitämiseen. Toisaalta päivitysinventoinnin lähtökohdille löytyi myös runsaasti ymmärrystä. Monessa lausunnossa pidettiin tärkeänä, että maaseutualueiden arvokkaat maisemakokonaisuu- det on arvioitu. Lisäksi todettiin, että inventoinnissa saatua kulttuuriperintötietoa voidaan hyödyntää alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä sen sijaan, että inventoinnin tavoit- teet olisivat ristiriidassa maaseutualueiden kehitystavoitteiden kanssa. Jotkin lausujat linjasivat, että vastuu eri intressien yhteen sovittamisesta on tulevien suunnitteluproses- sien vastuuhenkilöillä, joiden työtä tuore tieto maisema-alueista helpottaa. Esimerkiksi Luke linjasi, että maisemansuojelusta on tärkeä huolehtia erillisillä toimilla ja maankäyt- töön vaikuttavan politiikan yhteydessä, sillä maaseutumaisema on julkishyödyke, jota ei 26 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 oteta luonnonvarojen käytössä automaattisesti huomioon.Luke kuitenkin moitti sitä, että maaseutu ymmärretään päivitysinventoinnissa jokseenkin yksipuolisesti. Luken mukaan inventoinnissa olisi voinut hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen laatimaa tuoretta kau- punki-maaseutu -alueluokitusta (Helminen ym. 2014), johon tukeutuen maaseutualueiden sisäisiä eroavaisuuksia ja arvokkaiksi valittujen maisema-alueiden alueellista edustavuutta olisi voitu analysoida syvällisemmin. Inventoinnilta toivottiin monessa lausunnossa myös tiiviimpää suhdetta valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin (RKY; Museovirasto 2009). Kokonaisvaltaista kulttuuriympäristökäsitystä peräänkuulutti muun muassa Kulttuuriym- päristötutkimuksen seura, joka toivoi hallinnon pyrkivän arvokkaiden maisemien ja kult- tuuriympäristöjen kokonaisvaltaiseen suojeluun ja hoitoon hallinnollisten reviirijakojen sijasta. Museovirasto puolestaan totesi inventoinnin olevan omien tavoitteidensa puit- teissa onnistunut, mutta toivoi inventointia täydennettävän jatkossa muilla maisemako- konaisuuksilla. Tällaisen uudistamisen yhteydessä olisi Museoviraston mielestä harkittava paitsi kaikkien kulttuuriympäristöön liittyvien intressien yhteistarkastelua myös laajemmin luontoon ja kulttuuriin liittyvien tavoitteiden huomioon ottamista. Inventointien välisen suhteen perusteellisempaa selvittämistä sekä niihin liittyvän tieto- ja tavoitepohjan yhdis- tämistä kaipasivat myös monet kaavoituksesta vastaavat viranomaistoimijat, kuten maa- kuntien liitot ja kunnat. Lausunnoissa nostettiin esille myös joitakin yksittäisiä teemoja, joita olisi toivottu käsiteltävän päivitysinventoinnissa nykyistä laajemmin. Maakunnallisessa inventoinnissa äänimaisemia kartoittanut Satakuntaliitto toivoi, että ympäristöministeriö käynnistäisi äänimaisemaa koskevan projektin, jossa kerättäisiin tietoa maisema-alueiden äänellisistä ominaispiirteistä. Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan esitti inventoinnin suurim- maksi puutteeksi luonnonkauniiden paikkojen sivuuttamisen. Liitto totesi, että esitykseen on valittu hienoja luonnonmaisemia, mutta tähdensi että tätä puolta pitäisi tulevilla kier- roksilla kehittää. Tulevaisuuden teemoiksi Suomen luonnonsuojeluliitto esitti myös veden- alaisia maisemia ja äänimaisemia, joiden se katsoi ansaitsevan omat inventointinsa. 2.5 Maisema-alueiden rajausperusteet ja maisematyypit Alueiden yleisiin rajausperusteisiin ei otettu kovin voimakkaasti kantaa, vaikka yksittäisiin rajauksiin ehdotettiinkin monissa lausunnoissa muutoksia. Lähes kaikki inventoinnissa esiin nostetut alueet todettiin lähtökohtaisesti perustelluiksi, ja muutosehdotukset liit- tyivät ensisijaisesti yksittäisiin kohteisiin. Joissakin lausunnoissa kuitenkin kyseenalaistet- tiin maisema-alueiden rajojen jyrkkyys, sillä sen ei katsottu vastaavan maiseman jatkuvaa luonnetta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitto piti tarkkojen rajojen esittämistä kartoilla 27 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT ongelmallisena. Liitto huomautti, että rajan tarkkaa paikkaa maisemassa on käytännössä vaikea määritellä ja täsmälliset rajaukset vanhenevat helposti. Myös Joensuun kaupungin mielestä rajojen täsmällisempää sijaintia ei ole tarpeen määritellä tällä tarkkuustasolla. Salon kaupunki puolestaan huomautti, että liian väljät rajaukset lisäävät turhaa viran- omaiskäsittelyä, hidastavat lupaprosesseja ja aiheuttavat mahdollisesti tulkintojen vaihte- lua eri puolilla maata. Kouvolan kaupunki oli vastaavasti huolissaan siitä, että rajaustark- kuuden vaihtelut voivat johtaa erilaisiin käytäntöihin eri puolilla Suomea. Pohdinta rajojen luonteesta laajeni joissakin lausunnoissa rajojen esittämisen tapoihin. Varsinais-Suomen ELY-keskus esimerkiksi esitti, että maisema-alueiden rajat olisi hyvä merkitä lopullisiin dokumentteihin katkoviivalla tai rasterimerkinnällä. Myös Kouvolan kaupunki ehdotti rasterimerkintää tai pienimmän käytettävän tarkastelumittakaavan määrittämistä. Lisäksi Kouvolan kaupunki toivoi, että maisema-alueista mahdollisesti tehtävään päätökseen lisätään tekstimuotoinen rajauksen tulkintaohje. Kuopion kau- punki oli samoilla linjoilla painottaessaan, että rajauksien esittämistapaan tulee kiinnittää huomiota ja rajauksissa tulee ottaa huomioon mittakaava ja sen mukainen tarkkuustaso. Pohjois-Pohjanmaan liitto puolestaan muistutti, että tarkka rajaus voi aiheuttaa toisistaan poikkeavia ja ristiriitaisia tulkintoja rajan merkityksestä. Liitto tähdensikin, että maise- ma-alueen rajan sijoittaminen esimerkiksi rakennetun alueen ja avoimen viljelymaiseman rajakohtaan ei saa estää yhdyskuntarakenteen leviämistä maisema-alueelle. Inventoinnin temaattisesti laajentunut tarkasteluperspektiivi sai osakseen ensisijaisesti kehuja. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK totesi, että erityisesti saaristoelinkeinojen sekä Lapin kohteiden huomioon ottaminen on merkittävä parannus, joka ohjaa maisemiin liittyvää selvitys- ja suunnittelutyötä entistä pätevämmin. Lisäksi metsätalouteen ja kylien ympärille muodostuneisiin historiallisiin erä- ja nautinta-alueisiin liittyvien kulttuurimaise- mien mukaan lukeminen on MARK:in mielestä tärkeää. Liitto tunnusti inventoinnin kri- teerit monipuolisiksi ja totesi niiden ottavan erilaiset maisemaan liittyvät arvot kattavasti huomioon. Samalla MARK kuitenkin epäili, että kriteereitä ja arvioinnin lähtökohtia on niin runsaasti, että ne eivät toteudu kaikilla alueilla yhteismitallisina. Liitto myös arveli, että päivitysinventoinnin laajuus, pitkä ajallinen kesto ja alueellisten toteuttajien väliset eroa- vuudet ovat aiheuttaneet jonkin verran kirjavuutta kohteiden valintaperusteisiin ja doku- mentointiin. Arvioinnin ja vertailun selkeyttämiseksi inventoinnissa olisi MARK:in mielestä voinut määritellä tarkemmin kunkin kohteen ja alueen tärkeimmät arvottamisperusteet. Tämä olisi tehnyt inventoinnista maallikolle ja asiantuntijoillekin helppotajuisemman ja ohjaisi paremmin alueiden kehittämistä. Päivitysinventoinnin uusista teemoista myönteisimmin suhtauduttiin saamelaiskulttuu- rin maisemiin sekä laajennettuihin merialueisiin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitto kiitteli myös sitä, että inventoinnissa on otettu huomioon matkailunähtävyyksinä merkit- täviä maisemia ja matkailualueita. Liitto kehui myös pika-asutusmaiseman ja suomaise- 28 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 man huomioon ottamista. Lapin ELY-keskus kiitteli sitä, että jokseenkin suppeaa ja maa- seutukeskeistä maisemakäsitettä laajennettiin ottamaan huomioon myös Keski-Lapin sekä erityisesti pohjoisimman Lapin ja saamelaisalueiden erityispiirteet eränkäynnin, poronhoi- don, luontaistalouden, metsätalouden ja matkailun maisemien osalta. Saamelaisalueiden maisemien käsittelystä jakoivat kiitosta myös Saamelaiskäräjät ja Paliskuntain yhdistys. Saamelaiskäräjät oli erityisen tyytyväinen saamelaisen holistisen maailmankatsomuksen ja siitä juontuvan maisemakäsityksen huomioon ottamisesta. Käräjien mielestä oli tärkeää, että saamelaisalueella inventoinnista vastasivat saamelaiset asiantuntijatahot. Samalla Saamelaiskäräjät kuitenkin muistutti, että saamelaisten maisemakäsityksen mukaisesti koko saamelaisten kotiseutualue on arvokasta maisema-aluetta, joten maisema-alue-eh- dotukset olisivat voineet olla jopa nyt esitettyä laajempia. Paliskuntain yhdistys piti vas- taavasti poronhoidon maisemien mukaan ottamista erittäin perusteltuna ja tarpeellisena. Yhdistys myös korosti, että elinvoimainen poronhoidon harjoittaminen ylläpitää maise- ma-arvojen säilymistä. Saaristolaiselinkeinojen ja merenkulun maisemien puolesta puhui voimakkaimmin Parais- ten kaupunki. Kaupunki totesi lausunnossaan, että Paraisten saaristoon esitetyt merelli- set maisema-alueet ottavat aiempaa paremmin huomioon saaristolaiskulttuurin, kuten perinteisen saaristoasutuksen ja -elinkeinot sekä niiden luomat maisemat. Myös meren- kulun reitit ja saarten yhteydet toisiinsa tulevat Paraisten mielestä käsitellyiksi aiempaa paremmin. Kokonaisuudessaan Paraisten kaupunki katsoi uusien, laajempien merialuei- den sisältävän edustavan otoksen niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristonkin piirteitä. Kaupunki kiitteli myös sitä, että maisema-alueita on käsitelty paitsi visuaalisina myös toiminnallisina kokonaisuuksina. Samalla kaupunki piti tärkeänä, että merellisiin maisema-alueisiin koh- distuvissa hankkeissa ja kaikessa päätöksenteossa varmistetaan, että saaristoelinkeinojen toimintaedellytykset turvataan ja saariston elävänä säilymistä tuetaan. Toisaalta laajoja merialueita sisältäneitä rajauksia myös kritisoitiin, sillä mereen liitettävien maisema-arvojen ei katsottu vastaavan kulttuuri- ja elinkeinomaisemaan keskittyneen inventoinnin tavoitteita. Muutamissa lausunnoissa esitettiin, että alueiden tulisi käsittää laajojen avomerialueiden sijasta vain yksittäisiä kalastuskulttuurin synnyttämiä kohteita, kuten kyliä ja niiden lähimaisemia. Lisäksi todettiin, että avomerellä kulkevat alueiden rajat ovat helposti mielivaltaisia. Varsinais-Suomen ELY-keskus esimerkiksi huomautti, että meri- alueilla rajauksiin liittyy enemmän tulkintakysymyksiä kuin selkeästi rajautuvilla maise- ma-alueilla. Varsinais-Suomen liitto puolestaan linjasi, että saaristomaiseman rajaaminen ja arvottaminen perinteisin maisematilakriteerein osoittautui jo maakunnallisessa inven- toinnissa lähes mahdottomaksi. Tämän vuoksi maakunnallisessa inventoinnissa ainoastaan tarkennettiin aiempien rajausten ulkoreunoja. Rajauskriteereinä olivat liiton mukaan ulko- ja välisaaristolle tyypilliset kylät ja rakennuskanta, kulttuurimaiseman monipuolisuus ja vanhan rakennuskannan säilyneisyys. 29 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Joissakin lausunnoissa huomautettiin, että alueisiin sisältyy yleispiirteisten rajausten ja piirtotarkkuuden yleispiirteisyyden takia myös maisemallisesti vähemmän arvokkaita kohteita, esimerkiksi talousmetsää. Salon kaupunki totesi, että joitakin rajauksia on vaikea perustella edes yleispiirteisyydellä. Esimerkkeinä kaupunki mainitsi alueet, joihin on sisäl- lytetty laajoja metsiä tai suurmaisemasta irrallisia pienehköjen peltoalueiden mosaiikkeja. Lisäksi joissakin lausunnoissa toivottiin, että rajausten suuntaa-antavuutta ja välittömästi maisema-alueiden ulkopuolelle jäävien maisemaelementtien merkitystä alueiden yleisil- meelle olisi avattu tarkemmin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mielestä olisi ollut tärkeää tuoda esille avointa maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden merkitys rajapintana ja taustamaisemana. Myös MARK mainitsi metsäselänteiden roolin maisemati- lan muodostumisessa. MARK:n mielestä olisi ollut tärkeää ottaa selänteisiin kantaa kohde- kuvauksissa ja kriteereissä, sillä ne rajaavat merkittäviä tai ehyitä näkymiä ja ohjaavat siten visuaalisia rajausperusteita. Inventoinnissa esitettiin valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi myös joitakin tie- linjojen yhteyteen rakentuneita maisemakokonaisuuksia. Tällaisiin toiminnallisesti muo- dostuneisiin maisema-alueisiin suhtauduttiin lähtökohtaisesti positiivisesti tai neutraalisti. Liikennevirasto tähdensi, että liikenneväylillä ja -yhteyksillä on ollut ratkaiseva merkitys käytännöllisesti katsoen kaikkien kulttuurimaisema-alueiden kehittymiselle nykyiseen muotoonsa. Virasto pitikin liikenneväyliä olennaisena maisemaelementtinä, mutta muis- tutti samalla ettei maisema-aluestatus saa haitata niiden kehittämistä. Myös Pohjois-Savon ELY-keskus huomautti, ettei inventointi saa estää tiestön parantamis- ja kehittämishank- keita. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue esitti omassa lausunnossaan maantiealueiden rajaamista kokonaan pois maisema-alueista, jotta maanteiden hoito-, kunnostus- ja parantamistoimenpiteitä olisi mahdollista toteuttaa jatkossakin. ELY-keskuk- sen ympäristövastuualue ei kuitenkaan pitänyt liikenneväylien poistamista perusteltuna. Ympäristö-vastuualue muistutti, että liikenneväylät rakenteineen liittyvät oleellisesti kult- tuurimaisemaan ja kertovat logististen ratkaisujen kehittymisestä ja historiasta. Ympä- ristö-vastuualueen mielestä on selvää, että maisema-aluestatus asettaa joillekin reiteille toteutukseen liittyviä erityisvaatimuksia, joita ei voi sivuuttaa aluerajoja tarkistamalla. 2.6 Tiedotus, kuulemisaineisto ja osallistaminen Inventointiin liittyvät tiedotus sekä kuntien ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet sai- vat lausunnoissa osakseen huomattavaa kritiikkiä. Yhtenä ongelmana pidettiin tiedottami- sen ja keskustelutilaisuuksien epätasaista jakautumista sekä keskittymistä tiettyihin mai- sema-alueisiin. Myös saatavilla olleen tiedon epäselvyyttä ja vaikeaselkoisuutta moitittiin. Monissa lausunnoissa todettiin lisäksi, että kuulemistilaisuuksia ja muita vuorovaikutuksen mahdollistaneita tapahtumia olisi kannattanut järjestää jo inventoinnin edetessä. Joissakin 30 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 lausunnoissa toivottiin, että maisema-alueiden ja arvottamiskriteereiden määrittely olisi ollut rakenteellisesti osallistavampaa ja moniäänisempää. Kritiikki ei rajoittunut ainoastaan inventointivaiheen osallistumismahdollisuuksiin. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK huomautti lausunnossaan, että jo päivitysinventoinnin ohjeistuksesta olisi ollut syytä pyy- tää lausuntoja. Tällöin kriteereistä olisi voitu liiton mielestä keskustella varhaisemmassa vaiheessa ja laajemmin alan asiantuntijoiden ja osallisten kesken. Osallistumismahdollisuuksien vähyys yhdistettiin monessa lausunnossa päivitysinventoin- nin virkamiesvetoisuuteen. Esimerkiksi Kulttuuriympäristötutkimuksen seura olisi kaivan- nut inventoinnilta pikemminkin yhtenäistä osallistavaa joukkoistamista kuin yksisuuntai- seen tiedottamiseen perustunutta otetta. Seura huomautti, että paikallisen osallistumisen laajempi hyödyntäminen olisi ollut tärkeää ympäristöviranomaisten toimien yhteiskun- nallisen hyväksynnän kannalta. Hallintovetoinen toimintatapa herättää seuran mielestä nyky-yhteiskunnassa aiempaa enemmän vastustusta sektorista riippumatta ja vaikeuttaa usein hoidon ja kehittämisen suunnittelua ja toteutusta. Viimeistään maisema-alueiden hyväksymisen jälkeisessä jatkokehittämisessä tulisi seuran mukaan pyrkiä saamaan osal- listen näkemykset johdonmukaisesti mukaan samalla kun olemassa olevaa tutkimustie- toa tulisi hyödyntää monipuolisemmin. Lisäksi tulevien hoito- ja kehittämissuunnitelmien laatiminen tulisi ohjeistaa niin, että maisema-alueita tarkasteltaisiin paikallisesti osallis- ten, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken, yhteiskehittämisen hengessä. Seura kriti- soi inventointia myös ohuesta tutkimusyhteydestä todeten, että inventoinnin käsitteiden määrittelyssä, valintakriteereissä ja toimintamalleissa olisi seuran mielestä kannattanut hyödyntää nykyistä enemmän uusinta tutkimustietoa. Osallistumisen suhde maisemanhoitoon korostui myös Suomen Kotiseutuliiton lausun- nossa, jossa todettiin että maaseudun muutos tulee jatkossakin vaikuttamaan myös nyt valtakunnallisesti arvokkaiksi nimetyillä maisema-alueilla. Tätä muutosta voi liiton mielestä ohjata parhaiten osallistamalla paikallisia asukkaita ja hyödyntämällä heidän asiantunte- mustaan niin maisema-alueiden rajaamisessa kuin niiden ylläpidossakin. Paikallistason tietoon tukeutumalla voi liiton mielestä parhaiten taata maisemaan liittyvien suunnittelu- vaikutusten ja maisemanhoidon toimenpiteiden perustellun, tehokkaan ja oikeudenmu- kaisen kohdentumisen. Päivitysinventoinnin taustamuistioon viitaten liitto muistutti, että onnistuneen maisemanhoidon tavoitteet ja toteutustavat määritellään lähtökohtaisesti paikallisten asukkaiden, maanomistajien, viranomaisten ja monien muiden toimijoiden yhteistyönä. Samoja näkemyksiä toivat esille myös useat kunnat, muut viranomaistahot ja tuottajaliitot. Osallistumisedellytykset yhdistettiin monessa lausunnossa saatavilla olleen tiedon mää- rään ja laatuun. Useat ELY-keskukset kuvasivat omissa lausunnoissaan tiedottamisen jär- jestämistä toimialueellaan todeten sen olleen monin paikoin laadukasta. Lisäksi Pirkan- maan ELY-keskus kehui valtakunnallisen tason tiedottamisen olleen monipuolista. Useiden 31 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT muiden tahojen antamissa lausunnoissa kuitenkin katsottiin, että tietoa on jaettu huonosti ja että maanomistajat sekä kunnat on sivuutettu inventointia laadittaessa. Pohjois-Karja- lan liitto muun muassa koki, että lausunto- ja kuulemismenettely eivät täyttäneet hyvän hallinnon mukaista kansalaisten mahdollisuutta tulla kuulluksi omassa asiassaan. Liitto huomautti ministeriön valmistelleen hanketta hiljaisuudessa ja antaneen epäselvää tietoa hankkeen aikataulusta. Liitto linjasi kuulemisen järjestelyt maanomistajien ja asukkaiden oikeuksiin liittyen perustuslain vastaisiksi. Lainvastaisena inventointia pitivät myös Kala- joen kaupunki, Reisjärven kunta sekä Pohjois-Karjalan liiton lausuntoon viitannut Valtimon kunta, jotka kummeksuivat kuntien huonoja vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki muistuttivat, että vaikka hallintolain näkökul- masta prosessi on ollut laajempi kuin laki edellyttää, on valmistelu ollut osallisten näkökul- masta puutteellista. Savonlinnan kaupunki oli kokonaisuudessaan sitä mieltä, että inventointi ei täytä valtakun- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) edellyttämiä perusteellisuuden eikä laaja-alai- suuden vaatimuksia. Kaupungin mielestä inventointi syntyi Etelä-Savossa hyvin pienen ja suppean piirin työn tuloksena ilman avointa vuorovaikutusta eri osapuolten ja osallisten kanssa. Kaupunki tähdensi lausunnossaan, ettei kaupungin virka- tai luottamushenkilöillä ollut mahdollisuutta osallistumiseen inventoinnin aikana, ja muistutti että valmistelu- työn aikana olisi ollut hyvä olla yhteydessä kuntiin ja pyytää kuntien edustajia osallistu- maan ohjausryhmään. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK oli samoilla linjoilla todetessaan, että kutakin maanomistajaa olisi tullut kuulla maisema-alueinventoinnin yhteydessä henkilökohtaisesti ja kullakin paikkakunnalla olisi tullut järjestää laajasti tiedo- tettu tiedotustilaisuus. Nyt inventointi on tullut MTK:n mukaan yllätyksenä monelle maan- omistajalle. Joissakin lausunnoissa pohdittiin puutteellisen tiedotuksen vaikutusta inventoinnin saa- maan vastaanottoon. Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-kes- kukset esimerkiksi arvioivat, että ihmiset eivät ole joko lukeneet tai ymmärtäneet taus- tamuistiota ja sen yhteydessä ollutta ympäristövaikutusten arviointia. Ihmisten vähäisen tietämyksen arveltiin johtaneen kriittisiin kannanottoihin. Joissakin lausunnoissa otettiin kantaa myös ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi jatkossa. Kainuun ELY-keskus esimer- kiksi ehdotti, että maisema-alueiden läheisyyteen järjestettäisiin tienvarsi-informaatiota alueiden maisema-arvoista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Paimion ja Salon kaupun- git puolestaan totesivat, että inventoinnin yhteyteen tulisi laatia nykyistä selvemmät toi- minta- ja toteutusohjeet, joissa esitettäisiin maankäytön ja rakentamisen hyvät käytännöt maisema-alueilla. Ohjeissa tulisi ottaa kantaa myös siihen, miten mahdolliset konfliktitilan- teet ratkaistaan. Aluestatuksen merkitystä, inventoinnin hyväksyttävyyttä ja asukasnäkö- kulman parempaa toteutumista voi lausuntojen mukaan vahvistaa myös nykyistä selvem- millä ja johdonmukaisemmilla tuki- ja toimenpideohjelmilla. 32 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Eräissä lausunnoissa toivottiin myös uusien kuulemistilaisuuksien ja vuorovaikutusmah- dollisuuksien järjestämistä ennen päivitysinventoinnin vahvistamista. Pohjois-Karja- lan liitto ja Kiteen kaupunki esimerkiksi ehdottivat uutta alueellista kuulemistilaisuutta, jonka jälkeen kunnille ja muille osallisille tarjottaisiin mahdollisuus tarkentaa antamaansa lausuntoa tai mielipidettä. Samoilla linjoilla oli Vöyrin kunta, joka toivoi voivansa katsoa ympäristöministeriön kanssa yhdessä ne alueet, jotka lopulta määritellään valtakunnal- lisesti arvokkaiksi. Ympäristöministeriön ja kuntien edustajien välisiä viranomaisneuvot- teluja toivottiin myös muissa lausunnoissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan liitto linjasi, että alueiden rajauksia tulisi käydä läpi kaikkien osallisten kanssa, jotta paikalliset tahot voisi- vat kokea rajaukset hyväksyttäviksi. Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC yhtyi tähän näkemykseen todetessaan, että arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset tulisi täsmentää maanomistajien toiveet ja näkemykset huomioon ottaen sekä maanomistajien paikallistuntemukseen tukeutuen. Osallistumismahdollisuuksia käsiteltiin myös monessa kannanotossa, ja usein kriittiseen sävyyn. Kannanottajat kokivat, että tieto inventoinnista ei välittynyt riittävän laajasti ja kattavasti. Inventoinnin pitkää kestoa pidettiin myös huonona asiana, sillä maisemien kat- sottiin muuttuvan jatkuvasti. Kannanottajat olisivat myös toivoneet aktiivista tiedotusta koko inventoinnin ajalta, ja vuosien mittaista hiljaiseloa pidettiin epäilyttävänä. Monet maanomistajat katsoivat saaneensa huonosti tietoa omistamiaan maita koskevista inven- toinneista. Heidän mielestään heitä olisi tullut osallistaa suunnittelu- ja inventointityöhön tuntuvasti paremmin, sillä maisema-alueiden vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti heihin. Useassa kannanotossa todettiin, että henkilökohtainen kontakti kuulemisvaiheen yhtey- dessä olisi ollut tarpeen. Kuulemisaikaa moitittiin liian lyhyeksi. Myös informaation laatu ja saatavuus koettiin monissa kannanotoissa heikohkoksi. Kan- nanottajat esimerkiksi katsoivat, että paikallislehdet sekä muut tahot eivät tiedottaneet hankkeesta riittävästi, ja että tieto inventoinnista saavutti heidät liian myöhään. Myös kuu- lemistilaisuuksia jäätiin kaipaamaan usean kunnan alueella. Lisäksi taustamuistiota ja sen yhteyteen laadittua oikeusvaikutusten esittelyä moitittiin monessa kannanotossa epäsel- väksi, joskin inventointiaineiston kattavuus ja kuulemisaineiston tueksi laadittu sähköinen karttapalvelu keräsivät myös kiitosta. Kannanotoissa annettu palaute tuki joidenkin viran- omaistahojen esittämiä epäilyksiä heikon tietämyksen vaikutuksesta päivitysinventoinnin herättämiin huoliin. Joitakin ennestään valtakunnallisesti arvokkaiksi merkittyjä maise- ma-alueita muun muassa vastustettiin mahdollisten rajoitusten pelossa, vaikka maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista ei aiheudu muutoksia maisema-alueisiin kohdistuviin oikeusvaikutuksiin. Vastaavasti niistä kunnista, joissa järjestettiin tiedotus- ja yleisötilai- suuksia, saapui pääsääntöisesti vain vähän negatiivista palautetta. 33 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Inventoinnin kuulemisaineistoon liittyi SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 8.4.2005/200) mukainen ympäristövaikutus- ten arviointi (SOVA), josta pyydettiin erikseen palautetta lausunto- ja kuulemispyynnössä. Arvioinnin saama vastaanotto oli kaksijakoinen. Monessa lausunnossa SOVA:a kiiteltiin tärkeäksi, perusteelliseksi ja informatiiviseksi, ja sen katsottiin tarkastelevan monipuoli- sesti maisema-alueiden vaikutuksia ympäristöön ja maankäyttöön. Useat lausujat myös pitivät arviointia riittävänä suhteessa SOVA-lakiin tai totesivat, ettei heillä ole huomautet- tavaa arvioinnista. Myös arvioinnin yleispiirteistä käsittelytasoa ymmärrettiin. Pirkanmaan ELY-keskus esimerkiksi totesi, että maisema-alueittaisten vaikutusten tapauskohtainen tai ennakoiva tulkinta ei ole vielä mahdollista, sillä esityksellä ei ole suoria oikeusvaikutuksia. Toisaalta arviointia myös moitittiin ylimalkaiseksi, epäkonkreettiseksi ja valikoivaksi, jopa subjektiiviseksi ja tekijöidensä arvopohjan mukaan värittyneeksi. Lisäksi Kulttuuriympä- ristötutkimuksen seura huomautti, että inventoinnin aineistossa maisema-alueisiin liite- tyt vaikutukset ovat heikosti todennettavissa. Seuran mukaan arvioinnissa myös esitetään tavoitteita vaikutuksina ja mahdollisista epäsuorista vaikutuksista puhutaan suorina. Lapin liitto puolestaan muistutti, ettei arvioinnissa ole otettu huomioon sitä, että joissakin oike- uspäätöksissä maisema-alueiden vaikutus on ulottunut myös niiden rajojen ulkopuolelle. Monessa lausunnossa arvioinnilta kaivattiin ennen kaikkea käytännön esimerkkejä inven- toinnin oikeusvaikutuksista. Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan liitot sekä Luonnonvarakes- kus (Luke) esimerkiksi huomauttivat, ettei maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuk- sia ole avattu riittävän yksiselitteisesti. Luken sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän mukaan maisema-alueilla voi olla huomattava negatiivinen vaikutus maanomistajaan, jos yleiskaavoituksessa määrätään maa- ja metsätalouteen varattavien alueiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä (esim. metsätalouden lupa-asiat). Tällaiset ristiriitatilanteet vältet- täisiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän mielestä, mikäli toimittaisiin Maaseutupoliitti- sen kokonaisohjelman 2014–2020 mukaisesti ja kytkettäisiin toiminnanharjoittajat mukaan maankäytön strategiatyöhön alusta alkaen. Lausunnoissa epäiltiin myös, ettei arvioinnissa käytetty temaattinen jaottelu kattanut kaikkia niitä osa-alueita, joihin inventointi ja maisema-alueet vaikuttavat. Myös arvioinnin yleispätevyyttä pohdittiin. Lieksan kaupunki esimerkiksi toivoi että vaikutuksia olisi käsi- telty muidenkin elinkeinojen kuin matkailun, kulttuuriperinnön, maisemanhoidon, hyvin- vointipalvelujen ja liikunnan osalta. Samoilla linjoilla oli muun muassa Ruoveden kunta, jonka lausunnossa kaivattiin maa- ja metsätaloudelle koituvia todellisia vaikutuksia. Ete- lä-Savon maakuntaliitto puolestaan totesi, että arvion yhteydessä olisi pitänyt esittää koo- tusti eri maakunnissa tehtyjen inventointien vaikutukset ja verrata niitä nollavaihtoehtoon (”maisema-alueita ei ole”). Liitto painotti, että vaikutukset voivat olla erilaisia eri puolilla Suomea. Maakunnittaisen tarkastelun puutetta harmittelivat myös muutamat kunnat sekä 34 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Päijät-Hämeen liitto, joka olisi kaivannut maakunnittaisia yhteenvetoja ja mahdollisuutta verrata omaa aluetta muihin maakuntiin. Arvioinnin myös huomautettiin keskittyvän ensisijaisesti inventoinnin positiivisiin vaiku- tuksiin sekä sivuuttavan vertailun nykytilaan ja suunniteltuun maankäyttöön. Joissakin lausunnoissa huomautettiin, että arviointi ei perustu paikallistason tarkkaan tuntemuk- seen. Lisäksi Lapin liitto mainitsi arvioinnin yhtenä ongelmana, että siinä korostetaan kunnan ja maakuntaliiton päättävää asemaa. Kuitenkin oikeusvaikutuksia arvioidaan liiton mukaan suunnitteluprosessissa viranomaistulkintojen linjaamina ja viime kädessä hallin- totuomioistuinten päätöksin. Samoilla linjoilla oli myös Maa- ja metsätaloustuottajain Kes- kusliitto MTK, jonka mukaan on virheellistä todeta, että maisema-alueiden oikeusvaikutuk- set syntyvät vasta kun maakunta- ja yleiskaavassa osoitetut maisema-alueet välittyvät ja tarkentuvat asemakaavatasolle. Oikeusvaikutuksia voi MTK:n mielestä syntyä jo maakunta- ja yleiskaavatasoilla eri lakien lupaharkintojen yhteydessä sekä yleiskaavatasolla muun muassa maisematyölupavelvoitteen muodossa. MTK katsoi lisäksi, että maisema-aluesel- vitys vaikuttaa suunnittelutarvealueiden määrittelyyn yleiskaavassa ja rakennusjärjestyk- sessä sekä suunnittelutarvealueita koskevaan päätösharkintaan. Tämä koskee myös suo- raan lakiperustaisia suunnittelutarvealueita. MTK huomautti, että jos päivitysinventoinnilla ei ole suoria maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia, on ympäristöministeriön var- mistettava hankkeen oikeusvaikutuksettomuus myöhemmässä maankäytössä, tiedotet- tava tästä laajasti viranomaisille ja sisällytettävä niistä maininta valtioneuvoston päätöksen perusteluihin. Vaihtoehtoisesti valtioneuvoston mahdollisesta maisema-aluepäätöksestä tulisi käydä selkeästi ilmi, että inventointi tehdään maanomistajia henkilökohtaisesti kuul- len ja vapaaehtoisuuden pohjalta. Inventoinnin vaikutuksia epäiltiin muissakin lausunnoissa suuremmiksi kuin vaikutusten arviointi antaa ymmärtää. Lapin ELY-keskus esimerkiksi huomautti, että arvioinnissa tode- taan lähinnä maisema-arvojen huomioon ottamisen tarve. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 § kuitenkin edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista siten, että samalla edistetään tavoitteiden toteuttamista. Koska päivitysinventointia esite- tään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkoittamaksi viranomaisinven- toinniksi, tulisi arvioinnin sisältää Lapin ELY-keskuksen mielestä myös VAT:ien edistäminen ja kaavojen sisältövaatimusten edellyttämä maiseman vaaliminen. Lisäksi ELY-keskus muis- tutti, että arvioinnissa on nyt käsitelty yleiskaavoitusta ainoastaan yleispiirteisenä suunnit- telutasona. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 44 § kuitenkin mahdollistaa myös suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavat, joiden vaikutus kohdistuu suoraan maanomistajiin. Koska tavanomaisessa aluevarausyleiskaavassa kaikki käyttötarkoitukset eivät ole mahdol- lisia valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla, voi myös yleiskaava vaikuttaa ELY-kes- kuksen mukaan välillisesti maanomistajaan. 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Arvioinnin olisikin toivottu ottavan tiiviimmin kantaa kaavoituksen kautta syntyviin välil- lisiin vaikutuksiin. MTK esimerkiksi huomautti, että vaikutuksen suoruudella tai epäsuo- ruudella ei ole sinänsä merkitystä, sillä välillistenkin vaikutusten kohdalla vaikutusten alkuperä on inventointi. Keskusliitto tähdensi, että välilliset vaikutukset rajoittavat maan- käyttöä ja aiheuttavat kustannuksia samalla tavalla kuin välittömät. Inventoinnin välillisiin vaikutuksiin otti kantaa myös esimerkiksi Lieksan kaupunki, jonka mielestä arvioinnissa olisi pitänyt pohtia niitä taloudellisia vaikutuksia, joita jonkin kaavoitushankkeen pysäh- tymisestä koituu. Ruoveden kunta puolestaan toivoi arvioinnilta tulkinnanvaraisuudesta johtuvien ristiriitaisuuksien ja niiden ratkaisutarpeen tarkempaa käsittelyä. Arvioinnilta toivottiin myös yksiselitteisiä yhteenvetoja inventoinnin vaikutuksista eri maankäyttömuodoille ja elinkeinoille. Siuntion kunta peräänkuulutti arvioinnin yhteyteen tiivistelmää, jossa kerrottaisiin läpinäkyvästi, mitä kieltoja ja rajoituksia inventoinnista seu- raa maankäytölle. Lapin ELY-keskus puolestaan toivoi konkreettista listaa siitä, millä MRL:n mukaisilla luvilla ohjataan tuulivoimarakentamisen maisemavaikutusten hallintaa. Poh- jois-Pohjanmaan ELY-keskus olisi vastaavasti toivonut, että turvetuotannon asemaa maise- ma-alueilla tai niiden lähettyvillä olisi käsitelty runsaammin. Tapio Oy huomautti, että mai- sema-alueet voivat vaikuttaa yksittäisiin maa- ja metsätiloihin negatiivisesti. Yksi esimerkki tällaisesta vaikutuksesta syntyy Tapion mukaan, jos yleiskaavassa määrätään, ettei maa- ja metsätalousalueilla saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaa- toa tai näihin verrattavaa toimenpidettä. Myös Pohjois-Karjalan liitto olisi toivonut vaiku- tusten selkeämpää käsittelyä rakentamisen, maa-ainesten oton sekä tuulivoima- ja liiken- nerakentamisen osalta. SOVA:a moitittiin myös siitä, että se on laadittu ”tyypillisen” maaseutualueelle sijoittuvan maisema-alueen näkökulmasta. Esimerkiksi Lapin ELY-keskus totesi, että arvioinnissa ei ole käsitelty riittävästi maisema-alueiden vaikutusta luontaiselinkeinoihin ja saamelais- ten kulttuuriperimään. Myös Saamelaiskäräjät huomautti, että arviossa olisi syytä todeta perinteisen saamelaisen maankäytön merkitys maisema-alueille. Vastaavasti Kalajoen kunta huomautti, ettei arviointi kuvaa esimerkiksi Kalajoen hiekkasärkkien kaltaisen mat- kailukohteen tilannetta. Vantaan kaupunki totesi puolestaan, ettei arviointi vastaa kaupun- kialueen viljelymaisemaa ja että aluetalouteen kohdistuvat vaikutukset ovat kaupunkialu- eilla vähäisemmät kuin maaseudulla. Joitakin arvioinnissa esitettyjä vaikutuksia pidettiin puolestaan liioiteltuina. Reisjärven kunta oli esimerkiksi sitä mieltä, että maisema-alueiden vaikutukset matkailuun jäävät vähäisiksi. Liikennevirasto puolestaan totesi, että päivitys- inventointi ei luultavasti lisää liikennettä niin paljon, että teiden hoitoluokitusta pitäisi sen johdosta muuttaa. Arvioinnin tekstiä osa piti informatiivisena, jotkut taas vaikeasti ymmärrettävänä. Esimer- kiksi Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset arvioivat, että maanomistajien on voinut olla vaikea hahmottaa arvioinnin sisältöä. Käytännön esimerkit olisivat lausujien 36 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 mukaan voineet auttaa viestin sisäistämistä. Arvioinnilta kaivattiin myös tiiviimpää suh- detta aiempaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointiin. Pirkan- maan ELY-keskus esimerkiksi toivoi, että päivitysinventoinnissa mahdollisesti havaitut haitalliset vaikutukset ja jo tapahtuneet välilliset oikeusvaikutukset tai niiden puute olisi tuotu esille SOVA:ssa. Jyrkimmän näkökulman arviointiin omaksuivat Kalajoen kunta ja Savonlinnan kaupunki, joiden mukaan arviointi ei ole SOVA-lain mukainen ja se on tehtävä uudelleen aluekohtaisesti. Samalla tulee lausujien mielestä arvioida rajausten vaikutukset alueiden elinkeinoihin ja asukkaiden elämään. Kannanotoissa maisema-alueiden oikeusvaikutuksia pidettiin epäselvinä ja kuulemisai- neistossa esiteltyjä tietoja oikeusvaikutuksista puutteellisina. Useassa kannanotossa nousi- vat esille mahdolliset suorat sekä epäsuorat oikeusvaikutukset, jotka näyttäytyivät maan- omistajille omaa itsemääräämisoikeutta rajoittavina toimina. Myös maisema-alueiden vaikutukset kaavoitukseen koettiin useassa kannanotossa ongelmallisiksi. Maisema-aluei- den pelättiin muun muassa estävän hankkeita ja johtavan raskaisiin lupamenettelyihin. Kannanotoissa nostettiin lisäksi esille toiveet korvausten maksamisesta esimerkiksi hank- keiden estyessä. Monessa kannanotossa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden pelättiin olevan luonnonsuojelualueisiin rinnastettavia kohteita laajoine rajoituksineen. 2.8 Maisema-alueiden suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Monessa lausunnossa otettiin kantaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT; valtioneuvoston päätös 30.11.2000, tarkistettu 13.11.2008) sekä niiden ja maisema-aluei- den välisiin suhteisiin. Useat lausujat esimerkiksi tunnustivat alueidenkäyttötavoitteiden taustalla olevat arvot, ja katsoivat että inventointi edesauttaa niiden toteutumista suun- nitteluprosessissa. Lapin ELY-keskus korosti inventoinnin asemaa osana alueidenkäytön suunnittelua korostamalla, että maisema-alueen asettaminen suunnittelun lähtökohdaksi tarkoittaa ensisijaisesti kaavalla osoitettavien aluevarausten ja niihin liittyvien määräys- ten kokonaisuutta siten, että edistetään maisemallisten tavoitteiden toteutumista yhdessä muiden VAT:ien kanssa. ELY-keskus huomautti samalla, että inventoinnin yhteydessä tulee puhua maankäytön suunnittelun sijasta alueidenkäytön suunnittelusta. Suomen luonnonsuojeluliitto puolusti alueidenkäyttötavoitteiden asemaa ja sisältöä sekä inventoinnin roolia osana tavoitteita muistuttaen, että maisema-alueiden toteut- tamiskeinoissa lasketaan paljon VAT:ien kautta tulevien välillisten oikeusvaikutusten varaan. Tämä pitää ottaa liiton mielestä huomioon VAT:ien päivityksessä sekä ELY-keskus- ten roolin ja muutoksenhakuoikeuden muutoksissa. Luonnonsuojeluliitto tähdensi, että jos niitä heikennetään, maisema-alueita turvaavat tavoitteet tulee lisätä suoraan maan- 37 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT käyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) tai maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA, 895/1999) säädöksiin, sillä muuten näille kohteille ei jää edes VAT:ien epäsuoraa turvaa. Liitto huomautti lisäksi, että jotkin tahot yrittävät käyttää maisema-alueista järjestettyä kuulemista hyväksi yrittäessään poistaa metsätalousalueita kaavoituksen piiristä. Tähän ei pidä luonnonsuojeluliiton mukaan suostua. Uudessa MRL:ssä on ollut jo 15 vuotta sekä maisema-alueita että metsien kaavoitusta koskevat pykälät. Niistä on myös Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) vakiintunut oikeuskäytäntö. Sitä ja maisemainventoinnin merki- tystä ei pidä Luonnonsuojeluliiton mielestä heikentää, jotta maisema-alueiden yhteydessä tehty työ ja siihen liittyvä maankäytön suunnittelu eivät menetä merkitystään. Luonnon- suojeluliitto kannatti asiantuntijoiden tekemää esitystä ja toivoi, ettei sitä supistettaisi esi- merkiksi poliittisista syistä. Päivitysinventoinnin rooli VAT-inventointina keräsi kuitenkin myös kritiikkiä. Kielteisimmin päivitysinventointiin suhtautui Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, jonka mie- lestä on väärin, että maisema-alueet sisällytetään poikkeuksetta maakuntakaavaan sekä kuntien yleis- ja asemakaavoihin. MTK:n mukaan VAT:eja tulee uudistaa siten, että inven- toituja maisema-alueita ja muita samankaltaisia selvityksiä ei enää sisällytetä maakunta- ja kuntakaavoihin. Tämän linjauksen tulisi MTK:n mielestä toteutua jo nyt vireillä olevassa maisema-aluehankkeessa siten, että maankäyttöä vaikeuttavasta kaavaohjauksesta luo- vuttaisiin. Kantaansa MTK perusteli perusoikeuksien rajoitusedellytyksillä, joiden mukaan muun muassa omaisuudensuojan rajoituksista täytyy säätää täsmällisesti ja tarkkarajai- sesti lailla. MTK totesi, että vaikka VAT:eista säädetään MRL:ssä, vahvistetaan tavoitteiden yksityiskohtaisempi sisältö valtioneuvoston päätöksellä. Koska valtioneuvoston päätös on normihierarkkisesti lakia alemmantasoinen säännös, ovat VAT:t ja niihin liittyvät maise- ma-alueet katsottava MTK:n mukaan valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi kokonai- suudeksi. Lausunnoissa otettiin kantaa myös lausuntoaikana käynnistettyyn VAT-uudistukseen. MTK huomautti, että pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan VAT:n ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Tämän ohjausvallan tulisi MTK:n mukaan näkyä jo nyt inventoinnissa. Myös muutamissa muissa lausunnoissa huo- mautettiin, että inventointien taustalla vaikuttavat VAT:t ovat muuttumassa ja ettei inven- tointia pitäisi hyväksyä ennen kuin tiedetään uusien tavoitteiden sisältö ja inventoinnin rooli alueidenkäytön suunnittelussa. Suomen Kuntaliitto totesi, että muistion perustumi- nen nykyisiin alueidenkäyttötavoitteisiin vaikeuttaa sekä nyt tehtyjen inventointien että muistion arviointia. Kuntaliiton mielestä olisi lisäksi selkeämpää, jos VAT-kytkentä esitettäi- siin tausta-aineistossa kokonaan omana lukunaan eikä ripoteltuna pitkin muistiota. 38 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 2.9 Maisema-alueet ja kaavoitus Lausunnoissa otettiin kantaa myös maisema-alueiden rooliin osana yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Useassa lausunnossa inventointia pidettiin tärkeänä ja ajankohtaisena työka- luna, joka tukee esimerkiksi maakuntakaavojen laatimista ja varmistaa kulttuuriympäris- tön arvojen huomioimisen kaavatyössä. Salon kaupunki tosin huomautti, että perustelut alueiden valinnalle jäävät usein yleiselle tasolle, eivätkä tue riittävästi viranomaisia lupien valmistelussa tai kaavoituksessa. Monissa lausunnoissa myös muistutettiin, ettei inven- tointi saa muuttua liian voimakkaasti kaavoitusta ja alueiden kehitystä ohjaavaksi ele- mentiksi. Esimerkiksi Lieksan kaupunki mainitsi, että kaupunkien elinvoimaisuus koostuu monista osa-alueista, joita on voitava kehittää tasapuolisesti. Eri osa-alueiden arvottami- nen ei kaupungin mielestä saa johtaa siihen, että maankäytön tavoitteista tulee liian risti- riitaisia. Monissa lausunnoissa korostettiin myös maakuntien liittojen ja kuntien olennaista roolia ja määräysvaltaa kaavoituksessa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen liitto oli huolissaan mai- sema-alueisiin liittyvistä mahdollisesti ennakoimattomista vaatimuksista, joita ympäristö- ministeriö voi liiton näkemyksen mukaan esittää kaavaohjauksen aikana. Useat maisemainventoinnin ja kaavoitustyön suhdetta käsitelleet lausunnot keskittyivät pohtimaan, miten inventointi soveltuu osaksi jo tehtyjä kaavoja. Näissä lausunnoissa kan- nettiin etenkin huolta maisema-alueiden osiksi esitetyistä kohteista, joihin on kaavoitettu esimerkiksi taajama- tai logistiikka-alueita. Näitä kohteita käsitellään tarkemmin aluekoh- taisissa palautteissa. Lausunnoissa otettiin kantaa suunnittelu- ja kaavoitustyöhön myös yleisemmällä tasolla. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK esimerkiksi painotti, että vaikka alueidenkäytön ja maisema-arvojen yhteensovittaminen olisi kokonaisvaltaista ja laaja-alaista, saatetaan käytännön suunnittelutyössä tarvita selkeitä ja mahdollisimman yksiselitteisiä aluerajauksia sekä käytännönläheistä ohjeistusta siitä, miten maiseman arvot ja ominaispiirteet voidaan turvata. Liitto pohti, olisiko syytä laatia maisema-alueille hoito-ohjeistus tai ainakin selkeä listaus kunkin alueen tärkeimmistä ominaispiirteistä, joita tulisi kehittää tai ylläpitää. Myös Suomen Kuntaliitto huomautti, että muistiossa olisi hyvä tuoda nykyistä selvemmin esille kaavoituksen rooli eri tavoitteita yhteen sovittavana foorumina. Maisema-alueen rajaus ei välity Kuntaliiton mukaan sellaisenaan lopulliseen kaavaan, vaan lopputulos on aina kompromissi, jossa otetaan suojeluarvo huomioon. Kun- taliitto myös totesi, että muistion kohdassa 6.3.3 tulisi avata suojelumääräysten korvaus- problematiikkaa. Hämeen liitto puolestaan korosti alueiden omaehtoisuuden ymmärtä- misen ja siitä juontuvan tapauskohtaisuuden merkitystä. Liitto huomautti, että tulkinta arvokkaille maisema-alueille suunniteltujen hankkeiden aiheuttamista maisemallisista muutoksista ei saa olla liian kapea-alainen, ja että se on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Tapauskohtaista harkintaa sekä maakuntien ja kuntien kaavoitusautonomiaa painottivat useat muutkin lausujat. 39 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Monet kunnat lähestyivät maisema-alueiden ja kaavoituksen suhteita käytännön esimerk- kien kautta. Kunnat kantoivat erityisesti huolta siitä, tuleeko kaavaprosesseista maise- ma-alueiden myötä nykyistä vaivalloisempia ja vaativatko ne siten enemmän resursseja. Yksi olennaisin maisema-alueiden ja kaavoituksen välinen ristiriita paikallistui taajamara- kentamiseen, jota inventoinnin katsottiin tarpeettomasti rajoittavan monilla alueilla. Use- assa lausunnossa korostettiin, että taajama-alueiden kehittäminen on maisema-alueilla tai niiden tuntumassa mahdotonta, sillä maaseutumaisia maisema-arvoja korostava inven- tointi estää tiiviin yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Esimerkiksi Oripään kunta muistutti, että nykyiset toiminnat ja niiden kehittäminen on tärkeä turvata jatkossakin mahdollisella maisema-alueella. Myös Paimion ja Salon kaupungit olivat huolissaan taajama-alueiden kehittämisestä. Ne totesivat lausunnoissaan, että maisema-alueista tehtävässä päätök- sessä tulee selkeästi todeta, ettei maisema-alue voi esimerkiksi estää olemassa olevien taajamien rakentamista tai muuta kehittämistä, jos laajennus maisema-alueelle tai sellai- sen tuntumaan todetaan kaava- tai lupaprosessissa muuten tarkoituksenmukaiseksi tai välttämättömäksi. Kaupungit tähdensivät, että maisema-alueen perusteella ei saa myös- kään estää maaseudun elinkeinotoimintoihin liittyvää rakentamista. Maisema-alueen tulee sen sijaan kannustaa etsimään rakentamiselle maisemallisesti mahdollisimman suotuisa sijainti ja ympäristöön sopiva ulkonäkö ja -muoto. Vastaavia näkemyksiä esittivät lukuisat muutkin kunnat. Lausunnoissa kannettiin myös huolta infrastruktuurin kehittämisestä. Liikennevirasto totesi inventoinnin ympäristövaikutusten arvioinnin mainitsevan, että velvollisuus ottaa maisema-arvot huomioon koskee kaavoituksen lisäksi erityisesti maa-ainesten ottamista, teiden rakentamista ja rakennusten purkamista. Virasto korosti, että arvokkaiden maise- ma-alueiden piiriin sijoittuvilla liikenneväylillä kunnossapito- ja parannustoimenpiteet tulee voida toteuttaa nykykäytännön mukaisesti, resurssien suomissa puitteissa. Myös uusia väyliä tulee viraston mielestä voida rakentaa maisema-alueen arvot huomioon ottaen. Liikennevirasto tähdensi, että joillakin arvokkailla maisema-alueilla voi olla tarvetta esimerkiksi maantien leventämiseen, ohituskaistaan, mutkien oikomiseen, uusiin liitty- miin, siltoihin, lisärakentamiseen. Lisäksi radan läheisyydessä on tarvetta ajoittain kaataa liikenteen turvallisuutta vaarantavia puita. Tällaisen kehitys- ja ylläpitotoiminnan tulee olla viraston mielestä jatkossakin mahdollista maisema-alueilla ilman erillistä maisema-arvoi- hin liittyvää erityistarkastelua. Myös inventoinnin suhde metsätalouden kaavaohjaukseen puhutti lausunnoissa. Suo- men Metsäkeskuksen mielestä kaavoittajat tulee ohjeistaa käyttämään tiukkaa harkintaa yleiskaava-alueen rajauksessa. Maisema-alueiden sisällyttämiselle yleiskaava-alueeseen tulee samalla olla erityisen painavat perusteet, jotka pohjaavat maankäytön suunnit- telu- ja ohjaustarpeeseen. Metsäkeskus myös tähdensi, että metsänomistajat tulee saada mukaan kaavoitusprosesseihin henkilökohtaisesti kutsuttuina. Maisema-alueiden met- sien hoidossa tulee keskuksen mielestä painottaa metsätalouden harjoittamisen mah- 40 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 dollistamista, kunhan metsänhoidossa vain noudatetaan maiseman huomioon ottavia periaatteita. Yleiskaavojen kaavamääräyksiin ei tule Metsäkeskuksen mukaan sisällyttää metsäalueille oikeusvaikutteista maisematyölupavelvoitetta, sillä maisematyölupa voi estää alueen hoidon ja ränsistyttää maisema-alueen, jos luvan hakemisesta aiheutuvat kustannukset ja sen käsittelyyn kuluva aika estävät alueen hoitamiseen tähtäävät toimen- piteet. Metsäkeskuksen mielestä on tärkeää, että alempiasteisessa kaavoituksessa otetaan huomioon maisema-alueiden metsätalousvaikutukset. Jos kaavamääräykset rajoittavat metsien käyttöä, kaavoittajan tulee suorittaa metsänomistajalle korvaus maisema-alueista johtuvista suorista ja epäsuorista maankäytön rajoituksista. Metsäkeskus myös tähdensi, että tavoitteena tulee olla vapaaehtoinen sitouttaminen arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon esimerkiksi erityishakkuiden kautta arvokkaimmissa kohteissa. Samalla keskus toi- voi, että paikkatieto maisema-alueista saatetaan viranomaisten käyttöön vektorimuodossa kaavojen rajapintapalvelun kautta. MARK esitti, että inventointityössä tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon metsä- lain uudistamisen vaikutukset ja valtakunnallisten maisema-alueiden suhde niihin. Met- sien käytön sekä maisema- ja luontoarvojen vaikutukset ovat MARK:in mukaan käytännön kaavasuunnittelussa vahvasti näkyviä ja yhteensovitettavia tekijöitä, jotka edellyttäisivät eri toimijoiden yhdessä laatimia ja hyväksymiä ohjeistuksia. MARK huomautti, että metsä- lain ja MRL:n maisematyölupavelvoitteen yhteensovittaminen nousee käytännön kaavoi- tustyössä vahvasti esiin ja edellyttää parempaa ohjeistusta. Vaikka kunnat voivat sisällyt- tää yleiskaavan maisematyöluvan hakuvelvoitteen metsän hakkuuseen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, voi tämä olla metsänomistajan ja kunnan kannalta työläs toimenpide, joka ei lopulta turvaa riittävästi maisema-arvojen säilymistä. MTK totesi, että maisema-alueista voi aiheutua maanomistajan oikeusasemaan kohdistu- via tosiasiallisia vaikutuksia asemakaava-, rakentamis- ja muiden toimenpidelupien yhtey- dessä. Samalla MTK huomautti, että maisema-arvojen huomioon ottamisesta säädetään MRL:n ohella muissakin laeissa, joiden kautta inventointi vaikuttaa esimerkiksi maa-aines- ten ottamiseen, tuulivoimaloiden rakentamiseen ja metsien käyttöön. MTK huomautti, että tämä tiedostetaan päivitysinventoinnin tausta-aineistossakin. Kokonaisuudessaan MTK katsoi, ettei maisema-alueiden tulisi johtaa kaavoituksessa maa- ja metsätaloutta sekä maaseutuyrittäjyyttä haittaavien suojelumääräysten antamiseen. Jos kaavoituksesta aiheutuu maanomistajalle rajoituksia, aiheutuneista vahingoista ja haitoista tulee MTK:n mielestä suorittaa maanomistajalle täysi korvaus. 41 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2.10 Päivitysinventoinnin suhde muihin kulttuuriympäristön inventointeihin ja Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen Päivitysinventoinnin tarkoituksena on ollut lisätä ja ajankohtaistaa kulttuuriympäris- töön liittyvää pohjatietoa sekä poistaa päällekkäisyyksiä VAT:n tarkoittamien viranomai- sinventointien välillä. Tämän tavoitteen onnistumista käsiteltiin runsaasti annetuissa lausunnoissa, joista monessa lähtökohtaa pidettiin tärkeänä mutta toteutusta moitit- tiin vain puolittain onnistuneeksi. Useassa lausunnossa todettiin, että kaavoitukseen jää edelleen päällekkäisiä kategorioita ja valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden suhde valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY) jää osin epäselväksi. Kymen liitto esimerkiksi harmitteli, että päällekkäisyydet aiheuttavat edelleen tarpeetonta sekaannusta niin kansalaisille, maanomistajille kuin kaavoittajille- kin. Varsinais-Suomen liitto puolestaan huomautti, että maisemainventointien tekeminen erillään RKY 2009 -inventoinnista pilkkoo ja sektoroi maisemakäsitteitä turhaan. MARK vastaavasti totesi, että vaikka RKY-kohteiden rajaaminen inventoinnin ulkopuolelle on ollut tietoinen tavoite, ratkaisun voidaan nähdä latistavan arvokkaita alueita ja korostavan hallinnon sektorirajoja. Pirkanmaan museo oli samoilla linjoilla todetessaan, että pyrkimys välttää arvoalueiden päällekkäisyyttä on ymmärrettävä, mutta maisema-alueiden tiukka määrittely jättää ulkopuolelleen kohteita, joilla on myös maisemallista arvoa. Esimerkiksi laajojen teollisuusmaisemien käsittely arvokkaina maisema-alueina olisi museon mielestä monesti tehokkaampaa kuin kohteiden jakaminen eri inventointien kesken. Lausunnoissa haluttiin karsia myös päällekkäisyyksiä Natura 2000 -alueiden ja muiden luonnonsuojelualueiden kanssa, selkiyttää eri suojelutoimenpiteiden välisiä vastuunjakoja sekä kartoittaa tarkemmin erilaisten suojelutasojen yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi Päijät- Hämeen liitto totesi, että eri ministeriöistä ja niiden haaroilta tulevia päällekkäisyyksiä ja toteutusten vastuunjakoja pitäisi selkiyttää. Inarin kunta puolestaan kaipasi päivitysinven- tointiin kokonaistarkastelua erilaisten suojelualueiden päällekkäisyyksistä sekä alueiden kokonaissuojelun tasosta. Etelä-Savon liitto puolestaan muistutti, että luonnonsuojelualu- eisiin liittyy yleisesti ottaen maisema-aspekti, joten päällekkäiset kategoriat ovat lähtökoh- taisesti tarpeettomia. Kaikkia Suomen kansallispuistoja, luonnonpuistoja ja valtion retkei- lyalueita sekä Lapin laajoja erämaa-alueita hallinnoiva Metsähallitus kuitenkin totesi, ettei koe maisema-alueiden olevan ristiriidassa hallinnoimiinsa suojelualueisiin liittyvien tavoit- teiden kanssa, etenkään jos maisemanhoidolliset tavoitteet toteutetaan suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun yhteydessä. Joissakin lausunnoissa maisema-alueiden koettiin myös täydentävän luonnonsuojelun tavoitteita tarjoamalla instrumentin, jolla myös voimakkaasti kulttuurivaikutteisten aluei- den luontoarvoja voi vaalia. Esimerkiksi Kouvolan kaupunki muistutti, että linnustollisesti 42 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tärkeiden kulttuurialueiden säilymistä ei voi turvata luonnonsuojelulainsäädännöllä. Siksi laajat ja yhtenäiset maisema-alueet ovat ympäristönsuojelun näkökulmasta hyviä ja voivat edistää laajojen ja yhtenäisten peltoalueiden säilymistä. MARK vastaavasti painotti, että kulttuurimaiseman yhteyttä ekologiseen monimuotoisuuteen voisi tuoda inventoinnissa esille jopa nykyistä enemmän. Maisemakuvan säilymisen ja kehittämisen kannalta biolo- gisen monimuotoisuuden ylläpitäminen on liiton mielestä eräs tärkeimmistä syistä hoitaa kulttuurimaisemaa. Myös Kulttuuriympäristökasvatuksen seura katsoi maisema-alueiden edistävän ekologisia arvoja. Seuran mielestä maisema-alueet hidastavat lainsäädäntöön liittyvien mekanismien kautta luontoarvoja heikentäviä prosesseja, kun taas konkreetti- sella maisemanhoidolla edistetään hyvin paikallista lajirunsautta. Seura iloitsi myös maise- ma-alueiden edellytyksistä tarjota hyvinvointiin, virkistymiseen, rauhoittumiseen ja esteet- tisiin arvoihin liittyviä ekosysteemipalveluja. Inventoinnin suhdetta kansainvälisiin sitoumuksiin pohdittiin muutamissa lausunnoissa, joissa inventointia käsiteltiin etenkin Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen (Euro- pean… 2008) näkökulmasta. Museovirasto linjasi, että päivitysinventointi vastaa hyvin maisemayleissopimuksen yleisiin tavoitteisiin ja etenkin sopimuksen II luvun artiklassa 6 määriteltyyn erityistoimenpiteeseen: lisäämään kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen ja viranomaisten tietoisuutta maisemien arvosta, merkityksestä ja muuttumisesta. Virasto kuitenkin huomautti, ettei Suomessa ole tällä hetkellä yleissopimuksen tarkoittamaa kat- tavaa maisemapolitiikkaa, sillä maisemaan huomiota kiinnittävät ja maisemaan vaikutta- vat hallinnon eri osa-alueilla laaditut strategiat ja ohjelmat eivät muodosta tavoitteellista kokonaisuutta. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura oli samoilla linjoilla todetessaan, että maisema-alueiden määrittelyssä käytettyä tietopohjaa tulisi täydentää maisemayleisso- pimuksen näkökulmaa tukevalla tutkimuksella maisemien yhteisöllisistä merkityksistä ja käytöistä. Seura katsoi tämän edellyttävän maisema-alueiden jatkokehittämisessä tarvitta- van tutkimuksellisen pohjan laajentamista humanististen ja yhteiskuntatieteiden suun- taan. Vuoropuhelu näiden alojen tutkimuksen kanssa mahdollistaisi seuran mielestä myös maisemiin liittyvän yhteistoimijuuden kehittämistä Eurooppalaisen maisemayleissopi- muksen hengessä. Luonnonvarakeskus puolestaan muistutti, että Eurooppalainen maise- mayleissopimus edellyttää sekä kansalaisten mielipiteen huomioon ottamista että heidän osallistamistaan. Sopimuksessa korostetaan myös sitä, että maisema merkitsee eri asioita eri ryhmille. Päivitysinventoinnissa olisi tullut muutaman lausunnon mukaan ottaa tämä näkökulma paremmin huomioon. Jyrkimmin näkemyksensä esitti Reisjärven kunta, jonka mielestä inventointia on hoidettu Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen ja Kulttuu- riympäristöstrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014) hengen vastaisesti, sillä kenttäkierrokseen ei kunnan mukaan sisältynyt julkista esittelytilaisuutta. 43 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2.11 Maisema-alueiden vaikutus maa- ja metsätalouteen sekä muihin luonnonvarapohjaisiin elinkeinoihin Maisema-alueiden vaikutukset eri elinkeinoihin ja alueiden kehittämiseen huolestuttivat monia lausujia, etenkin kuntia ja etujärjestöjä (kuva 3). Huomattavan monessa lausun- nossa linjattiin, että elinkeinojen harjoittamis- ja kehittämismahdollisuuksien tulee pysyä maisema-alueilla ennallaan. Maisema-alueiden pelättiin hankaloittavan erityisesti maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä maa-ainesten ottoa ja tuulivoimarakentamista. Joissa- kin lausunnoissa arvioitiin suorastaan, että maisema-alueet varmuudella estävät näihin liit- tyvien hankkeiden toteuttamista. Lisäksi monessa lausunnossa epäiltiin maisema-alueiden lisäävän byrokratiaa. Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) kiteytti usean lausunnon sisällön todetessaan, että uudet maisema-alueet herättävät levottomuutta maanomistajien keskuudessa, koska niiden uskotaan rajoittavan maankäytön mahdolli- suuksia. Uudenmaan liitto muistutti, että maatalouden harjoittaminen on jo nyt vahvasti maatalouspolitiikan ja lainsäädännön säätelemää. Liitto epäilikin maisema-alueiden oike- usvaikutuksien huolestuttavan siksi maanomistajia. Liiton ajatuksia tukivat monet lausun- not, joissa korostettiin etteivät maisema-alueet saa lisätä maatalouselinkeinojen harjoitta- miseen liittyvää byrokratiaa, tai tehdä lupaprosesseista nykyistä hankalampia. SLC perusteli maanomistajien näkökantaa myös taloudellisella huolella. Liitto totesi, että arvokas maisema-alue ei ole sellainen suojelualue, jonka perusteella maanomistajan olisi mahdollista saada minkäänlaista korvausta tulonmenetyksistään. Kuitenkin valtakunnalli- nen maisemastatus voi aiheuttaa hänelle merkittäviä käyttörajoituksia, erityisesti kaavoi- tuksen ja lupamenettelyn kautta. SLC näki, että maisema-alueiden vaikutukset voivat olla pahimmillaan ristiriidassa niihin liitettävien tavoitteiden kanssa, sillä maisema-arvot ovat erityisen riippuvaisia alueen maa- ja metsätaloudesta. Liitto linjasikin, että maaseudun kulttuurimaisemaa säilytetään ja kehitetään parhaiten, kun maaseutu pysyy asuttuna ja siellä harjoitetaan kannattavaa maa- ja metsätaloutta. Yksityisten maanomistajien oikeutta harjoittaa elinkeinojaan ei tulisi sen takia SLC:n mielestä rajata valtakunnallisesti arvok- kailla maisema-alueilla. Suunnittelussa pitäisi liiton mukaan turvata sekä arvokkaiden mai- semien säilyminen että elinvoimaisten maaseutuelinkeinojen mahdollistaminen. SLC täh- densi, että maanviljelyn ja metsänhoidon avulla on mahdollista myötävaikuttaa biologisen monimuotoisuuden ja ekologisten verkostojen kestävään ylläpitoon. Ekologisesti kestävät elinkeinot ja maaseutuyrittämisen eri muodot ovat puolestaan pohja elinvoimaiselle maa- seudulle. Monessa muussakin lausunnossa tunnistettiin jännite elinkeinonharjoittamisesta aiheutu- vien maisemallisten muutosten sekä maisema-alueisiin liittyvien tavoitteiden välillä. Poh- jois-Pohjanmaan liitto esimerkiksi esitteli maakunnan 2. vaihemaakuntakaavasta annettua palautetta, jossa korostui kuntien huoli siitä, että maisema-alueet voivat rajoittaa tai estää taajama-alueiden kehittämistä. Monet kunnat pelkäsivät myös maisema-alueiden hei- 44 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 kentävän mahdollisuuksia kehittää maataloutta, metsätaloutta ja rakennuskantaa. Lisäksi epäiltiin kylien kehittämisen ja sopivien rakennuspaikkojen löytämisen vaikeutuvan. Monet kunnat myös uskoivat maisema-aluestatuksen vaikeuttavan osayleiskaavoitusta, hidastavan asemakaavoitusta, lisäävän kaavoituksen kustannuksia, lisäävän tarpeettomasti selvitysten tarvetta, aiheuttavan luparajoituksia tuotantorakennusten sijoittelussa, rajoit- tavan metsänhoitoa tai estävän matkailukeskuksissa kasvun ja uudisinvestoinnit. Poh- jois-Pohjanmaan liitto edellytti lausunnossaan, että nämä huolet otetaan huomioon inven- toinnin viimeistelyssä ja samalla vastataan esimerkkien avulla, miten maisema-alueen määrittely valtakunnallisesti arvokkaaksi vaikuttaa alueen kehittämiseen. Pohjois-Savon ELY-keskus puolestaan huomautti, että monet maanomistajat ja muut toi- mijat yhdistävät maisema-alueet virheellisesti luonnonsuojeluun tai kulttuurikohteiden ”museointiin”. Tästä johtuen esitettyjen alueiden pelätään rajoittavan elinkeinonharjoitta- misen mahdollisuuksia ja ohjaavan alueiden kehitystä elinkeinonharjoittajille epäsuotui- saan suuntaan. Tätä huolta korosti myös Suomen Kotiseutuliitto todetessaan, että merkit- tävä osa arvokkaista maisema-alueista on syntynyt ja muovautunut luonnon ja kulttuurin vuorovaikutuksessa. Molemmat tekijät muuttavat maisemaa jatkuvasti, eikä muutoksen pysäyttäminen jollekin ”oikealle” tasolle ole liiton mielestä ongelmatonta. Toisaalta lii- ton mukaan on hyvä, että arvokkaiden maisema-alueiden nimeämisellä suojataan niitä sellaisilta muutoksilta, jotka muuttavat pysyvästi maisemaa ja alueen luonnetta. Poh- jois-Pohjanmaan liitto puolestaan tähdensi, että tärkeintä olisi pystyä turvaamaan aluei- den historiallisen kehityksen jatkumo ajanmukaisessa kontekstissa. Liitto myös arvioi, että viranomaispäätöksissä ei ole aina osattu ottaa huomioon maiseman luonnetta, mikä on johtanut liiallisiin rajoituksiin. Tämä on saattanut liiton mielestä osaltaan vaikuttaa käsityk- seen, jonka mukaan maisema-alueiden tavoitteena on pysäyttää maiseman kehitys. Samat näkemykset toistuivat myös monissa muissa lausunnoissa, joissa huomautettiin että rajoit- tamisen sijasta maisema-arvot turvataan tukemalla nykyisiä elinkeinoja. Useissa lausunnoissa tähdennettiin, että maisema-alueiden arvot säilyvät parhaiten, mikäli maanomistajat otetaan mukaan määrittelemään arvokasta maisemaa sekä suunnittele- maan maisema-alueiden rajauksia ja maisemanhoitoa. Muun muassa Maanomistajain Liitto korosti, että inventoinnin rajauksia vahvistettaessa on otettava erityisen tarkasti huomioon alueen maanomistajien perustellut kommentit ja muutosesitykset. Liitto huo- mautti, ettei yhteiskunta saa vaarantaa elinkeinotoiminnan edellytyksiä erilaisilla inven- toinneilla ja niistä seuraavilla toimintarajoituksilla. Sen sijaan tulee tukea ja kannustaa maanomistajien vapaaehtoisesti tekemää suojelutyötä niin maisemien, rakennettujen kulttuuriympäristöjen kuin luonnon monimuotoisuudenkin säilymisen puolesta. Liitto muistutti, että maanomistajia tulee kuulla ja kunnioittaa tasavertaisina neuvottelukump- paneina tämänkaltaisten prosessien alusta lähtien. Samoilla linjoilla oli Pohjois-Savon ELY-keskus huomauttaessaan, että alueiden kehittämisen pitää perustua vapaaehtoisuu- teen, ja asukkaiden, kuntien ja toimijoiden näkökulmat tulee ottaa lähtökohdiksi. ELY-kes- 45 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT kus myös totesi, että maisema-alueita tulee kehittää jatkossakin samoilla edellytyksillä kuin ne ovat tähän asti muodostuneet. Tämä tarkoittaa ELY-keskuksen mielestä monella maisema-alueella maa- ja metsätalouden ajantasaisuutta, tulevia investointeja ja talous- metsien hoitamista. Useissa lausunnoissa myös edellytettiin, että tuotantorakennusten rakentamisen tulee olla jatkossakin mahdollista maisema-alueilla. Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsoi, että maa- ja metsätaloudessa sekä maa- seutuyrittäjyyteen liittyvässä rakentamisessa tulee soveltaa ensisijaisesti rakennustapaan liittyvää säätelyä ilman pakottavaa lakisääteistä tai maisema-alueinventointien kaltaista ohjausta. Maanomistajan tulisi siis saada rakentaa maalleen, kunhan hän kiinnittää maise- mallisesti huomiota siihen, miten ja mihin rakennus rakennetaan. Joissakin lausunnoissa peräänkuulutettiin käyttörajoitusten minimoimisen ohella myös selkeitä ja johdonmukaisia korvausjärjestelmiä, joiden avulla olisi mahdollista kompen- soida elinkeinonharjoittamiselle koituvia kohtuuttomia tappioita. Esimerkiksi Tapio Oy toi- voi, että päivitysinventoinnin taloudellinen vaikutus maa- ja metsätalouden toimintaedel- lytyksiin selvitetään ja ympäristöministeriö suunnittelee pikaisesti korjaavia toimenpiteitä ennen kuin maisemaselvityksen maine heikkenee. Erityistä huomiota tulee Tapion mie- lestä kiinnittää metsänomistajien taloudellisten tappioiden korvaamiseen, mikä käytän- nössä tarkoittaisi päivityksiä maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lunastuslakiin. Tapio täh- densi, että luonnonsuojeluun on viime aikoina vahvasti tullut vapaaehtoisuuden periaate, ja että metsätalouden toimijat ovat kehittäneet sopimuksellisuutta jo kymmenen vuoden ajan. Tästä kehitystyöstä saatuja kokemuksia tulisi Tapion mielestä hyödyntää myös mai- semansuojelun menettelytapojen kohdalla. Tapio toivoi lisäksi, että inventoinnin sinällään kattavassa tausta-aineistossa tuotaisiin selvästi esille se, että metsälaki ohjaa metsätalou- teen varattujen metsien hoitoa ja käyttöä. Myös Metsähallitus muistutti, ettei inventoinnin tulisi heikentää metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Metsien hyödyntäminen on kuulunut Metsähallituksen mukaan aina kulttuurimaisemaan, ja hyvällä metsien käsitte- lyllä maisemaa voidaan jopa parantaa. Mahdollisuudet harjoittaa maa- ja metsätalouselinkeinoja mietityttivät myös useita yksi- tyisiä kannanottajia. Monissa kannanotoissa painotettiin, että maaseutua ei saa muse- oida, vaan elinkeinoja tulee voida harjoittaa nykyaikaisin menetelmin ja tuottavalla tavalla. Elinkeinonharjoittajat myös esittivät, että talousrakennuksia tulisi voida rakentaa ja purkaa nykyiseen tapaan, ja että ne tulisi olla mahdollista sijoittaa alueille ensisijaisesti toimintoja palvelevalla tavalla. Useat kannanottajat muistuttivat, että maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinojen kannattavuus ovat arvokkaan maaseutumaiseman edellytys. Kannanotoissa tähdennettiin, että liialliset rajoitukset ja kustannukset tulevat haittaamaan maaseutumai- seman vaalimista. Erityisen voimakkaasti kannanotoissa korostui huoli metsätalouden harjoittamisen edel- lytyksistä. Nämä kannanottajat reagoivat voimakkaasti muun muassa maisema-alueisiin 46 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 sisällytettyihin talousmetsäalueisiin. Useat kannanottajat katsoivat maisema-alueen estä- vän hakkuiden suorittamisen kokonaisuudessaan, ja toivoivat omistamiensa talousmet- säalueiden poistamista aluerajauksista. Epäilyksiä herätti myös hakkuiden mahdollinen luvanvaraisuus. Moni kannanottaja huomautti lisäksi, että metsätalouteen liittyy jo nyt lukuisia rajoituksia. Näistä mainittiin muun muassa rantojensuojeluohjelma, metsälaki, Natura-alueet sekä yksityismaiden luonnonsuojelualueet. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden pelättiin lisäävän entisestään sellaisten suojelualueiden määrää, jotka tulee ottaa huomioon hakkuita suunniteltaessa. Vaikka valtaosassa lausuntoja maisema-alueiden vaikutuksia elinkeinoihin käsiteltiin ennen kaikkea maa- ja metsätalouden kautta, pohdittiin joissakin lausunnoissa myös mai- sema-alueiden vaikutusta kaivannaisteollisuuteen, maa-ainesten ottoon ja tuulivoimara- kentamiseen. Erityisesti näistä puhutti tuulivoimarakentaminen, sillä yksi tuulivoimaloi- den olennaisimmista ympäristövaikutuksista on juuri maisemallinen vaikutus. Erityisen ongelmalliseksi maisema-alueiden ja tuulivoimarakentamisen välisen suhteen teki se, että myös maisema-alueiden ulkopuolelle jäävien tuulivoimaloiden voidaan katsoa vaikutta- van alueiden maisemakuvaan. Muun muassa MTK muistutti, että maisema-alueet voivat käytännössä estää tuulivoimarakentamisen ja siihen liittyvän elinkeinonharjoittamisen pitkänkin etäisyyden päästä. Alueen rajat ylittävää vaikuttavuutta pohti myös esimerkiksi Lapin liitto. Vaikka lausunnoissa korostui huoli maisema-alueiden elinkeinotoiminnalle aiheuttamista rajoituksista, viitattiin useissa lausunnoissa myös alueiden tarjoamiin uusiin mahdollisuuk- siin. Konkreettisimmin maisema-alueiden katsottiin hyödyttävän matkailuelinkeinoja, mutta joissakin lausunnoissa maisema-alueiden katsottiin luovan laajemminkin pohjaa uusien maaseutuelinkeinojen kehittämiselle. Keski-Suomen museo esimerkiksi totesi, että maisemilla on yhä enemmän annettavaa elinkeinotoiminnan kehityksessä, ja Tapio Oy muistutti alueiden tuottavan paljon paikallistason yhteisöllisiä hyötyjä, joita on hyödyn- netty runsaasti esimerkiksi matkailussa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä oli samoilla linjoilla muistuttaessaan, että alueet tuottavat paljon paikallisia yhteisöllisiä hyötyjä, joita voisi vielä enemmän korostaa päivitysinventoinnin aineistossa. Uudenmaan liitto puo- lestaan katsoi maisema-alueiden auttavan vastaamaan lähivuosien haasteisiin tukemalla luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen torjumista, kestävää kehitystä sekä puh- taan ja ekologisen lähiruuan tuottamista. Samalla liitto totesi maisema-alueiden edistävän maaseudun perinteisten elinkeinojen ohella esimerkiksi biotaloutta ja hyvinvointiin liitty- viä palveluita. Toisaalta Päijät-Hämeen liitto muistutti, että esimerkiksi matkailun ja vapaa-ajan asumisen kehittäminen on herättänyt maisema-alueiden asukkaissa ristiriitaisia ajatuksia. Samoja näkemyksiä esitettiin muutamassa muussakin lausunnossa. Ruoveden kunta esimerkiksi arvioi, että inventointi voi olla matkailun kannalta positiivinen asia, mutta muita elinkei- 47 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT noja kohtaan haitallinen. Uudenkaarlepyyn kaupunki puolestaan totesi, että satsaukset matkailuun ja vapaa-ajan asumiseen eivät välttämättä ole positiivisia asioita vakiasukkai- den viihtyvyyden näkökulmasta. Reisjärven kunta suhtautui maisema-alueiden aluetalo- udellisiin hyötyihin kauttaaltaan kriittisesti todeten, että kunnan alueelle ei ole syntynyt mitään maisema-arvoihin nojaavia matkailupalveluita. Maisema-alueiden mahdollisia hyötyjä elinkeinotoiminnalle sivuttiin myös kannanotoissa. Monessa niistä esitettiin esimerkiksi ajatuksia siitä, miten maisema-alueita tulisi kehit- tää tai hoitaa. Etenkin matkailualan yrittäjät puolsivat ehdotettuja maisema-alueita hyvin laajalti, sillä statuksen koettiin voimistavan alueen matkailullista vetovoimaa. Toisaalta joidenkin hotelli- ja matkailukeskuksiin liittyvien kehittämishankkeiden nähtiin olevan uhattuna ehdotettujen maisema-alueiden takia. Mahdollisten maisemanhoidon tukien uskottiin edistävän alueiden vetovoimaa. Joissakin kannanotoissa maisema-alueiden myös toivottiin tulevaisuudessa vaikuttavan entistä voimakkaammin maankäytön suunnitteluun ja harkintaan. Monet kannanottajat näkivät maisema-aluestatuksen välineenä itselleen tärkeiden maisemien vaalimisessa, ja sen toivottiin toimivan työkaluna suunniteltaessa maankäyttöä kestävän kehityksen periaatteilla. 2.12 Yhteiskunnan tuki ja rahoitus maisema-alueille Samalla kun monissa lausunnoissa pelättiin maisema-alueiden asettavan rajoituksia alu- eilla harjoitettavalle elinkeinotoiminnalle, esittivät monet myös toiveita maisema-alueille kohdistettavista taloudellisista tuista. Hämeen liitto esimerkiksi totesi, että statuksen tulisi olla tärkeä kriteeri, kun maatalous- ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuo- jeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. Satakuntaliitto puolestaan toivoi, että inventoinnista seuraisi riittävästi rahoitusmahdollisuuksia luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden perustamiseen, maisemanhoitoalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen, konkreettisiin hoitotoimenpiteisiin ja matkailulliseen kehittämiseen. Uudenkaupungin kaupunki vastaavasti esitti, että ympäristöministeriön tulee varata rahoitusta mahdollisiin alueella tehtäviin maisemanhoidollisiin toimenpitei- siin. Myös Luonnonvarakeskus (Luke) korosti tukijärjestelmien merkitystä. Sen mukaan maisema-alueiden säilyttämistä ja hoitamista tulisi tukea kaavoituksen sijasta kehittämällä kannustimia maanomistajille. Luke muistutti, että Maaseutupoliittiseen kokonaisohjel- maan 2014–2020 on kirjattu toimenpide 57, jossa tavoitteena on kehittää maisema-ar- voja hyödyntävien tahojen ja metsänomistajien välistä sopimuksellisuutta ja uudenlaisen rahoituksen saamista maisemanhoitoon. Luke pahoitteli tämän toimenpiteen sivuutta- mista inventoinnissa ja toivoi, että se täydennettäisiin selvitykseen ennen valtioneuvosto- käsittelyä. 48 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Rahallisten kannustimien ohella lausunnoissa peräänkuulutettiin osallistavia menetelmiä ja laajaa tietopohjaa maisema-alueiden kehittämisen tueksi. Esimerkiksi Suomen Kotiseu- tuliitto piti tärkeänä, että valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeille maisema-alueille laa- ditaan maisema- ja ympäristönhoitosuunnitelmat viranomaisten, maisema-alan ammat- tilaisten sekä alueen asukkaiden ja toimijoiden kesken. Liitto myös nosti esiin paikalliset kotiseutu- ja kyläyhdistykset, joiden toiminnan tavoitteena on usein kotiseudun omi- naispiirteiden säilyttäminen ja vahvistaminen. Lausunnossa tähdennettiin, että asukkaita osallistettaessa on tärkeää tarjota riittävästi resursseja ja asiantuntija-apua esimerkiksi suunnitelmien laatimiseen ja maisemanhoitotyöhön. Tornion kaupunki oli samoilla linjoilla todetessaan, että inventoinnin yhteydessä tarvitaan tietoa siitä, mitä keinoja, varoja, avus- tus- ja tukimahdollisuuksia maisema-alueiden ylläpitoon on tarjolla. Tarjoamalla tietoa ja tukea maanomistajille varmistetaan kunnan mielestä maisema-alueiden säilyminen suo- malaisuuden fyysisinä ilmentyminä myös jatkossa. Monissa lausunnoissa toivottiin, että maisema-alueita varten rakennettaisiin korvausjärjes- telmä, jonka avulla olisi mahdollista kompensoida maanomistajille mahdollisesti koituvia kustannuksia. Esimerkiksi muutamat kunnat ja Metsäteollisuus ry totesivat, että jos alueet aiheuttavat rajoituksia tai lisäkustannuksia maankäyttöön, valtion tulee maksaa niistä täysi korvaus. MTK puolestaan linjasi, että maanomistajille tulisi aina suorittaa korvaus maise- ma-alueista johtuvista suorista ja epäsuorista maankäytön rajoituksista. Ympäristöminis- teriön olisi pitänyt MTK:n mielestä varmistaa tulevien maankäyttörajoitusten korvausten edellytykset jo inventointivaiheessa. Korvausharkinnan jättäminen kutakin yksittäistapa- usta koskevaan myöhempään lupa-, kaavoitus- tai muun maankäyttöpäätöksen yhteyteen johtaa MTK:n tulkinnan mukaan maanomistajan kannalta perustuslain 15 §:n omaisuu- densuojasäännöksen vastaiseen tilanteeseen. Myös SLC linjasi, että jos maanomistajalle tai elinkeinonharjoittajalle aiheutuu maisema-alueesta ylimääräisiä kustannuksia, ne tulee korvata. 2.13 Maisema-alueiden merkitys alueiden identiteetille ja imagolle Maisema-alueiden vaikutus alue- ja paikallistason identiteettiin ja imagoon todettiin monessa lausunnossa ensisijaisesti positiiviseksi. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoi, että maisema-alueet on tärkeä nähdä ennen muuta vahvuutena ja voimavarana, kehittyvinä ja muuttuvina kokonaisuuksina. Samoilla linjoilla oli myös Pohjois-Karjalan liitto, jonka mukaan alueet ovat tärkeä osa maakunnan luonnonarvoja ja identiteettiä. Liitto muistutti, että maakunnassa on useita aktiivisia kyliä ja maanomistajia, jotka tekevät maisemanhoitotöitä muun muassa ProAgrian ja Maaseudun sivistysliiton kanssa. 49 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Maiseman merkitys osana alueellista ja paikallista identiteettiä sidottiin muutamissa lau- sunnoissa osallistamisen tematiikkaan ja paikallisten toimijoiden aktivointiin. Erityisen vahvana korostui ajatus, jonka mukaan oman alueen arvojen määrittelyyn osallistumi- nen sitouttaa asukkaita maisemanhoidon tavoitteisiin ja tukee inventoinnin pyrkimystä tehdä maisema-alueista voimavaroja asukkailleen. Luke muun muassa totesi lausunnos- saan, että maisema-alueet tuottavat maaseudulla paljon paikallista yhteisöllistä hyötyä. Se kuitenkin kehotti pohtimaan, kuinka näitä hyötyjä arvioidaan. Luke muistutti, että mai- sematutkimuksessa on tuotettu välineitä sille kuinka erilaiset mielipiteet voidaan ottaa huomioon maisemaan liittyvässä päätöksenteossa. Myös hyötyjen ja suojelusta aiheu- tuvien kustannusten yhteismitallistamiseen on Luken mukaan välineitä. Lisäksi maise- maan eri lailla suhtautuvien väestöryhmien määrittäminen on tärkeää. MTK toi saman näkökulman esille vetoamalla Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen määritelmään maisemasta. Yleissopimuksen mukaan maisema on ”alue sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta sekä niiden vuorovaikutuksesta”. Maisema-alueilla nähtiin olevan merkitystä myös ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Ympäristökasvatuksen seura totesi, että maisema-alueet auttavat luonnon monimuotoi- suuden edistämistä sekä ihmisten hyvinvointiin ja kulttuuriperintöön liittyvien arvojen vaalimista. Seura korosti etenkin maisema-alueiden roolia ympäristöön liittyvien arvojen ja odotusten muodostamisessa. Se myös pohti, miten olisi mahdollista elvyttää, luoda ja kehittää uudenlaista maisema-arvostusta muuttuvassa toimintaympäristössä esimerkiksi matkailun ja harrastustoiminnan avulla. Samalla seura esitti, että maisema-alueita tulisi jat- kossa hyödyntää entistä tehokkaammin yhteisöviljelyn, kaupunkilaisia aktivoivien ruoka- piirien, ekologisen asumisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisessä. Myös monet muut lausujat uskoivat, että maisema-alueiden avulla on mahdollista tunnis- taa ja kehittää maaseudun uusia vetovoimatekijöitä. Vesilahden kunta esimerkiksi kir- joitti, että valtakunnallinen status motivoi ja edesauttaa kunnassa maisema-alueen hoitoa, suojelua ja suunnittelua valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Maise- ma-alueella on Vesilahden mielestä täten positiivinen vaikutus kunnasta saatavaan mie- likuvaan ja se muodostaa vetovoimatekijän, joka edesauttaa uusien asukkaiden ja yritys- toiminnan tulemista kuntaan. Myös Pohjois-Savon ELY-keskus viittasi alueiden vetovoi- maisuuteen todetessaan, että valtakunnallisessa viestinnässä tulisi tuoda aiempaa parem- min esille maisema-alueiden vaikutus alueen vetovoimaisuuteen. Maisema-alueiden on ELY-keskuksen mukaan tarkoitus auttaa turvaamaan sukupolvien perintö myös tulevaisuu- den menestystekijäksi. ELY-keskus korosti lausunnossaan, että luonnon ja maiseman moni- muotoisuus ovat aineettomia, mutta silti suoraan tai välillisesti hyödynnettävissä olevia resursseja. 50 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Myös Uudenmaan liitto määritteli maisema-alueet maaseudun elinvoimatekijäksi. Liitto kuitenkin muistutti, että maisemaan liittyy myös subjektiivinen ulottuvuus. Jämsän kau- punki puolestaan totesi, että maisema-alueiden säilyttämisellä on useita positiivisia vaikutuksia alueiden viihtyisyyden, vetovoiman ja identiteetin sekä luonnon monimuo- toisuuden kannalta. Positiivista potentiaalia toi erityisen voimakkaasti esille Orimattilan kaupunki, joka korosti maisemanhoidon olevan esimerkki uudenlaisesta lähidemokratiaa korostavasta ympäristöpolitiikasta. Kaupungin lausunnon mukaan maisema-alueet luovat pohjaa kylätoiminnan kehittämiselle, asukaslähtöisten yhteistyöverkostojen luomiselle, uusien toimijaryhmien integroimiselle paikallistason toimintaan, asukkaiden ja hallinnon välisen vuoropuhelun lisäämiselle sekä hankepohjaisen alueidenkehittämisen tehostami- selle. Orimattila kiitteli myös maisemanhoitoa edistävälle toiminnalle luotua monipuolista tuki- ja hankerahoitusta. Sastamalan kaupunki puolestaan listasi omassa lausunnossaan monia maisema-alueiden ympärille rakentuneita hankkeita, joissa kaupunki on ollut aktii- visesti mukana. Kaupungin mukaan maiseman voimakas positiivinen merkitys matkailulle ja kaupungin vetovoimaisuudelle on ollut itsestäänselvyys, vaikka maisema-arvoja on toi- sinaan pidetty maankäyttöä rajoittavina tekijöinä. Kansallismaisemasta on ollut kaupungin mukaan helppo olla ylpeä. Maisema-alueiden vaikutuksia kuntien tai alueiden imagoon ei tulkittu selvästi negatii- visiksi yhdessäkään lausunnossa. Kuitenkin maisemaan vetovoimatekijänä suhtauduttiin muutamassa lausunnossa kriittisesti. Ruoveden kunta esimerkiksi totesi vastustavansa sen alueelle esitettyä maisema-aluetta, vaikka luonto ja ympäristö ovat kunnan elinvoimai- suuden peruskiviä ja niihin liittyvät arvot sekä elinvoimatekijät yhdistävät kunnan strate- giaa ja maisemainventointia. Kunta epäili, että maisema-alue tuskin edistäisi elinkeinojen kehittymistä, ja näki maisema-alueiden aiheuttamat vaikutukset pääsääntöisesti kieltei- sinä. Reisjärven kunta puolestaan totesi, että statukseen viittaavat vetovoimatekijät ovat olleet kunnan alueella ”kaunista sanahelinää”, ja että alueen elinvoima syntyy todellisista toimeentulomahdollisuuksista, joita maisema-alueen arvo ei ole synnyttänyt. Kunnan mie- lestä myöskään ekologisista vaikutuksista ei ole paikallista näyttöä. Maisema-alueiden identiteetti- ja imagoarvot korostuivat myös kannanotoissa, joista monessa korostettiin maisema-alueiden positiivisia vaikutuksia. Kannanotoissa nostettiin esille esimerkiksi kansallismaisemien merkitys suomalaiselle kulttuurille kirjallisuuden ja tai- teen innoittajina. Elinvoimaiset maisemat myös nähtiin kaikkien suomalaisten yhteisenä ja arvokkaana omaisuutena. Lisäksi maisema-alueiden katsottiin kertovan merkittävällä tavalla suomalaisesta historiasta useiden sukupolvien tekemän työn kautta. Tätä työtä toivottiin jat- kettavan, jotta perinteiset maisemat pysyisivät ennallaan. Kannanotoissa korostettiin myös maisemien itseisarvoa, ja niiden säilyminen tuleville sukupolville nähtiin tärkeänä tavoit- teena. 51 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Kannanotoissa nostettiin esille myös oman elinympäristön maisemien tärkeys. Itselle mer- kittävien alueiden päätymistä arvokkaiden maisema-alueiden listalle pidettiin monessa kannanotossa ylpeydenaiheena ja maisema-alueen statuksen katsottiin lisäävän paikalli- sen kulttuuriympäristön ja -perinnön arvostusta. Monessa kannanotossa kerrattiin maise- ma-alueisiin liittyviä omakohtaisia kokemuksia ja muistoja sekä alueisiin liittyvää historiaa esimerkiksi oman suvun tilaan ja sen rakennuksiin liittyen. Osassa kannanottoja katsottiin, että maiseman vaalimisen tulee lähteä vahvasta kyläyhteisöstä. Joissakin kannanotoissa esimerkiksi todettiin, että maisema-alueen status on innostanut yhteisöä vaalimaan mai- semiaan ja hakemaan tukia maisemanhoitotöihin. Maisemien vahvan paikallisen luonteen koettiin kuitenkin olevan ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Osa maanomis- tajista esimerkiksi koki ulkopuolelta tulevat ohjeet loukkaaviksi. Nämä kannanottajat näkivät maisemien muodostuneen vuosikymmenten kovalla työllä ja totesivat siten paikallisten elinkeinonharjoittajien olevan parhaita asiantuntijoita kunkin maiseman kohdalla. Eräät maanomistajat jopa kokivat maisema-alueiden määrittelyn vaikuttavan kielteisesti heidän itsemääräämisoikeuteensa. 52 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 3 Aluekohtaiset kommentit Tässä luvussa esitetään maakunnittain järjestettynä yhteenvedot yksittäisiä maise- ma-alueita koskeneista lausunnoista sekä kannanotoista. Kunkin maakunnan kohdalla kuvaus alkaa taulukolla, johon on koostettu kutakin maisema-aluetta käsitelleiden lau- suntojen ja kannanottojen lukumäärät. Nämä on edelleen jaoteltu sisältönsä perusteella kyseiseen alueeseen myönteisesti (+), neutraalisti (0) tai kielteisesti (-) suhtautuviin. Tau- lukon tavoitteena on antaa tiivis yleiskuva siitä, missä määrin kuuleminen herätti kiinnos- tusta kussakin maakunnassa sekä mihin alue-ehdotuksiin otettiin eniten kantaa ja missä sävyssä. Kaikki lausunnonantajat on lueteltu liitteessä 1. Tämän lisäksi liitteessä 2 on esitetty yksi- tyiskohtaisempi yhteenveto kunkin lausunnon keskeisestä sisällöstä. Lausunnot on arkis- toitu ympäristöministeriöön. Liitteessä 3 on luettelo kaikista kannanoton tehneistä. Kan- nanotot on arkistoitu ao. ELY-keskuksiin. 3.1 Uusimaa Esitetyt maisema-alueet, Uusimaa Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 1. Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat 4 3/0/1 2 0/2/0 2. Skärlandetin saaristokulttuurimaisema 3 3/0/0 0 3. Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat 3 3/0/0 0 4. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat 3 3/0/0 0 5. Mustionjokilaakson viljelymaisema 3 3/0/0 0 6. Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaakso 3 3/0/0 1 0/1/0 7. Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat 3 2/1/0 0 8. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema 6 5/1/0 3 1/0/2 9. Helsingin edustan merimaisema 6 6/0/0 0 10. Vantaanjokilaakson viljelymaisema 5 3/2/0 4 2/1/1 11. Porvoonjokilaakson viljelymaisema 3 2/1/0 0 12. Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisema 2 1/1/0 1 1/0/0 53 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 1. Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Uudenmaan liitto kannatti esitettyä aluetta, jonka se katsoo täydentävän Uudenmaan aluevalikoimaa. Liiton mukaan Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat edustavat Toi- sen Salpausselän maisemaa sekä saaristomaisemaa. Nämä teemat ovat olleet niukalti esillä Uudenmaan aiemmassa aluevalikoimassa, joka on painottunut pääosin jokilaaksojen vilje- lymaisemiin. Myös Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo puolsi alueen vahvistamista. Museo totesi lau- sunnossaan Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemien laajentavan aluevalikoiman monipuolisuutta ja edustavuutta Länsi-Uudenmaan maisematyyppien ja maakunnan eri osa-alueille ominaisten kulttuuriympäristöjen osalta. Museon mielestä alueen maise- man ja kulttuuriympäristöjen arvojen ja perinteisen maisemakuvan säilymisedellytykset paranevat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksen myötä. Lausunnossaan museo ehdotti rajauksen jatkamista Bromarvin kirkon lounaispuolella niin, että mukaan tulee Bryggarvikenin alueen vanha satamapaikka ja sen läheiset Salpausselän reunamuo- dostumat tien ja merenlahden tuntumassa. Suomen luonnonsuojeluliitto ilmoitti lausunnossaan Uudenmaan piirin kannattavan koh- detta. Raaseporin kaupunki sitä vastoin vastusti Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemien sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Kaupunki katsoi lausunnossaan, että maisema-alue ei ole vertailukelpoinen muiden alueiden kanssa maisemaan kohdistuvien uhkien osalta. Maisema-alue sijaitsee kaupungin mukaan yhdys- kuntarakenteessa suhteellisen erillään ja on selvästi maaseutumaista. Siksi suurin uhka maisema-alueelle on kaupungin näkemyksen mukaan maatalouselinkeinojen rajoittami- nen. Raaseporin kaupunki katsoikin, että maisemansuojelulle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa maakuntakaavasuunnittelussa seudullisesti merkittävien maisema-alueiden inventointien sekä RKY-päätöksen turvin. Maisema-aluetta käsiteltiin yhdessä kannanotossa. Nylands Svenska Producentförbund (NSP) katsoi, että alueen maisema on merkittävä, mutta valtakunnallisesti arvokkaan mai- sema-alueen status muodostaisi uhkakuvia alueen elinkeinoille. Kannanoton mukaan ehdotusta ei voida hyväksyä, ellei ympäristöministeriö tiedota selvästi statuksen vaikutuk- sista. NSP painotti erityisesti, ettei alueen tulevaa kehittämistä saa estää. Kannanotossa oli mukana liitteitä, joissa käsiteltiin Bromarvin ja Tenholan alueelle ulottuvaa Toisen Salpaus- selän harjannetta. Liitteet pyydettiin ottamaan huomioon maiseman arvoja arvioitaessa. 54 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 2. Skärlandetin saaristokulttuurimaisema Skärlandetin saaristokulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa myönteisesti. Raa- seporin kaupungin mukaan alueen yhteiskuntarakenteellinen sijainti on keskeisempi kuin esimerkiksi Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemilla, joten maisema-alueen statusta ja oikeusvaikutuksia voidaan pitää perusteltuina. Myös Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kannattivat kohdetta. Muissa lausun- noissa ei otettu kantaa maisema-alueeseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3. Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemiin suhtauduttiin pyydetyissä lausun- noissa myönteisesti. Raaseporin kaupungin mukaan alueen yhteiskuntarakenteellinen sijainti on keskeisempi kuin esimerkiksi Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemilla, joten maisema-alueen statusta ja oikeusvaikutuksia voidaan pitää perusteltuina. Myös Länsi-Uu- denmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kannattivat kohdetta. Maakuntamuseo ehdotti, että alueeseen liitetään entisen Pohjan kunnan län- sirajalla sijainneen Persbölen kylän maisemat Kuninkaantien varrella. Ehdotettuun lisäyk- seen kuuluvat muun muassa tienvarren pienipiirteinen viljelymaisema, Persbölen tila, mai- semallisesti kaunis maantie sekä Suomen ensimmäisen paperitehtaan paikka Tomasbölen koskessa (v.1667–1713). Museo huomautti, että kylä ja mylly mainitaan jo alueen kuvaus- tekstissä. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 4. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemiin suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa myönteisesti. Raaseporin kaupungin mukaan alueen yhteiskuntarakenteellinen sijainti on keskeisempi kuin esimerkiksi Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemilla, joten mai- sema-alueen statusta ja oikeusvaikutuksia voidaan pitää perusteltuina. Myös Länsi-Uu- denmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kannat- tivat kohdetta. Museo ehdotti rajauksen laajentamista alueen eteläkärjessä siten, että maisema-alueeseen esitetty Raaseporinjoen ranta otetaan mukaan esitettyä laajemmin joen länsipuolella ja meren puolella. Alueella on sijainnut Raaseporin linnan satama-alue, josta ovat jäänteenä Prästholmenin kalliohakkaukset vuodelta 1488. Alue liittyy museon mukaan maisemallisesti jokisuistoon ja toiminnallisesti vesireitin ja Raaseporin linnan his- toriaan. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 55 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 5. Mustionjokilaakson viljelymaisema Mustionjokilaakson viljelymaisemaan suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa myön- teisesti. Raaseporin kaupungin mukaan alueen yhteiskuntarakenteellinen sijainti on keskeisempi kuin esimerkiksi Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemilla, joten mai- sema-alueen statusta ja oikeusvaikutuksia voidaan pitää perusteltuina. Myös Länsi-Uu- denmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kannatti- vat kohdetta. Museo ehdotti, että rajaukseen sisällytetään Mangårdin kylän eteläpuolella sijaitseva vaatimattomampi kyläasutus Mangårdin ja Mjölbolstan kylien välillä. Nykyisel- lään rajaus leikkaa pois pätkän metsäisempää tiemaisemaa ja sen vanhaa pienipiirteistä asutusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 6. Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaakso Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaaksoon suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa myönteisesti. Lohjan kaupungin mielestä uusi rajaus selkeyttää ja konkretisoi maise- ma-alueen arvoja. Olennaisimmaksi arvoksi lausunnossa nostettiin jokilaaksojen viljely- maisema, jota leimaa alueella pitkään harjoitetun maatalouselinkeinon muovaama ympä- ristö. Myös Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uuden- maan piiri kannattivat kohdetta. Muissa lausunnoissa ei otettu kantaa maisema-alueeseen. Maisema-aluetta käsiteltiin yhdessä kannanotossa. Kannanottaja toivoi, että maise- ma-aluetta ei supistettaisi Huhti–Saukkolan alueella, vaan pitäydyttäisiin vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaisessa rajauksessa. 7. Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Aluetta kannattivat Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uuden- maan piiri. Museo tosin ehdotti, että rajaukseen liitetään myös Sjundbyn kartanon itäpuo- lelle jäävä peltoalue. Museo myös toivoi, että rajaus ulotettaisiin Suitian kartanon pohjois- puolella noin kolmen kilometrin päähän kartanon takamaihin kuuluneeseen Tupalaan. Tupalassa sijaitsi Erik Flemingin 1530-luvulla perustama masuuni ”Hyttiskogen”, jonka jäännös paikannettiin vuonna 2007. Kyseessä on Suomen vanhimman masuunin paikka siihen liittyvine tuotantolaitoksineen. Siuntion kunta puolestaan esitti lausunnossaan, että alueen rajausta tulee supistaa. Kunta katsoi, että rajaus estää nykymuodossaan kuntakeskuksen (Siuntion aseman alueen) kas- vumahdollisuudet ja rajoittaa siten alueen elinolojen ja yhdyskuntarakenteen kehittä- mistä. Kunnan tavoitteena on lausunnon mukaan laajentaa kuntakeskusta Tjusträsketin 56 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 suuntaan ja yhdistää Siuntionjoki kuntakeskuksen aktiiviseksi elementiksi. Lausunnossa todettiin myös kunnan tavoitteista laajentaa Haagan, Palonummen, Härkähaan ja Krejan- sin alueita sekä kehittää Virkkulan kylää. Kunta moitti päivitysinventointia siitä, ettei arvoluokitusten perusteluja tuoda missään esille selkeästi. Kunta edellyttikin, että ympäristöministeriö järjestää kunnan kanssa neu- vottelun, jossa alueen rajaukset muutetaan tarkoituksenmukaisiksi ja kuntakeskuksen kehityssuunnitelmat otetaan huomioon. Kunta ilmoitti puoltavansa Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemien sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ainoas- taan jos rajausta muutetaan ja alueesta laaditaan oikeusvaikutuksia koskeva tiivistelmä sekä karttarajauksen tulkintaa tarkentava selvitys. Kunta vaati myös, että ympäristöminis- teriö kustantaa maisema-alueille osittain tai kokonaan tulevat kaavoitukset ja edesauttaa niiden toteutumista. Lisäksi kunta edellytti, että ympäristöministeriön on vuosittain koh- dennettava määrärahoja Siuntion kunnan alueelle, jotta kunta voi kehittää maaseutuelin- keinoja, liikennettä ja teollisuutta, ja edesauttaa teollisuuden sijoittumista kunnan alueelle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 9. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Uudenmaan liitto kannatti esitettyä aluetta, jonka se katsoi täydentävän Uudenmaan aluevalikoimaa. Liiton mukaan Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema edustaa saaristomaisemaa, joka on otettu niukalti huomioon aiemmassa, pääosin jokilaaksojen viljelymaisemiin painottuneessa aluevalikoimassa. Liitto muistutti rahoittaneensa ProAg- rian laatimaa maisemaopasta pohjustanutta pilottihanketta, joka tehtiin vuorovaikutuk- sessa Porkkalan alueen maanomistajien ja Kirkkonummen kunnan viranhaltijoiden kanssa. Hankkeen taustalla oli liiton halu selvittää maisema-alueen vaikutuksia ja mahdollisuuksia maanomistajille. Myös Helsingin kaupunki, Espoon kaupunginmuseo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri suhtautuivat kohteeseen myönteisesti. Helsingin kaupunki totesi, että sillä ei ole suunnitteilla muutoksia maankäyttöön omis- tamillaan alueilla (Lähteelän pienvenesatama palveluineen), eikä ehdotetusta uudesta maisema-alueesta ole näin olleen huomautettavaa. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo totesi Porkkalan saaristo- ja viljelymaiseman laajentavan aluevalikoiman monipuolisuutta ja edustavuutta Länsi-Uudenmaan maisematyyppien ja maakunnan eri osa-alueille omi- naisten kulttuuriympäristöjen osalta. Museon mielestä alueen maiseman ja kulttuuriympä- ristöjen arvojen ja perinteisen maisemakuvan säilymisedellytykset paranevat valtakunnal- lisesti arvokkaan maisema-alueen statuksen myötä. Espoon kaupunginmuseo piti aluetta tervetulleena ja perusteltuna. 57 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Kirkkonummen kunta edellytti lausunnossaan, että esitettyä maisema-aluetta pienen- netään erityisesti alueen pohjoisosassa, jossa rajaus ulottuu lähes Kantatielle 51. Kunta muistutti, että vaikka maisema-alueiden karttarajauksia käytetään alueidenkäytön suun- nittelussa toimintaa ohjaavina konkreettisina elementteinä, tulee rajat nähdä myös suun- taa-antavina. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemien laajan rajauksen vuoksi kaikkien rajauksia tulkitsevien tahojen on kunnan mielestä tärkeä tiedostaa ja hyväksyä suun- taa-antavuus. Kunta myös totesi, että maankäytön suunnittelua tulee voida jatkossakin toteuttaa ja ohjata ensisijaisesti Kirkkonummen lainvoimaisten yleiskaavan 2020 ja saa- risto- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan perusteella. Maisema-alueen osoittamisesta ei saa lausunnon mukaan seurata esimerkiksi sellaisia kaavoitusvelvoitteita tai kaavoituksen esteitä, jotka eivät pohjaudu Kirkkonummen omaan päätöksentekoon. Lisäksi kunnan organisaatiolle sekä alueen asukkaille ja maanomistajille ynnä muille toimi- joille lankeavat velvollisuudet tulee pitää Kirkkonummen kunnan mielestä mahdollisim- man vähäisinä. Kunnan linjauksen mukaan ihannetilanteessa niitä ei tulisi lainkaan. Kunta muistutti, että maisema-alueen lähtökohtana tulee olla luottamus alueen asukkaisiin, maanomistajiin ja muihin toimijoihin, joiden työn tuloksena alueen maisema-arvot ovat säilyneet ja kehittyneet vuosisatojen saatossa. Kunta ilmoitti puoltavansa maisema-aluetta vain edellä mainituin ehdoin. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemasta annettiin kolme kannanottoa. Kirkkonummen ympäristöyhdistys piti esitystä rajauksineen onnistuneena ja hyvin perusteltuna. Yhdis- tyksen mukaan alue ja maisema ovat säilyneet arvokkaina maatalouden harjoittajien ansiosta. Nylands Svenska Producentförbund Kirkkonummen yhdistys puolestaan totesi, että maisema-alue ei saa estää nykyaikaisen maatalouden harjoittamista. Yhdistys ilmoitti vastustavansa aluetta, mikäli se haittaa elinkeinonharjoittamista. Aluetta vastusti myös yksi kannanottaja, jonka mukaan maisema-alue vaikeuttaisi maa- ja metsätaloutta sekä rakentamista. Hän ei maanviljelijänä halua enempää byrokratiaa. 9. Helsingin edustan merimaisema Helsingin edustan merimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa myönteisesti. Uudenmaan liiton mukaan esitetty alue vastaa aiempaa paremmin maisema-alueen kriteereitä nyt, kun rajausta on laajennettu merialueille. Liitto muistutti kuitenkin, että Helsingin rannikkoa ja kantakaupunkia tulee voida kehittää kaupunkimaisina. Helsingin kaupungin mukaan esitetty rajaus tukee Helsingin edustan merimaiseman mer- kittävyyden tunnustamista. Maisema-alueiden rajaukset ja arvoluokitukset ovat kaupun- gin mukaan perusteltavissa, vaikka alueella on maankäytön muutostarpeita. Helsingin kaupunki totesi, että merimaisema on tärkeä Helsingin identiteetille ja puoleensavetävyy- delle. Saaret, rannat ja vesialueet ovat osa paikallista, seudullisesti ja valtakunnallisestikin 58 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 merkittävää merellistä virkistys- ja matkailuvyöhykettä, jonka maisemallisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja tulee kaupungin mielestä vaalia. Kaupunki esitti pieniä täsmennyksiä maisema-alueen kuvaukseen. UNESCO-kohteeksi vali- tun Suomenlinnan kansainvälisen arvon maisemanähtävyytenä voisi kaupungin mielestä mainita aluekuvauksen alkutiivistelmässä. Kaupunki myös totesi, että Helsingin ympäris- tölautakunta hyväksyi syksyllä 2015 Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024. Ohjel- massa on kolme maisema-aluerajauksen sisään sijoittuvaa kohdetta, Tiirakari, Pitkäouri ja Pormestarinluodot, jotka voisi kirjata aluekuvaukseen. Maisema-aluestatus ei ole Helsingin kaupungin mukaan ristiriidassa kaupungin kaavoituk- sen kanssa. Ehdotettu maisema-alue sisältää Helsingin yleiskaava 2002:ssa sekä Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa määritellyn Helsinkipuiston ulkosaaristo-osan. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa on kaupungin mukaan nostettu esiin merellisyyden kehittäminen niin virkistyksen, matkailun, saavutettavuuden kuin asumisen ja elinkeinojenkin kannalta. Uudessa yleiskaavan ehdotuksessa Suomenlinnan aluekokonaisuus on merkitty omalla merkinnällä ja siihen liittyvällä määräyksellä. Lisäksi alueen maisema-arvojen säilyminen arvioidaan ja otetaan huomioon mahdollisten tuulivoimahankkeiden jatkosuunnittelussa. Aluetta kannattivat myös Helsingin ja Espoon kaupunginmuseot, jotka pitävät uutta rajausta perusteltuna. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK totesi uuden ehdotuksen vanhaa paremmaksi. Liitto ehdottaa kuitenkin alueen laajentamista Santahaminaan, joka on osa linnoitusketjua sekä maisemallista ja kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Liiton mielestä ainakin Santahaminan länsiranta olisi hyvä sisällyttää rajaukseen. Suomen luon- nonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kannatti kohdetta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 10. Vantaanjokilaakson viljelymaisema Vantaanjokilaakson viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa pääosin myönteisesti. Vantaan kaupunki piti inventointia tarpeellisena ja huomautti, että maisema-alueen vanha rajaus on vaikeuttanut maankäytön suunnittelua pitkään. Nyt lausunnolla oleva esitys on pääosaltaan Vantaan yleiskaavan mukainen. Poikkeamat yleiskaavan ja päivitysinventoin- nin välillä ovat Vantaan kaupungin mielestä vähäisiä ja perustuvat rajauksen yleispiirtei- syyteen. Kaupunki totesi, että Kivistössä maisema-alueeseen on sisällytetty nyt peltona oleva alue, joka on varattu yleiskaavassa Kivistön kaupunginosan palvelurakentamiseen. Vantaan kaupunki myös huomautti, että esitetty maisema-alue on Backaksen kartanon osalta päällekkäinen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kanssa. Muut RKY-päällekkäisyydet on kuitenkin poistettu maisema-alue-ehdotuksesta. Kaupunki esitti, että aluerajaus muutetaan sen lähettämän liitekartan mukaiseksi. 59 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Vantaan kaupunki käsitteli päivitysinventoinnin kriteerien ja kaupunkialueiden kehittä- mispaineiden välistä suhdetta toteamalla, että Vantaanjokilaakso on kaupunkirakenteen keskelle jäänyt viljelymaisema, jossa on väistämättä maiseman eheyttä rikkovia element- tejä, kuten liikenneväyliä ja kaupunkimaista asutusta. Vantaanjokilaakso ei täytä kaupun- gin mielestä uuden inventointiohjeen kriteereitä ”maisemakuvan yhtenäisyydestä” tai ”perinteisestä maisemarakenteesta poikkeavien elementtien vähäisyydestä”, joten alueella on hyväksyttävä maisemakuvan muuttuminen kaupungin kasvaessa. Samalla kunta huo- mautti, että maisema-alueen merkitys matkailupalveluiden kehittämiselle on kaupunki- seudulla suhteellisesti vähäisempi kuin maaseudulla, eikä arviointi inventoinnin vaiku- tuksista muutenkaan vastaa täysin kaupunkialueen tilannetta. Kaupunki myös totesi, että maisema-alue rajoittaa alueelle pyrkivää, maataloudesta riippumatonta haja-asutusta. Samoihin näkemyksiin päätyi Vantaan kaupunginmuseo. Vantaan kaupunki ja Vantaan kaupunginmuseo ehdottivat aluekuvaukseen tiettyjä lisäyk- siä. Molemmat tahot muistuttivat, että aluekuvaukset ovat tärkeää kaavoituksen tausta- materiaalia, jotka tukevat muun muassa rakennusten purkamisen luvittamista. Alueku- vauksia tulee siksi ajantasaistaa ja niissä tulee mainita maisemaan olennaisesti liittyvä kulttuuriperintö. Vantaanjokilaakson aluekuvaukseen tulisi lausuntojen mukaan lisätä Lin- nan kartano, joka on Katrinebergin ja Königstedtin kartanoiden ohella mainittu RKY 1993 -kohteeksi. Koska päällekkäisyys maisema-alueen kanssa on poistettu RKY-inventoinnissa vuonna 2009, on maisema-alueen aluekuvauksessa tärkeää tuoda esiin alueen arvokkain rakennusperintö. Lausunnoissa myös pahoiteltiin, että aluekuvauksesta on jätetty pois kaikki Vantaanjokilaakson maatilakokonaisuudet. RKY 1993 -listaukseen sisältyi neljä tila- keskusta, jotka sijaitsevat keskiaikaisilla kylätonteilla: Meilby Seutulassa sekä Backas-Ves- tergård, Stambo ja Petas Keimolassa. Nämä tulisi Vantaan kaupungin ja Vantaan kaupun- ginmuseon mielestä mainita aluekuvauksessa. Helsingin kaupunki totesi, että maisema-alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa sekä uudessa yleiskaavaehdotuksessa määriteltyä Helsinkipuiston ydinaluetta, johon Tuoma- rinkylän ja Haltialan kartanomiljööt sijoittuvat. Esitetty maisema-alue on merkittävä osa seudullista viher- ja virkistysverkostoa sekä Keskuspuiston ja Helsinkipuiston pohjois- osaa. Alueen maisemallisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja tulee kaupungin mukaan vaa- lia. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa esitetään rakentamista Tuomarinkylänkartanon ja Tuusulantien väliselle alueelle RKY 2009 -alueelle, valtakunnallisesti arvokkaalle maise- ma-alueelle sekä maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueelle. Lisäksi Torp- parinmäen ympärille on esitetty uutta maankäyttöä. Vaikka suunnitellut rakentamisalueet ulottuvat pieniltä osin maisema-alueelle, on maisema-alueen rajaus kaupungin mielestä nykytilanteeseen ja alueen historiaan nojaten perusteltu. Helsingin kaupunki kuitenkin tähdensi, ettei rajaus saa estää uuden yleiskaavan aluevarausten kaavoittamista asuinkäyt- töön. Maiseman arvot ja uudisrakentaminen pyritään kaupungin mukaan sovittamaan yhteen jatkosuunnittelussa. Kaupungin mielestä aluekuvauksessa tulee myös mainita, että 60 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Vantaanjoen pääuoma kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Maisema-alueelle ja sen rajalle sijoittuu lisäksi kolme luonnonmuistomerkkiä sekä valtaosa Paloheinän–Haltialan metsä- alueesta. Helsingin kaupunginmuseon mielestä rajauksen laajentaminen Itä-Pakilan siirtolapuutar- haan on perusteltua, sillä alue (joka pitää sisällään myös Klaukkalanpuiston siirtolapuu- tarhan) on hiljattain suojeltu asemakaavalla. Museolla ei ollut huomautettavaa maise- ma-alueen supistamisesta Pukinmäessä, Tapaninvainiossa ja Paloheinässä, sillä uusi rajaus noudattaa jo tapahtuneita muutoksia. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kannatti kohdetta. Muissa lausunnoissa ei otettu kantaa maisema-alueeseen. Maisema-alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Pro Tuomarinkylä katsoi, että maise- ma-alueen nykyinen rajaus tulee säilyttää. Pukinmäki-seura totesi vastaavasti, että Van- taanjokilaakson maisema-alueen rajauksen supistamisesta voi aiheutua vahinkoa perintei- sille ja arvokkaille maisema-arvoille. Lisäksi yhden kannanottajan mukaan monet mai- sema-alueen ominaispiirteet puoltavat rajauksen säilyttämistä ennallaan. Kannanoton mukaan statuksen säilyttäminen voisi estää arvokkaan ympäristön sopimatonta käyttöä. Yksi kannanottaja katsoi, että alueen arvokas maisema on hieno kokonaisuus metsäisiltä harjanteilta aina jokeen saakka. 11. Porvoonjokilaakson viljelymaisema Porvoonjokilaakson viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa myönteisesti. Porvoon kaupunki totesi, että päivitysinventoinnissa esitettävät muutokset ovat pääosin onnistu- neita. Kaupungin mielestä muun muassa maisema-alueen laajentaminen Pikkujokilaak- soon on erittäin perusteltua. Kaupunki kannatti myös esityksen mukaisia rajauksia, jotka rajaavat maisema-alueen ulkopuolelle Mäntsäläntien tuntumassa olevat peltoalueet Kiialassa ja Saksalassa sekä moottoritien eteläpuolella sijaitsevat peltoalat Kiialassa ja Jär- nbölessä. Sitä vastoin uusi rajaus Kuninkaanportin pohjoispuolella Kiialassa on kaupungin mielestä osittain keinotekoinen, sillä se kulkee kiinteistönrajaa pitkin. Tältä osin vuoden 1995 rajaus tulee kaupungin mukaan säilyttää. Porvoon kaupunki totesi myös, että inventoinnin aluekuvaukset ovat tärkeää taustama- teriaalia kaavoitukselle ja muulle maankäytön suunnittelulle. Tämän takia kuvauksia tulisi vielä täsmentää ja täydentää. Porvoonjokilaakson viljelymaiseman tiedoista puuttuvat kaupungin mukaan maininnat muun muassa Kerkkoon, Henttalan, Tuorilan ja Vanhamoi- sion maisemallisestikin arvokkaista kyläalueista ja kylien rakennusperinnöstä. Esitettyä aluetta kannattivat myös Porvoon museo ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Museo totesi Pikkujoen sivu-uoman lisäämisen maisema-alueeseen ter- vetulleeksi ja kannattaa kohdetta. 61 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 12. Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisemat Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisemia kommentoitiin lausunnoissa niu- kasti. Espoon kaupunginmuseo huomautti, että alueen kohde-esittelyyn on valittu alueen ulkopuolella oleva kuva. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ilmoitti kannatta- vansa kohdetta. Muissa lausunnoissa ei otettu kantaa maisema-alueeseen. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Sen allekirjoittajat (3) esittivät alueen laajentamista siten, että heidän omistamansa laidunalue kuuluisi maisema-alueeseen. Kannanotossa esitetyllä laajennusalueella on perinnebiotooppi. Muutosehdotus esitettiin kannanoton yhteydessä olleella liitekartalla. 3.2 Varsinais-Suomi Esitetyt maisema-alueet, Varsinais-Suomi Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 13. Saaristomeren merimaisemat 6 5/1/0 1 1/0/0 14. Ströömin meriväylä 4 4/0/0 0 15. Airiston merimaisema 8 5/3/0 10 4/2/4 16. Mynälahden kulttuurimaisema 5 4/1/0 2 0/0/2 17. Laitilan lakeus 6 4/2/0 1 0/1/0 18. Aurajokilaakson viljelymaisema 9 5/4/0 3 1/0/2 19. Paimionjokilaakson viljelymaisema 5 3/2/0 0 20. Perniön viljelymaisemat 4 3/1/0 9 1/2/6 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema 6 4/2/0 0 22. Uskelanjokilaakson viljelymaisema 5 4/1/0 1 0/1/0 13. Saaristomeren merimaisemat Saaristomeren merimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa pääasiassa positiivisesti. Var- sinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto ottivat kantaa merellisten alueiden rajaamisen vaikeuksiin. Liitto esimerkiksi huomautti, että maisema-alueen rajojen arviointi on ollut vaikeaa, sillä inventoinnin lähtökohdat on sidottu ennen kaikkea maaseudun kult- tuurimaisemakäsitteeseen. Liitto totesikin, että valmisteluvaiheessa päädyttiin ainoastaan tarkentamaan alueen aiempien rajausten ulkoreunoja ja siten parantamaan maisemallis- ten kokonaisuuksien hahmottamista. Kriteereinä olivat ulko- ja välisaaristolle tyypilliset kylät ja rakennuskanta, kulttuurimaiseman monipuolisuus ja vanhan rakennuskannan säilyminen. Lausunnossa kuitenkin tunnustettiin saaristoelinkeinoihin liittyvien teemojen ja niitä edustavien alueiden yhdistäminen laajaksi Saaristomeren merimaisemien koko- 62 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 naisuudeksi pääosin oikeaksi ratkaisuksi. Tunnhamnin, Högsåran ja muiden yhtä merkittä- vien saariryhmien jättäminen alueen ulkopuolelle kyseenalaistaa kuitenkin liiton mielestä rajaamisen tarpeen ja mielekkyyden. Varsinais-Suomen ainutlaatuisen saariston maise- makysymysten tarkastelua tulisi liiton mielestä kehittää omana kokonaisuutenaan alueen omista lähtökohdista käsin. Varsinais-Suomen liiton ohella Turun museokeskus ja Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK oudoksuivat itäisen Saaristomeren rajaamista maisema-alueen ulkopuolelle. Museo- keskus totesi, että alueesta on muodostettu yhtenäinen kokonaisuus, jossa ovat aiheel- lisesti mukana Utö, Aspö ja Lom. Vastaavasti Högsåran idyllisen ja historiallisesti merkit- tävän saaristokylän jättäminen rajauksen ulkopuolelle mietitytti museokeskusta, joka kuitenkin tiedosti Högsåran olevan RKY 2009-kohde. MARK:n mukaan alueen rajaus voisi olla esitettyä suurpiirteisempi ja siinä pitäisi ottaa huomioon myös pitkiä näkymiä. Liitto ehdotti, että Sälskärsfjärden sisältyisi rajaukseen. Paraisten kaupunki kiitteli maisema-alueen laajentamista Utön ja Aspön saarille. Molem- milla alueilla on vanhaa saaristoasutusta ja ne ovat olleet tärkeitä satamapaikkoja. Niinpä niiden kulttuurihistoriallista ja maisemallista merkitystä ei voi kaupungin mielestä ohittaa. Kaupunki totesi, että monet Saaristomeren maisema-alueen kylistä ovat osa valtakunnal- lisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Utö muodostaa lisäksi oman RKY-alu- eensa. Paraisten kaupunki pitää perusteltuna saaristokylien sisältymistä sekä valtakun- nallisiin maisema-alueisiin että RKY-kohteisiin. Inventointien painotuksissa on kaupungin mukaan eroja, ja maisema-alueet huomioivat RKY-alueita laajemmin sekä maisemakoko- naisuudet että luonnon- ja kulttuuriympäristön. Paraisten kaupunki totesi, että merialueelle tehtävät rajaukset ovat jossakin määrin mie- livaltaisia ja alueen raja voisi yksittäisten saarten kohdalla kulkea toisaallakin. Kokonai- suutena kaupunki piti rajausta kuitenkin onnistuneena. Rajaus ottaa kaupungin mielestä aiempaa paremmin huomioon saaristolaiskulttuurin, kuten perinteisen saaristoasutuksen ja -elinkeinot sekä niiden luomat maisemat. Myös merenkulun reitit ja saarten yhteydet toisiinsa otetaan nyt paremmin huomioon. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Muissa lausun- noissa ei otettu kantaa maisema-alueeseen. Saaristomeren merimaisemista annettiin yksi kannanotto. Kannanottaja kannatti aluera- jausta ja totesi, että alue on matkailullisesti ja maisemallisesti yksi tärkeimmistä ja edus- tavimmista rannikko- ja merialueista Suomessa. Hän mielsi nyt esitetyn maisema-alueen laajuuden riittäväksi myös Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen kriteerien kannalta. 63 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 14. Ströömin meriväylä Ströömin meriväylään suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa myönteisesti. Varsinais-Suo- men ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti inventoinnin rajauksia pääosin perusteltuina. Varsinais-Suomen liitolla ja Kustavin kunnalla ei ollut huomautet- tavaa alueesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Muissa lausunnoissa ei otettu kantaa maisema-alueeseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 15. Airiston merimaisema Airiston merimaisemaan suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa vaihtelevasti. Varsi- nais-Suomen ELY-keskus huomautti lausunnossaan, että merialueiden rajaukset ovat ongelmallisia maisematilallisten ja maisemarakenteellisten rajojen puuttuessa. Varsi- nais-Suomen liitto puolestaan totesi, että alueen rajaus vastaa liiton näkemystä. Paraisten kaupungin mielestä uusi rajaus korostaa Airiston merkitystä tärkeänä merireit- tinä ja on siten entistä luontevampi sekä yhtenäisten, avoimien merimaisemien kannalta toimivampi. Kaupunki piti kuitenkin valitettavana, että alueen laajentumisen myötä Seili tippuu pois alueen nimestä. Seili on Airiston matkailullisesti ja maisemakuvallisesti mer- kittävin saari ja sillä on koko maan tasolla merkittävä historia. Kaupunki toivoi, ettei näistä arvoista menetetä mitään, kun saarta ei enää mainita maisema-alueen nimessä. Paraisten kaupunki totesi myös, että merialueelle tehtävät rajaukset ovat jossakin määrin mielivaltaisia ja alueen raja voisi yksittäisten saarten kohdalla kulkea toisaallakin. Kokonai- suutena kaupunki piti rajausta kuitenkin onnistuneena. Rajaus ottaa kaupungin mielestä aiempaa paremmin huomioon saaristolaiskulttuurin, kuten perinteisen saaristoasutuksen ja -elinkeinot sekä niiden luomat maisemat. Myös merenkulun reitit ja saarten yhteydet toisiinsa otetaan nyt paremmin huomioon. Naantalin kaupungin mielestä rajaus on perusteltu hyvin ja maisemakuvaus antaa hyvän lähtökohdan maankäytön tuleville tavoitteille maisema-alueella tai sen vaikutusalueella. Myös Turun kaupunki piti Ruissalon ja Airiston alueiden yhdistämistä perusteltuna. Koko- naisuus on Turun kaupungin mielestä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Airisto rantoineen edustaa Turun vaikuttavimpia merimaisemia. Turun kaupunki kuiten- kin moitti aiempaa suppeampaa rajausta Hirvensalossa. Lauttarannassa uusi rajaus on kaupungin mielestä aiempaa parempi ja jättää esimerkiksi uuden Arolan alueen maise- ma-alueen ulkopuolelle. Sen sijaan Maanpäässä ja Jänessaaressa rajausta on kavennettu kaupungin mielestä perusteetta. Uusi rajaus ei lausunnon mukaan noudattele maisemalli- sia linjoja, vaan halkoo sattumanvaraisesti peltoja ja jopa vanhan pihapiirin. Turun kau- punki totesi lisäksi, että Maanpäässä ja Jänessaaressa on useita kulttuurihistoriallisesti 64 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 merkittäviä maalaistaloja: Länsitalo, Itätalo, Jänessaari sekä Pehr Kalmin koeviljelytilana 1700-luvulla toiminut Sipsalo. Lisäksi maalaistalojen ja Särkilahden välissä aukeavat pellot ovat olennainen osa Maanpään ja Jänessaaren sopusointuisena säilynyttä sisäsaariston kulttuurimaisemaa. Maisema-alueen rajaus tulee kaupungin mukaan palauttaa kulkemaan Särkilahtea ja Myllyraumaa pitkin siten, että rantapellot, samoin kuin Maanpään Itätalon koko pihapiiri, sisältyvät rajaukseen. Myös Turun museokeskus moitti rajauksen muutosta Hirvensalossa. Särkilahteen rajautu- vat avoimet peltomaisemat jäävät lausunnon mukaan rajauksen ulkopuolelle ja uusi rajaus on vedetty summittaisesti. Museokeskus huomautti, että rajaus ei kulje Maanpääntietä pitkin, vaan on vedetty tien pohjoispuolelle keskelle peltoa. Sama rajalinja kulkee myös Maanpään itätalon asuinrakennuksen ja navetan välistä. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK pohti, voisiko Airiston määritellä maisemanäh- tävyydeksi Ströömin tavoin. Nyt määritelmien välillä on liiton mielestä ristiriita. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Airiston merimaisemasta lähetettiin kymmenen kannanottoa. Maataloustuottajain Kaks- kerran yhdistys MTK esitti kannanotossaan, että kaikkien maisema-alueista aiheutuvien maisematyölupien tulisi olla maksuttomia maanomistajille ja luvat pitäisi myöntää kohtuu- ajassa. MTK-Rymättylä puolestaan katsoi, että esitetyt laajennukset maisema-alueisiin ovat hyväksyttäviä vain, mikäli maisema-alueet eivät vaikuta kielteisesti elinkeinojen harjoitta- miseen. Kannanotossa esitettiin, että maisemaan soveltuvaa rakentamista voidaan edis- tää, mutta rakentamista itsessään ei saa rajoittaa. Rausanne Oy katsoi, ettei Airiston meri- aluetta tulisi katsoa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kannanoton mukaan vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaiset aluerajaukset ovat riittävät. Mikäli alue hyväksy- tään, sitä tulisi Rausannen mielestä supistaa varsinkin pohjoisosissa. Muissa kannanotoissa suhtauduttiin alueeseen pääosin myönteisesti. Yksi kannanottaja katsoi Airiston maiseman säilyneen arvokkaana vuosikymmenien ajan. Hän totesi mai- seman olevan valtakunnallisesti merkittävä, sillä matkailijat ympäri Suomea ja ulkomaita saapuvat ihailemaan alueen maisemia. Kannanottaja toivoi maiseman säilyvän ennal- laan myös jatkossa ja vastusti alueelle suunniteltua uutta siltaa. Myös toisessa aluetta puoltavassa kannanotossa painotettiin, että alue on matkailullisesti ja maisemallisesti yksi edustavimmista merialueista Suomessa. Haverön saari ja Seilin saaristo ovat kannan- oton mukaan tunnettuja myös osana kansainvälistä biosfäärialuetta. Kannanottaja kat- soi, että nyt esitetty maisema-alue kattaa alueen edustavimmat maisemat. Alue on hänen mukaansa upea kaikkina vuodenaikoina ja siellä on ainutlaatuinen tunnelma. Airiston merimaisemasta annetuissa kannanotoissa kannettiin huolta alueen maiseman kehityksestä ja statuksen oikeusvaikutuksista. Kaksi kannanottajaa eivät nähneet syytä 65 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT vastustaa alueidensa kuulumista valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. He kuitenkin esittivät huolensa maisema-alueen tuomista velvollisuuksista ja toteavat, että ympäristöhallinnon maine maaseudulla on heikko Natura-hankkeen seurauksena. Kannanottajat toivoivat maisema-alueiden kohdalla parempaa yhteisymmärrystä. Myös kolmas kannanottaja pelkäsi maisema-alueen vaikuttavan rakentamiseen. Hän oli lisäksi huolissaan ruoppausmassojen läjittämissuunnitelmasta alueella Rajakarin länsi- ja luoteis- puolella. Kannanoton mukaan näillä toimilla tulee olemaan vaikutuksia myös maisemaan. Neljännen kannanoton mukaan maisema-alueen maisemat ovat laivaliikenteen ja meri- metsojen pilaamat, eivätkä maiseman arvot ole enää entisellään. Kannanottaja ehdotti alueen kauppamerenkulun väylille nopeusrajoituksia, jotta sen aiheuttamat vahingot eivät enää jatkossa pilaisi maisemia. Yhdessä kannanotossa ehdotettiin, että rajaukseen lisätään Kakskerranjärven ympäri kul- keva maisematie. Kannanoton mukaan maisemaa ei saisi tärvellä uudisrakentamisella. 16. Mynälahden kulttuurimaisema Mynälahden kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Vehmaan kunta toivoi, että alueen rajaus noudattaisi länsirajaltaan nykyistä rajausta. Tällöin raja myötäilisi Vehmaan kunnan ja Mynämäen kunnan rajaa, joka on myös Natura-alueen raja. Vehmaan kunnan puolelle laajennettu ranta-alue on Vehmaan kunnan mukaan rakennet- tua vapaa-ajan asuntojen aluetta, jolla ei ole erityisiä maisemallisia tai luonnonsuojelulli- sia arvoja. Turun museokeskus vastaavasti piti esitettyä rajausta aiempaa parempana, sillä nykyinen vesialueen halki kulkeva rajaus on sen mielestä vaikeasti ymmärrettävissä. Varsi- nais-Suomen liiton mukaan esitetty rajaus vastaa liiton näkemystä. Suomen luonnonsuoje- luliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Varsinais-Suomen ELY-keskus huomautti, että alueen kohdekuvauksessa Kantatie 192 on seututie 192 ja Yhdystie 1930 yhdystie 1930. Muissa lausunnoissa ei otettu kantaa maise- ma-alueeseen. Maisema-alueesta esitettiin kaksi kannanottoa. Maataloustuottajain Mietoisten yhdistys MTK ja MTK-Vehmaa ehdottivat yhteisessä kannanotossaan, että alueen rajaus noudattelisi Natura-alueen rajaa. Kannanottajat katsoivat, että näin varmistettaisiin maatalouselinkei- non elinvoimaisuus. Kannanotossa todettiin MTK:n keskusjärjestön lausuntoon viitaten, että maisema-alueilla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön. Toisessa kannanotossa todettiin, että mikäli mahdollinen kaava estää maatalousrakentamista, asuinrakentamista tai maatalous- ja yritystoimintaa, tulee valtion korvata tästä johtuvat tulonmenetykset. 66 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 17. Laitilan lakeus Laitilan lakeuteen suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä inventoinnin rajausten muu- toksia pääosin hyvin perusteltuina. Varsinais-Suomen liitto puolestaan totesi, että maise- ma-alueen rajojen tulisi noudattaa maakuntakaavassa vahvistettuja lainvoimaisia rajauk- sia, jotka perustuvat laajaan asiantuntijanäkemykseen ja ovat saaneet poliittisen sekä Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksynnän. Rajausten muuttamisella ei tuoteta liiton mukaan lisäarvoa maisemansuojelun käytännön toteuttamiselle. Laitilan kaupunki piti esitettyä rajausta oikeansuuntaisena, mutta pelkäsi sen rajoittavan edellisen rajauksen tavoin taajamarakenteen tiivistämistä ja kehittämistä. Kaupunki esitti rajausta muutettavaksi liitekartalla määriteltyjen rajausten mukaisesti. Tällöin rajaus nou- dattaisi vahvistettuja asema- ja yleiskaavoja ja ottaisi huomioon keskustarakenteen välttä- mättömän laajentumisen. Liian ahdas maisema-alueen rajaus johtaisi kaupungin mukaan keskustarakenteen tarpeettomaan hajauttamiseen. Kaupunki täsmensi, että sen esittämä aluerajaus ei vaaranna valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen toteutumista ja säily- mistä. Kaupunki esitti tarvittaessa viranomaisneuvotteluja asiasta. Laitilan kaupunki huomautti lisäksi, että alueen nimessä käytetty ”lakeus” synnyttää har- haanjohtavasti mielikuvan Pohjanmaan lakeuksista. Alueen nimenä tulee kaupungin mie- lestä säilyttää ”Untamalan–Kodjalan maisema-alue” jo silläkin perusteella, että Untamala tunnetaan valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisista ja arkeologisista arvoistaan. Myös Turun museokeskus huomautti esitetyn nimen kuulostavan ”pohjalaiselta”. Perinteinen ”Laitilan viljelymaisema” sopisi museon mielestä paremmin varsinaissuomalaisen alueen nimeksi. Uudenkaupungin kaupungilla ei ollut huomautettavaa rajauksesta. Kaupunki kuitenkin tähdensi, että alue on kaupungin mukaan perinteistä maaseutu- ja viljelymaisemaa, jonka säilyminen on alueella asuvien viljelijöiden käsissä. Maisema-aluerajaus ei saa siksi haitata alueen elinkeinoja. Lisäksi ympäristöministeriön tulee kaupungin mielestä varata rahoi- tusta mahdollisiin alueella tehtäviin maisemanhoidollisiin toimenpiteisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Alueesta esitettiin yksi kannanotto. Siinä MTK-Laitila nimesi maisema-aluestatuksen ylpey- denaiheeksi. Yhdistys totesi, että statuksella annetaan tunnustus viljelymaata raivannei- den esi-isien tekemälle työlle. Samalla yhdistys totesi, että alueen säilyttäminen esimerk- kinä elinvoimaisen maatalouden merkityksestä maisemalle on tärkeää. Siksi maatalouden harjoittamista ei tulisi yhdistyksen mielestä vaikeuttaa jatkossakaan. 67 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 18. Aurajokilaakson viljelymaisema Aurajokilaakson viljelymaisemista annetut lausunnot olivat pääosin myönteisiä, mutta niissä esitettiin runsaasti tarkennuksia rajaukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä inventoinnin rajausten muutoksia pää- osin hyvin perusteltuina. Varsinais-Suomen liitto puolestaan totesi, että maisema-alueen rajojen tulisi noudattaa maakuntakaavassa vahvistettuja lainvoimaisia rajauksia, jotka perustuvat laajaan asiantuntijanäkemykseen ja ovat saaneet poliittisen sekä Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksynnän. Rajausten muuttamisella ei tuoteta liiton mukaan lisäar- voa maisemansuojelun käytännön toteuttamiselle. Turun kaupunki totesi lausunnossaan, että Kuralan Kylämäen ja läheisten peltoalueiden sisällyttäminen rajaukseen on perusteltu. Nyt rajaus noudattelee kaupungin mielestä aiempaa paremmin Aurajokilaakson maisemallisia linjoja. Uusi asemakaavoitettu, mutta vielä rakentamaton Säkömäen alue on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Kaupunki huo- mautti, että Halisissa rajaukseen sisältyy muun muassa 1980-luvulla kaavoitettuja ker- ros- ja pientaloja. Rajaus perustuu kaupungin arvion mukaan vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen, ja 1980-luvun tai myöhemmän ajan kaavoitukseen perustuva rakentaminen tulisi rajata maisema-alueen ulkopuolelle. Turun kaupunki tähdensi, että Koroisissa rajaus ei saa estää Vähäjoen varrelle kaavoitetun siirtolapuutarhan toteuttamista. Rajauksessa tulee kaupungin mielestä myös ottaa huomioon muut maankäytön ja liikenteen kehittä- mishankkeet. Kaupunki esitti Koroisten pellon poikki kulkevan sähkölinjan pohjois- ja koil- lispuolisten alueiden sekä Koroisten muuntoaseman jättämistä rajauksen ulkopuolelle. Kaarinan kaupunki esitti, että Turun Kuralan Kylämäen alueeseen rajoittuva Muikunvuoren alue lisätään inventointiin. Lisäksi aluekuvaukseen on kaupungin mielestä lisättävä mai- ninta Aurajoen pohjoispuolelta Ravattulan alueelta muutama vuosi sitten löydetyistä Suo- men vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännöksistä. Liedon kunta huomautti, että maakunnallisten inventointien yhteydessä esitetty suppe- ampi maisema-aluerajaus on MAPIO-ohjausryhmän esitystä parempi. Vuoden 1995 rajauk- sessa on kunnan mukaan mukana alueita, jotka eivät todellisuudessa ole osa maisema- kokonaisuutta vaan jäävät metsäisten selänteiden ja asutuksen taakse, eivätkä hahmotu osana jokilaakson maisemaa. Kunta muistutti, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ehdo- tuksissa (2013 ja 2014) käytetty rajaus pohjautui analyysiin todellisesta maisema-alueesta, ja vastasi siten paremmin maastossa tunnistettavaa maisemaa. Liedon kunnan mielestä maakunnallisessa inventoinnissa laadittu rajaus tulisi vahvistaa uudeksi rajaukseksi liite- karttaan merkityillä pienillä muutoksilla. Vastaavasti Kaurinkosken laajennus on Liedon kunnan mielestä perusteltu, sillä alueella on laajat peltoalueet sekä pitkät näkymät Aurajo- kilaaksoon asti. 68 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Ravattulan–Sillilän alueella Liedon kunta esitti, että Aurajoen eteläpuolinen rajaus muute- taan kulkemaan Hämeen Härkätien linjauksen mukaisesti. Tielinja muodostaa kunnan mie- lestä luonnollisen rajan maastossa ja noudattaa rakennetun ympäristön rajausta Aurajo- kilaakson viljelymaisemassa. Lisäksi kunta esitti, että Sauvalan–Ristinpellon–Ala-Lonttisen aluetta ei oteta mukaan maisema-alueeseen. Sauvala ja Ristinpelto muodostavat kunnan mukaan itsenäiset muinaisjäännöskokonaisuudet. Lisäksi Liedon kunta piti puutteellisina perusteluja, joilla aluerajaus on palautettu maakunnallisesta esityksestä pääosin vuoden 1995 rajauksen mukaiseksi. Dokumentaatiossa ei kunnan mukaan perusteltu, miksi nähtä- villä ollutta ja valmisteluvaiheessa hyväksyttyä rajausta on yhtäkkiä muutettu. Oripään kunta piti merkittävänä, että maisema-aluetta on jatkettu Pöytyän rajalta Oripään keskustaan asti. Oripään keskustan eteläpuoleinen koulukeskuksen, liikuntahallin ja julkis- ten palveluiden alue sekä Ladonmäen itäpuolinen omakotitaloalue jäävät kokonaisuudes- saan maisema-alueelle. Muuten alue on kunnan mukaan pääosin dynaamista, maisemal- lisesti sopusuhtaista, yhtenäisesti viljeltyä peltoaluetta tilakeskuksineen, purouomineen ja pienine metsäsaarekkeineen. Kunnalla ei ole lausuntonsa mukaan paineita laajentaa Oripään keskustaa maisema-alueelle, mutta sen mielestä on tärkeää säilyttää mahdolli- suus kehittää aluetta jatkossa. Täydennysrakentaminen sekä maatalousrakentaminen ja pienimuotoinen asuinrakentaminen ovat kunnan mukaan sopeutettavissa valtakunnalli- sesti arvokkaille maisema-alueille osoitettuihin tavoitteisiin. Oripään kunta tähdensi, että kulttuuriympäristön historiallisten piirteiden ja muiden maisemallisten arvojen säilyminen on myös kunnan tavoite. Pöytyän kunta totesi, että maisema-alueeseen vaikuttaneet maankäytön muutokset ovat olleet viime vuosina vähäisiä. Kunta muistutti, että maankäytön tulee maakuntakaavan mukaan turvata ja edistää maiseman arvoa. Arvokkaalla maisema-alueella rakentamisen tulee kohdistua aukeiden reunoille olemassa olevaan rakenteeseen ja edistää peltojen, niittyjen sekä muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Rajausehdotuksenaan kunta esitti, että inventointia tarkistetaan rajaamalla Lallin teollisuusalueen eteläosa maise- ma-alueen ulkopuolelle. Turun museokeskuksen mielestä alueen ulottaminen Oripään keskustaan on perustel- tua. Museokeskus kiitti Liedon Sauvalan merkittävän muinaisjäännösaluekokonaisuuden sisällyttämistä aluerajaukseen. Rajaus tulisi kuitenkin ulottaa museokeskuksen mielestä Pakurlan peltoalueelle ja Vanhalle Tampereentielle. Museokeskus tähdentää, että Pakurlan peltoalueen ja Liedon Vanhalinnan mäkilinnan välillä on suora näköyhteys ja peltoalueella on useita muinaisjäännöksiä. Turun alueen rajauksia museokeskus luonnehti paikoin sum- mittaisiksi. Rajauksen sisälle jää sen mukaan esimerkiksi Halisten uutta tiiviisti rakennettua kerros- ja rivitaloaluetta, kun taas vastarannalla sijaitseva Paaskunnan kantatila ei ole koko- naisuudessaan rajauksessa. 69 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Alueesta esitettiin kolme kannanottoa. Niistä ensimmäisessä todettiin, että maisema- aluestatuksella on suuri merkitys sille, miten tulevaa rakennuskantaa on mahdollista sijoit- taa ja miten alueidenkäyttöä voidaan suunnitella. Kannanottaja koki, että ehdotettu mai- sema-alue museoi maaseudun ja estää nykyaikaisen maataloustoiminnan. Toisessa kan- nanotossa katsottiin, että suunnitelma ”betonoi” virkamiesten näkemyksen siitä, miltä mai- seman kuuluisi näyttää. Maisemaa tulisi kirjoittajien mukaan saada jatkossakin muokata elinkeinotoiminnan vaatimusten mukaan. Kannanottajat kokivat, että heitä ei tiedotettu tai kuultu tarpeeksi hyvin inventointia tehtäessä. Kolmannessa kannanotossa mainittiin kauniiksi koettuja paikkoja, kuten Pöytyän kirkko ja Sätilän tila Aurajokilaakson kirkkotien läheisyydessä. 19. Paimionjokilaakson viljelymaisema Paimionjokilaakson viljelymaisemasta annetuissa lausunnoissa käsiteltiin vain vähäisesti alueen rajausta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä inventoinnin rajausten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Varsi- nais-Suomen liitto puolestaan totesi, että maisema-alueen rajojen tulisi noudattaa maa- kuntakaavassa vahvistettuja lainvoimaisia rajauksia, jotka perustuvat laajaan asiantun- tijanäkemykseen ja ovat saaneet poliittisen sekä Korkeimman hallinto-oikeuden hyväk- synnän. Rajausten muuttamisella ei tuoteta liiton mukaan lisäarvoa maisemansuojelun käytännön toteuttamiselle. Paimion kaupunki kritisoi inventoinnin tausta-aineistoa ja vaikutusten arviointia, mutta ei ottanut suoraan kantaa itse maisema-alueeseen. Kaupunki kuitenkin huomautti, ettei mai- sema-alue saa estää olemassa olevien taajamien rakentamista tai niiden muuta kehittä- mistä, jos laajennus todetaan kaava- tai lupaprosessissa tarkoituksenmukaiseksi tai välttä- mättömäksi. Maisema-alueen perusteella ei saa myöskään estää maaseudun elinkeinotoi- mintoihin liittyvää rakentamista. Maisema-alueen tulee sen sijaan kannustaa etsimään rakentamiselle maisemallisesti mahdollisimman suotuisa sijainti ja ympäristöön sopiva ulkonäkö ja -muoto. Kaupungin ympäristölautakunta halusi lisäksi kiinnittää huomiota normaalien metsänhoitotoimenpiteiden sallimiseen valtakunnallisesti arvokkailla maise- ma-alueilla. Liedon kaupungilla ei ollut huomautettavaa esityksestä. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 70 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 20. Perniön viljelymaisemat Perniön viljelymaisemiin suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa pääosin myönteisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitä- vänsä inventoinnin rajausten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Varsinais-Suomen liitolla ei ollut huomautettavaa alueesta. Salon kaupunki esitti, että maisema-alueeseen sisällytetään ainoastaan peltomaiseman suojelun kannalta tärkeät alueet. Kaupunki huo- mautti, että rajaukset ulottuvat Perniön taajamassa ja asemalla paikoin kauas varsinaisesta jokimaisemasta sisältäen sekä metsäalueita että tavanomaisia asuinkortteleita. Kaupunki myös korosti, ettei alueiden vahvistaminen saa estää järkiperäistä taajama-, yritys- ja maatalouden rakentamista tai muita perusteltuja toimenpiteitä, kuten metsänhoidollisia hakkuita. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Maisema-alueesta esitettiin yhdeksän kannanottoa, jotka olivat sisällöltään pääosin kriit- tisiä. MTK-Perniö katsoi, että alueen maisema-arvot ovat perniöläisten maanviljelijöiden vuosisatojen ajan tekemän työn tulosta ja esitetty status koetaan ylpeydenaiheeksi. Yhdis- tys huomautti kuitenkin, että maisemaa ei tule museoida, vaan nykyaikaisen maa- ja met- sätalouden harjoittamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Toisessakin kannanotossa pidettiin tärkeänä, että maisemaa ei museoida, vaan maa- ja metsätaloutta on mahdol- lista harjoittaa nykyaikaisin menetelmin. Tämän vuoksi allekirjoittaneet pyysivät mai- densa poistamista aluerajauksesta, mikäli maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella tullaan rajoittamaan. Myös kolmannessa kannanotossa linjattiin, että maisema-aluee- seen kuuluminen ei saa estää, haitata tai rajoittaa maa- ja metsätalouden kehittämistä. Muussa tapauksessa kannanottaja vaati tilojensa poistamista maisema-alueen rajauksesta. Yhdessä kannanotossa todettiin, että alueella tulee saada harjoittaa nykyisenkaltaista maa- ja metsätaloutta. Metsätaloudessa ei tule kannanottajan mukaan vaatia maisematyö- lupia ja rajoituksista tulee maksaa maanomistajalle täysi korvaus. Yksi kannanottaja vastusti koko täydennysinventointia. Hän koki hankkeen uhkaavan maaseudun kehitystä, eikä halunnut lisärajoitteita tai velvoitteita, jotka vaikuttavat elinkei- notoimintaan tai kaventavat yksityisomistuksen suojaa. Kannanottaja vaati omien mai- densa poistamista rajauksesta sekä korvauksia aiheutuneista haitoista. Hän katsoi lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin palvelevan ympäristöministeriön tarkoitusperiä ja olevan sävyltään liioitellun positiivinen. Myös kolme muuta kannanottajaa esitti maidensa poista- mista maisema-alueen rajauksesta. Yksi näistä kannanottajista vaati kirjallisen tiedon siitä, mihin maisema-alueeseen kuuluminen velvoittaa. Toinen katsoi, että hanke rajoittaa maa- ja metsätaloutta, eikä ole siitä johtuen tarpeellinen. Hän vaatii täysimääräistä korvausta aiheutuvista haitoista, mikäli hänen tilansa otetaan mukaan alueeseen. Kolmas kannanot- taja esitti omien metsäpalstojensa poistamista alueen rajauksesta. Hän katsoi, että metsä- palstojen tulee säilyä yhtenäisinä ilman ylimääräisiä rajoitteita. 71 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Maisema-alueeseen suhtauduttiin myönteisesti yhdessä kannanotossa. Kannanottaja esitti korjaus- ja täydennysehdotuksia aluekuvaukseen muun muassa rakennuskannan ja histo- rian osalta. Lisäksi hän katsoi, että alueen ruukki-, joki- ja koskiympäristöt ovat luonnon- piirteiltään arvokkaita kohteita. 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema Halikonjokilaakson viljelymaisemasta annetut lausunnot olivat pääosin myönteisiä. Var- sinais-Suomen liitto totesi, että alueen rajaus vastaa sen näkemyksiä. Paimion kaupunki totesi itse alueesta ainoastaan, että Pitkäportaan alue tulisi poistaa maisema-alueesta. Samalla kaupunki huomautti, ettei maisema-alue voi estää olemassa olevien taajamien rakentamista tai niiden muuta kehittämistä, jos laajennus todetaan kaava- tai lupapro- sessissa tarkoituksenmukaiseksi tai välttämättömäksi. Maisema-alueen perusteella ei saa myöskään estää maaseudun elinkeinotoimintoihin liittyvää rakentamista. Maisema-alueen tulee sen sijaan kannustaa etsimään rakentamiselle maisemallisesti mahdollisimman suo- tuisa sijainti ja ympäristöön sopiva ulkonäkö ja -muoto. Kaupungin ympäristölautakunta halusi lisäksi kiinnittää huomiota normaalien metsänhoitotoimenpiteiden sallimiseen val- takunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Turun museokeskus piti perusteltuna alueen laajentamista länteen, jossa Vanhan Rantatien avoimet peltoalueet jatkuvat kohti Pai- miota. Salon kaupunki piti Halikonjokilaakson ja Uskelanjokilaakson välissä sijaitsevan Salais- ten alueen ja Hajalassa moottoritien pohjoispuolisten alueiden poistamista rajauksesta perusteltuna. Alueet eivät nouse kaupungin mielestä maisemallisesti samalle tasolle kuin jokilaaksot. Lisäksi ne kestävät rakentamisen osalta huomattaviakin muutoksia johtuen viljelyaukeiden suppeudesta ja sulkeutuneisuudesta, kaukonäkymäakselien puuttumi- sesta, maanpinnan vähäisemmistä vaihteluista ja pienemmästä rakennuskannan suojelu- tarpeesta. Sen sijaan maisema-alueen jatkamista Hajalasta länteen Maantielle 110 saakka kaupunki ei pitänyt perusteltuna. Salon kaupungin mielestä olisi loogista ja perusteltua tutkia maisema-alueen ulottamista Hajalan kylässä purouomia seuraten etelään aina mah- dollisesti Halikonlahteen saakka. Tämä vyöhyke muodostaa lausunnon mukaan sekä näky- mäakselien että kulttuuriekologisen rakenteen kannalta yhtenäisen ja arvokkaan kokonai- suuden. Salon kaupunki totesi lisäksi, että Märyn liittymän eteläpuolella kauas Tavolan kylästä itään ulottuva alue on yksi Salon kaupungin keskustan tärkeimpiä kehittämissuuntia ja alueen maankäyttö on määritelty osayleiskaavassa muutama vuosi sitten. Tavolan kyläasutus on kaupungin mukaan varsin nuorta eikä sillä ole välitöntä yhteyttä Halikonjoen maise- maan tai jokilaakson käyttöön. Salon kaupunki esitti, että rajaus siirretään Märyn mootto- ritien liittymän eteläpuolella Vaskiontiehen (Maantie 224). Kaupunginhallitus myös muis- tutti, ettei alueiden vahvistaminen saa estää järkiperäisiä taajama-, yritys- ja maatalouden 72 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 rakentamista tai muita perusteltuja toimenpiteitä, kuten metsänhoidollisia hakkuita. Erityi- sesti Perniön viljelyalue tulee kaupungin mielestä rajata siten, että alueeseen kuuluu vain peltomaisemia. Varsinais-Suomen ELY-keskus huomautti, että aluekuvauksessa Valtatie 110 on Seututie 110. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 22. Uskelanjokilaakson viljelymaisema Uskelanjokilaakson viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Varsi- nais-Suomen ELY-keskus ei ottanut kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä rajausten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Varsinais-Suomen liiton mukaan rajaus vastaa lii- ton näkemystä. Turun museokeskus totesi, että alue on ulotettu Rekijokilaaksoon, jossa rik- kumaton maisemakuva jatkuu monimuotoisena ja jokilaakso syvine sivu-uomineen leimaa maisemaa. Salon kaupunki piti Halikonjokilaakson ja Uskelanjokilaakson välissä sijaitsevan Salais- ten alueen ja Hajalassa moottoritien pohjoispuolisten alueiden poistamista rajauksesta perusteltuna. Alueet eivät nouse kaupungin mielestä maisemallisesti samalle tasolle kuin jokilaaksot. Lisäksi ne kestävät rakentamisen osalta huomattaviakin muutoksia johtuen vil- jelyaukeiden suppeudesta ja sulkeutuneisuudesta, kaukonäkymäakselien puuttumisesta, maanpinnan vähäisemmistä vaihteluista ja pienemmästä rakennuskannan suojelutar- peesta. Alueen laajennus koillisosiltaan Rekijoen suuntaan tavallisille talousmetsäalueille ei kuitenkaan vaikuta kaupungin mielestä perustellulta. Kaupunki myös kummeksui, että Häntälän notkot on jätetty suojelun ulkopuolelle, vaikka niillä on kiistatta poikkeuksellisia maisemallisia arvoja. Lisäksi Salon kaupunki esitti, että Uskelanjokilaakson viljelymaise- man aluerajaus kattaisi vain varsinaisen jokilaakson peltoineen ja niihin välittömästi rajau- tuvine metsänrinteineen. Kaupunginhallitus toivoi myös harkittavan, että maisema-alueen rajausta siirrettäisiin eteläpäästään ABC-Piihovin tasalle, kuitenkin siten että joen rantaa lähinnä kulkevan historiallisen Hiidentien ympäristö säilyy riittävän leveänä kaistaleena. Lisäksi Salon kaupunki muistutti, ettei alueiden vahvistaminen saa estää järkiperäisiä taa- jama-, yritys- ja maatalouden rakentamista tai muita perusteltuja toimenpiteitä, kuten metsänhoidollisia hakkuita. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Salon yrittäjät ry. katsoi, että vaikutusten arvioinnin yhteydessä on otettu huomioon vain alkutuotanto, vaikka seuduilla on tosiasiassa muita- kin elinkeinoja. Kannanotossa ehdotettiin muutosta rajaukseen moottoritien eteläpuolella, 73 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT joka on elinkeinoelämän kannalta tärkeä alue. Salon yrittäjät ry. katsoi, ettei moottoritien vaikutusta maisemaan ole huomioitu, eikä taajamavaikutteista aluetta voida pitää valta- kunnallisesti merkittävänä maisema-alueena. 3.3 Satakunta Esitetyt maisema-alueet, Satakunta Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 23. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat 4 3/1/0 2 1/0/1 24. Köyliönjärven kulttuurimaisema 2 1/1/0 1 1/0/0 25. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat 12 5/7/0 0 26. Yyterin rantamaisemat 5 5/0/0 0 27. Ahlaisten kulttuurimaisema 4 3/1/0 1 0/1/0 28. Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat 5 5/0/0 0 23. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemista esitettiin lausunnoissa pieniä huomautuksia. Euran kunta analysoi aluetta asettamalla kulttuurimaiseman arvojen ytimeen Eurajoen varren laajan tasankomaisen viljelyalueen. Maiseman arvot perustuvat pitkiin peltonäky- miin, joita puustoiset selänteet rajaavat. Sorkkisissa myös jokivarren puusto rajaa näkymiä. Tämän takia joen ja viljelylaaksoa lännestä rajaavan selänteen väliin jää kunnan mukaan selvästi pienempi peltoaukea. Sorkkistentien varren asutus ja jokivarren puusto rajaavat pienemmän peltoaukean omaksi maisematilakseen, jolta aukeaa näköyhteys laajempaan peltoaukeaan vain pohjoisesta. Kunta totesi, että keskustan tuntumassa uudisrakentaminen ja teollisuus ovat laajentuneet vanhalle viljelyalueelle. Sorkkistentien varrella on alueelle tyypillistä nauhamaista asutusta ja arvokasta rakennuskantaa, joka ei kuitenkaan näy laajemmassa maisemassa. Lisäksi Sorkkistentien varressa on useita viljelymaisemasta irrallisia pienteollisuushalleja, joilla ei ole kytköstä Kauttuan tehtaiden historiaan. Euran osayleiskaavan pohjaksi tehdyssä maisemaselvityksessä maisemavauriona nostetaan kunnan mukaan esille vedenpuhdis- tamo Kantatie 43:n varrella sekä voimalinja. Kirkon ympäristössä maisemakokonaisuutta rikkoo paikoitellen uudempi rakentaminen. Myös Valtatie 12:n ja Kantatie 43:n risteyksen järjestelyt tulevat erottumaan perinteisestä viljelymaisemasta. Vastaavasti Euran tulevassa osayleiskaavassa osoitetaan maisemallisesti arvokkaina peltoalue kirkon koillispuolella joen itäpuolella sekä joen ja Kuurnamäen välinen peltoaukea kaava-alueen pohjoisosassa. Maisemakuvan säilyminen turvataan kunnan mukaan kaavamääräyksessä. 74 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Kunta esitti, että ehdotetun maisema-alueen rajausta tarkistettaisiin Euran keskustan tun- tumassa. Kunta katsoi, että Sorkkistentien länsipuoli Sorkkistentien ja Kantatie 43:n etelä- puolella ei yllä maisemallisilta arvoiltaan valtakunnalliselle tasolle. Kunnan ehdotus rajata maisema-alue Sorkkistentiehen ottaa huomioon joen valtakunnallisesti arvokkaan maise- man runkona ja maisematilaa rajaavana elementtinä, sekä kirkon osana maisemaa. Lisäksi kunta muistutti, että Sorkkistentien varren arvokkaat kulttuuriympäristöt on suojeltu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä. Alueella todettujen maisemavaurioiden takia niiden liittyminen laajempaan maisemako- konaisuuteen on kärsinyt, samoin kuin maisemahistorian luettavuus alueella. Kunta myös totesi, että Sorkkisten ja Souppaan pellot on osoitettu maatalousalueeksi yleiskaavassa. Myös maatalousalueiden kaavamääräyksessä edellytetään alueiden säilyttämistä avoi- mena ja pääosin rakentamattomana. Yleiskaavassa maatalousalueiksi varatuilla alueilla alueiden avoimena säilyttämisen perusteluksi katsotaan kunnan mukaan maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen eikä maiseman arvot. Kunta esitti uuden rajausehdo- tuksen karttaliitteenä. Satakunnan museo totesi, että aluekuvauksen tekstistä poiketen aluetta ei ole luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi, sillä maakunnallisia maisemia ei ole inventoitu Satakun- nassa aiemmin. Sen sijaan museo mainitsi alueen sijoittuvan kahden RKY 1993 -inventoin- tiin kuuluneen kulttuurimaiseman (Eurakoski–Kiukaistenkylä–Köylypolvi–Laihia–Haro- la-kulttuurimaisema; Euran kirkonkylä ja viljelysaukeat) alueelle. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä rajaus- ten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suo- men piiri kannatti kohdetta. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toinen kannanottaja vastusti alueen lisäystä val- takunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Hän oli huolissaan statuksen mahdolli- sista vaikutuksista rakentamiseen ja vanhojen rakennusten purkamiseen. Kannanottajan mukaan talousrakennukset tulee voida sijoittaa tarkoituksenmukaisesti. Perusteluissa mai- nittiin myös maiseman satavuotinen muuttumattomuus, joka on kannanottajan mielestä seurausta elinvoimaisesta maatalouden harjoittamisesta. Kannanottaja näki statuksen uhkana, sillä sen oikeusvaikutukset ovat epäselvät. Ala-Satakunnan vihreät ry. puolestaan piti alueen lisäämistä esitykseen positiivisena asiana. 24. Köyliönjärven kulttuurimaisema Köyliönjärven kulttuurimaisemaa kommentoitiin lausunnoissa niukasti. Säkylän kunta ei esimerkiksi antanut alueesta lausuntoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus otti kantaa ainoas- taan aluekuvaukseen, jossa on mainittu, että ”Köyliön keskustaajamasta Kepolasta johtaa Köyliönsaaren Vanhakartanoon noin kahden kilometrin pituinen komea koivukuja, joka 75 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT jäsentää Köyliönjärven avaraa kulttuurimaisemaa”. ELY-keskus huomautti, että koivukujan- teesta on uudistettu noin 600 metrin pituinen osuus vuonna 2009. Vuonna 2015 vanhat koivut kaadettiin noin 330 metrin osuudelta, ja tälle osuudelle on istutettu uudet koivut keväällä 2016. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kannatti kohdetta. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto, jossa Ala-Satakunnan vihreät ry. kiitti esityksen val- mistelijoita onnistuneesta esityksestä. 25. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemien maisema-alueesta esitettiin useita lausuntoja. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset eivät ottaneet suoraan kantaa alueeseen, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskus piti yleisesti rajausten muutoksia pääosin perustel- tuina. Myös Pirkanmaan liiton mielestä maakuntaan esitettävät 11 aluetta ovat oikein valit- tuja ja edustavat liiton näkemyksen mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Satakuntaliitto ei ottanut kantaa alueeseen. Harjavallan kaupunki huomautti, että Kokemäenjoen pohjoispuolella Siltatiestä / Kettulan- tiestä kaakkoon suuntatutuva rajaus ulottuu kaupunkirakenteen kannalta keskeiselle tii- vistämisalueelle. Alueen rakentamista puoltaa kaupungin mielestä yhdyskuntarakenne ja se, että Harjavallassa ei voi rakentaa muualle kevyen liikenteen käyttöön tukeutuvaa pien- taloasutusta. Kaupunki esitti liitekartalle merkityn pientaloasutukselle varattavan alueen (Maantien 2440 molemmin puolin Auringonkehrän / Naakanpolun kohdalta vähintään Eskolankujalle asti) poistamista maisema-alue-esityksestä. Kunta tähdensi, että maalais- maiseman suojeluun soveltuu luontevasti varsinainen maaseutu, mutta ei kaupunkiraken- teen sisälle jäävä taajaman osa-alue. Kaupunki myös muistutti, että maatalouden normaa- lia rakentamista ei saa rajoittaa liikaa. Huittisten kaupungin mukaan maisema-alueen ehdotetut pienentämiset Huittisten kau- pungin alueella ovat maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kunta esitti, että ehdo- tetussa rajauksessa tulisi arvioida vielä kriittisesti Vesiniityntien varressa olevan Turun seudun vedenpumppaamon alueen sekä Tampereentien ylittävän Manninmäen alueen maiseman arvoa. Pappilanniemen kohdan rajauksen tarkistuksen yhteydessä alue-esityk- sestä voisi kaupungin mielestä lisäksi poistaa korttelissa 0917 olevan vedenpumppaamon alueen, joka on vuonna 2004 hyväksytyssä asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta Pappilanniemen puhdistamon ase- makaava-alueen tavoin. Lisäksi kunta totesi, että Nanhian alueen rajauksen poistamisen yhteydessä luontevin uusi rajaus voisi kulkea Tampereentietä (vt 12) pitkin. Tien itäpuolelle ehdotuksessa jäänyt kaistale Manninmäessä on kaupungin mukaan pirstoutunut lännessä olevasta yhtenäisestä peltomaisemasta valtatien, kevyen liikenteen väylän ja melko tiiviin rakentamisen johdosta. Alueella on osayleiskaavalla osoitettuja suojeltuja rakennuksia 76 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 sekä pihapiirejä tai muita merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia, jolloin pääl- lekkäisten hallinnollisten kategorioiden merkitseminen ei ole kaupungin mukaan tarpeel- lista. Kokemäen kaupungin mukaan kaupungin alueelle ehdotettu uusi alue on rajattu puut- teellisin perusteluin, eikä rajauksessa ole noudatettu yhtenäisiä kriteereitä. Kokemäen keskustan kohdalla maisema-alue on vain joen levyinen, mutta heti taajaman ulkopuolella alueeseen on sisällytetty alueita, joilta ei ole näköyhteyttä joelle ja jotka ovat jopa kilomet- rien päässä siitä. Maisema-alueeseen sisällytetty Kauvatsan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on esimerkiksi yli seitsemän kilometrin päässä joesta, eikä sitä voi kaupungin mukaan perustellusti nähdä osaksi Kokemäenjokilaakson perinnemaisemaa. Kaupunki myös oudoksui sitä, että nyt esitettyyn aluerajaukseen on luettu mukaan joitakin RKY-alueita ympäristöineen sekä maakuntakaavassa maakunnal- lisesti merkittäviksi merkittyjä kohteita. Ehdotettuun uuteen alueeseen on sisällytetty esimerkiksi kokonaan Säpilänniemi, jolla on kaupungin mukaan osittain merkitystä maa- kunnallisesti mutta ei valtakunnallisesti. Kaupunki huomautti, että yli 500 hehtaarin koko- naisesta Säpilänniemestä on maakunnallisesti merkittäväksi osoitettu vain vähän yli 10 hehtaaria valtakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. Lisäksi Kokemäen kaupunki totesi, että Alakauvatsanjoen ja sen ympäristön sekä Tam- pere–Pori-radan eteläpuoleisen Sonnilan kyläalueen sisällyttäminen maisema-alueeseen ei ole perusteltua. Molemmat alueet ovat merkittäviä kulttuuriympäristöjä, mutta niiden ei lueta maakuntakaavassa kuuluvan arvokkaaseen perinnemaisemaan. Alueilla on kaupun- gin mukaan valtakunnallista merkitystä vain rakennettuna kulttuuriympäristönä, ei osana Kokemäenjokeen liittyvää maisemakokonaisuutta. Niiden sisällyttäminen maisema-aluee- seen on puutteellisesti perusteltua, kun kaikkia jokeen rajautuvia tai sen lähellä olevia RKY-kohteita ei ole sisällytetty alueeseen. Maisema-alueen ongelmallisuutta osoittaa kau- pungin mielestä myös se, että samalla kun alueeseen on sisällytetty kaukana joesta olevia alueita, on alueen ulkopuolelle osittain jätetty esimerkiksi Raijalankylän RKY-kohde, joka rajautuu jokeen. Kokemäen kaupunki myös huomautti, että rajausta ei ole tehty vain luonnon- ja asutush- istorian perusteella toisin kuin rajauskuvauksessa sanotaan. Jos näin olisi, alueeseen olisi liitetty Ala-Kauvatsanjoki ja muita Kokemäenjokeen laskevia jokia ympäristöineen (esim. Sammunjoki, Loimijoki, Kikkelänjoki). Rajauksen perustelut ovat siten kaupungin mielestä erittäin horjuvia eivätkä noudata samaa periaatetta kaikkien kuntien osalta. Kaikkiaan Kokemäen kaupunki esitti, että maisema-alueeseen tulisi kuulua vain itse Kokemäenjoki ja siihen suoraan rajoittuvat valtakunnallisesti merkitykselliset kohteet korkeintaan 500 metrin etäisyyteen joesta. Rajauksen tekemisessä ei ole kaupungin mielestä käytetty riittä- västi harkintaa eikä rajaamista ole tehty samoin perustein eri kuntien alueella. Aluerajauk- sen muutosta ei ole myöskään ehdotuksessa perusteltu oikein. Ehdotusta on kaupungin 77 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT mielestä muutettava seuraavasti: Sekä Tampere–Pori-radan eteläpuolelle jäävä Sonnilan kyläalue että rautatien pohjoispuolelle jäävä Ala-Kauvatsanjokivarren osuus on jätettävä aluerajauksen ulkopuolelle. Säpilänniemen osalta uuteen maisema-alueeseen tulee lukea vain ne perinnemaisema- ja RKY-kohteet, jotka on maakuntakaavatasolla osoitettu valta- kunnallisesti merkittäviksi. Nakkilan kunta totesi erittäin pienimittakaavaisesti esitetyn rajausehdotuksen vaikeutta- van esityksen tulkintaa. Kuitenkin kunta mainitsi, että vireillä olevan oikeusvaikutteisen taajamaosayleiskaavan määräykset sopivat nyt esitettyyn rajausehdotukseen. Kunta oli huolissaan asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurimman taajaman (Pori–Harja- valta) ja Satakunnan keskeisen kehityskäytävän kehitysmahdollisuuksista ja huomautti, ettei alueen luontaista kehitystä tule vaikeuttaa kohtuuttomasti liian tiukoin maise- ma-aluerajoituksin. Porin kaupungin mukaan maisema-alueen laajennus joen alajuoksulle käsittää monella tapaa huomionarvoisia alueita. Merkittävän maisema-alueen status ei ole kaupungin mie- lestä ristiriidassa sen kanssa, mitä alueen osien tarkemmassa suunnittelussa ja rakentami- sessa tulee ottaa huomioon. Porin kaupunki piti tärkeänä, että maisema-alueen laajenta- misessa on otettu huomioon Kokemäenjoen geologinen kehitys, luonnonhistoria ja erityi- set luontoarvot. Ulvilan kaupunki huomautti, että vaikka alueen rajaus on nähtävä suuntaa-antavana, se on monelta osin ristiriidassa Ulvilan kaupungin lainvoimaisten yleis- ja asemakaavo- jen kanssa sekä osittain myös Satakunnan maakuntakaavan kanssa. Maisema-alueeseen on osoitettu näiden kaavojen mukaisia virkistys- ja ulkoilualueita sekä rautatie- ja val- tatieliikenteen alueita, joiden kehittäminen perustuu muihin kuin inventoinnin mukai- siin tavoitteisiin. Kaupungin mielestä on selvä virhe osoittaa maisema-alueeseen yleis- ja asemakaavan mukaisia rakennusalueita sekä yleis- ja maakuntakaavan mukaisia taaja- man laajentumisalueita tai välittömiä laajentumissuuntia. Lisäksi on kyseenalaista osoittaa maisema-alueeksi muutoksen alla olevia viljelysalueita ja sijaintinsa tai kokonsa johdosta muutokselle herkästi alttiita viljelysalueita. Ulvilan kaupunki tähdensi, että ristiriidat maankäytön suunnittelun eri tasoilla aiheut- tavat ylimääräistä suunnittelu- ja hallintokuormaa sekä vaikeuttavat lupatoimia. Maise- ma-alueen rajauksen tulisikin kaupungin mielestä pysyä jo olemassa olevien maankäyttö- suunnitelmien mukaisilla maisema-alueilla ja jättää taajamien laajentumiselle kasvuvaraa. Vireillä olevan Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n yhteydessä kaupunki on selvittänyt potentiaalisiksi aurinkosähkön tuotantoalueiksi rautatien ja valtatien varren häiriöalueita, jotka on myös syytä jättää pois maisema-alueesta. Kaupunki ehdotti maisema-alueen uutta rajausta liitteessä. 78 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Sastamalan kaupungin alueella rajausmuutokset ovat vähäiset, eikä niillä ole kaupungin mukaan olennaista merkitystä alueiden käytön ja hoidon järjestämiseen. Esitettävät uudet alueet sisältyvät lähes kokonaan kaupungin rakennusjärjestyksessä määritettyihin suun- nittelutarvealueisiin, ja niitä koskevat rakennusjärjestyksen maiseman huomioimista pai- nottavat määräykset. Kaupunginhallitus totesi lausuntonaan, että sillä ei ole huomautetta- vaa maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri piti laaja-alaista aluetta tärkeänä. Kokemä- enjoki on piirin mielestä historialtaan ja maisemaltaan niin merkittävä, että se ansaitsee ehdottomasti tulla huomioiduksi koko joen matkalta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 26. Yyterin rantamaisemat Yyterin rantamaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Porin kaupunki piti alueen muutoksia perusteltuina. Lisäksi maisema-alue täyttää kaupungin mielestä mai- semanähtävyyden kriteerit. Lausunnossaan Porin kaupunki totesi Yyterin olevan kiistatta maineikas ja valtakunnallisesti tunnettu maisema- ja luontomatkailukohde, joka muodos- taa ainutlaatuisen, edustavan ja omaleimaisen maisemakokonaisuuden. Kaupunki kui- tenkin esitti, että Yyterin maisema-alueen nimi muutetaan Yyterin rantamaisemien sijaan Yyterin maisemanähtävyydeksi. Satakuntaliitto ja Satakunnan museo yhtyivät lausunnois- saan tähän ehdotukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä rajausten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Suomen luonnonsuo- jeluliiton Satakunnan piiri piti rajausta hyvänä. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 27. Ahlaisten kulttuurimaisema Ahlaisten kulttuurimaisemaan esitettiin lausunnoissa pieniä rajausmuutoksia. Satakunta- liiton mielestä olisi tarpeen tarkistaa alueen pohjoisosaa Porin kaupungin ja Merikarvian kunnan rajalta. Liiton mukaan Ahlaisten kulttuurimaiseman tulee selvyyden vuoksi sijoit- tua kokonaisuudessaan Porin kaupungin puolelle. Lisäksi liitto huomautti, että maise- ma-alueen aluekuvausta tulisi korjata. Porin kaupunki mainitsi, että inventointiaineiston mukaan ”Ämttöön alueen läheisyyteen perustetun teollisuuden kaatopaikan takia alueen arvot ovat alentuneet ja siksi alue jäte- tään uuden rajauksen ulkopuolelle”. Kaupunki kaipasi inventointiaineistolta tarkempaa tie- toa siitä, onko maakunnallisen inventoinnin jälkeen tapahtunut maiseman muutos (tuuli- 79 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT voimarakentaminen ja maa-ainestenotto maisema-alueen etelä- ja kaakkoisosassa) otettu huomioon nyt ehdotetussa rajauksessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä rajaus- ten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri piti rajausta hyvänä. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja koki jokisuiston lintuvesien luontoar- vojen olevan menetettyjä. Hän ei nähnyt laajennuksen tuovan alueelle lisäarvoa. 28. Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positii- visesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ottanut kantaa alueeseen, mutta ilmoitti pitävänsä rajausten muutoksia pääosin hyvin perusteltuina. Porin kaupunki totesi, että alueen laa- jennusosa (vesireitin jatke Karhijärveen asti ja Karhijärven rantamaisema Riihonlahdelle asti) on maisema-arvoiltaan samaa luokkaa nykyisen maisema-alueen kanssa. Kaupunki myös ilmoitti, ettei alueelle kohdistu rakentamis- eikä suunnittelupaineita. Satakuntaliitto ja Satakunnan museo esittivät, että alueen nimessä tulisi mainita vesireitti: ”Vihteljärven vesireitin ja Riihonlahden kulttuurimaisema”. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri piti rajausta hyvänä. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.4 Kanta-Häme Esitetyt maisema-alueet, Kanta-Häme Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 29. Loimijokilaakson viljelymaisemat 4 1/3/0 0 30. Tammelan kulttuurimaisemat 2 1/1/0 0 31. Hämeen Härkätien maisemat 5 2/3/0 0 32. Hakoisten linnavuoren kulttuurimaisema 2 2/0/0 1 1/0/0 33. Vanajaveden laakso ja Aulanko 2 1/1/0 4 1/1/2 34. Hauhon reitin kulttuurimaisemat 2 2/0/0 3 0/0/3 35. Montolan viljelymaisema 2 2/0/0 1 1/0/0 36. Lammin kulttuurimaisemat 2 2/0/0 0 37. Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat 3 3/0/0 0 80 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 29. Loimijokilaakson viljelymaisemat Loimijokilaakson viljelymaisemiin suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa suhteelli- sen positiivisesti. Forssan kaupunki esitti, että niin sanotun Autokeitaan alueella maise- ma-alueen rajaus muutetaan maakuntakaavan mukaiseksi siten, että maisema-alue ei ulotu Valtatielle 10 saakka. Kaupunki huomautti, että valtatien varteen on tarkoitus asema- kaavoittaa maakuntakaavan mukainen työpaikka- ja palvelutoimintojen alue. Lisäksi kau- punki totesi, että Vieremän kohdalla jokilaakson alueella on ympäristöministeriön luokitte- lema valtakunnallisesti arvokas suo. Jokioisten kunnan mukaan esitetty maisema-alue muodostaa laajan ja yhtenäisen kulttuu- rimaiseman, jota vuosisatoja jatkunut tehokas viljely, laidunnus ja kartanotoiminta Jokioi- silla ja Ypäjällä ovat muokanneet. Kunta piti rajausehdotusta oikeansuuntaisena. Kunta kuitenkin huomautti, että Forssan rajan tuntumassa ehdotus poikkeaa kapean alueen osalta juuri lainvoimaiseksi tulleen Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan aluemerkinnästä. Ypäjän kunta katsoi, että rajaus ulottuu kunnan alueella turhan kauas etelään. Seututie 213:n eteläpuolelle esitetyt alueet eivät kunnan mielestä välttämättä edistä maaseudun elinvoimaisuutta ja laadukkaan paikallisen kulttuuriympäristön säilymistä. Kunta katsoikin, että etelärajaa voidaan tuoda lähemmäksi Loimijokea kunnan keskustaajaman kohdalta Loimaan suuntaan. Alue voi kunnan mielestä rajautua esimerkiksi Seututie 213:n varrella olevien metsäalueiden Loimijoen puoleiseen reunavyöhykkeeseen. Ypäjän kunta myös huomautti, että aluekuvaus kaipaa täydennyksiä Ypäjän osalta. Kunta esitti alueen toimijoiden kanssa laaditun täydennysehdotuksen liitteessä. Alue-esittelyn yhteydessä oleva valokuva tulee kunnan mielestä myös vaihtaa paremmin Loimijokilaak- son ominaispiirteitä kuvastavaksi. Lisäksi Ypäjän kunta tähdensi, että alueella tulee jatkos- sakin olla mahdollisuus rakentaa ja kehittää alueen toimintoja ilman erityistoimenpiteitä. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 30. Tammelan kulttuurimaisemat Tammelan kulttuurimaisemiin otettiin niukasti kantaa lausunnoissa. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Tammelan kunnan näkemyksen mukaan Tammelan alueella olevien valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden laajennuksista tulisi neuvotella maan- omistajien kanssa. 81 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 31. Hämeen Härkätien maisemat Hämeen Härkätien maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin myönteisesti. Hämeen- linnan kaupunginhallitus antoi lausunnon sekä Hämeenlinnan että Hattulan maise- ma-alueista. Kaupungin mukaan Hämeenlinnan Sampo-Alajärven osayleiskaavassa Rääpiälän eteläpuoliset laajennusalueet on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi ja pientalovaltaiseksi asuinalueeksi sekä osin lähivirkistysalueeksi. Hämeenlinna esitti, että näiden alueiden osalta tulisi pitäytyä vanhassa rajauksessa ja rajata maisema-alue lähete- tyn karttaliitteen mukaisesti Marssitiehen. Lausunnossa käytiin myös läpi alueen lajistoa, luonnonmuistomerkkejä ja ympäristön tilaa. Lopen kunta ilmoitti, että inventoinnissa on esitetty Lopen alueelta oikeat ja riittävät tiedot. Kunnalla ei ole huomautettavaa inventoinnista. Tammelan kunnan näkemyksen mukaan Tammelan alueella olevien valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden laa- jennuksista tulisi neuvotella maanomistajien kanssa. Museovirasto kummeksui maisema-alueen päällekkäisyyttä RKY 2009 -inventoinnin kanssa. Kohteen kohdalla on Museoviraston mielestä perusteltua harkita, kannattaako sen sisältyä päivitysinventointiin. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 32. Hakoisten linnavuoren kulttuurimaisema Hakoisten linnavuoren kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Janakkalan kunnalla ei ollut huomauttamista alueen rajaamisesta. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Siinä ehdotettiin, että alueeseen lisätään Unikkolin- nan linnavuori. 33. Vanajaveden laakso ja Aulanko Vanajaveden laaksoon ja Aulankoon suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Hämeenlinnan kaupunginhallitus antoi lausunnon sekä Hämeenlinnan että Hattulan mai- sema-alueista. Kaupungin mukaan alue on Hämeenlinnan kaavoituksen kannalta tärkeä kokonaisuus, jonka maiseman säilyttämiseen kaupunki on sitoutunut. Alueelle on esimer- 82 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 kiksi perustettu Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, jonka laajentamisesta on tehty aloite vuonna 2016. Kaupunki totesi, että lausuntohetkellä pohdittiin laajennus- alueiden arvotusperiaatteita, rahoitusmalleja, päivitettiin hoito- ja käyttösuunnitelmaa sekä mietittiin puiston yhteyksiä muihin virkistysverkostoihin. Hämeenlinnan kaupungin mielestä maisema-alueen laajennus Aulangonjärven itäpuo- lella on luonteva ja sisältyy osin kaupunkipuiston rajaukseen. Ojoisten kohdalla uusi rajaus kuitenkin ulottuu lännemmäksi kuin on tarkoituksenmukaista. Näiltä osin tulisi kaupungin mukaan pidättäytyä vanhassa rajauksessa, sillä alueella on yhdyskuntarakenteen tiivistä- mistarpeita. Kaupunki myös totesi, että maisema-aluerajauksen sisään jää oikeusvaikutuk- settomassa yleiskaavassa osoitettu toteutumaton asuinkerrostalojen ja keskustatoiminto- jen alue, joiden toteutuksesta on laadittu kaavarunko vuonna 2005. Hattulan puolella tulisi lausunnon mukaan pysyä vanhassa rajauksessa Parolassa, jossa maisema-alueella on laa- jennettu liitekartan mukaisesti pohjoiseen asutuskäyttöön osayleiskaavoitetulle alueelle. Hämeenlinnan kaupunki esitti myös alueen kuvaukseen pieniä tarkennuksia. Alueen vedet ovat pääasiassa reheviä, aikoinaan runsaan teollisuuden ja nykyisin lähinnä maatalou- den ja yhdyskuntien kuormittamia. Kaupunki huomautti, että arvokkaiden perinnebio- tooppien luettelossa olevat Monaalan laitumet eivät sisälly esitettyyn rajaukseen. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunki totesi, ettei se enää ylläpidä vankilamuseota, joka on ollut viime aikoina suljettuna. Kaupunki myös täsmensi kuvausta alueen lajistosta toteamalla, että hämeenkylmänkukkaa (Pulsatilla patens) tavataan useassa paikassa maisema-alueella ja että Hämeenlinnan rantareitin varrella esiintyy monipuolista kasvilajistoa, johon kuuluu muun muassa erilaisia muinaistulokkaita. Lisäksi lausunnossa käytiin läpi muuta alueen lajistoa, luonnonmuistomerkkejä ja ympäristön tilaa. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Ensimmäinen kannanottaja kritisoi maisema-aluei- den vaikutuksia maankäytön suunnitteluun ja esitti, että hänen maansa tulisi yksiselittei- sesti rajata alueen ulkopuolelle. Myös toinen kannanottaja vaati omien tilojensa poista- mista aluerajauksesta. Kannanottaja perusteli kantaansa korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2004 antamalla päätöksellä, joka koski yleiskaava-asian valitusta alueella. Kannan- ottajan mukaan ympäristöhallinto pyrkii estämään yksityiskohtaisten kaavojen pohjalle perustuvan rakentamisen. Kolmas kannanottaja esitti, että alueen rajausta muutettaisiin hänen omistamiensa maiden osalta. Alueet on osoitettu taajamatyyppisen rakentamisen piiriin. Neljännessä kannanotossa ehdotettiin maisema-kokonaisuuden muuttamista kan- sallispuistoksi. Vanajaveden rantalehdot kynäjalavineen ovat kannanoton mukaan maise- mallisesti hyvin arvokas luontokohde. 83 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 34. Hauhon reitin kulttuurimaisema Hauhon reitin kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Hämeenlin- nan kaupunki totesi, että alue on arvoiltaan eittämättä valtakunnallinen. Kaupungin mie- lestä tekstissä olisi voinut mainita Hyypiön linnavuoren, jolta on hieno näköala varsinkin Pyhäjärven suuntaan. Kaupunki kävi lausunnossaan läpi myös alueen lajistoa, luonnon- muistomerkkejä ja ympäristön tilaa. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa, jotka ovat sävyiltään kriittisiä. MTK-Hauho vas- tusti ehdottomasti alueen laajentamista. Kannanoton mukaan maisema-alueen rajaus on mielivaltainen, sillä sen osoittamat alueet ovat hyvin tavanomaista hämäläistä maaseutu- maisemaa. Vastaavanlaisia peltomaisemia on kannanoton mukaan Hämeessä runsaasti, eikä niitä kaikkia voida osoittaa arvokkaiksi maisema-alueiksi. MTK-Hauho katsoi maise- ma-alueesta koituvan haittaa maanomistajille sekä suorasti että epäsuorasti. Toisessa kannanotossa vastustettiin Ilmoilan kylän liittämistä maisema-aluerajaukseen. Kannanottaja katsoi, että maisemat pysyvät jatkossa hyvässä kunnossa maanviljelyn jat- kuessa. Hän vastusti byrokratian lisääntymistä ja lisäkustannuksia, sillä hän koki maatalo- ustoiminnan jo entuudestaan haasteelliseksi. Kannanottajan mukaan Ilmoilan kyläläiset toimivat jatkossakin aktiivisesti kylän ja sen maiseman kehittämiseksi ja vaalimiseksi. Kolmannessa, kahdeksan henkilön allekirjoittamassa kannanotossa vastustettiin Hauhon Rukkoilan kylän sisällyttämistä maisema-alueeseen. Perusteluksi esitettiin alueen pelto- ja metsämaiseman tavanomaisuus. Kannanotossa todettiin kuitenkin, että alue on hyvin hoi- dettu. Kannanottajat toivoivat saavansa jatkossakin harjoittaa maa- ja metsätaloutta ilman rajoitteita. He vaativat lisäksi kirjallisen tiedon maisema-alueen vaikutuksista sekä korvauk- sen maankäytön rajoituksista. 35. Montolan viljelymaisema Montolan viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Hämeenlinnan kau- punki totesi alueen olevan jo maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnalli- sesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Kaupungin mielestä melko pieneen aluerajaukseen olisi luonteva sisällyttää koko Hervonjärvi ja Kataloistenjärvi, sillä ne ovat samaa viljelymaisemaa ja valuma-aluetta, vaikka pellot eivät ulotu aivan rantaan asti. Lau- sunnossa käytiin myös läpi alueen lajistoa, luonnonmuistomerkkejä ja ympäristön tilaa. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. 84 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Alueesta lähetettiin yksi kannanotto, jossa puollettiin alueen vahvistamista valtakunnalli- sesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kannanottaja toivoi, että maa-ainesten ottoa rajoite- taan myös esitetyn maisema-alueen ympärillä. 36. Lammin kulttuurimaisemat Lammin kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Hämeenlinnan kau- punki totesi, että alueen rajaus pysyy pääosin ennallaan ja maisema on edelleen valtakun- nallisesti arvokas. Lausunnossa käytiin myös läpi alueen lajistoa, luonnonmuistomerkkejä ja ympäristön tilaa. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 37. Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Hämeen- linnan kaupunki totesi, että alueen sisällyttäminen valtakunnallisesti arvokkaisiin maise- ma-alueisiin tuntuu luontevalta. Tekstikuvaukseen voisi kaupungin mielestä lisätä mai- ninnan Karvalammin lähteestä, joka on Hämeenlinnan hienoin lähdekokonaisuus. Lisäksi kaupunki ehdotti mainittavan, että alueella on monipuolinen luonnonvarainen puulajisto (mm. saarni ja metsälehmus), johon kuuluu myös ulkomaista istutuspuulajistoa. Kaupunki myös muistutti, että Mustajärven laitumet on valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, jolla tavataan muun muassa ketokatkeroa. Lisäksi alueella on paikallisesti arvokas Evon Onninmajan rantaniitty. Lausunnossa käytiin myös läpi alueen lajistoa, luonnonmuisto- merkkejä ja ympäristön tilaa. Metsähallitus muistutti, että alueen maisema on pääosin metsätalouden synnyttämää. Siksi metsätalouskäytölle ei tule asettaa maisema-alueen vahvistamiseen perustuen uusia toimintarajoituksia. Hämeen liitto totesi yleisesti, että päivitysinventointi on perusteltu ja alueiden kuvaukset vastaavat niiden luonnetta ja olemusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 85 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 3.5 Päijät-Häme Esitetyt maisema-alueet, Päijät-Häme Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 38. Hollolan kulttuurimaisemat 1 1/0/0 0 39. Tiirismaan maisemat 4 1/2/1 4 3/1/0 40. Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisemat 0 0 41. Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat 2 0/2/0 2 2/0/0 42. Artjärven viljelymaisema 1 1/0/0 3 2/1/0 38. Hollolan kulttuurimaisemat Hollolan kulttuurimaisemia käsiteltiin lausunnoissa niukasti. Vain Hollolan kunta ilmoitti, että kunnanhallituksella ei ole alueesta huomautettavaa. Aluetta sivuttiin yhdessä kannanotossa. Hollolan ympäristöyhdistys ry. esitti, että Hollolan kulttuurimaisemat ja Tiirismaan maisemat voisi yhdistää toisiinsa Kutajärven välityksellä. 39. Tiirismaan maisemat Tiirismaan maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Päijät-Hämeen liitto totesi, että se on esittänyt maakuntakaava-aineistossa hieman pienempää rajausta kuin lausunnoilla olleessa esityksessä. Hollolan kunta huomautti, että kunnan hyväksymä yleiskaava käsittää maisema-alueen Hollolan puoleisen osuuden lähes täysin. Kaa- van laatimisen yhteydessä on kunnan mukaan tutkittu alueen maisema-arvot, jotka on merkitty kaavakarttaan. Hollolan kunnan näkemyksen mukaan alueen merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi ei tuo alueelle mitään lisäarvoa. Riskinä sen sijaan saattaa olla, että kunnan elinvoiman ja työllisyyden kannalta merkittäviä investointihankkeita estetään tai rajoitetaan. Kunnan mielestä erilaiset aluerajaukset voi- vat myös aiheuttaa sekaannuksia. Esitetty maisema-alue on kunnan mukaan kiinteä osa kaava-aluetta ja taajamarakennetta, ja sen käyttöä ohjataan jo maisema-arvot huomioon ottavalla kaavoituksella. Tällä perusteella Hollolan kunta esitti alueen poistamista valta- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listauksesta. Lahden kaupunki puolestaan totesi, että esitetty alue on kiistatta arvokas maisemakohde, jolla on suuri merkitys Lahden kaupunki- ja maisemakuvalle sekä imagolle. Lahden yleis- kaavassa 2025 aluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueella tulee ottaa huomioon reunamuodostuman merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta. Lisäksi aluevarauksen suunnitteluoh- jeissa on tuotu esille niin maisemalliset kuin muutkin arvot. Ehdotetun maisemanähtävyy- den alue on Lahden kaupungin mukaan suurelta osin asemakaavoitettu virkistysalueeksi. 86 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Kaupunki totesi, että Salpausselkä on kaupunkilaisille tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue, jonka urheilukeskuksessa järjestetään niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin kilpailuja. Lahden kaupunki piti esitystä periaatteessa hyvänä. Alueen kehittämisen tulee kuitenkin olla kaupungin mukaan edelleen mahdollista, jotta esimerkiksi perinteikkään urheilukes- kuksen toimintaedellytykset voidaan turvata. Myös virkistysaluetta tulee kaupungin mie- lestä voida kehittää, jotta alueella voidaan jatkossakin järjestää niin paikallisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin tapahtumia. Lahden kaupunki esitti rajaukseen muutoksia, jotka se oli merkinnyt liitekarttaan. Kau- punki muun muassa ehdotti Teivaanmäen alarinteen rajaamista pois ehdotuksesta. Sen mukaan Teivaanmäen kohdalla on vireillä asemakaava, jossa tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa mäen juurelle kylpylähotelli. Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ranta-alue ja Teivaanmäen alarinne on merkitty lähivirkistysalueeksi. Kaavamerkinnällä on tarkoi- tus säilyttää rinne maisemallisesti merkittävänä virkistysalueena. Kaupunki myös muis- tutti, että Urheilukeskusten ja Radiomäen alueet ovat jo nyt valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Urheilukeskuksen ja Radiomäen välissä sijaitseva Salpausselän koulun alue on rajattu kaupungin mielestä tarpeettomasti mukaan maisema- nähtävyyteen. Lisäksi Radiomäen itäosissa on urheilukenttä, jonka toimintoja ja pysäköin- tialuetta tulee voida kehittää tulevaisuudessa. Lahden kaupunki huomautti, että maisemanähtävyyden nimestä ei käy nykyisellään ilmi, että alue ulottuu myös Lahden puolelle. Kaupunki toivoi, että maisemanähtävyyden nimessä otettaisiin huomioon Tiirismaan ohella esimerkiksi Salpausselkä: ”Tiirismaan ja Salpausselän maisemat”. Lahden kaupunki totesi lausunnossaan lisäksi, ettei se ota kantaa yksityisten maanomista- jien puolesta, vaan heitä tulee kaupungin mielestä kuulla erikseen. Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnossa viitattiin Hollolan ympäristöyhdistyksen kan- nanotossaan esittämiin laajennuksiin. Alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Ensimmäisessä kannanotossa toivottiin alueen rajauksen muuttamista vastaamaan Hollolan kunnanvaltuuston hyväksymää osayleis- kaavaa Messilän osalta. Alueelle on suunnitteilla matkailukeskuksen laajennus. Hollolan ympäristöyhdistys ry. puolestaan esitti muutoksia ja tarkennuksia kohteen aluekuvauk- seen. Lisäksi kannanotossa ehdotettiin, että alueeseen lisätään muun muassa Kaporian puro, Kiiskoja sekä Räläksuo kokonaisuudessaan. Ympäristöyhdistys myös ehdotti alueen nimen vaihtamista ”Tiirismaa–Salpausselän maisema-alueeksi”, sillä Salpausselkä on oleel- linen osa alueen maisemaa. Lisäksi kannanotossa esitettiin, että Hollolan kulttuurimaise- 87 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT mat ja Tiirismaan maisemat voisi yhdistää toisiinsa Kutajärven välityksellä. Myös Lahden museot kannattivat Salpausselän lisäämistä kohteen nimeen. Liekki ry:n kannanotossa puollettiin esityksen mukaista maisema-aluetta. Kohde on kan- nanoton mukaan erityisen tärkeä saada mukaan valtakunnallisesti arvokkaisiin maise- ma-alueisiin Salpausselän harjun ja sieltä avautuvien maisemien säilymisen vuoksi. Liekki toivoi maisemainventoinnin turvaavan Radiomäeltä kohti Vesijärveä avautuvan maiseman. Päijät-Hämeen maakuntamuseon tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö puolestaan kat- soi, että Tiirismaan maisemat nimeen tulisi lisätä ”Salpausselkä”, sillä maisema-alueeseen sisältyvät Lahden kaupungin puoleiset osat ovat Ensimmäisellä Salpausselällä. Alueku- vauksen historiaosiossa on kannanoton mukaan virheitä, jotka tulisi korjata. Yksikkö katsoi, että Päijät-Hämeen kuuden valtakunnallisen maisema-alueen valikoima edustaa maakun- nalle tyypillisiä ja edustavia maisemia. 40. Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisemat Alueeseen ei otettu kantaa lausunnoissa. Siitä ei myöskään lähetetty kannanottoja. 41. Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa suhteellisen kriittisesti. Päijät-Hämeen liitto huomautti, että alueella on päällekkäisyyksiä Päijänteen kansallispuiston ja Natura-alueen kanssa. Liitto myös totesi, että Päijänteen kansallispuis- ton vedenpäällinen osa on poistettu maakuntakaavaehdotuksesta ELY-keskusten ehdo- tuksesta ja ympäristöministeriön ohjeistuksen perusteella, mutta maisema-alue-ehdotuk- sessa vedenpäällinen osa on mukana entistä laajempana. Asikkalan kunnan ympäristö- lautakunta puolestaan totesi, että jo olemassa olevien rajausten laajentamiseen tai uusien alueiden perustamiseen ei ole Asikkalassa tarvetta. Kunnan näkemysten mukaan useat voimassa olevat lait (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, metsälaki, maa-aineslaki) velvoitta- vat jo riittävässä määrin huomioimaan alueiden maisema-arvoja, ja turvaavat samalla kun- talaisten sekä elinkeinonharjoittajien tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa, jotka olivat sävyltään positiivisia. Toinen kannan- ottaja piti ehdotettua maisema-aluetta erinomaisena otoksena harjuja, saaria, vaihtelevaa maalaismaisemaa ja suurta järveä. Hän toivoi, että Päijänne otettaisiin huomioon laajem- minkin maisemakokonaisuutena, sillä järvellä on runsaasti maisemallisia ja historiallisia arvoja. Kannanotossa toivottiin muun muassa Tehinselän mukaan ottamista rajaukseen. Toinen kannanottaja kannatti maisema-alue-ehdotusta ja iloitsi Päijänteen harjusaarimaisemien ja niitä ympäröivän järviluonnon, avarien viljelymaisemien, merkittävien luontotyyppien sekä muiden maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti 88 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tärkeiden kohteiden huomioon ottamisesta. Hänen mielestään nämä maisemat saavat nyt arvoisensa aseman riittävän laajana valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Kan- nanottaja oli kuitenkin huolissaan maisema-alueen läheisyyteen suunnitellun tuulivoima- teollisuusalueen vaikutuksista alueen luonnon- ja maisema-arvoille. Hän toivoi Päijänteen kansallispuiston ja sen ympäristön vetovoimaisten maisemien ja alueen luonnonrauhan säilyvän tuleville sukupolville. 42. Artjärven viljelymaisema Artjärven viljelymaisemaan suhtauduttiin ainoassa lausunnossa positiivisesti. Orimattilan kaupunki katsoi, että maisema-alue edistää luonnon monimuotoisuutta. Artjärven vilje- lymaiseman nostaminen valtakunnan tasolle tukee kunnan mielestä alueen matkailun kehittämistä. Artjärven viljelymaisemasta lähetettiin kolme kannanottoa. Artjärven kyläjohtokunta puolsi esitystä sillä edellytyksellä, ettei se estä asukkaiden maanviljelylle ja elinkeinoille tarpeellista rakentamista. Kannanotossa korostettiin, että kaavoitus maisema-alueella tulee suunnitella niin, että kylän asukkaiden elinkeinot ja toimeentulo huomioidaan. Toi- nen kannanottaja ehdotti rajauksen tarkistamista alueen kaakkoiskulmassa, jossa alue voisi rajautua maantiehen. Hän myös ehdotti koko Pyhäjärven sisällyttämistä alueeseen, jolloin muutkin luontoarvot tulisivat tasapuolisesti huomioon otetuiksi. Kannanottaja tie- dusteli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden vaikutuksista ja toivoi vastausta omistamiensa maa-alueiden osalta. Kolmannessa kannanotossa alue-esitystä pidettiin onnistuneena. Kannanotto korosti statuksen merkitystä paikallisille asukkaille. Toteutues- saan maisema-alue edistäisi kannanoton mukaan maisema- ja kulttuuriarvojen paikallista arvostusta sekä nostaisi kunnan matkailullista vetovoimaa. Kannanottaja esitti lisäksi Pyhä- järven ja sen ranta-alueiden liittämistä kohteeseen. Hän perusteli Pyhäjärven maisemia sekä kulttuuriarvoja laajasti. 89 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 3.6 Pirkanmaa Esitetyt maisema-alueet, Pirkanmaa Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 43. Punkalaitumenjoen viljelymaisemat 2 2/0/0 0 44. Rautaveden kulttuurimaisema 2 2/0/0 0 45. Hämeenkyrön viljelymaisema 2 2/0/0 0 46. Vesilahden kulttuurimaisema 4 4/0/0 1 0/0/1 47. Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat 4 2/2/0 1 1/0/0 48. Pirkanmaan harjumaisemat 10 7/3/0 3 2/0/1 49. Haralanharjun maisemat 2 2/0/0 0 50. Ruoveden reitin maisemat 3 2/0/1 7 1/0/6 51. Juupajoen kulttuurimaisema 3 3/0/0 0 43. Punkalaitumenjoen viljelymaisemat Punkalaitumenjoen viljelymaisemia käsiteltiin lausunnoissa niukasti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta totesi pitävänsä maakuntaan esitettäviä alueita oikein valittuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri piti alueen lisäämistä valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden listalle tärkeänä. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 44. Rautaveden kulttuurimaisema Rautaveden kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta totesi pitävänsä maakuntaan esitettäviä alueita oikein valittuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutue- linkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Sastamalan kaupunki totesi, että muutokset maisema-alueeseen ovat vähäisiä ja niillä ei ole olennaista merkitystä alueiden käytön ja hoidon järjestämiseen. Uudet maisema-aluerajaukset sisältyvät lähes kokonaan kau- pungin rakennusjärjestyksessä määritettyihin suunnittelutarvealueisiin, ja niitä koskevat rakennusjärjestyksen maiseman huomioimista painottavat määräykset. Kaupungilla ei ollut huomautettavaa maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 45. Hämeenkyrön viljelymaisema Hämeenkyrön viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta totesi pitävänsä maakuntaan esitettäviä 90 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 alueita oikein valittuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelin- keinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Hämeenkyrön kunta korosti alueen maisemien kulttuurista merkittävyyttä ja identiteettiarvoja. ”Sillanpääläisillä” kansallismaisemilla on kunnan mukaan merkittävä symboliarvo. Maisemista ja alueen luontoarvoista on etua myös maaseutumatkailun näkökulmasta. Hämeenkyrön kunta muistutti, että maisema-alueen nykyinen laajuus on perua historial- lisesta maisemarakenteesta sekä suotuisista maanviljely- ja asuinpaikoista. Lausunnossa todettiin, että alueen maatalous on yhä elinvoimaista ja monipuolista, ja pellot ovat säilyn- eet avoimina ja harvinaisen ehyinä. Kunta tähdensi, että maisemien ja perinnebiotooppien säilyminen on pitkälti paikallisten maanomistajien ja asukkaiden ansiota. Myös kunnan viranomaistyö yhdessä ELY-keskuksen kanssa näkyy eheässä maisemakokonaisuudessa ja luonnonympäristön hyvinvoinnissa: maankäytön, rakentamisen sekä ympäristönsuojelun seuranta ja ohjaus lupapäätöksineen ja lausuntoineen kuuluu kunnan tehtäviin. Kunta totesi käynnistäneensä yleiskaavan tarkistuksen, jonka yhtenä painopistealueena on mainittu ympäristö- ja maisemakysymykset. Vuonna 2001 vahvistettu Hämeenkyrön Kes- kusta 2010 -yleiskaava kattaa maisema-alueen pohjoisimman osan. Yleiskaavassa kirkon- kylän keskus ja Kirkkojärven pohjoisosa on rajattu muun muassa valtakunnallisesti mer- kittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Sitä vastoin Häijääntien pohjoispuolella sijaitseva, maisema-alueeseen ehdotettu alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Kunta myös totesi, että Hämeenkyrön kirkonkylän liike- ja virkamiestalojen kunto on kyseenalainen. Kunta toivoi, ettei kirkonkylään esitetty valtakunnallinen maisemarajaus ole esteenä alueen mahdollisesti korjauskelvottomiksi todettavien rakennusten purkamiselle ja uusien rakentamiselle. Hämeenkyrön kunnan mukaan Kirkkojärvi–Heinijärvi–Herttuala–Jumesniemi-osayleiskaa- vassa (voimaan 2015) on otettu huomioon vuoden 1995 mukaiset valtakunnallisesti arvok- kaat maisema-alueet. Niiden rajaus ei ole muuttunut olennaisesti. Sasi–Mahnala–Laitilan osayleiskaava (SML) on puolestaan saanut lainvoiman vuonna 1993. Alueen rakentaminen on ohjattu olemassa olevan kyläasutuksen yhteyteen jatkumona nauhamaiselle raken- teelle. Yleiskaavassa avoimet ja yhtenäiset pellot on enimmäkseen merkitty maa- ja met- sätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on erityisiä maisemallisia arvoja. Osayleiskaavan uudis- tamista ovat hidastaneet Valtatie 3-linjauksen vaihtoehdot ja niiden tarkentuminen sekä koulu- ja päiväkotisuunnitelmiin liittyvä päätöksenteko. Mahnalaan on vireillä osayleiskaa- van mukaisesti ensimmäinen asemakaava. Kunta ilmaisi tahtovansa laajentaa asutusta ja kehittää elinvoimaisia kyliään tuoreen strategisen yleiskaavan mukaisesti. Kunta käsitteli myös maisema-alueen ehdotettua laajentamista idässä suoalueisiin asti (Killerinvuori, osia Jyrälän-, Seinä- ja Pukinvuorista). Osa laajennusalueista yltää kunnan mukaan SML-osayleiskaavan alueelle ja on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi. Näillä 91 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT seuduilla ei ole kunnan mukaan rakentamispaineita, mutta maa- ja metsätalouden ohjaa- miseksi näiden alueiden sisällyttäminen reunustamaan maisema-aluekokonaisuutta on kunnan mielestä perusteltua. Maisemarajauksen eteläosaa on puolestaan laajennettu siten, että se käsittää Ravonmaan ja Alhonlahden rannat, Pajulahden pohjoisrantaa sekä Mustikkavuoren. Mainituilla alueilla ei ole kunnan mukaan yleiskaavaa, eikä se kuulu kunnan suunnittelutarvealueelle kuten nykyinen maisema-alue. Rannat ovat pääasiassa vapaa-ajankäytössä. Alueen laajeneminen etelään ei aiheuta kunnan mukaan maankäy- tön suhteen erityisiä toimenpiteitä. ELY-keskus on ohjannut kaavoittamattomien rantojen uudisrakentamista tehokkaasti. Päätöksentekoa ollaan kuitenkin siirtämässä kunnille. Kunta toivoi valtion järjestävän kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden koulutus- tilaisuuksia maisema-alueiden säilyvyyden merkityksistä. Myös kuntalaisille tulisi jakaa tietoutta valtakunnallisten maisemien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista ja mah- dollisuuksista erilaisiin tukiin. Täten valtakunnalliset alueet, niiden merkitys ja arvo tulisivat kunnan mielestä paremmin sekä päättäjien että kuntalaisten tietoisuuteen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 46. Vesilahden kulttuurimaisema Vesilahden kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta totesi pitävänsä maakuntaan esitettä- viä alueita oikein valittuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseu- tuelinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Myös Lempäälän kunnan mukaan maise- ma-alueen laajentaminen Pyhäjärven pohjoisrannan viljelymaisemiin on perusteltua. Kun- nassa ei ole vireillä sellaisia maankäytön suunnitelmia, jotka olisivat ristiriidassa ehdotetun rajauksen kanssa. Kunta mainitsi alueen pääosin sisältyvän voimassa olevaan Lempäälän rantaosayleiskaavaan. Säijän alueelle on käynnistynyt osayleiskaavan laatiminen. Sen yhteydessä on syksyllä 2013 valmistunut kulttuuriympäristöä koskenut yleiskaavatason inventointi. Hajarakentamisen ohjauksessa otetaan kunnan mukaan jo nykyisin huomioon hankkeiden mahdollinen sijoittuminen maisema-alueille, eikä hajarakentamista pidetä suotavana esimerkiksi avoimessa peltomaisemassa. Vesilahden kunnan mielestä esitetty rajaus on perusteltu ja ottaa huomioon maisemallisen ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka muodostuu Pyhäjärven Säijänselän ja Tou- tosen rannoille. Alueella olevat merkittävät peltoalueet on otettu huomioon rajauksessa, joka sisältää kunnan merkittävimmät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kunta totesi, että historiallinen kerroksellisuus on ominaista Vesilahden pitkään asutuille kyläalueille, joissa muinaisjäännökset, maaseudun perinteiset rakennetut ympäristöt ja pitkään viljelty mai- sematila muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Lausunnossa toivottiin, että aluekuva- 92 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 uksessa tuotaisiin esiin myös Koskenkylän ympäristö sekä Saarikunta, joissa historiallisesti kerroksellinen maaseudun peltomaisema suurine peltoaukeineen on erittäin edustava. Vesilahden kunta totesi myös, että nykyinen maisema-alue on kokonaisuudessaan mää- ritelty kunnan rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava (2015) kattaa maisema-alueesta noin 30 neliökilometriä. Kirkonkylän osalta maankäyttöä ohjaa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus (2009). Vesilahden kunnan alueella uudisrakentamisen ja maankäytön ohjausta pidetään tärkeänä, ja sitä korostetaan maisema-alueella alueen arvojen ja ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Nokian kaupunki ilmoitti, ettei ota alueeseen tarkemmin kantaa, sillä inventoinnissa ei esi- tetä alueen Nokiaan kuuluvalle osalle oleellisia muutoksia. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja esitti, että hänen omistamansa tilat tulee jättää rajauksen ulkopuolelle. Hän totesi, ettei ymmärrä mitä inventoinnilla haetaan, ja pitää sitä tässä taloustilanteessa turhana. Kannanotossa huomautettiin, että maisema muuttuu, eikä sen vaalimiselle ole siksi syytä. Kannanottaja korosti kuitenkin omaavansa vahvan siteen alueeseen ja kertoi kannanotossaan paikan historiasta oman sukunsa osalta. 47. Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemiin esitettiin lausunnoissa jonkin verran muutok- sia. Hämeen ja Pirkanmaan liitot eivät ottaneet suoraan kantaa kohteisiin, mutta kannatti- vat esitystä kokonaisuudessaan. Hämeen liiton mukaan esitys on perusteltu ja kuvaukset vastaavat alueiden luonnetta ja olemusta. Pirkanmaan liitto piti maakuntaan esitettäviä alueita oikein valittuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelin- keinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Hämeenlinnan kaupunki totesi, että Iittalan asemakaavoitetun taajaman lievealueella maisema-aluetta ei tulisi laajentaa Turkinmäen, rautatien ja lasitehtaan alueella. Iittalassa valmistellaan parhaillaan kaavarunkoa uusien asuin- ja työpaikkojen kartoittamiseksi. Alueet ovat kaupungin mukaan ensiarvoisen tärkeitä taajaman elinvoiman säilyttämiseksi. Kasvun ohjaaminen muihin suuntiin hajaannuttaa yhdyskuntarakennetta. Kaupungin mielestä alueen kuvaukseen voisi sisällyttää Kalvolan Kankaisten kartanon Pleunamäen ja Kontuniemen laitumet, joilla laiduntaa nykyisin lampaita. Lausunnossa käytiin läpi myös alueen lajistoa, luonnonmuistomerkkejä ja ympäristön tilaa. Valkeakosken kaupunki huomautti, että maisema-alueen ulkopuolelle rajattu Viuha on ollut taajamarakenteen kasvusuuntana ja sen maisema on muuttunut. Jutikkalan moot- toritien liittymän ympäristössä rajausluonnos on kaupungin mielestä summittainen. Se on laajentunut käsittämään talousmetsää ja moottoritien sekä 130-tien lieve- ja liittymä- 93 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT alueita. Vanha raja noudattaa vakiintunutta maisemarajaa ja kuvaa kaupungin mielestä paremmin olemassa olevaa tilannetta ja maisemarakennetta. Kaupunki tähdensi, että rajauksen tarkkuudella on merkitystä Jutikkalassa, koska alue on tärkeä elinkeinoelämälle logistisena työpaikka-alueena. Alueelle laadittu yleiskaava ottaa vanhan maisema-aluera- jauksen huomioon, ja asemakaavaa laaditaan kaupungin mukaan sen pohjalta. Valkeakos- ken kaupunki katsoikin, että Jutikkalan osalta tulee pitäytyä vanhassa rajauksessa. Muilta osin kaupungilla ei ollut rajausluonnoksesta huomautettavaa. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toinen kannanottaja pyysi aluekuvaukseen tar- kennusta sekä lisäystä omistamansa kartanon osalta. Kartanon ja sen ympäristön arvo on hänen mukaansa erittäin merkittävä. Toinen kannanottaja korosti maiseman merkitystä itselleen. Hän totesi merkityksen syntyneen muistojen ja kiintymyksen kautta. 48. Pirkanmaan harjumaisemat Pirkanmaan harjumaisemia käsiteltiin monessa lausunnossa, ja niihin suhtauduttiin pää- asiassa positiivisesti. Pirkanmaan liitto piti kaikkia maakuntaan esitettäviä alueita oikein valittuina. Liitto kuitenkin esitti Pirkanmaan harjumaisemien kokonaisuutta täydennet- tävän Nokian Viirinharjulla ja Hämeenkyrön Lintuharjulla. Kohteet ovat olleet mukana maisemakokonaisuuden hankevaiheen suunnitelmissa, mutta ovat rajautuneet jossakin vaiheessa aluerajausten ulkopuolelle. Hämeenkyrön kunnan mukaan Ulvaanharjulle on vuonna 2014 laadittu osayleiskaava, joka kattaa osan ehdotetusta maisemanähtävyydestä. Rajausalue on kaavoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi, joka mahdollistaa maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen, mutta myös asuinrakentamisen suunnittelutarveharkinnalla. Osayleiskaavassa maise- ma-alueelle on kunnan mukaan kaavoitettu myös maa-ainestenottoalueita. Nämä sijait- sevat paikoissa, joilla on jo vanhastaan maa-ainesten ottoa. Kunta totesi, että Ulvaanhar- jun kaavalla suojellaan arvokkaan maisema- ja harjualueen uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita lähteitä ja metsiä. Harjulla on myös virkistyskäyttöä. Kunta katsoi, että Ulvaanharju täyttää valtakunnallisen maisema-alueen valintakriteerit ja on arvonsa ansainnut. Lausunnossa kuitenkin huomautettiin, että Pirkanmaan maakunta- kaava 2040 -luonnoksessa Hämeenkyrön luoteisrajalle on osoitettu yksi tuulivoimaloiden alue sekä turvetuotannon kannalta tärkeä alue, jotka molemmat ovat maisema-aluera- jauksen ulkopuolella. Ikaalisten kaupunki tunnusti Vatulanharjun–Ulvaanharjun alueelta päivitysinventoinnissa osoitetut maisema-arvot. Lisäksi alue on kaupungin mukaan virkistyskäytön kannalta mer- kittävä. Alueella ei ole vireillä kaavasuunnittelua eikä alue kuulu vuosien 2016–2019 kaa- voitusohjelman mukaisiin kohteisiin. Kaupunki totesi, että voimassa olevat soranottoluvat sekä mahdollinen uusi soranottotoiminta ovat ristiriidassa maisemallisten arvojen kanssa. 94 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Aluerajaus pohjoisessa ei tue kaupungin puoltamaa soranottoa tukevaa elinkeinotoimin- taa. Kaupunki katsoi siksi, että aluerajausta ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa Tampin- kankaan alueelle. Ylöjärven kaupunki totesi, että Pirkanmaan harjualueet ovat kulttuurihistoriallisesti mer- kittäviä, koska niitä on käytetty kulkuväylinä ja ne ovat olleet vanhoja asuinpaikkoja. Har- jualueet sisältävät kaupungin mielestä lähes poikkeuksetta merkittäviä pohjavesivarantoja ja kaukomaisemassa erottuvia elementtejä, minkä vuoksi ne ovat tärkeitä koko yhdyskun- tarakenteen ja maiseman kannalta. Kaupungin alueella sijaitseva Teivaalanharju on arvo- kas kaupunkiasutuksen keskellä oleva viher- ja virkistysalue, jolla sijaitsee muinaisrantoja ja historiallisen ajan linnarakenteita. Kaupungin harjualueille on laadittu sekä yleis- että asemakaavoja, ja niissä on huomioitu alueen arvo virkistyksessä. Yleiskaavassa Teivaalan- harjun alue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi ja asemakaavassa suurimmalta osaltaan retkeily- ja leiriytymisalueeksi. Kaupungilla ei ole tekeillä aluetta koskevia suunnitelmia. Kaupungilla ei ollut myöskään huomautettavaa inventoinnista. Myös Tampereen kaupunki tunnusti Pirkanmaan harjumaisemien edustavan suomalaista luonto- ja kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Niiden lisääminen valtakunnallisesti arvok- kaisiin maisema-alueisiin tukee kaupungin mielestä alueiden merkittävyyden tunnusta- mista. Harjut ovat osa Tampereen paikallishistoriaa ja keskeinen osa tamperelaista mai- semaa. Maankäytön suunnittelussa valtakunnalliset maisema-alueet huomioidaan maa- kuntakaavan kautta myös alemmilla kaavatasoilla. Niiden säilyttäminen ja turvaaminen on kaupunkistrategian ja toimintaohjelmien mukaista. Kaupunki totesi, että Tampereella harjualueilla on vireillä asemakaavoja ja keskustaajamaa koskeva yleiskaava, Kantakaupun- gin yleiskaava 2040. Kangasalan kunta totesi alueen harjujen sijaitsevan laajojen reittivesien välissä, mikä korostaa niiden maisemallista merkitystä. Harjut ovat kunnalle ylivoimainen imagotekijä, joiden säilyminen on ensiarvoista ja jotka edistävät alueen mainetta asuin- ja lomakun- tana sekä matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämisessä. Maisema-alueeseen esitetyt harjut kuuluvat kunnan mukaan harjujensuojeluohjelmaan, ja ne ovat kunnan tärkeim- piä virkistysalueita. Tämä on otettu huomioon yleiskaavoja laadittaessa. Kunta totesi, että Vehoniemenharjulle kohdistuu edelleen maa-ainesten ottoa, jota ohjataan oikeusvaikut- teisen Vehoniemen osayleiskaavan avulla. Sama osayleiskaava on voimassa myös Keisarin- harjun alueella. Kirkkoharju kuuluu puolestaan oikeusvaikutteisten Kangasalan keskustan ja Suoraman osayleiskaavojen alueeseen. Kuohunharjulla on voimassa oikeusvaikutukse- ton taajamien osayleiskaava. Pirkanmaan maakuntakaavassa kaikki harjujakson osat on merkitty virkistys- tai suojelualueiksi. Kunnalla ei ollut huomauttamista tehdystä päivitys- inventoinnista. 95 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Pälkäneen kunta totesi, että Syrjänharjun huomioiminen osana Pirkanmaan harjumaise- mia on perusteltua sen luonto-, virkistys- ja identiteettiarvojen vuoksi. Kunta kuitenkin esitti, että Isokankaan harjualue rajattaisiin ulos maisemanähtävyydestä, koska sitä ei laa- jamittaisena soranottoalueena enää voi pitää arvokkaana harjualueena. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että kaikki kohteen harjut eivät ole perintei- siä maisemamatkailun kohteita tai nähtävyyksiä. Siksi museon mielestä olisi selkeämpää nimetä maisemanähtävyys maisema-alueeksi. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK:n mielestä olisi hyödyllistä tutkia Tampereen keskustan kohdalla nykyistä laajemmin luon- nonmaiseman ja rakennetun ympäristön suhdetta. Kaivannon alueen kohdalla tulisi puo- lestaan paremmin ottaa huomioon harjun ja sillä kulkevan tien suhde vesistömaisemaan (laajempi maisemarakenteellinen ja maisemakuvallinen rajautuminen). Suomen luon- nonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri piti kokonaisuutta tärkeänä lisänä maisema-aluevalikoi- maan. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa. Pispalan Moreeni ry. katsoi, että kohteeseen liit- tyvät pääpiirteet on tuotu hyvin esiin ehdotuksen teksteissä. Yhdistys esitti tarkennuksia kohteen aluekuvaukseen ja huomautti, että karttakuva ei havainnollista kohteiden yksit- täisiä maisema-arvoja. Toinen kannanottaja esitti, että Ikaalisten Juhtimäki otettaisiin mukaan Pirkanmaan harjumaisemiin. Hän kertoi kokemuksistaan alueella sekä talostaan Juhtinmäen harjulla. Kannanottaja puolsi esitettyä maisema-aluetta. Kolmas kannanottaja kritisoi maa-aineksen ottamisen rajoittamista omistamallaan alueella ja vaati korvauksia mahdollisista taloudellisista vahingoista. Muussa tapauksessa hän esitti, että hänen omis- tamansa kiinteistö poistetaan rajauksesta Ikaalisten Vatulan kylässä. Kannanottaja ei näh- nyt alueen olevan valtakunnallisesti arvokas. 49. Haralanharjun maisemat Haralanharjun maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti maakuntaan esitettäviä alueita oikein valit- tuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen synnyttä- miä kulttuurimaisemia. Kangasalan kunta ilmoitti ottaneensa maisema-alueen huomioon yleiskaavoja laadittaessa. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Suinulan osayleiskaava. Lisäksi maisema-alue ulottuu oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan ja vireillä olevan maaseudun osayleiskaavan alueille. Kunta totesi, että Haralanharjun merkitys on korostu- nut, kun Zachris Topeliuksen siellä laatimasta runosta on tullut koko Pirkanmaan maakun- talaulu. Kangasalan kunnalla ei ollut huomauttamista tehdystä päivitysinventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 96 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 50. Ruoveden reitin maisemat Ruoveden reitin maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti maakuntaan esitettäviä alueita oikein valit- tuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen synnyttä- miä kulttuurimaisemia. Ruoveden kunta puolestaan vaati alueen poistamista valtakunnal- lisesti arvokkaiden maisema-alueiden listalta, perusteenaan alueen rantaosayleiskaavojen keskeneräisyydestä johtuva lainvoiman puuttuminen. Ruoveden rantaosayleiskaava 1 on hyväksytty vuonna 2012. Tämä kaava kattaa kunnan mukaan maisema-alueen lähes koko- naan. Lisäksi alueen pohjoisosassa on Ruoveden rantaosayleiskaava 2, joka on hyväksytty vuonna 2015. Rantaosayleiskaavojen yhteydessä on tehty hyvin laajamittaiset ympäris- töselvitykset. Kunta totesi, että rantaosayleiskaavojen tulee saada lainvoima ennen kuin alueelle voi antaa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksen. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri piti alueen lisäämistä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen tärkeänä. Alueesta annettiin seitsemän kannanottoa. MTK-Ruovesi ry. ja Metsänhoitoyhdistys Poh- jois-Pirkka ry. esittivät, että Ruoveden reitin maisema-alue tulee poistaa ehdotuksesta. Yhdistykset katsoivat, että maisema-alue vaikeuttaa metsien taloudellista käyttöä. Lisäksi maisema-alueista ei ole heidän mukaansa ollut hyötyä alueiden asukkaille. Myös muut kannanotot olivat pääosin kriittisiä. Kaksi kannanottajaa vaati omistamiensa kiinteistöjen poistamista rajauksesta. Toinen heistä ilmoitti, ettei halua enempää rajoitteita maankäy- tölle. Hän myös esitti mahdollisia uhkakuvia rakennusinvestointien vaikeutumisesta omis- tamillaan mailla. Toinen tilansa poistamista esittänyt kannanottaja huomautti, etteivät ulkopuolelle jäävät alueet näkyisi vesistöreitille. Kannanotoissa moitittiin inventoinnin huonoa tiedottamista. Yhden kannanottajan mie- lestä valmistelu on ollut ”salamyhkäistä” ja tiedotus Ruoveden alueella puutteellista. Toi- nen kannanottaja kritisoi tiedotusta maanomistajille ja paikallislehden maisema-alueesta laatimaa kirjoitusta. Hän katsoi, että toteutuessaan maisema-alue tulee hankaloittamaan elämistä alueella. Lisäksi hanke lisää hänen mielestään eriarvoisuutta. Kannanottajan näkemyksen mukaan lisäsuojelu alueella ei ole tarpeellista. Maisema-aluetta pidettiin tar- peettomana myös toisessa kannanotossa, jossa todettiin että suojelu johtaisi elinkeinon näivettymiseen ja hoitamattomiin maisemiin. Kannanottaja esitti, että koko hanke tulisi keskeyttää. Yksi kannanottaja koki maisema-alueen suojelualueeksi, eikä halunnut lisäsuo- jelua omistamilleen maille. Aluetta puollettiin yhdessä kannanotossa, jossa ehdotettiin alueen laajentamista pohjoi- seen. Näin saataisiin mukaan kannanottajan tärkeäksi kokemia alueita, muun muassa Mus- taselkä ja Teerisaari. 97 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 51. Juupajoen kulttuurimaisema Juupajoen kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti maakuntaan esitettäviä alueita oikein valittuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen syn- nyttämiä kulttuurimaisemia. Juupajoen kunnalla ja Oriveden kaupungilla ei ollut huomau- tettavaa päivitysinventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.7 Kymenlaakso Esitetyt maisema-alueet, Kymenlaakso Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 52. Itäisen Suomenlahden saaristomaisemat 2 1/1/0 0 53. Kymijokilaakson viljelysmaisema 5 4/1/0 1 1/0/0 54. Elimäen viljelymaisema 3 3/0/0 1 0/0/1 55. Hiidenvuoren maisemat 3 3/0/0 1 0/0/1 56. Kimolan kulttuurimaisema 4 2/0/2 3 1/1/1 57. Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema 3 3/0/0 3 2/0/1 58. Sippolan- ja Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema 3 3/0/0 0 59. Klamilan kulttuurimaisema 2 2/0/0 0 60. Vaalimaanjokilaakson kulttuurimaisema 3 3/0/0 0 52. Itäisen Suomenlahden saaristomaisemat Itäisen Suomenlahden saaristomaisemiin otettiin suoraan kantaa vain yhdessä lausun- nossa. Kymenlaakson liitto piti ongelmallisena inventoinnin linjausta tarkastella yksit- täisten saaristokylämaisemien sijasta laajaa perinteisen kalastuselinkeinon ympäristöä ja maisemaa. Liitto katsoi, että rajaus käsittää ulkosaariston ja merialueen luonnonalueita niin laajasti, että rajauksen mahdollisia rajoitteita eri toiminnoille on vaikea tulkita. Se myös huomautti, että Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Natura 2000 -alueisiin sisältyvät osat ovat myös maiseman osalta merkittävän suojelun kohteena, joten maise- ma-alueella ei ole merkitystä niiden säilymisen kannalta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoinut suoraan tätä maisema-aluetta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 98 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 53. Kymijokilaakson kulttuurimaisema Kymijokilaakson kulttuurimaisemaan esitettiin lausunnoissa joitakin rajausmuutoksia. Kymenlaakson liitolla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Kouvolan kaupunki puolestaan totesi, että se on yleiskaavojen yhteydessä määritellyt maisema-aluerajauksia nyt lausun- nolla olevaa rajausta tarkemmin. Näitä rajauksia voisi kaupungin mielestä käyttää esi- tysmittakaavan puitteissa myös valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajauksen perusteena. Poikkeamat eivät kaupungin mukaan ole suuria, mutta eri tulkinnat voivat aiheuttaa epätietoisuutta. Kaupunki myös totesi, että osalle alueesta on laadittu lainvoi- man saanut oikeusvaikutteinen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, jossa arvokkaan maisema-alueen rajaus poikkeaa jonkin verran nykyisestä. Kaupungin mielestä olisi perusteltua muuttaa maisema-alueen rajaa taajama-alueella osayleiskaavan mukai- seksi. Kaupunki havainnollisti näkemystään liitekartalla. Kouvolan kaupunki myös huomautti, että teollisuusyhdyskunnat on selostuksessa esitetty yhdeksi alueen pääarvoksi, vaikka ne on jätetty lähes kokonaan rajauksen ulkopuolelle. Näiden osalta rajausta tai selostusta tulisi vielä tarkistaa. Lisäksi Pilkanmaan kartano ja Pil- kanmaa-niminen muinaisjäännös tulisi kaupungin mukaan ottaa mukaan aluerajaukseen. Kouvolan keskustan pohjoispuolella olevan Kuusaanlammen eteläranta tulisi vastaavasti poistaa rajauksesta radan eteläpuoliselta osalta. Alueen nykyinen maankäyttö ei ole maa- seutumaista kulttuurimaisemaa. Kaupunki totesi lisäksi, että Keltakankaan eteläpuolella maisema-alueen rajaus ei noudattele avoimen maisematilan reunaa, vaan kulkee keskellä sitä. Rajaus tulisi siirtää metsän reunaan. Muutosehdotuksia on havainnollistettu liitekar- toilla. Junkkarinjärven alueen, Teutjärven–Ruotsinkylän laajennuksen ja Keltin peltoalueen lisääminen valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen on kaupungin mielestä merkittävää ympäristönsuojelun näkökulmasta. Porvoon museo piti tervetulleena sitä, että maisema-alueeseen on otettu mukaan Ruot- sinkylän alue. Sen sijaan Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri vastusti alueen supistamista sen eteläosassa ja esitti maisema-alueeseen liittyvän Haukkavuoren–Moron- vuoren suo- ja metsämaiseman lisäämistä alueeseen. Piirin näkemys on esillä paitsi luon- nonsuojeluliiton lausunnossa myös omana kannanottonaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoinut suoraan tätä maisema-aluetta. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto (Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri), jota Suomen luonnonsuojeluliitto käytti oman lausuntonsa pohjana. 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 54. Elimäen viljelymaisema Elimäen viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Kymenlaakson lii- tolla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Kouvolan kaupungin mielestä rajausta voisi puolestaan jatkaa pohjoiseen, jolloin koko yhtenäinen avoin maisematila tulisi mukaan rajaukseen. Kaupunki huomautti, että maisema-alueen selostuksessa painotettuja pitkiä näkymiä ei ole nyt otettu huomioon alueen pohjoisosan rajauksessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoi- nut suoraan tätä maisema-aluetta. Alueeseen ei otettu kantaa muissa lausunnoissa. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto, jossa kritisoitiin kohteen aluekuvausta. Kannanotta- jan mielestä maisemassa ei ole otettu huomioon valtatien hallitsevuutta ja haitallisia vai- kutuksia tai muita maisemaan vaikuttavia tekijöitä. Rajausta tulisi kannanottajan mielestä muuttaa näihin seikkoihin tukeutuen. 55. Hiidenvuoren maisemat Hiidenvuoren maisemiin esitettiin lausunnoissa vain vähäisiä huomioita. Kaakkois-Suo- men ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kom- mentoinut suoraan maisema-aluetta. Kymenlaakson liitolla ja Kouvolan kaupungilla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Iitin kunta esitti, että aluekuvauksen teksti ”Alueella on esteetön nuotiopaikka ja uimaranta” tulisi korvata tekstillä ”Alueella on rantautumis- ja nuotiopaikka”. Alueeseen ei otettu kantaa muissa lausunnoissa. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto, jonka mukaan tiedottaminen maanomistajille on ollut puutteellista. Kannanottaja ei ollut tietoinen inventoinnista, vaikka toimii Iitin kun- nanhallituksen jäsenenä. 56. Kimolan kulttuurimaisema Kimolan kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia esitettyjä perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoinut suo- raan tätä maisema-aluetta. Kymenlaakson liitolla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki sitä vastoin katsoivat, että Kimolan kulttuurimaisemaa ei tule merkitä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kouvolan kaupunki muistutti, että alueella sijaitsevaa Kimolan kanavaa tullaan kunnosta- maan vesiliikennettä varten. Uusi käyttö johtaa uittorakenteiden purkamiseen, kanavan ruoppaamiseen, ruoppausmaiden läjittämiseen kanavan läheisyydessä oleville alueille ja varsinaisen kanavan penkereiden tukemiseen. Samassa yhteydessä kanavan ylittäviä sil- toja nostetaan siten, että liikenne niiden alitse on mahdollista. Kouvolan kaupungin maan- 100 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 käytön suunnittelu epäili, että kanavan muutoshankkeen toteuttaminen muuttuu nykyistä haasteellisemmaksi, jos alue muuttuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Myös Iitin kunta tähdensi, ettei alueen merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaaksi mai- sema-alueeksi saa estää kanavan kunnostamista vesiliikennettä varten. Kunnan mukaan kanavahankkeen tarkoituksena on toteuttaa vesikulkuyhteys Heinolan, Iitin ja Kouvolan välille. Kunnostushankkeen toteuttamisessa ollaan pitkällä. Hankealueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava (taajamat ja niiden ympäristö / maaseutu ja luonto), jossa on esitetty kanavalle kanavavaraus maakunnallisesti merkittävänä veneilyn runkoväylänä. Alakanavan puolella on voimassa Jaalan etelä- ja länsiosien rantayleiskaava. Kanavan kun- nostaminen on näiden kaavojen tavoitteiden mukaista. Iitin kuntakin esitteli kanava-alueella tehtäviä muutoksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan kunnostustoimiin (mm. ruoppaus, luiskien kaivaminen, kalliotunne- lin avartaminen, venesulun rakentaminen, nipunsiirtonosturien purkaminen jne.). Uusi käyttö parantaa kanavan veden laatua juoksutusten lisääntyessä. Kanavan kunnostaminen on nimetty kärkihankkeeksi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liitoissa ja se tukee vaikutus- alueen kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita erityisesti matkailun ja matkailuelinkeinojen kannalta. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa. Yhden kannanottajan mielestä maisema-alues- tatus rajoittaa maanomistajien maankäyttöä kaavoituksen ja lupien kautta. Hänen mieles- tään inventoinnista saa sen käsityksen, etteivät maanomistajat osaa hoitaa maitaan itse. Jaalan yhteismetsä puolestaan piti kannanotossaan esitystä pääpiirteissään hyvänä ja realistisena. Yhdistys totesi kuitenkin, että maisema-alueet eivät saa rajoittaa metsätalou- den harjoittamista tai uhata kylien elinvoimaisuutta. Kolmannessa kannanotossa esitettiin muutamia korjauksia aluekuvaukseen. Kannanottaja totesi, että ”[o]n hienoa asua valta- kunnallisesti arvokkaalla alueella. Hyvää työtä!” 57. Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Kaak- kois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoinut suoraan tätä maisema-aluetta. Kymenlaakson liitolla ja Kouvolan kau- pungilla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 101 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 58. Sippolan- ja Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema Sippolan- ja Summanjokilaaksojen kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positii- visesti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukai- sina, mutta ei kommentoinut suoraan tätä maisema-aluetta. Kymenlaakson liitolla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Kouvolan kaupunki huomautti, että Orijärvi on ehdotuksessa rajattu alueen ulkopuolelle, mutta sisältyy kohdetekstissä alueeseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 59. Klamilan kulttuurimaisema Klamilan kulttuurimaisemaa ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Kaak- kois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoinut suoraan tätä maisema-aluetta. Kymenlaakson liitolla ei ollut huomautet- tavaa esitykseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 60. Vaalimaanjokilaakson kulttuurimaisema Vaalimaanjokilaakson kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Kaak- kois-Suomen ELY-keskus piti kaikkia kuultavina olleita perusteluja asianmukaisina, mutta ei kommentoinut suoraan tätä maisema-aluetta. Kymenlaakson liitolla ja Miehikkälän kun- nalla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.8 Etelä-Karjala Esitetyt maisema-alueet, Etelä-Karjala Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 61. Joutsenon viljelymaisema 5 4/1/0 2 2/0/0 62. Kyläniemen viljely- ja järvimaisemat 6 6/0/0 63. Haukkavuoren maisemat 4 4/0/0 64. Tarnalan viljely- ja järvimaisemat 5 3/2/0 3 0/0/3 102 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 61. Joutsenon viljelymaisema Vaalimaanjokilaakson kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa pääosin positiivi- sesti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti esitystä perusteltuna, mutta esitti liitekartalla pie- niä rajausmuutoksia. Etelä-Karjalan liitto totesi olleensa mukana laatimassa maakunnallista inventointia, eikä sillä siksi ole huomautettavaa alueiden ja niiden rajausten suhteen. Lap- peenrannan kaupunginhallitus totesi ainoana huomautuksenaan, että Konnunsuon tulisi säilyä maisema-alueen nimessä (”Konnunsuo–Joutsenon viljelymaisema”). Lappeenrannan kaupungin ympäristölautakunta tähdensi, että alue on mittakaavassaan ylivoimaisesti laajin viljelyyn liittyvä kulttuurimaisema koko Etelä-Karjalassa. Se on yhte- näinen kokonaisuus ja siten perusteltu kohde. Lautakunta muistutti, että viljelymaiseman säilyminen edellyttää toimivaa maataloutta myös tulevaisuudessa. Tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta totesivat, että alueen kuvaus on hyvä ja valtakunnalliseen inventoin- tiin riittävä. Kukkuroinmäen jätteenkäsittelylaitoksen alueen rajaaminen maisema-alueen ulkopuolelle on lausunnon mukaan perusteltua. Etelä-Karjalan museo kiinnitti huomiota alueen nimenmuutokseen ja katsoi, että vuonna 1995 käytetyn ”Konnunsuo–Joutsenon kirkonkylä” -nimityksen tavoin nimessä tulisi säilyt- tää Konnunsuo (esim. ”Konnunsuo–Joutsenon viljelymaisema”). Varsinainen Konnunsuon suoalue on museon mukaan merkittävä osa aluetta, ja Konnunsuon vanhan vankilan mer- kitys on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti suuri. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri esitti lisäyksiä aluerajaukseen Ravon kylässä. Piirin mukaan alueella on merkittäviä maise- manähtävyyksiä. Teollisuusperintöseura ry. esitti, että aluetta laajennetaan Saimaan kana- valle. Yhdistys perusteli kantaansa kanavan kulttuurihistoriallisilla arvoilla ja RKY-statuk- sella. Se piti inventointia tärkeänä työkaluna vaalittaessa Suomen monipuolista kulttuuri- perintöä ja kiitteli kuulemisaineiston yhteydessä julkaistua toimivaa ja visuaalista karttaliit- tymää. 62. Kyläniemen viljely- ja järvimaisemat Kyläniemen viljely- ja järvimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa pääosin positiivisesti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti esitystä perusteltuna, mutta esitti liitekartalla pieniä rajausmuutoksia. Etelä-Karjalan liitto totesi olleensa mukana laatimassa maakunnallista inventointia, eikä sillä siksi ole huomautettavaa alueiden ja niiden rajausten suhteen. Liitto kuitenkin esitti, että alueen nimeksi tulee valita ”Utulan viljely- ja järvimaisema”, sillä alue ei ole Kyläniemessä vaan Utulassa. Myös Etelä-Karjalan museon mielestä alueen nimessä tulisi näkyä Utula, sillä Utula on kulttuurimaisemana jopa merkittävämpi. Utulan ja Kylä- niemen tasapuolinen näkyminen nimessä liittäisi alueen vahvemmin kahden kunnan 103 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT alueelle. Kokonaisuutena Etelä-Karjalan museo piti perusteltuna aiemmin maakunnallisen kohteen nostamista valtakunnalliseksi. Taipalsaaren kunnalla ei ollut huomauttamista päivitysinventointiin. Kunnanhallitus piti kuitenkin tärkeänä, että alueen kaavoitusvaiheessa määritellään tarkemmin maanomista- jille aiheutuvat mahdolliset velvoitteet ja rajoitteet. Myös Ruokolahden kunnan mielestä maa-ainesten oton, rakentamisen ja metsätalouden rajoittamisen tulee olla maisema-alu- eilla maltillista ja maanomistajien intressit on otettava huomioon. Lappeenrannan kaupungin ympäristölautakunta totesi, että kaikki Kyläniemen maise- massa tehtävät toimenpiteet näkyvät kauas ympäröivällä vesistöalueella vaikuttaen mai- semakuvaan. Tämä olisi otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kyläni- emen eri osat, kuten Rastinniemi, ovat lautakunnan mukaan olleet perinteisesti tärkeitä maamerkkejä vesillä liikkujille. Lautakunta katsoi alueen nostamisen valtakunnallisesti arvokkaaksi perustelluksi, eikä sillä ollut huomautettavaa alueen rajauksesta. Lautakunta tähdensi, että kyse on poikkeuksellisen monimuotoisesta ja merkittävästä maisemaan vaikuttavasta geologisesta muodostumasta ja perinteisestä kulttuurimaisemasta. Imatran kaupungin ympäristölautakunta toivoi, että alueen rajaus ulotettaisiin Suur-Saimaan vesis- töalueen selkävesimaisemaan. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 63. Haukkavuoren maisemat Haukkavuoren maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa pääosin positiivisesti. Kaakkois-Suo- men ELY-keskus piti esitystä perusteltuna, mutta esitti liitekartalla pieniä rajausmuutoksia. Etelä-Karjalan liitto totesi olleensa mukana laatimassa maakunnallista inventointia, eikä sillä siksi ole huomautettavaa alueiden ja niiden rajausten suhteen. Rautjärven kunnalla ei ollut huomauttamista päivitysinventointiin. Ruokolahden kunnan mielestä maa-ainesten oton, rakentamisen ja metsätalouden rajoittamisen tulee olla maisema-alueilla maltillista ja maanomistajien intressit on otettava huomioon. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 64. Tarnalan viljely- ja järvimaisemat Tarnalan viljely- ja järvimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Kaakkois-Suo- men ELY-keskus piti esitystä perusteltuna, mutta esitti liitekartalla pieniä rajausmuutoksia. Etelä-Karjalan liitto totesi olleensa mukana laatimassa maakunnallista inventointia, eikä sillä siksi ole huomautettavaa alueiden ja niiden rajausten suhteen. Rautjärven kunnalla ei 104 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 ollut huomauttamista päivitysinventointiin. Etelä-Karjalan museo piti alueen laajentamista perusteltuna. Parikkalan kunta puolestaan vastusti laajentamista Tiaisenkylän etelä- ja itäpuolella Kokko- senmäen suuntaan. Kunta viittasi MTK-Parikkalan seudun tuottajayhdistyksen kannanot- toon, jonka mukaan nykyistä aluetta ei ole tarvetta laajentaa. Kunnanhallitus yhtyi tuotta- jayhdistyksen lausuntoon ja edellytti, että maanomistajien kannanotot tulee huomioida päivityksessä. Mikäli alueella myöhemmin rajoitetaan elinkeinojen harjoittamista tai raken- tamista, vaatii Parikkalan kunta uutta lausuntopyyntöä asianomaisille ja kunnille. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa. MTK-Parikkalan seudun mielestä alueen laajen- nus on tarpeeton, eikä sisällä mitään uutta tai arvokasta. Alue ei saa yhdistyksen mielestä jatkossakaan rajoittaa normaalia maa- ja metsätalouskäyttöä. Kahdessa muussa alueesta esitetyssä kannanotossa pidettiin hanketta ylimitoitettuna ja tarpeettomana. Kohde ei sisällä kannanottajien mielestä perinnemaisemia. Kannanottajat myös huomauttivat, että maisema-alue lisää kustannuksia ja byrokratiaa maanomistajille ja yritystoiminnalle, eikä lisää kylän elinvoimaisuutta. 3.9 Etelä-Savo Esitetyt maisema-alueet, Etelä-Savo Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 65. Ristiinan veskansan kulttuurimaisema 1 1/0/0 0 66. Neitvuoren maisemat 1 1/0/0 0 67. Muuramäen maisema 2 2/0/0 0 68. Kaskiin viljelymaisema 1 1/0/0 1 0/0/1 69. Sulkavan linnavuoren maisema 2 2/0/0 1 1/0/0 70. Kuhajärven viljelymaisema 1 1/0/0 0 71. Kokonsaaren kulttuurimaisemat 1 1/0/0 0 72. Kyrönsalmen kulttuurimaisema 2 0/2/0 4 4/0/0 73. Punkaharjun maisemat 2 2/0/0 0 74. Savonselän mäkiasutusmaisemat 2 1/1/0 0 75. Kotkatlahden kulttuurimaisema 2 1/1/0 0 76. Osikonmäen viljelymaisema 1 1/0/0 2 2/0/0 77. Heinäveden reitin vesistömaisema 5 4/1/0 0 65. Ristiinan veskansan kulttuurimaisema Ristiinan veskansan kulttuurimaisemiin ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausun- nossa. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perustel- tuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. 105 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 66. Neitvuoren maisemat Neitvuoren maisemiin ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 67. Muuramäen maisema Muuramäen maisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Puumalan kunnalla ei ollut huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoin- nista. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perustel- tuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 68. Kaskiin viljelymaisema Kaskiin viljelymaisemaan ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto, jossa kannanottaja esittää omistamiaan tiloja poistet- tavaksi maisema-alueen rajauksesta. 69. Sulkavan linnavuoren maisema Sulkavan linnavuoren maisemaan otettiin niukasti kantaa lausunnoissa. Etelä-Savon maa- kuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kulttuu- rimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti, että alueeseen lisätään Vartioniemen alue. Myös ainoassa alueesta esitetyssä kannanotossa ehdotettiin Vartioniemen liittämistä alueeseen. Vartioniemi kuuluu kannanoton mukaan olennaisesti alueen maisemaan. 106 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 70. Kuhajärven viljelymaisema Kuhajärven viljelymaisemaan ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Etelä-Sa- von maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsal- men kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 71. Kokonsaaren kulttuurimaisemat Kokonsaaren kulttuurimaisemiin ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Ete- lä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrön- salmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 72. Kyrönsalmen kulttuurimaisema Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajaukseen suhtauduttiin lausunnoissa pääosin kriitti- sesti. Etelä-Savon maakuntaliitto totesi vastustaneensa nyt esitettyä laajennusta Savon- linnan kaupunkialueen pohjoispuolelle jo vuonna 2013. Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajaus on liiton mukaan ratkaistu jo RKY-päivityksen yhteydessä. Tällöin Kasinonsaaren alue menetti valtakunnallisen statuksensa muun muassa voimakkaan uudisrakentamisen vuoksi. Alue on keskellä Savonlinnan kaupunkia, eikä liiton mielestä ole tarkoituksenmu- kaista lisätä alueelle päällekkäistä maisema-aluemerkintää. Myös Savonlinnan kaupunki vastusti uutta rajausta jyrkästi. Kaupungin mielestä rajausta perustellaan virheellisesti muun muassa saimaannorpan esiintymisellä. Alueelta ei ole inventoitu norpan pesänlaskentahistorian aikana yhtään poikaspesää. Mikäli alue olisi tärkeä norpan elinalue, se olisi kaupungin mukaan huomioitu varauksissa ja Natura 2000 -verkostossa. Natura-alue ulottuu Haapaveden eteläosaan nyt esitetylle maisema-aluelaa- jennukselle vain pieniltä osin, lähinnä yhdyskäytävänä eri Natura-alueiden välillä. Toisaalta norpan esiintymisellä ei pitäisi kaupungin mielestä olla vaikutusta maisema-aluetta määri- teltäessä. Kaupunki oudoksui myös sitä, että Majakkaniemen mukaan ottamista perustellaan tuhou- tuneella kivikautisella asuinpaikalla. Muinaisjäännös on sijainnut rakennetulla omakoti- tontilla, jonka länsipuolella on vielä yksi rakennettu omakotitontti. Majakkaniemessä on muutoinkin normaalia omakotiasutusta. Maisema-aluerajaukseen on otettu osa omakoti- tonteista ja Majakkaniemen pää, jolla ei ole kaupungin mukaan maisemallista eikä mui- naisjäännösarvoa. Alue-ehdotukseen sisällytetyssä Lypsyniemessä toimivat puolestaan muun muassa Savonlinna Worksin konepaja sekä Andritz Oy. Näillä alueilla laajennus ei ole 107 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT kaupungin mielestä perusteltu. Kaupunki ihmetteli myös sitä, että perusteluissa mainitaan Tynkkylänjoki ja Kylmäniemi, jotka sijaitsevat yli kahden kilometrin etäisyydellä esitetystä rajauksesta. Kaupunki kritisoi myös rajauksen turhaa päällekkäisyyttä RKY-kohteiden kanssa. Alueku- vauksen tekstisisältö on kaupungin mukaan Olavinlinnan ja vanhan kaupungin osalta pää- osin yhteneväinen Museoviraston RKY 2009 -inventoinnin kanssa. Kasinonsaarten kylpylä- kulttuurista kertova teksti puolestaan on pääosin yhteneväinen vanhan RKY-inventoinnin kanssa. Kaupunki huomautti lisäksi, että Vääräsaaren länsiosaa lukuun ottamatta kaikki selvityksessä mainitut saaret säilyvät myös tulevaisuudessa rakentamattomina ja luonnon- tilaisina virkistysalueina kaupunkilaisille ja matkailijoille, sillä ne on suojeltu asemakaa- valla. Asemakaava suojelee myös Kalliolinnan, Suruton-huvilan ja Vanhan Kasinon, joista viimeksi mainitut jäävät maisema-aluerajauksen ulkopuolelle. Kaupunki muistutti, että Kyrönsalmen keskeiset ja arvokkaat kohteet ja alueet sisältyvät RKY-rajaukseen. Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on RKY-inventoin- nin yhteydessä arvioitu asiantuntevasti. Rautatiesillan pohjoispuolella ei ole RKY-inven- toinnin ja arvioinnin jälkeen toteutettu kaupungin mukaan mitään sellaista toimenpidettä, joka olisi korottanut maiseman arvon valtakunnalliseksi, pikemminkin päinvastoin. Kyrön- salmeen on muun muassa rakennettu kaksi uutta maantiesiltaa ja ranta-alueille on synty- nyt uutta omakotikaavoitusta. Lisäksi alueen halki kulkee Saimaan syväväylä opasteineen ja merkkeineen. Esitettyä rajausta vastapäätä, Kyrönsalmen toisella puolella on Andritz Oy:n teollisuusalue, jonka kaavan tarkistaminen on käynnissä. Myös alueen viereen tule- vaa teknologiapuistoa kaavoitetaan. Rautatiesillan pohjoispuoleisella alueella tehdaskiin- teistöineen ja 2000-luvulla rakennettuine maantiesiltoineen ei ole kaupungin mukaan valtakunnallista maisema-arvoa. Kaupunki myös huomautti, että voimassa olevassa maakuntakaavassa Vääräsaaren alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Merkintä mahdollistaa rakentamista alueelle. Lisäksi Vääräsaaren länsiosa on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön ja/tai mai- seman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävänä alueena. Kaava-aineistossa vedotaan RKY 1993 -inventointiin. Tältä osin maakuntakaava on vanhentunut. Kaikkiaan Savonlinnan kaupunki totesi, että Olavinlinnan ja Kyrönsalmen alueen maise- mallisia ja kulttuuriarvoja on perusteltu ja käsitelty useissa valtakunnallisissa inventoin- neissa. Missään aiemmassa inventoinneissa rajausta ei ole ulotettu Kyrönsalmen siltojen pohjoispuolelle. Kasinonsaarilla ei ole kaupungin mielestä sellaisia maisema-arvoja, jotka puoltaisivat sen valtakunnallista arvoa. Savonlinnan kaupunki ilmoittikin vastustavansa esitettyä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-aluerajauksen laajentamista Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. Mikäli nyt vireillä oleva maisema-alue-esitys toteutuisi, vai- 108 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 keuttaisi tai estäisi se Savonlinnan kaupungin matkailun kehittämistä ja talouden kannalta elintärkeän hankkeen toteutumista. Savonlinnan kaupunki esitti yhteenvetonaan, että inventoitu Kyrönsalmen kulttuurimai- sema poistetaan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, koska se on päällekkäi- nen RKY-kohteen ”Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema” kanssa. Kau- punki muistutti myös Museoviraston aloitteesta 1990-luvun lopulla laaditusta Olavinlin- nan maisemaselvityksestä ja -suunnitelmasta. Suunnitelma on laadittu kaupungin mukaan huomattavasti asiantuntevammin kuin nyt käsillä oleva inventointi. Maisemasuunnitelmaa laadittaessa ei pidetty tarkoituksenmukaisena tai perusteltuna laajentaa maisema-aluetta tarpeettomasti ja keinotekoisesti Olavinlinnan maisema-alueen ulkopuolelle. Kaupungin mukaan suunnitelma pitää ottaa huomioon myös päivitysinventoinnissa. Alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Nälkälinnanmäki-Seura ry. puolsi maisema-alueen laajentamista ja totesi uuden rajauksen lisäävän alueen matkailullista vetovoimaa. Seura ehdotti tarkennuksia aluekuvaukseen alueen historiasta osana Saimaan syväväylää. Myös Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. kannatti ehdotettua laajennusta. Yhdistys katsoi, että uudisrakentaminen vaarantaisi alueen vesistö- ja saaristomaiseman matkailulliset arvot. Myös viiden henkilön allekirjoittamassa kannanotossa katsottiin, että esitys on onnistunut monelta osin. Olavinlinnan kulttuurivaikutus on säteillyt allekirjoittajien mukaan laajalle, ja alueen luontoarvot ovat merkittäviä. Kannanottajien mukaan kohde on koko Suomen mit- takaavassa ainutlaatuinen. He totesivat, että maisema-alueen rajausta olisi varaa laajentaa entisestään. Maisemien säilyminen tuleville sukupolville koettiin kannanotossa tärkeäksi. Neljännessä kannanotossa puollettiin uutta aluerajausta. Kannanottaja pelkäsi, että sopi- maton rakentaminen pilaa merkittävän maiseman. 73. Punkaharjun maisemat Punkaharjun maisemiin otettiin niukasti kantaa lausunnoissa. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Metsähallitus huomautti, että Laukansaari on Luonnonvarakes- kuksen tutkimusmetsää, jota tulee voida jatkossakin käsitellä tutkimustoiminnan edellyt- tämällä tavalla. Tutkimuskäyttö on vaikuttanut merkittävästi nykyisen kulttuurimaiseman muodostumiseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 74. Savonselän mäkiasutusmaisemat Savonselän mäkiasutusmaisemiin otettiin niukasti kantaa lausunnoissa. Etelä-Savon maa- kuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kult- 109 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT tuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Joroisten kunta ilmoitti, ettei anna tarkempaa lausuntoa, sillä arvokkaat maisema-alueet pysyvät kunnan alueella samoina pieniä tarken- nuksia lukuun ottamatta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 75. Kotkatlahden kulttuurimaisema Kotkatlahden kulttuurimaisemaan otettiin niukasti kantaa lausunnoissa. Etelä-Savon maa- kuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kult- tuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Joroisten kunta ilmoitti, ettei anna tarkempaa lausuntoa, sillä arvokkaat maisema-alueet pysyvät kunnan alueella samoina pieniä tarken- nuksia lukuun ottamatta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 76. Osikonmäen viljelymaisema Osikonmäen viljelymaisemaan ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Ete- lä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrön- salmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. JaMi-säätiö katsoi kohteen edustavan hyvin ete- läsavolaista luontoa. Osikonmäki on kannanoton mukaan suosittu matkailukohde, jonka säilyminen arvokkaana maisema-alueena on tärkeää. Säätiö totesi, että status saattaisi auttaa estämään alueelle kaavailtua kaivostoimintaa. Säätiö myös tähdensi, että kyläläi- set haluavat suojella kulttuurimaisemaansa. Myös Osikonmäen Kyläyhdistys ry. totesi, että kyläläiset haluavat suojella kulttuurimaisemiaan ja puoltaa esitettyä maisema-aluetta. Kan- nanoton mukaan status auttaisi alueen perinteistä eteläsavolaista maisemaa säilymään puhtaana ja luonnonkauniina jatkossakin. Yhdistys katsoi, että valtakunnallisella arvolla on suuri merkitys Rantasalmelle matkailun kannalta. Kannanotossa esitettiin runsaasti perus- teluita maisemien tärkeydestä. 77. Heinäveden reitin vesistömaisema Heinäveden reitin vesistömaisemaan suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa vaihtele- vasti. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kaikki alueen rajausmuutokset ovat perustel- tuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajausta lukuun ottamatta. Pohjois-Savon ELY-keskus ei puolestaan ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta totesi maisema-alueiden olevan kaikkiaan tärkeitä. Heinäveden kunnalla ei ollut inventoinnista muuta huomautettavaa 110 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 kuin että liikenneviraston suunnittelemia kanava-alueiden aitauksia ei tule toteuttaa. Lep- pävirran kunta totesi alueen ulottuvan vain niukasti kunnan puolelle. Varkauden kaupunki vastusti Aittolahti–Hevonlahti-alueen liittämistä Heinäveden reitin maisemakokonaisuuteen. Kunta totesi, että Hevonlahden kulttuurimaisema on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on lisäksi muinaismuistoja. Vuonna 2001 vahvistetussa Joutenvesi–Äimisvesi-osayleiskaavassa Joutenveden alueelle on kaupungin mukaan merkitty luonnonarvoiltaan merkittävät vyöhykkeet rantojensuo- jeluohjelman mukaisesti. Lisäksi am-merkinnällä on osoitettu maisemallisesti arvokkaat ranta-alueet, joilla kielletään hakkuut ja ympäristöä oleellisesti muuttavat toimenpiteet. Uudessa rajausesityksessä olevalla osayleiskaava-alueella on pääasiassa loma-asuntoalue- merkintä, mutta myös maisemaa ja rakennetun ympäristön suojelua edistäviä kaavamer- kintöjä. Hevonlahdessa sijaitsee rakennushistoriallisesti ja kylämiljöön kannalta merkittä- viä rakennuksia ja rakennusryhmiä. Lisäksi Kiikansalon luoteisosa on osoitettu arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kaupunki totesi, että mikäli Aittolahti–Hevonlahti päätetään liittää valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, alueella on pyrittävä säilyttämään sen ominaispiirteet eli avoin viljelysmaa. Aluepäätöksen myönteisiä vaikutuksia on kaupungin mukaan vaikea arvioida etukäteen. Esimerkiksi hankerahoitus edellyttää aktiivista, omaehtoista kylätoi- mintaa. Mahdolliset myönteiset taloudelliset vaikutukset perustuvat yritystoiminnan ja matkailun kehittymiseen alueella maisema-alueinventoinnin jälkeen. Uuden rajauksen myönteisimmät vaikutukset voidaan liittää ekologisiin vaikutuksiin. Kaikkiaan Varkauden kaupunki katsoi, että Aittolahti–Hevonlahti-alueen osalta ei ole esi- tetty riittävästi perusteita alueen liittämiseksi. Heinäveden reitti ilmentää sisävesireittiä ja Aittolahti–Hevonlahti poikkeaa maisemakokonaisuudesta. Lisäksi Hevonlahden kulttuu- rimaisema on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja voimassa olevissa osayleiskaavoissa. Tämä on kaupungin mielestä riittävä maisemallisiakin arvoja suo- jaava päätös. Päällekkäistä suojelua tulee välttää, eikä Aittolahti–Hevonlahti tuo maise- ma-alueelle kaupungin mukaan lisäarvoa. Kaupunki tähdensi, että alueen liittäminen maisemakokonaisuuteen ei saa aiheuttaa rajoituksia rakentamiseen tai muuhun alueiden käyttöön, eikä se myöskään saa aiheuttaa velvoitteita viljellä maata vain maisema-alueen tavoitteiden täyttämiseksi. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 111 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 3.10 Pohjois-Savo Esitetyt maisema-alueet, Pohjois-Savo Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 77. Heinäveden reitin vesistömaisema 1 1/0/0 1 1/0/0 78. Mustinmäen kulttuurimaisemat 2 2/0/0 0 79. Paukarlahden viljelymaisema 3 0/3/0 1 1/0/0 80. Puijon maisemat 3 0/3/0 2 1/1/0 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat 4 4/0/0 3 1/2/0 82. Nilsiän mäkikylät 3 0/1/2 11 (ml. vastustava adressi, jossa 65 nimeä) 1/2/8 83. Pisan maisemat 3 3/0/0 0 78. Mustinmäen kulttuurimaisemat Mustinmäen kulttuurimaisemiin otettiin niukasti kantaa lausunnoissa. Pohjois-Savon ELY-keskus ei kommentoinut suoraan aluetta, mutta totesi maisema-alueiden olevan kaik- kiaan tärkeitä. Leppävirran kunnalla ei ollut huomautettavaa alueen rajaukseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 79. Paukarlahden viljelymaisema Paukarlahden viljelymaisemaan esitettiin lausunnoissa joitakin muutoksia. Pohjois-Savon ELY-keskus esitti rajauksen muuttamista siten, että vuonna 2010 hyväksytyn yleissuunni- telman ja vuonna 2012 hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen Valtatie 5:n linjaus välillä Pyöreäpuro–Mäkräaho otetaan huomioon rajauksessa. Rajaus voisi ELY-keskuksen mie- lestä kulkea sähkölinjan itäpuolella. Myös Pohjois-Savon liitto esitti alueeseen muutoksia. Muutokset on esitetty lausunnon yhteydessä lähetetyllä paikkatietoaineistolla. Leppävirran kunta kritisoi alueen laajentamista. Laajentamiselle ei ole kunnan mukaan esitetty perusteita eikä kriteereitä. Laajennusalue valtatien länsipuolella on talousmetsä- aluetta. Alueelle sijoittuvat Valtatie 5:n uusi linjaus ja sähkönsiirtolinja johtoaukeineen. Rajausta on kunnan mukaan laajennettu myös varsinaisen kyläalueen pohjoispuolella tien länsipuolelle ilman minkäänlaisia perusteita. Kivelänharjun tilakeskuksen pohjoispuolella maisema on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana viljelymaisemasta ja avoimista pel- toalueista metsittyneeksi haja-asutusalueeksi. Rajausta ei tule kunnan mielestä laajentaa valtatien länsipuolelle. Myöskään rajauksen laajentamiselle pohjoispuolelle ei ole maise- mallisia tai luonnon monimuotoisuuteen perustuvia perusteita. Kunta totesi lisäksi, että osa Melasen suunnan laajennusalueesta on jo luonnonsuojelualuetta. Siten sen maisemia suojellaan jo luonnonsuojeluasetuksin. Kunta esitti uuden rajausesityksen liitekartalla. 112 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja ehdotti omistamansa tilan lisäämistä aluekuvaukseen. Hän kertoi kylän ja sukunsa historiasta alueella ja katsoi, että pienimuo- toista ja perinteistä viljelyä tulisi tukea. 80. Puijon maisemat Puijon maisemiin esitettiin lausunnoissa muutoksia. Pohjois-Savon ELY-keskus esitti, että rajausesityksessä otetaan huomioon Neulaniemen ja Savilahden kehittäminen. Myös Poh- jois-Savon liitto toivoi alueeseen muutoksia, jotka perustuvat loogiseen rakennettujen tai rakennettaviksi aiottujen ja rakentamattomien alueiden suhteeseen. Muutokset on esi- tetty lausunnon yhteydessä lähetetyllä paikkatietoaineistolla. Kuopion kaupunki esitti rajauksen muuttamista siten, että se on looginen rakennettujen ja rakentamattomien alueiden suhteen. Länsi-Puijolla rajauksen ulkopuolelle tulee kau- pungin mielestä jättää rakennettu alue kokonaisuudessaan, samoin kuin Pihlajalaakso Puijon itäpuolella. Kaupunki totesi, että Pihlajalaakson osayleiskaavassa on selvitetty kaava-alueen vaikutukset Puijon maisema-alueeseen, ja alue on myös asemakaavoitettu ja lähes kokonaan toteutettu selvityksen pohjalta. Kaupungin mukaan maisema-alueen rajausta tulee muuttaa myös Savilahdessa Puijon eteläpuolella. Näiden alueiden maise- ma-arvoja on tutkittu Savilahden ja Neulaniemen osayleiskaavoissa. Kuopion kaupunki esitti muutosehdotuksensa lausunnon yhteydessä lähetetyllä karttaliitteellä. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Ensimmäisessä todettiin, että alueella sijaitsee rakennettu kerrostalolähiö, jota ei mainita aluekuvauksessa. Kannanottaja esitti, että rajausta tulisi tämän osalta muuttaa, sillä hän katsoo alueen maisema-arvojen olevan pilalla. Toisessa kannanotossa kritisoitiin Kuopion kaupungin ehdottamia rajauksen supis- tuksia. Todellinen maisema ei kannanottajan mukaan vastaa kaupungin esittämiä rajauk- sia. Hän pyysi ottamaan tämän huomioon muutosehdotuksia tarkasteltaessa. 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin posi- tiivisesti. Pohjois-Savon ELY-keskus ei kommentoinut suoraan aluetta, mutta totesi mai- sema-alueiden olevan kaikkiaan tärkeitä. Kuopion kaupungilla ei ollut huomauttamista rajauksesta. Pohjois-Savon liitto esitti alueeseen muutoksia paikkatietoaineistona. Lapinlahden kunta totesi, että Väisälänmäen maisema-alue on merkitty vuonna 2011 vah- vistettuun Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Alue sisältyy myös vuonna 2000 vahvistet- tuun Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavaan. Siinä Väisälänmäen lakialueelle on laadittu oma maisemaselvityksensä ja kaavassa on alueelle omat aluevarausmerkintänsä. Kunta muistutti, että Väisälänmäen alue näkyy maamerkkinä kauas ja on merkittävä osa 113 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT kunnan kulttuurihistoriaa. Maiseman säilyminen on Lapinlahden kunnalle tärkeää. Kunta ehdotti, että alueen rajaus ulottuisi hieman esitettyä pohjoisemmaksi vuonomaiselle alueelle, jossa Martikkalaan menevä tie kulkee Pohjois-Onkilahden rannassa ja toisella ran- nalla nousee korkea maisemaa hallitseva mäki. Idässä alueen rajauksen tulisi ulottua koko saariston alueelle. Alueesta esitettiin kolme kannanottoa. Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry. kannatti esitystä, mutta ehdotti laajempaa aluerajausta. Nyt ulkopuolelle on jätetty kan- nanoton mukaan erityisen hienoja maisemallisesti ja historiallisesti merkittäviä kohteita. Kannanotossa esitettiin runsaat perustelut maisema-alueen täydentämiselle. Pohjois-Sa- von Metsäkeskus piti kannanotossaan aluetta liian suuripiirteisenä, mutta kiitteli Poh- jois-Savon hienoimpien maisemien päätymistä mukaan inventointiin. Metsäkeskus toivoi, että maanomistajia tiedotettaisiin maiseman merkityksestä sekä vapaaehtoisista toimista, tuista ja rajoituksista. Kolmannessa kannanotossa ehdotettiin rajauksen muuttamista taa- jama-alueen osalta, sillä se ei kannanottajan mielestä omaa riittäviä maisema-arvoja. Kan- nanotossa myös pohdittiin, miten maisemastatus vaikuttaa alueen kehittämiseen. Kan- nanottaja esitti alueeseen myös laajennusta toisaalla. 82. Nilsiän mäkikylät Nilsiän mäkikyliin suhtauduttiin lausunnoissa kriittisesti. Pohjois-Savon ELY-keskus huo- mautti, että rajauksen sisäpuolelle jää Sibelco Nordicin kvartsilouhos, jonka toimintaa ollaan laajentamassa. Tuotanto tulee jatkumaan vähintään 20 vuotta. ELY-keskus esitti, että louhoksen toiminta-alue jätetään rajauksen ulkopuolelle tai toiminta huomioidaan rajauksessa niin, ettei yrityksen toimintamahdollisuuksia heikennetä. Pohjois-Savon liitto puolestaan esitti Nilsiän mäkikylien poistamista maisema-alueiden joukosta, koska ympä- ristöministeriö ei ole esittänyt riittäviä perusteluja maakunnallisesti arvokkaan maise- man nostamiselle valtakunnalliseksi. Alueella on liiton mukaan runsaasti maankäyttöön ja maisemaan vaikuttavia varauksia maakuntakaavassa. Lisäksi Pohjois-Sänkimäen avoimen maatalousmaiseman rajat ovat liiton mielestä menettämässä maisemakuvallista selkeyt- tään metsittämisen johdosta, eivätkä Pohjois-Sänkimäki ja Sänkimäen alue ole enää visu- aalisesti yhteydessä toisiinsa. Kuopion kaupunki esitti, että rajausta muutetaan lausunnon yhteyteen lisätyn karttaliit- teen mukaisesti siten, että teollisuus- ja louhosalue jää alueen ulkopuolelle. Vastaavasti aluetta voidaan Laitisenmäen puoleiselta osalta hieman laajentaa käsittämään maisemaan kuuluva maaseutuasutus peltoalueineen. Lisäksi Kuopion kaupunki katsoi, että alueen arvoluokitus tulee pitää maakunnallisena, koska ympäristöministeriö on vuoden 2011 lopussa vahvistanut maakuntakaavan, jossa alue on maakunnallinen. Selvityksestä ei käy Kuopion kaupungin mielestä riittävästi ilmi kriteerejä, joiden perusteella alueen arvo- 114 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 luokitus voidaan nostaa valtakunnalliseksi. Selvityksessä ei myöskään tuoda kaupungin mukaan esille alueen merkittävyyttä muihin vastaaviin alueisiin verrattuna. Alueesta esitettiin 11 kannanottoa. Näistä yksi on 65 henkilön allekirjoittama adressi, jossa vastustetaan aluetta. Adressin allekirjoittajat katsoivat, että Kinahmin maisema-alueen laajentamiseen tai arvoluokan nostoon ei ole maisemallisia perusteita. Heidän mukaansa maa- ja metsätalous sekä muu yritystoiminta Kinahmilla vaikeutuisi huomattavasti maise- ma-alueen seurauksena. Aluetta vastustettiin muissakin kannanotoissa. Kapai Oy katsoi, että maisema-alue estäisi kaivostoiminnan alueella ja haittaisi yritystoimintaa. Yritys koki maisema-alueen rajauksen olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Nykyistä kaivostoimintaa ei ole otettu riittä- västi huomioon aluekuvauksessa ja alueen rajauksessa. Sibelco Nordic Oy Ab huomautti, että esitetyllä alueella on kaivospiiri, jota ei tulisi sisällyttää rajaukseen. Yritys totesi kaivos- piirin olevan kaavoissa kaivostoiminnalle varattuina alueina, eikä toiminnan kehittämistä ja laajentamista tulisi estää. Kinahmi-Konttimäen Kyläyhdistys ry:n kannanotossa todettiin, että asukkaat arvostavat omaa elinympäristöään ja hoitavat sitä vapaaehtoisesti. Yhdistys kuitenkin totesi, että rajoitteet eivät lisää yhteistoimintaa, vaan vahva kylätoiminta on sisä- syntyistä. Sänkimäen maa- ja kotitalousseura vastusti hanketta Sänkimäen ja Pohjois-Sän- kimäen maanomistajien puolesta. Myös yksittäiset maanomistajat vastustivat aluetta. Yksi kannanottaja olisi kaivannut enemmän informaatiota inventoinnista sen ollessa käynnissä. Hän piti Kinahmin kylää elinvoimaisena ja maisemallisesti arvokkaana, ja sanoi jatkossakin pyrkivänsä vaalimaan maisemia elinkeinonsa kautta. Toinen kannanottaja ehdotti omia tilojaan poistettavaksi rajauksesta. Hän katsoi, että maisema-aluehanke on järkevä, jos se perustuu vapaaehtoi- suuteen ja jos menetetyistä tuloista maksetaan korvauksia. Kolmas kannanottaja vastusti maisema-aluetta, sillä hän pelkää maa- ja metsätalouden vaikeutuvan. Neljäs kannanot- taja katsoi elinkeinonsa harjoittamisen estyneen, sillä tuulivoimarakentamista alueella ei ole hyväksytty maisema-alueen takia. Hän vaati korvauksia, jos maisema-alue perustetaan hänen omistamilleen maille. Viidennen kannanoton allekirjoittajat eivät halunneet suoje- lun rajoittavan elinkeinonharjoittamistaan. Kuudennessa kannanotossa käsiteltiin luon- nonsuojelulain mukaisia maisema-alueita eli maisemanhoitoalueita ja niiden oikeusvaiku- tuksia. Kannanottaja olisi kaivannut yleisötilaisuutta alueella. 83. Pisan maisemat Pisan maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Savon ELY-keskus ei kommentoinut suoraan aluetta, mutta totesi maisema-alueiden olevan kaikkiaan tärkeitä. Kuopion ja Juankosken kaupungeilla ei ollut huomauttamista rajauksesta. 115 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.11 Pohjois-Karjala Esitetyt maisema-alueet, Pohjois-Karjala Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 84. Totkunniemen kylämaisemat 2 2/0/0 1 1/0/0 85. Kiteenlahden kylämaisemat 1 1/0/0 2 2/0/0 86. Saarion kylämaisema 1 1/0/0 0 87. Huhtilammen kylämaisema 1 1/0/0 0 88. Heinävaaran ja Selkien kylien vaaramaisemat 1 1/0/0 3 3/0/0 89. Ilomantsin vaarakylämaisemat 2 1/0/1 6* 5/0/1 90. Kolin maisemat 4 2/2/0 5 4/0/1 91. Karhunpään rantakylä 2 1/1/0 0 92. Ylikylän viljelymaisemat 1 1/0/0 0 93. Ylä-Valtimon viljelymaisemat 1 1/0/0 0 94. Rasimäen jokilaaksokylä 2 2/0/0 0 *lisäksi puoltava adressi, jolla 39 allekirjoittajaa. 84. Totkunniemen kylämaisemat Totkunniemen kylämaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Karjalan liitto totesi olleensa mukana ympäristöministeriön rahoittamassa Totkunniemen maise- manhoitoalueen suunnitteluhankkeessa. Esityksessä Totkunniemen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue laajenee merkittävästi, mikä on liiton mielestä eduksi maanomista- jien ja kyläyhteisön maisemanhoitohankkeelle. Liitto kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, ettei kuultavana olevista asiakirjoista ole mahdollista löytää perusteluja maisema-alueen laajennukselle. Kiteen kaupunki piti laajennettua aluetta hyvänä. Valtioneuvoston päätöksessä pitää kui- tenkin kaupungin mukaan tuoda selkeästi esille, ettei maisema-aluerajaus estä elinkei- notoimintaan liittyvää rakentamista. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman ja tierakentamisen esteet on kaupungin mielestä tuotava selvästi esille. Lisäksi Kiteen kau- punki ehdotti, että ympäristöministeriö järjestää kaupungin edustajille, maanomistajille sekä muille asianosaisille oman kuulemistilaisuuden. Sen jälkeen kaupungille tarjottaisiin mahdollisuus tarkentaa ministeriölle antamaansa lausuntoa tai mielipidettä maisema-alu- eista ja niiden rajauksista. Kaupunki piti kuulemistilaisuutta tärkeänä, jotta kaikki keskeiset tahot voivat kokea maisema-alue-ehdotukset hyväksyttävinä. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Totkunniemi–Marjoniemi ry. ei nähnyt esityksessä erityistä huomautettavaa. Yhdistys koki, että ehdotettu laajempi aluerajaus tukee Totkun- 116 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 niemen maisemakokonaisuutta ja sen säilymistä tulevaisuudessa. Laaja, koko kyläkokonai- suuden kattava alue tarjoaa paremmat mahdollisuudet maiseman hyödyntämiseen. Yhdis- tys kiitteli sitä, että kaikilla on ollut mahdollisuus olla kuultavana ja vaikuttaa alueeseen. Yleisesti ottaen maanomistajien näkemykset alueen laajentumisesta olivat positiivisia. 85. Kiteenlahden kylämaisemat Ainoa Kiteenlahden kylämaisemia käsitellyt lausunto suhtautui alueeseen positiivisesti. Kiteen kaupunki piti laajennettua aluetta hyvänä. Valtioneuvoston päätöksessä pitää kui- tenkin kaupungin mukaan tuoda selkeästi esille, ettei maisema-aluerajaus estä elinkei- notoimintaan liittyvää rakentamista. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman ja tierakentamisen rajoitukset on kaupungin mielestä tuotava selvästi esille. Lisäksi Kiteen kaupunki ehdotti, että ympäristöministeriö järjestää kaupungin edustajille, maanomista- jille sekä muille asianosaisille oman kuulemistilaisuuden. Sen jälkeen kaupungille tarjot- taisiin mahdollisuus tarkentaa ministeriölle antamaansa lausuntoa tai mielipidettä maise- ma-alueista ja niiden rajauksista. Kaupunki piti kuulemistilaisuutta tärkeänä, jotta kaikki keskeiset tahot voivat kokea maisema-alue-ehdotukset hyväksyttävinä. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisen kannanoton allekirjoittajat puolsivat ehdo- tettua maisemarajausta, joka sisältää heidän omat tilansa. Ehdotus on heidän mukaansa perusteltu, sillä alueen maisemiin sisältyy vanhaa kulttuurimaisemaa peltoineen sekä van- hojen talojen pihapiirejä, metsää ja järvenselkiä. Status on kannanottajien mielestä tärkeä: ”Se on ikään kuin kiinnostavan, perinteitä arvostavan ja vireän maaseudun laatumerkki”. Kannanotossa esitettiin myös joitain tarkennuksia aluekuvaukseen. Toisessakin kannan- otossa puollettiin ehdotettua maisema-aluetta. Kannanottaja katsoi, että alueen laajen- nukset ovat perusteltuja ja että maisema-alueen status on hyödyttänyt Kiteenlahden kylää imagollisesti. 86. Saarion kylämaisema Ainoa Kiteenlahden kylämaisemia käsitellyt lausunto suhtautui alueeseen positiivisesti. Tohmajärven kunnalla ei ollut huomauttamista inventointiin. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 87. Huhtilammen kylämaisema Ainoa Huhtilammen kylämaisemaa käsitellyt lausunto suhtautui alueeseen positiivisesti. Joensuun kaupunki totesi, että sen alueiden osalta ei ole tarvetta muutoksiin inventoinnin sisällössä. Mukana olevat kohteet ovat kaupungin mielestä edelleen perusteltuja ja arvok- kaita. 117 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 88. Heinävaaran ja Selkien kylien vaaramaisemat Ainoa Huhtilammen kylämaisemaa käsitellyt lausunto suhtautui alueeseen positiivisesti. Joensuun kaupunki totesi, että sen alueiden osalta ei ole tarvetta muutoksiin inventoinnin sisällössä. Mukana olevat kohteet ovat kaupungin mielestä edelleen perusteltuja ja arvok- kaita. Kaupunki kuitenkin huomautti, että raportti on vielä oikoluettava kirjoitusvirheiden korjaamiseksi (mm. Selkoi). Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa. Selkien kyläyhdistys katsoi, että Selkien maisema edustaa ainutlaatuista kansallismaisemaa. Kyläyhdistys on viime vuosina toteuttanut aktii- visesti maisemanhoitoon sekä maiseman ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä hankkeita ja talkoita. Yhdistys on tyytyväinen ehdotuksen mukaiseen rajaukseen. Myös toisessa kan- nanotossa pidettiin esitystä onnistuneena. Kannanotossa kerrottiin statuksen auttaneen säilyttämään kylää epäsopivalta kaavoitukselta. Uusi ehdotus on kannanoton mukaan tärkeä kyläläisille, koska se auttaa maisemien säilymistä. Kannanotossa mainittiin, että osit- tain metsittyneitä peltomaisemia tulisi huoltaa. Kaikkiaan kannanottaja katsoi ehdotuksen olevan välttämätön valtakunnantason kannanotto alueen elinvoimaisuuden ja tulevai- suuden puolesta. Status lisää seudun elinvoimaa jättämällä tuleville sukupolville useita eri mahdollisuuksia elinkeinoksi. Kolmannessa kannanotossa todettiin, että maisema tarvitsisi hoitoa ja raivausta. Kannanottaja esitti runsaasti tietoa alueen talojen historiasta. 89. Ilomantsin vaarakylämaisemat Ilomantsin vaarakylämaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Ilomantsin kunta ilmoitti, että se ei osallistu maisemahankkeeseen, eikä maisema-alueita tule näin olleen merkitä maakuntakaavaan tai ohjeeksi alemmanasteiselle kaavoitukselle. Alueet ovat kun- nan mielestä edustavia ilman kaavamerkintääkin. Suomen luonnonsuojeluliitto puoles- taan ehdotti, että alueeseen lisättäisiin Hattuvaara. Alueesta esitettiin kuusi kannanottoa, joista yksi oli 39 henkilön allekirjoittama adressi. Adressissa haluttiin säilyttää ehdotettu rajaus vastoin kunnan mielipidettä. Allekirjoittajien mukaan voimassa olleet maisema-aluerajaukset eivät ole tuoneet haittoja, vaan päinvastoin alueelle on voitu osoittaa hanke- ja tukirahoja. He katsoivat, että statuksella on ollut hyviä seurauksia niin maataloudelle kuin matkailullekin. Kannanottajat pitivät välttämättömänä, että maisema-arvot säilytetään. Alueella on allekirjoittajien mielestä tar- vetta yhteistoiminnan kehittämiseen, johon seudun matkailuyrittäjät ovatkin jo ryhtyneet. Kannanottajien mielestä aluetta olisi mahdollista laajentaa. 118 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Myös neljässä muussa kannanotossa puollettiin aluetta. Ilomantsin matkailuyhdistyksen mielestä arvokkaan maisema-alueen status tukee merkittävällä tavalla alueen matkailue- linkeinoa. Matkailutoimijoiden näkökulmasta maisema-alueen rajaus, aluekuvaus ja ympä- ristövaikutusten arviointi ovat perusteltuja, kattavia ja huolella laadittuja. Toisessa kannan- otossa todettiin, että status kannustaa maisemanhoitoon, joka auttaa aluetta pysymään elinvoimaisena ja houkuttelevana elinympäristönä sekä tarjoaa mahdollisuuksia monille elinkeinoille. Allekirjoittajat ehdottivat lisäksi maisema-alueen laajentamista. Kolmas kan- nanottaja ehdotti Hattuvaaran kylän lisäämistä maisema-alueeseen, sillä Hattuvaara on alueen edustavin kyläkokonaisuus. Neljännessä kannanotossa kannatettiin kohteiden säi- lymistä valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina, vaikka maisemassa on nähtävissä osittaista metsittymistä. Yksi kannanottaja koki hankkeen tarkoituksen jääneen epäselväksi. Hän kritisoi maanomis- tajien huonoa tiedottamista. 90. Kolin maisemat Kolin maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Pohjois-Karjalan liitto huo- mautti, että Koli on Pohjois-Karjalan tärkein matkailun kehittämisalue. Liiton mielestä mai- sema-aluetta ei tule laajentaa. Myös Lieksan kaupunki suhtautui aluerajaukseen kriittisesti. Kaupunki tähdensi, että Koli on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, kokonaisuudeltaan hieno ja paikallisestikin tärkeä maisemanähtävyys, jota arvostetaan Lieksassa. Kolin kylä ja maisema-alue on myös monen kuntalaisen koti ja eri elinkeinojen harjoittamisen perusta, ja Kolin vaikutus tunnistetaan myös Lieksan kaupungin keskustaajaman alueella. Lieksan kunnan mielestä Kolin merkitys ei kuitenkaan saa nousta niin suureksi, että siitä on koh- tuutonta haittaa elinkeinojen harjoittamiselle tai rakentamiselle ja muulle yhdyskuntara- kenteen kehitykselle. Siksi päivitysinventoinnin mukaista Kolin maisemien aluerajausta ei tule kunnan mukaan ottaa sellaisenaan maakuntakaavaan. Kunta myös huomautti alueku- vauksenkin tunnustavan, että Kolin perinteinen elinkeinomaisema on taantumassa. Tämä korostaa uusien elinkeinomuotojen tärkeyttä. Joensuun kaupunki puolestaan totesi, että sen alueiden osalta ei ole tarvetta muutoksiin inventoinnin sisällössä. Mukana olevat kohteet ovat edelleen perusteltuja ja arvokkaita. Kaupunki kuitenkin huomautti, että raportti on vielä oikoluettava kirjoitusvirheiden kor- jaamiseksi (mm. Kelväsensaari). Suomen luonnonsuojeluliitto piti maisema-alueen laajen- tamista erittäin tärkeänä. Alueesta lähetettiin viisi kannanottoa. Yksi kannanottaja katsoi, että ehdotettu rajaus on yhtenevä todellisen maisemanäkymän kanssa. Hänen mukaansa Kolin maisemakuvan ehjän kokonaisuuden vaaliminen on erityisen tärkeää, sillä kohde on yksi merkittävim- mistä luontokohteista suomessa. Myös toinen kannanottaja katsoi, että rajauksen laajen- 119 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT taminen on erittäin perusteltua. Nyt rajaus sisältää hänen mielestään maiseman keskeiset elementit. Kolmannessakin kannanotossa aluetta pidettiin kattavana ja maisemallisesti edustavana. Myös aluekuvaus on kannanottajan mielestä todenmukainen. Kannanottaja esitti kuitenkin kysymyksiä maanomistajalle aiheutuvista velvoitteista, rajoituksista ja kus- tannuksista, sekä tiedusteli onko maisemanhoitoon mahdollista saada tulevaisuudessa tukia. Neljännessä kannanotossa maisemastatus nähtiin elinkeinopoliittisena mahdolli- suutena. Maisema, luonto ja kulttuuri muodostavat kannanottajan mukaan perustan sille, miten Kolia on kehitettävä. Hänen mielestään kansalaisten keskuudesta löytyy arvostusta maisema- ja luontoarvojen vaalimiselle. Viides kannanottaja koki tulleensa huonosti infor- moiduksi hankkeen osalta. Hän esitti kysymyksiä maisema-alueen vaikutuksista. 91. Karhunpään rantakylä Karhunpään rantakylään suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Nurmeksen kaupunki totesi, että nähtävillä olevan aineiston, ympäristösihteerin lausunnon ja kaupunginhalli- tuksen aikaisemman kannan perusteella päivitysinventointi täydentää hyvin Nurmeksen kaupungin alueella sijaitsevia maisema-alueita. Kaupunginhallituksella ei ollut Nurmeksen kaupungin osalta huomautettavaa päivitysinventoinnista ja ympäristövaikutusten arvioin- nista. Valtimon kunta yhtyi puolestaan maakuntaliiton esille nostamiin yleisiin epäkohtiin inventoinnin toteutuksessa. Kunta ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa esitettyyn aluee- seen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 92. Ylikylän viljelymaisemat Ylikylän viljelymaisemiin suhtauduttiin positiivisesti ainoassa aluetta käsitelleessä lausun- nossa. Nurmeksen kaupunki totesi, että nähtävillä olevan aineiston, ympäristösihteerin lausunnon ja kaupunginhallituksen aikaisemman kannan perusteella päivitysinventointi täydentää hyvin Nurmeksen kaupungin alueella sijaitsevia maisema-alueita. Kaupungin- hallituksella ei ollut Nurmeksen kaupungin osalta huomautettavaa päivitysinventoinnista tai sen ympäristövaikutusten arvioinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 93. Ylä-Valtimon viljelymaisemat Ylä-Valtimon viljelymaisemiin ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Valti- mon kunta yhtyi lausunnossaan maakuntaliiton esille nostamiin yleisiin epäkohtiin inven- toinnin toteutuksessa. Kunta ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa esitettyyn alueeseen. 120 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 94. Rasimäen jokilaaksokylä Rasimäen jokilaaksokylän rajaukseen ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Valtimon kunta yhtyi lausunnossaan maakuntaliiton esille nostamiin yleisiin epäkohtiin inventoinnin toteutuksessa. Kunta ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa esitettyyn aluee- seen. Metsähallitus huomautti, että alueen laajentaminen valtion metsätalousmaille ei saa hankaloittaa metsätalouden harjoittamista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.12 Keski-Suomi Esitetyt maisema-alueet, Keski-Suomi Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 95. Päijälän linnavuoren muinaismaisema 3 3/0/0 1 1/0/0 96. Arvajanreitin kulttuurimaisemat 3 3/0/0 19 2/2/15 97. Alhojärven viljelymaisemat 3 2/1/0 4 3/1/0 98. Jämsänjokilaakso 3 1/2/0 4 2/1/1 99. Oravivuoren maisemat 2 2/0/0 0 100. Putkilahden kulttuurimaisemat 3 3/0/0 3 1/1/1 101. Viisarimäen ja Rutalahden laaksomaisema 4 3/1/0 1 0/1/0 102. Kuukaanpään kulttuurimaisema 3 3/0/0 2 1/1/0 103. Hyyppäänvuoren maisema 3 3/0/0 3 3/0/0 104. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat 4 4/0/0 3 1/2/0 105. Pihtiputaan pika-asutusmaisemat 3 3/0/0 0 106. Muurasjärven kulttuurimaisemat 3 3/0/0 0 95. Päijälän linnavuoren muinaismaisema Päijälän linnavuoren muinaismaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Kes- ki-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesitystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perusteltuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoi- minnalle. Kuhmoisten kunta esitti, että maisema-alueen nimi muutettaisiin Kuhmoisten Linnavuo- ren muinaismaisemaksi. Kunta perusteli ehdotustaan kohteen paremmalla paikannetta- 121 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT vuudella. Päijälä kylännimenä ja karttakylänä on kunnan mukaan vakiintuneessa käytössä toisaalla kunnan alueella, joten maisema-alueen ehdotettu nimi on harhaanjohtava. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Jämsän yhteiskoulun senioriyhdistys ry. koki mai- semainventoinnin tärkeäksi ja katsoi, että se antaa aineistoa arvokkaiden kulttuurimai- semien havaitsemiseksi. Kyseessä on yhdistyksen mielestä huomionosoitus sukupolvien aikana tehdylle työlle ja toiminnalle. Yhdistys haluaa jättää elinympäristön arvokkaana myös tuleville sukupolville. 96. Arvajanreitin kulttuurimaisema Arvajanreitin kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesi- tystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perustel- tuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaim- mistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoiminnalle. Jämsän kaupunki piti aineistoa hyvin valmisteltuna ja aluerajauksia perusteltuina. Maise- ma-alueilla on sen mielestä useita positiivisia vaikutuksia alueiden viihtyisyyteen, vetovoi- maan ja identiteettiin, mutta myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Alueesta lähetettiin 19 kannanottoa, jotka olivat pääosin kriittisiä. Hassin maamiesseuran johtokunnan jäsenet vastustivat kaikkia hankkeen tuomia lisärajoituksia maaseudun elin- voimaisuuteen tulevaisuudessa. Sama huoli esitettiin monessa muussakin kannanotossa. Kaikkiaan yhdeksän kannanottajaa katsoi maisema-alueen rajoittavan maiden käyttöä ja elinkeinotoimintaa, kuten metsätaloutta. Viisi kannanottajaa vaati, että heidän omista- mansa maa-alat otetaan pois aluerajauksesta. Lisäksi seitsemän kannanottajaa huomautti, että inventointia on heidän mielestään valmisteltu maanomistajilta salassa, eikä maan- omistajilla ole ollut mahdollisuutta ottaa kantaa inventointiin. Yhdessä kannanotossa kriti- soitiin kuulemisen aikataulua. Useassa kannanotossa maisema-aluetta pidettiin keinotekoisena ja jopa haitallisena suo- jeluinstrumenttia, joka tosiasiassa heikentää maisemanhoidon edellytyksiä vaikeuttamalla niitä elinkeinoja, jotka pitävät maisemia yllä. Yhdessä kannanotossa todettiin, että mai- semia on hoidettu sukupolvien ajan ja ulkopuolinen puuttuminen tuntuu tungettelulta. Muuan kannanottaja puolestaan katsoi hankkeen luovan maanomistajille epävarmuutta ja pelkoa tulevasta. Eräässä kannanotossa muistutettiin, että rantametsiä on voitava hakata säännöllisesti, sillä niitä laidunnetaan. Myös alueen maiseman laatu kyseenalaistettiin kan- nanotoissa. Yksi kannanottaja esimerkiksi katsoi, että alueella ei ole erityistä viljelymaise- maa tai rakennuskantaa, eikä muutakaan luonto- tai kulttuurinähtävyyttä. Toinen kannan- 122 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 ottaja puolestaan tähdensi, että hänen maansa eivät edusta arvokasta maalaismaisemaa esimerkiksi uudisrakentamisen takia. Kannanotoissa otettiin kantaa myös inventoinnin rajausperusteisiin. Yksi kannanottaja katsoi, että aluerajaukset on tehty mielivaltaisesti ”suurella pensselillä”, eikä kartoista ole mahdollista päätellä mitä tiloja rajaus tulee koskemaan. Kannanottajan mielestä maise- ma-alueeseen on lisäksi tarpeettomasti sisällytetty talousmetsäalueita. Hän esitti, että rajausten tulisi olla maanteihin, voimalinjoihin ja rantaviivoihin rajautuvia. Toinen kan- nanottaja huomautti, että hänen tilansa tulevaisuus on vaarannettu ja pilattu jo aiemmilla suojelutoimenpiteillä. Hän muistutti, että maaseudun elinolosuhteet eivät parane muse- oinnilla ja rajoituksilla. Yhdessä kannanotossa todettiin, että suojelualueita on jo tarpeeksi ja alueiden tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Positiivisesti maisema-alueeseen suhtauduttiin kahdessa kannanotossa. Toisessa ehdotet- tiin, että Arvajankoski avattaisiin jälleen vaelluskalojen käytettäväksi kohteen luontoarvo- jen parantamiseksi. Toinen kannanottaja puolestaan puolsi alueen rajausta. Hän sanoi seu- raavansa aktiivisesti kotiseutunsa kehitystä ja haluaa lausua mielipiteensä sitä koskevista hankkeista. Kannanottaja koki tehdyn ehdotuksen tärkeäksi askeleeksi hyvän asuin- ja elinympäristön ylläpitämiseksi tuleville sukupolville. Samalla sillä hallitaan hänen mieles- tään kehitystä ja muutoksia. 97. Alhojärven viljelymaisema Alhojärven viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Keski-Suo- men ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi koko- naisesitystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perusteltuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoi- minnalle. Jämsän kaupunki piti aineistoa hyvin valmisteltuna ja aluerajauksia perusteltuina. Maise- ma-alueilla on sen mielestä useita positiivisia vaikutuksia alueiden viihtyisyyteen, vetovoi- maan ja identiteettiin, mutta myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kaupunki kuitenkin huomautti, että alueelle osuu jo rakennettuja ja osittain asemakaavoitettuja alueita. Maunulan ja Kilpakorven alueet (Alhojärvi) ovat osittain teollisuusaluetta tai kau- pallista aluetta. Kunta esittikin muutoksia rajaukseen liitekartalla. Alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Jämsän yhteiskoulun senioriyhdistys ry. katsoi, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähtökohdat vastaavat heidän käsi- tystään. Kannanottaja piti ehdotusta tärkeänä askeleena hyvän asuin- ja elinympäristön ylläpitämiseksi ja luomiseksi. Alueella tehdyt maisema-analyysit antavat kannanottajan 123 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT mukaan erinomaista aineistoa arvokkaiden kulttuurimaisemien havaitsemiseksi sekä nii- den arvostamiseksi ottamalla huomioon sukupolvien aikana tehdyn työn ja toiminnan. Myös kaksi muuta kannanottajaa kannattivat aluetta. Toisessa kannanotossa kerrotaan Vuohiniemen torpan historiasta sekä laajemmin alueen asutushistoriasta. Toinen kannan- ottaja toivoi, että järven rehevöityminen ja virkistysarvon aleneminen saataisiin hankkeen myötä kuriin. Inventointia kritisoitiin yhdessä kannanotossa. Kannanottajan mielestä aluerajaukset on tehty epämääräisesti ja mielivaltaisen tuntuisesti ”suurella pensselillä”, eikä kartoista voida päätellä mitä tiloja rajaukset tulevat koskemaan. Kannanottajan mukaan alueeseen on myös tarpeettomasti liitetty laajoja talousmetsäalueita. Kannanotossa esitettiin, että rajausten tulisi perustua esimerkiksi maanteihin, voimalinjoihin ja rantaviivoihin. Maise- ma-alueet eivät saa hänen mielestään jatkossa asettaa esteitä ja rajoituksia maaseudun asutukselle, elinkeinotoiminnalle eikä rakentamiselle. 98. Jämsänjokilaakso Jämsänjokilaaksoon esitettiin lausunnoissa pieniä muutoksia. Keski-Suomen liitto ehdotti, että rajausta supistetaan Valtatie 9:n ja Valtatie 24:n risteysalueen lähellä Manulassa maa- kuntakaavassa olevan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajauksen mukaiseksi. Länsikulma ei ole liiton mukaan olennainen osa jokilaakson maisemakuvassa. Samalla lainvoimaisessa 4. vaihemaakuntakaavassa oleva Jämsän risteyksen kaupallinen vyöhyke jäisi kokonaisuudessaan maisema-aluerajauksen ulkopuolelle. Myös Jämsän kaupunki esitti rajaukseen muutoksia. Kaupunki piti aineistoa hyvin valmisteltuna ja aluerajauksia perusteltuina. Maisema-alueilla on sen mielestä useita positiivisia vaikutuksia alueiden viihtyisyyteen, vetovoimaan ja identiteettiin, mutta myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kaupunki kuitenkin huomautti, että alueelle osuu jo rakennettuja ja osittain asemakaavoitettuja alueita. Lisäksi Jämsänjokilaakson maisema-aluetta halkoo Valtatie 9. Kunta myös muistutti, että Kaipolan eteläkärki on kaavoitettu asuinalueeksi ja toteutunut sellaisena. Kunta esitti muutoksia rajaukseen liitekartalla. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesitystä. Alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Jämsän yhteiskoulun senioriyhdistys ry. koki mai- sema-inventoinnin tärkeäksi ja katsoi että inventoinnit antavat aineistoa arvokkaiden kulttuurimaisemien havaitsemiseksi. Kyseessä on yhdistyksen mielestä huomionosoitus sukupolvien aikana tehdystä työstä ja toiminnasta. Yhdistys haluaa jättää elinympäristön arvokkaaksi myös tuleville sukupolville. Myös toisessa kannanotossa puollettiin maise- ma-aluetta. Kannanottaja ehdotti kansallisen kaupunkipuiston perustamista Jämsään ja totesi, että maisema-alue voisi olla osa sitä. Kolmannessa kannanotossa esitettiin rajaus- 124 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 muutosta maisema-alueen itärajaan maantien mukaisesti. Kannanottaja katsoi, ettei rajausmuutoksen myötä ulkopuolelle jäävä alue ole kulttuurimaisemallisesti arvokas. Inventointia kritisoitiin yhdessä kannanotossa. Kannanottajan mielestä inventoinnin alue- rajaukset on tehty epämääräisesti ja mielivaltaisen tuntuisesti ”suurella pensselillä”, eikä kartoista voida päätellä mitä tiloja rajaukset tulevat koskemaan. Kannanottajan mukaan alueeseen on myös tarpeettomasti liitetty laajoja talousmetsäalueita. Kannanotossa esite- tään, että rajausten tulisi perustua esimerkiksi maanteihin, voimalinjoihin ja rantaviivoihin. Maisema-alueet eivät saa hänen mielestään jatkossa asettaa esteitä ja rajoituksia maaseu- dun asutukselle, elinkeinotoiminnalle eikä rakentamiselle. 99. Oravivuoren maisemat Oravivuoren maisemiin ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesi- tystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perustel- tuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaim- mistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoiminnalle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 100. Putkilahden kulttuurimaisemat Putkilahden kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesi- tystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perustel- tuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaim- mistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoiminnalle. Jyväskylän kaupungilla ei ollut huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa. Yksi kannanottaja ehdotti, että rajaukseen liite- tään Oittilan kylä, jossa on kannanottajan mielestä upeat peltomaisemat ja kulttuurinäh- tävyydet. 63 ihmisen allekirjoittamassa adressissa puolestaan todettiin, että Putkilahden maisema on kehittynyt nykytilaansa luontoa kunnioittavalla ja aktiivisella elinkeinotoimin- nalla. Vastuu maisemanhoidosta tulisi heidän mielestään olla paikallisilla. Maisema-aluetta vastustettiin yhdessä kannanotossa. Kannanottajan mukaan maisemia on osattu ja osataan hoitaa ilman rajoituksia ja viranomaisen ohjausta. Kannanottajan mukaan maisemaselvityksestä saa sen käsityksen, ”ettei mitään saa tehdä ilman ELY-kes- kuksen lupaa”. 125 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 101. Viisarinmäen ja Rutalahden laaksomaisema Viisarinmäen ja Rutalahden laaksomaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa melko positii- visesti. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesitystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perusteltuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kult- tuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitä- neelle ihmistoiminnalle. Joutsan kaupungilla ei ollut lausuttavaa valtakunnallisesti arvok- kaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Toivakan kunta totesi, että Viisarimäen laaksomaisema on arvokas ja vaikuttava kokonai- suus, jota tulee erilaisin päätöksin ja tukitoimin kehittää aktiivisena alueena. Rakentami- nen ja maisemaan vaikuttavat toimenpiteet tulee kunnan mukaan tehdä maiseman arvon mukaisesti. Ainoat maisemavauriot ovat tulleet valtatien rakentamisen yhteydessä. Val- tatie 4:n ja Rutalahden liittymässä sijaitseva varastointialue on kunnan mukaan edelleen maisemoimatta. Kunta totesi, että lausunnolla ollut aineisto ei anna riittäviä perusteluja aluerajausten muutoksille. Karttatarkastelun perusteella kunta esittää aluerajauksen muut- tamista liitekartan mukaiseksi. Kunnan mielestä inventoinnissa tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, että maankäytön rajoitukset eivät koske maisema-alueen ulkopuolisia alueita. Kunnan elinvoimalle on lau- sunnon mukaan erityisen tärkeää, että rajoitukset eivät koske Valtatie 4:n varren käyttöä yritystoimintaan, eivätkä maa- ja metsätalouden harjoittamista tai tuulivoiman hyödyntä- mistä. Lisäksi kunta totesi, että alueen suunnitteluun sekä maisema-arvojen säilyttämiseen ja kehittämiseen tulee esittää erityisiä valtion tukitoimia. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto, johon oli kirjattu runsaasti aluetta koskevaa historia- tietoa. Kannanottajan mukaan Rutalahti-nimi tulisi poistaa alueen nimestä, sillä se antaa väärän mielikuvan maisemasta. 102. Kuukanpään kulttuurimaisemat Kuukanpään kulttuurimaisemaan ei otettu suoraan kantaa yhdessäkään lausunnossa. Kes- ki-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesitystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perusteltuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoi- minnalle. Jyväskylän kaupungilla ei ollut huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisen allekirjoittajat vaativat tilojensa rajaamista maisema-alueen ulkopuolelle, tai vaihtoehtoisesti korvauksia mahdollisista tulonmene- 126 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tyksistä ja kustannuksista. Kannanotossa todettiin maiseman säilyvän, jos elinvoimainen maa- ja metsätalous turvataan. Allekirjoittajat pitivät sinällään hienona, että kovalla työllä syntyneet arvokkaat maisemat huomataan. Toisessa kannanotossa esitettiin tarkennuk- sia ja lisäyksiä aluekuvaukseen. Kannanottaja piti ehdotettua maisema-aluetta edelleen arvokkaana. 103. Hyyppäänvuoren maisema Hyyppäänvuoren maisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesi- tystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perustel- tuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaim- mistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoiminnalle. Laukaan kunta totesi Hyyppäänvuoren kuuluvan maisemalliselta merkitykseltään sekä tunnettavuudeltaan merkittävien maisema-alueiden joukkoon. Sen lisääminen valtakun- nallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin on kunnan mielestä perusteltua. Paikallisena ret- keilykohteena ja maisemamaamerkkinä vuoren merkitys on suuri. Kartalla esitetty rajau- sehdotus on kunnan mielestä riittävä kattaen sekä kiintopisteenä toimivan Hyyppäänvuo- ren sekä sen etualalle aukeavat maisemat. Kunta esitti pientä täsmennystä aluekuvauk- seen. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa. Savio-Puttolan kyläyhdistys esitti laajennusehdo- tuksia maisema-alueeseen. Yhdistys esitti lisäksi uutta kulkureittiä alueelle Mustanvuoren liikunta-alueen kautta ja ilmoitti osallistuvansa mielellään alueen käytön suunnitteluun. Myös toinen kannanottaja esitti, että kulkua varten on järjestettävä uusi reitti, sillä nykyi- nen reitti kulkee yksityistien kautta. Kannanottaja totesi Hyyppäänvuoren ympäristöi- neen olevan geologialtaan, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokas erämainen alue, joka on tärkeä myös alueen asukkaille. Kolmannessa kannanotossa toivottiin, ettei maise- ma-alueella ole vaikutuksia metsästysharrastukseen tai metsätalouden harjoittamiseen. Kannanottaja ei vastustanut aluetta, vaan toivoi että alueella sijaitseva kalasääsken pesä- puu lisättäisiin aluerajaukseen. 104. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Saarijärven reitin kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Keski-Suo- men ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi koko- naisesitystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perusteltuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoi- minnalle. Karstulan kunnalla ei ollut erityistä lausuttavaa inventointiin liittyen. Myös Saari- 127 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT järven kaupunki suhtautui myönteisesti maisema-alueen laajennukseen, eikä kaupungilla ollut muuta lausuttavaa päivitysinventointiin liittyen. Alueesta lähetettiin kolme kannanottoa, joista jokaisessa oli useita allekirjoittajia. 34 ihmi- sen allekirjoittamassa adressissa ehdotettiin alueen laajennusta Kolkanlahden suuntaan. Laajennettuun alueeseen kuuluisi muun muassa Säätyläiskotimuseon miljöö. Allekirjoitta- jat ehdottivat maisema-aluetta laajennettavaksi myös Kasarmikomppanian alueella, josta avautuu upea järvimaisema kylän peltoaukeiden takaa. Kannanotossa vastustettiin suun- niteltua tuulivoimarakentamista alueella. Tuulivoimapuistoa vastustettiin myös kahdessa muussa kannanotossa. Allekirjoittajat halusivat kiinnittää huomiota perinne- ja kulttuuri- maisemien hoitoon ja säilyttämiseen. He esittivät huolensa maisemien puskittumisesta. 105. Pihtiputaan pika-asutusmaisemat Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesi- tystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perustel- tuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kulttuurimaiseman parhaim- mistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoiminnalle. Pihtiputaan kunta piti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin päivittämistä lähtökohtaisesti hyvänä ja tärkeänä. Kunta totesi, että sen alueelle ehdote- tut maisema-alueet tulevat sisältymään maakuntakaavaan ja yleiskaavoihin. Pihtiputaan pika-asutusmaisemista ainoastaan Kärväskylä saattaisi kunnan mukaan tulevaisuudessa tulla osayleiskaavan piiriin, mutta sekään ei sisälly ainakaan lähivuosien kaavoitusohjel- maan. Asemakaavatasoista tarkastelua näille alueille ei tule. Kunnan mielestä pika-asutusalueiden laajennuksiin on maisemalliset tai asutushistorial- liset perusteet. Ehdotetut rajaukset ovat maisemallisia kokonaisuuksia, eikä kunnalla ole niihin perusteltua huomautettavaa. Kunta tähdensi, että Pihtiputaan pika-asutusmaisemat kuuluvat kiistatta hienoimpiin suomalaisiin maisemiin ja ovat tärkeä osa pihtiputaalaista identiteettiä. Parhaimmillaan ne voivat olla mahdollisuus matkailun ja muun elinkeinotoi- minnan kehittämiseen. Kunta esitti kuitenkin, että Kortteisen kylästä puhuttaisiin alueku- vauksessa Kortteisen alueena. Kortteinen ei ole paikallisesti vakiintunut kyläksi, vaan kyse on järvikuiviosta ja siihen liittyvästä asutuksesta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 128 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 106. Muurasjärven kulttuurimaisemat Muurasjärven kulttuurimaisemiin suhtauduttiin pyydetyissä lausunnoissa positiivisesti. Keski-Suomen ELY-keskus ei ottanut lausunnossaan kantaa yksittäisiin alueisiin, mutta puolsi kokonaisesitystä. Myös Keski-Suomen liitto piti esitystä kohdevalinnoiltaan ja rajauksiltaan perusteltuna. Liiton mielestä maisema-alueet ovat keskisuomalaisen kult- tuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitä- neelle ihmistoiminnalle. Pihtiputaan kunta piti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin päi- vittämistä lähtökohtaisesti hyvänä ja tärkeänä. Kunta totesi, että sen alueelle ehdotetut maisema-alueet tulevat sisältymään maakuntakaavaan ja yleiskaavoihin. Muurasjärvelle on laadittu yleiskaavoja, mutta asemakaavatasoista tarkastelua alueelle ei tule. Kunnan mielestä pika-asutusalueiden laajennuksiin on maisemalliset tai asutushistorial- liset perusteet. Ehdotetut rajaukset ovat maisemallisia kokonaisuuksia, eikä kunnalla ole niihin perusteltua huomautettavaa. Kunta tähdensi, että Muurasjärven maisemat kuuluvat kiistatta hienoimpiin suomalaisiin maisemiin ja ovat tärkeä osa pihtiputaalaista identiteet- tiä. Parhaimmillaan ne voivat olla mahdollisuus matkailun ja muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.13 Etelä-Pohjanmaa Esitetyt maisema-alueet, Etelä-Pohjanmaa Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema 5 4/1/0 108. Luopajärven viljelylakeus 4 3/1/0 109. Ilmajoen Alajoen lakeusmaisema 4 3/1/0 110. Lapuan Alajoen peltolakeus 5 4/1/0 1 0/1/0 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat 4 3/1/0 4 2/1/1 112. Ähtärin reitin maisemat 6 5/1/0 113. Lehtimäen mäkiasutus 3 2/1/0 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema Hyypänjokilaakson kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Ete- lä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esite- tyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeim- mät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää 129 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vas- tuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta pitää valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. Kauhajoen kaupungilla ja Etelä-Pohjanmaan museolla ei ollut huomautta- mista inventoinnista. Museo tosin totesi, että alueen lähelle suunnitellut tuulivoimapuistot vaikuttavat toteutuessaan alueen maisemaan negatiivisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Pohjanmaan piiri esitti maisema-alueeseen laajennusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 108. Luopajärven viljelylakeus Luopajärven viljelylakeuteen suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluerajausmuu- tokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta pitää valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. Etelä-Pohjanmaan museolla ei ollut huomauttamista inventoinnista. Suo- men luonnonsuojeluliiton Etelä-Pohjanmaan piiri esitti maisema-alueeseen laajennusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 109. Ilmajoen Alajoen lakeusmaisema Ilmajoen Alajoen lakeusmaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue 130 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta pitää valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. Etelä-Pohjanmaan museo huomautti aluekuvauksessa olevasta virheestä ja totesi, että alajokisaunoja on jäljellä todennäköisesti vain yksi ja korkeintaan muutama. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Pohjanmaan piiri esitti maisema-alueeseen laajen- nusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 110. Lapuan Alajoen peltolakeus Lapuan Alajoen peltolakeuteen suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Liikennevastuualue esitti myös, että Lapuan Alajoen peltolakeudella oleva Kangas– Annala-yksityistiejaso tulee rajata pois maisema-alueesta, jotta kyseisen maantietasoisen tiejakson hoito-, kunnostus- ja parantamistoimenpiteet voidaan turvata tulevaisuudessa. Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. Kauhavan kaupungilla ja Etelä-Pohjanmaan museolla ei ollut huomautta- mista inventoinnista. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Pohjanmaan piiri esitti maise- ma-alueeseen laajennusta. Alueeseen lähetettiin yksi kannanotto. Kauhavan luontoyhdistys Valokki ry. katsoi, että vuonna 2014 aloitettu valtatien rakentaminen välillä Annalan kylä–Kankaan kylä on pilan- nut alueen maiseman. Kannanottajan mielestä paikallinen ELY-keskus on antanut luvan tien rakentamiseen soveltamatta SOVA-menettelyä. Tie kulkee muun muassa arvokkaan IBA-lintualueen läpi yli kahden kilometrin matkalta. 131 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat Kuortaneenjärven kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esi- tetyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeim- mät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vas- tuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Pohjanmaan piiri esitti maisema-aluee- seen laajennusta. Luonnonsuojeluliiton lausunnossa siteerattiin Suomenselän luonnonys- tävien näkemystä, jonka mukaan on tärkeää sisällyttää Pennalanlahden ranta alueeseen jatkossakin. Myös Lapuanjokilaakson molempien rantojen sisällyttämistä alueeseen pidet- tiin tärkeänä. Etelä-Pohjanmaan museo totesi, että Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaavaan 2020 on tekeillä tarkistuksia, jotka vaarantavat maisemastatusta. Toinen niistä on kaavatarkis- tus Lapuanjoen, Porkkusalmen, Mäyrylammen ja Kuhajärven ranta-alueille. Valtakunnal- lista maisemaa uhkaa museon mielestä Kuhajärven pohjalaistalojen alueelle suunniteltu rinnakkaistie. Toinen yleiskaavamuutos koskee Kuortaneen Länsirannan osayleiskaavaa, jonka tarkistuksessa esitetään lisää rakennusoikeutta Nisulan talon alueelle. Museo huo- mautti, että Kuortaneen länsiranta on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Nisulan talot ovat RKY-kohteita. Uusi rakentaminen pilaisi maisemaa. Nisulan talon koh- dalla rannassa on myös ainoa luonnontilainen ruovikko. Alueesta lähetettiin neljä kannanottoa. Suomenselän luonnonystävät ry. katsoi, että rajauksen ulottaminen Nisolanjärven peltoalueille on luonnon monimuotoisuuden kan- nalta perusteltua ja vahvistaa alueen merkitystä suojeluohjelmaan merkittynä lintujär- venä. Aluerajauksessa tulisi yhdistyksen mielestä lisäksi säilyttää Lapuanjoen itäpuoli, sillä matkailun vetovoima-alue on säilynyt luontoarvoiltaan merkittävänä. Toisessa kannan- otossa alueen koettiin edustavan hyvin pohjalaista perinnemaisemaa. Kannanottaja toivoi kuitenkin luokituksen vaikuttavan vahvemmin kaavoitukseen. Hän koki, että oman kun- nan päättäjille maisema-alueilla ei ole merkitystä, vaan ne ovat ”merkityksettömiä viivoja paperilla”. Kannanottaja piti inventointia tärkeänä. Hänen mielestään on hienoa, että jotain historiallista ja arvokasta säilyy myös tuleville sukupolville. Kolmannessa kannanotossa katsottiin, että maisema-aluestatus on rajoittanut rakennusoi- keutta kannanottajan omistamilla mailla Kuhajärven eteläpuolella. Neljännessä todettiin, 132 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 että kantatien itäpuolinen alue Killisillä on tiealueen pirstoma, eikä enää omaa merkittäviä maisemallisia arvoja. Kannanottajien mielestä tämä alue tulisi poistaa rajauksesta. 112. Ähtärin reitin maisemat Ähtärin reitin maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluerajausmuu- tokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Myöskään Pirkanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti maakuntaan esitettäviä alueita oikein valittuina. Ähtärin kaupunki piti aluerajauksen laajentamista Vääräkosken kulttuuriympäristössä perusteltuna. Virtain kaupungilla ei ollut huomautettavaa päivitysinventoinnista. Etelä-Pohjanmaan museo huomautti, että alueen Etelä-Pohjanmaan puoleisesta osasta on aluekuvauksessa vain vähän tietoa. Rajausta olisi voinut museon mielestä ulottaa lähemmäs Ähtärin keskustaa. Museo myös moitti sitä, että aluekuvauksen teksti koskee lähinnä Virtain kunnan alueella olevia kyläkeskittymiä Killinkoskea ja Soininkylää. Museo huomautti, että tekstissä puhutaan virheellisesti Killinkosken voimalaitoksesta. Laitos tuhoutui tulipalossa vuonna 1954 ja siirrettiin Soininkoskeen Virtain Soininkylään. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 113. Lehtimäen mäkiasutus Lehtimäen mäkiasutukseen suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluerajausmuu- tokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. 133 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Etelä-Pohjanmaan liitto ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta piti valtakunnallis- ten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuk- sia perusteltuina. Ne edustavat liiton mukaan parhaiten maakunnan maaseutuelinkeino- jen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Etelä-Pohjanmaan museolla ei ollut huomautettavaa alueesta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.14 Pohjanmaa Esitetyt maisema-alueet, Pohjanmaa Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 114. Härkmeren kulttuurimaisema 3 1/2/0 0 115. Harrströmin jokilaakson kulttuurimaisema 4 1/3/0 2 0/0/2 116. Merenkurkun saaristomaisemat 7 3/4/0 2 1/1/0 117. Björköbyn saariston kulttuurimaisema 3 0/3/0 0 118. Söderfjärdenin viljelyaukea 3 0/3/0 0 119. Laihianjoen kulttuurimaisema 6 2/2/2 0 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat 8 6/2/0 0 121. Vöyrinjokilaakson kulttuurimaisemat 5 2/2/1 0 122. Kimojokilaakson viljelymaisemat 4 1/3/0 0 123. Purmonjokilaakson viljelymaisemat 4 2/2/0 0 114. Härkmeren kulttuurimaisema Härkmeren kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Kristiinankaupungin kaupunki ilmoitti, että sillä ei ole lisättävää inventointiin. Pohjanmaan liitto puolestaan vastusti rajauksen laajentamista. Liitto muistutti, että Härkmerenlahti on Natura 2000 -aluetta, eikä toivo alueelle päällekkäisiä merkintöjä. Liiton mielestä esityk- sessä tulisi säilyttää Härkmeren valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen entinen rajaus ja painottaa sen myötä ihmistoiminnan seurauksena muodostuneita arvoja. Päällek- käisyyksien välttäminen on ollut liiton mukaan yksi inventoinnin tavoitteista. 134 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 115. Harrströminjokilaakson kulttuurimaisema Harrströminjokilaakson kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esi- tetyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeim- mät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vas- tuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Pohjanmaan liitto kritisoi Harrströminjokilaakson maisema-alueen laajuutta. Liiton mie- lestä alueeseen ei tule sisällyttää sitä osaa, joka on Pohjanmaan maakuntakaavassa 2010 luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnalli- sesti arvokkaiden maisemien valinnan viimeistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvioida uudestaan. Pohjanmaan museo oli sitä vastoin tyytyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Se katsoi niiden edustavan monipuolisella tavalla maakunnan viljelymaisemia. Museo kuitenkin huomautti, että Har- rströminjokilaakson nimitys ei perustu karttanimiin ja voi siten aiheuttaa epäselvyyttä. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toinen kannanottaja vastusti aluerajausta vetoa- malla kylän elinvoimaisuuden heikentymiseen ja maisema-alueen aiheuttamaan uhkaan maataloudelle. Kannanottajan mielestä aluekuvauksessa on myös virheitä. Hän ei kriti- soinut maisema-alueen arvoja, mutta koki sen sijaan vaikutusmahdollisuuksiensa olleen vähäisiä. Hän myös ilmaisi epätietoisuutensa statuksen vaikutuksista. Toisessa kannan- otossa todettiin, ettei alueella ole mitään valtakunnallisesti ainutkertaista. Kannanotto koski koko kylän aluetta. 116. Merenkurkun saaristomaisemat Merenkurkun saaristomaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. 135 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Pohjanmaan liitto puolestaan piti perusteettomana nykyisten RKY-kohteiden yhdistämistä laajoja vesialueita sekä lukuisia saaria ja luotoja sisältäviksi suuriksi alueiksi. Liitto katsoi, että kulttuurivaikutteisuus näkyy vain pienehköillä alueilla saarissa. Lausunnossa muistu- tettiin, että rajaukseen sisältyvät vesialueet, saaret ja luodot kuuluvat jo suurimmalta osin Natura 2000 -rajauksiin, luonnonsuojelualueiden rajauksiin ja maailmanperintöalueen rajauksiin. Mustasaaren kunta ja Uudenkaarlepyyn kaupunki olivat liiton kanssa samoilla linjoilla. Mustasaaren kunnan mielestä ei ole perusteltua ottaa mukaan niin suuria vesialueita kuin nyt. Alueen rajausta voidaan pienentää koskemaan niitä saaria, joissa on esimerkiksi kalastajakylien jäänteitä. Uudenkaarlepyyn kaupunki puolestaan totesi inventoinnin esit- televän edustavan kokonaisuuden Uudenkaarlepyyn rannikkoa. Kaupunki tunnusti, että karut maisemat muinaisjäänteineen ja vanhoine tuparakennelmineen ovat ainutlaatuisia. Niinpä Jöusan, Svartörarna ja Stubben ansaitsevat sen mielestä maininnan valtakunnan- tasolla, vaikka saarien maankäyttö on muuttunut merkittävästi. Sen sijaan vesialueiden ei tarvitsisi kunnan mielestä sisältyä maisema-alueeseen siinä laajuudessa kuin inventoin- nissa esitetään. Kaupunginhallitus vastusti Svartöuran sekä Mikkelinsaarten ja Stubbenin välisen vesialueen sisällyttämistä alueeseen. Vesialaa ei voi kaupungin mielestä katsoa arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kaupunki muistutti lisäksi, että Stubben ja Jöusan kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, Hamnskäret ja Svatröuran puolestaan Uudenkaarlepyyn ran- tayleiskaavaan. Maalahden kunta ei vastustanut esitystä. Vaasan kaupunki puolestaan totesi, että Vaasan osuus maisema-alueesta on merkityksettömän pienialainen. Pohjanmaan museo oli tyy- tyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Museon mielestä esitetty kokonai- suus edustaa maakunnan merellistä ainutlaatuisuutta. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisessa toivottiin, että alueen rajaukseen liite- tään Ritgrundin majakkasaari, jolla sijaitsee luotsiasema sekä kalamajoja. Toisessa kan- nanotossa puolestaan ei hyväksytty rajauksen ulottamista Märaskärin ja Mikkelinsaarten alueille. 117. Björköbyn saariston kulttuurimaisema Björköbyn saariston kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Ete- lä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esite- tyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeim- mät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vas- 136 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Pohjanmaan liitto puolestaan piti perusteettomana nykyisten RKY-kohteiden yhdistämistä laajoja vesialueita sekä lukuisia saaria ja luotoja käsittäviksi suuriksi alueiksi. Liitto katsoi, että kulttuurivaikutteisuus näkyy vain pienehköillä alueilla saarissa. Lausunnossa muistu- tettiin, että rajaukseen sisältyvät vesialueet, saaret ja luodot kuuluvat jo suurimmalta osin Natura 2000 -rajauksiin, luonnonsuojelualueiden rajauksiin ja maailmanperintöalueen rajauksiin. Myös Mustasaaren kunta kritisoi rajausta. Sen mielestä ei ole perusteltua ottaa mukaan niin suuria vesialueita kuin nyt, sillä kulttuurimaisema ei muodostu valtavista vesi- alueista. Kunta esitti, että rajaus voisi noudattaa Björköbyssä nykyistä RKY-rajausta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 118. Söderfjärdenin viljelyaukea Söderfjärdenin viljelyaukeaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluerajausmuu- tokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Lisäksi liikennevastuualue totesi, että Söderfjärdenin laajentamista tulee tarkastella varsinkin Munsmon kylän kohdalla. Alueen pohjoispuolelle on suunniteltu uusi tieyhteys Vaasan satamasta Valtatielle 8. Yhteyden mahdollinen raken- taminen tulee turvata tulevaisuudessa. Maalahden kunta ei vastustanut nykyistä esitystä, jossa rajaus pysyy ennallaan kunnan alueella. Mustasaaren kunta sitä vastoin ihmetteli, miksi alue on luokiteltava sekä valta- kunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi että RKY-kohteeksi. Kunta ehdotti, että Söder- fjärden osoitettaisiin ainoastaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Rajauksen olisi kunnan mielestä noudatettava RKY 1993 -rajausta. Vaasan kaupunki esitti, että RKY-päällekkäisyyden estämiseksi maisema-alue kattaisi Söderfjärdenin reuna-alueet, mutta ei kyläaluetta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 137 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 119. Laihianjoen kulttuurimaisema Laihianjoen kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Pohjanmaan liiton mielestä Laihianjoen kulttuurimaisemaa ei pidä sisällyttää valtakunnal- lisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Laihian kunta oli suurilta osin samoilla linjoilla. Kunta totesi, että maisemavaikutusten tulkinnan tulee olla linjassa Laihian Kir- konseudun osayleiskaavaa varten tehdyn maisemaselvityksen kanssa, mikäli valtakunnal- lisesti arvokas maisema-alue vahvistuu esitetyn kaltaisena. Kunta koki mainitun kaavan ja Pohjanmaan maakuntakaavaan 2030 merkityn alueen ohjaavan riittävästi kunnan kaavoi- tusta, eikä siten kokenut tarpeelliseksi merkitä alueelleen valtakunnallisesti arvokasta mai- sema-aluetta. Kunta myös katsoi pystyvänsä omilla toimillaan ja päätöksillään vaalimaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä ja maisemaa. Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta lausui lisäksi, että osayleiskaava sisältää TY-aluevarauksia Maunulassa rautatien eteläpuolella Maunulantiestä lähes Potilantiehen saakka. Lisäksi alueelle on rakenteilla uudet massiiviset valtatiejärjestelyt. Valtakunnalli- sesti arvokkaan maisema-alueen osoittaminen kyseiselle alueelle ei ole lautakunnan mie- lestä tarkoituksenmukaista. Lisäksi lautakunta totesi, että aluekuvausta tulisi päivittää seu- raavilta osin: Laihianjokivarren maatalousalueella ei nykyään sijaitse kymmeniä karjatiloja, vaan luku on alle kymmenen. Tekstissä mainittu Ylipotilan luhti on Ylipotin luhti. Mustasaaren kunnalla ei ollut huomautettavaa kohteesta. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan vii- meistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvioida uudestaan. Pohjanmaan museo oli sitä vastoin tyytyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Se katsoo niiden edustavan monipuolisella tavalla maakunnan viljelymai- semia. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 138 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat Kyröjokilaakson kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa enimmäkseen positiivi- sesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mie- lestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin nii- den maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Mustasaaren kunta tai Vaasan kaupunki eivät löytäneet rajauksesta huomautettavaa. Ison- kyrön kunta totesi, että alue tulisi rajata Isonkyrön keskustan länsipuolella Väkkärinmäen ja Valtatie 18:n välisellä alueella Väkkärimäentiehen. Muutoin kunnalla ei ollut huomautet- tavaa rajauksesta. Etelä-Pohjanmaan museon mielestä valtakunnallisen maisema-alueen pitäisi ulottua nykyistä kauemmaksi Etelä-Pohjanmaalle (Ylistaro). Pohjanmaan museo esitti koko Kyrön- jokivarren huomioimista maakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena. Tällöin vuoden 1995 päätösten mukaiset Kyrönjokilaakson ja Hyypänjokilaakson maisema-alueet yhdis- tyisivät yhtenäiseksi alueeksi. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaak- somaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan viimeistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvioida uudestaan. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri esitti alueeseen laajennusta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 121. Vöyrinjokilaakson kulttuurimaisemat Vöyrinjokilaakson kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa ristiriitaisesti. Etelä-Poh- janmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt alue- rajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Pohjanmaan liitto huomautti, että alueen nimen tulee olla ruotsiksi Vörå ådals kulturlandskap. 139 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Vöyrin kunta vastusti esitystä. Valtakunnallisesti arvokkaan alueen status tulee kunnan mielestä vaikeuttamaan asukkaiden mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinojaan. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan vii- meistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvioida uudestaan. Pohjanmaan museo oli sitä vastoin tyytyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Se katsoi niiden edustavan monipuolisella tavalla maakunnan viljelymai- semia. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 122. Kimojokilaakson viljelymaisemat Kimojokilaakson viljelymaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Vöyrin kunta vastusti esitystä kaikkien muiden alueiden paitsi Kimon ruukin osalta. Ruukin ja alueen maatalouden välillä on kunnan mukaan vain vähän yhteistä. Kunta myös totesi paikallisten asukkaiden toivovan, ettei ruukkimiljöö vaikuta negatiivisesti alueen elinkei- notoimintaan. Lisäksi kunta tähdensi, että suurien tuotantorakennusten ja turkistilojen takia alueen kulttuurimaisema on epäyhtenäinen. Vöyrin kunta esitti muutosehdotuk- sensa alueen rajaukseen karttaliitteessä. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan vii- meistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvioida uudestaan. Pohjanmaan museo oli sitä vastoin tyytyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Se katsoi niiden edustavan monipuolisella tavalla maakunnan viljelymai- semia. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 140 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 123. Purmonjokilaakson viljelymaisemat Purmojokilaakson viljelymaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Ete- lä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esite- tyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeim- mät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vas- tuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Pedersören kunnalla ei ollut merkittävää lisättävää esitykseen luonnon- ja kulttuuripiirtei- den, maisemakuvan tai arvioinnin osalta. Alueen laajuus ja rajaus olivat kunnan mielestä sopivia. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan vii- meistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvioida uudestaan. Pohjanmaan museo oli sitä vastoin tyytyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Se katsoi niiden edustavan monipuolisella tavalla maakunnan viljelymai- semia. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 3.15 Keski-Pohjanmaa Esitetyt maisema-alueet, Keski-Pohjanmaa Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 124. Perhonjokilaakson viljelymaisema 5 3/2/0 0 125. Lestijokilaakson kulttuurimaisema 4 1/2/1 0 126. Vattajan rantamaisemat 4 3/1/0 0 124. Perhonjokilaakson viljelymaisema Perhonjokilaakson viljelymaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Etelä-Poh- janmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt alue- rajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue 141 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Vetelin kunta ilmoitti, että sillä ei ole huomauttamista inventoinnin johdosta. Kunnanhalli- tus kuitenkin totesi, että Perhonjokilaakson viljelymaisemaa kuvaavampi nimi olisi ”Vete- linjokilaakson viljelymaisema”. Vetelin ja Kaustisen kunnat eivät esittäneet poikkeavaa rajausta maisema-alueeseen. Myös Keski-Pohjanmaan liitto piti esitettyä rajausta hyvänä. Alueen nimen muuttamista liitto ei kuitenkaan kannattanut. Maakuntahallitus ehdotti kohteen nimeksi ”Vetelin viljelymaisema Perhonjokilaaksossa”. Tällöin mukana olisivat joen nykymuotoinen nimi sekä rinnakkaisnimi Vetelinjoki. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan viimeistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvi- oida uudestaan. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 125. Lestijokilaakson kulttuurimaisema Lestijokilaakson kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Etelä-Poh- janmaan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt alue- rajausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Toholammin kunta vastusti alueen laajentamista Määttälästä Sykäräisiin. Nykyinen maa- kunnallisesti arvokas -merkintä riittää kunnan mukaan alueen arvojen säilyttämiseksi. Kunta myös esitti, että nykyinen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue muutetaan maa- kunnallisesti arvokkaaksi. Kunta tähdensi, että maiseman arvo tulee säilymään nykyisel- lään, vaikka maisema-alue merkittäisiin maakunnallisesti arvokkaaksi. Alueella on voima- kas ja kehittyvä maatalous, joka turvaa maisema-arvot. Keski-Pohjanmaan liitto viittasi lausunnossaan Toholammin kunnan lausuntoon. Liitto totesi, että kunnan ehdotus perustuu vireillä olevien tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja Lestijokilaakson osayleiskaavan laadintaan. Liitto huomautti, että voimassa olevassa maakuntakaavassa Lestijokilaakso on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kan- nalta valtakunnallisesti tärkeä alue Väli-Kannuksesta Sykäräisiin. Liitto ymmärsi Toholam- 142 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 min kunnan toiveen, mutta ilmoitti kannattavansa MAPIO-ohjausryhmän esittämää valta- kunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta. Museovirasto totesi laajemmin, että Pohjanmaan jokilaaksomaisemat painottuvat hieman muita maisematyyppejä enemmän. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan viimeistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on Museoviraston mielestä hyvä arvi- oida uudestaan. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 126. Vattajan rantamaisemat Vattajan rantamaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus ei ottanut suoraan kantaa alueeseen, mutta katsoi, että esitetyt aluera- jausmuutokset ovat pääosin perusteltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskuksen liikennevastuualue tosin esittää maantie- alueiden rajaamista pois maisema-alueista. Rajaus tulee vastuualueen mielestä suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Vastuualue totesi, että maantiet tulee rajata maisema-alueiden ulkopuolelle varsinkin niiden maantei- den osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin. Keski-Pohjanmaan liitto viittasi Kokkolan kaupungin lausuntoon, jossa esitetään alueen laajentamista siten, että se sisältää myös puolustusvoimain varikkoalueen dyynijaksot. Liitto muistutti, että Puolustusvoimien toiminta alueella on mahdollistanut koko alueen monimuotoisten maisema- ja luontoarvojen säilymisen. Lisäksi liitto ehdotti alueen nimeksi ”Vattajan ja Ohtakarin rantamaisemat”. Puolustusvoimain logistiikkalaitoksen esikunta totesi, että Lohtaja on valtakunnallisesti tärkeä ja valtakunnallisesti kehitettävä puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue. Sen toimintaedellytykset eivät saa missään tapauksessa vaarantua. Lohtajan merkitys on korostunut, koska puolustusvoimat on luopunut useista muista harjoitusalueista. Millään muulla harjoitusalueella ei voi ampua kaikilla ilmatorjuntajärjestelmillä. Lohtajan maise- ma-alueen sisällä on kaikki alueen taisteluampumatoiminta ja siihen liittyviä rakenteita, kuten torneja, taisteluasemia ja ohjusampumapaikkoja. Joku tuleva uusi järjestelmä voi vaatia esimerkiksi varoteknisistä syistä tulevaisuudessa uutta maarakentamista tai muita maisemaa muokkaavia toimenpiteitä. Esikunta tähdensikin, että muutoskielto ei saa vaa- rantaa puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä Lohtajalla. Myöskään puolustusvoi- mien toimintaedellytykset harjoitusalueen varastoalueella eivät saa hankaloitua. Vahviste- tussa maakuntakaavassa alue on puolustusvoimain erityisalue. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 143 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 3.16 Pohjois-Pohjanmaa Esitetyt maisema-alueet, Pohjois-Pohjanmaa Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 127. Reisjärven kulttuurimaisemat 3 1/0/2 128. Kalajokilaakson viljelymaisemat 6 2/4/0 129. Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasärkät 3 1/0/2 130. Miilurannan asutusmaisema 2 1/1/0 1 0/1/0 131. Hailuoto 2 2/0/0 132. Limingan lakeuden kulttuurimaisema 6 3/3/0 1 0/0/1 133. Oulujokilaakson kulttuurimaisemat 2 1/1/0 134. Olvassuo 2 2/0/0 135. Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemat 2 2/0/0 136. Iijoen jokivarsimaisemat 3 3/0/0 137. Tyräjärven kulttuurimaisemat 2 2/0/0 138. Määttälänvaaran kulttuurimaisemat 2 2/0/0 139. Rukan vaarajono 2 2/0/0 1 1/0/1 140. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat 2 1/1/0 2 0/0/1 141. Rokuanvaaran maisemat 2 2/0/0 2 0/2/0 142. Manamansalon kulttuurimaisemat 2 2/0/0 1 0/0/1 127. Reisjärven kulttuurimaisemat Reisjärven kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin kriittisesti. Pohjois-Poh- janmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyy- pilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Reisjärven kunta kuitenkin vastusti esi- tettyä maisema-aluetta. Kunta kritisoi inventointia laajasti ja esitti alueen poistamista val- takunnallisesti arvokkaista maisema-alueista tai toissijaisesti laskemista maakunnalliseksi. Alue ei kunnan mielestä ole valtakunnan mitassa mitenkään erityinen. Kunta totesi, että maisema-alueeseen on lisätty paljon kylä- ja metsäalueita, joilta ei ole osoitettu uusia arvokohteita tai arvokkaita alueita. Näillä lisäalueilla ei ole kunnan mie- lestä huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Kunta edellytti, että arvokkaasta maise- ma-alueesta tulee rajata pois metsäalueet ja sellaiset asutut alueet, joilta ei inventoin- neissa löydetty merkittäviä kulttuurikohteita. Kunta myös vaati, että esitetystä alueesta poistetaan kaikki sellaiset alueet, joilla ei tosiasiallisesti ole merkitystä arvokkaana maise- mana. Erityisesti tämä koskee voimassa olevan maisema-alueen metsäalueita. Alueeseen ei otettu kantaa muissa lausunnoissa. Sen sijaan Pyhäjärven kaupunki lähetti alueesta kannanoton, jossa se toivoi Reisjärven esittävän omassa lausunnossaan alueen poistamista maisema-alueiden listauksesta. Kunta totesi, että maisema-alueeseen kuulu- misesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä alkutuotannon elinkeinojen ja alueen asuk- 144 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 kaiden kannalta. Alueiden maisemat voidaan säilyttää parhaiten takaamalla alkutuotan- non elinkeinojen mahdollisimman esteetön harjoittaminen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 128. Kalajokilaakson viljelymaisemat Kalajokilaakson viljelymaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Pohjois-Poh- janmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuoli- sena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Myös Ylivieskan kaupunki kannatti aluerajausta. Kunnan mielestä uudessa inventoinnissa on pyritty noudattamaan maisema- rakenteen näkyvissä olevia luontevia rajoja ja rajaukseen on sisällytetty myös avointa vilje- lymaisemaa rajaavat yhtenäiset metsäiset reunavyöhykkeet sekä taajamien reuna-alueet. Ylivieskan kaupungilla ei ollut huomautettavaa päivitysinventointiin liittyen. Haapajärven kaupunki ja Sievin kunta tähdensivät, että maisema-alue ei saa haitata aluei- den kehittämistä ja elinkeinotoimintaa. Haapajärven kaupunki totesi, että kaupungin- valtuusto on hyväksynyt Oksava–Autiorannan alueen maankäyttöselvityksen, jossa on annettu suosituksia rakentamiselle viljelymaisema-alueella. Kaupunki korosti, että myös muu kuin maatalouden harjoittamiseen kuuluva rakentaminen on turvattava maise- ma-alueella kuntien maankäytöllisten suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Sievi huo- mautti, että inventoinnissa ei ole esitetty valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sen alueelle, mutta että Kalajokilaakson viljelymaisemat ulottuvat noin 700 metrin päähän kunnan rajasta. Sievin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sievin Jokikylälle, lähelle maise- ma-aluetta, tuulivoimayleiskaavan (Jakostenkallio). Osa kaavan mukaisista voimaloista tulee valmistuessaan näkymään alueelle. Kunnanhallitus katsoi, ettei maisema-alueen laa- jeneminen saa vaikuttaa jo hyväksyttyjen kaavojen toteuttamiseen. Nivalan kaupunki totesi, että suuri osa Nivalan kaupungista kuuluu maisema-alueeseen, ja kaupungin keskustaajama rajautuu siihen. Kaupungin mielestä inventoinnissa ei ole otettu huomioon taajaman kasvua rajoittavia maantieteellisiä esteitä, kuten rautatietä ja Kalajo- kea. Kaupungin keskusta sijaitsee kapealla vyöhykkeellä ja sen kasvusuunnat ovat rajal- liset. Kaupungin mielestä maisema-aluetta rajattaessa tulisi ottaa huomioon kaupungin uusi osayleiskaava (2015). Kaupunki esittikin, että maisema-alueen rajauksen pitäisi olla väljempi Nivalan asemakaavoitetulla alueella. Nivalan kaupunki myös huomautti, että maisema-alueen laajennuksessa on mukana reu- nametsiä. Maisema-alue ei rajoita metsätalouden harjoittamista, mutta reunametsät ovat luonnollisia rakennuspaikkoja. Niitä ei tule ottaa mukaan maisema-alueeseen, koska status rajoittaa hyvien rakennuspaikkojen hyödyntämistä. Yhteenvetonaan kaupunginhallitus 145 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT totesi, että maisema-alueen laajentamista ei pidä hyväksyä. Lisäksi aiempaa arvokasta mai- sema-aluetta tulee rajata siten, että se rajautuu Kalajokilaakson peltoviljelyalueisiin. Taaja- ma-alueen kohdalla tulee ottaa huomioon voimassa olevat yleis- ja asemakaavat. Alueeseen ei otettu kantaa muissa lausunnoissa. Sen sijaan Pyhäjärven kaupunki lähetti kannanoton, jossa se toivoi Haapajärven esittävän omassa lausunnossaan Oksavan ja Autiorannan alueen poistamista rajauksesta. Pyhäjärvi totesi, että maisema-alueeseen kuulumisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä alkutuotannon elinkeinojen ja alueen asukkaiden kannalta. Alueiden maisemat voidaan säilyttää parhaiten takaamalla alkutuo- tannon elinkeinojen mahdollisimman esteetön harjoittaminen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 129. Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasärkät Rahjan saaristomaisemiin ja Kalajoen hiekkasärkkiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin kriittisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edusta- vana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohja- laiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Kalajoen kau- punki kuitenkin vastusti aluetta nykymuodossaan. Kaupungin mielestä alueen rajauksessa ei ole otettu huomioon alueella jo voimassa olevia tai vireillä olevia asema- ja yleiskaavoja. Ongelmallista on myös maisemallisesti erilaisten alueiden (Rahjan saaristo, Kalajoen hiek- kasärkät, Siiponjokilaakso) sisältyminen samaan alueeseen. Kalajoen sataman alueella ei ole kaupungin mielestä erityisiä maisema-arvoja. Lisäksi laajan merialueen mukaan otta- minen ei ole kaupungin mukaan perusteltua eikä tarkoituksenmukaista. Kalajoen kaupunki totesi, että valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen vaikutukset erityisesti matkailukeskuksen kehittämiseen ja tuulivoimarakentamiseen tulisi olla yksi- tyiskohtaisesti tiedossa tässä vaiheessa. Nyt vaikutukset jäävät epäselviksi, ja jo nykyinen merkintä (maakunnallisesti arvokas maisema-alue) on kaupungin mielestä hankaloittanut matkailualueen maankäytön kehittämistä. Maisema-alue voi vaikuttaa haitallisesti myös rajauksen lähellä olevan lentopaikan ja moottoriurheilualueen kehittämiseen. Kaupunki huomautti, että aluerajaus on päällekkäinen ja osin ristiriitainen maakuntakaa- van aluevarausten kanssa. Merkittävä osa esitetystä alueesta sisältyy maakuntakaavan matkailun kehittämisalueeseen. Maisema-alueeseen sisältyy myös useita Natura 2000 -kohteita, joiden sisällyttäminen alueeseen ei ole perusteltua, koska maisema-arvot turva- taan jo Natura-verkoston myötä. Yhteenvetona Kalajoen kaupunki ilmoitti vastustavansa aluetta, koska nimeäminen perus- tuu puutteelliseen valmisteluun ja vaikutusten arviointiin, eikä inventoinnin oikeusvaiku- 146 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tuksista ole riittävän varmaa tietoa. Alueen maisema-arvot voidaan kaupungin mukaan turvata parhaiten maakuntakaavoituksen sekä kaupungin asema- ja yleiskaavoituksen avulla. Kallan karineuvosto vastusti Kallankarien liittämistä maisema-alueeseen. Karit omistaa Suomen valtio, mutta niillä on Ruotsin vallan ajoilta pohjautuva rajoitettu paikallishallinto, jota toteuttaa karikokous. Kallankareilla noudatetaan kuninkaallisen majesteetin uudistet- tua satamajärjestystä vuodelta 1726. Sen mukaan yhteisö itse päättää muun muassa asu- misesta, eli rakennuslupien myöntämisestä ja satamaoikeudesta, maksujen määräämisestä ja kalastuksesta Kallan vesillä. Karineuvosto muistutti, että Korkeimman oikeuden päätök- sen mukaan valtion ja kuntien viranomaisilla ei ole toimivaltaa Kallankareilla. Alueen itse- hallinnollisesta luonteesta johtuen Kallankarien mahdollinen liittäminen ”luonnonsuoje- lualueeseen” vaatisi karikokouksen päätöksen asiasta. Karineuvosto totesi, että se turvaa toiminnallaan juuri niitä arvoja, jotka inventointi pyrkii korostamaan. Kallankarien liittäminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluee- seen, ja siten esimerkiksi maankäytön suunnittelemisen ja lupamenettelyiden ulkoista- minen, kuitenkin laajentaisi näiden arvojen tarkastelun mittasuhteita, jolloin Kallankarien erityispiirteet eivät tulisi ilmi yhtä tarkasti ja yksityiskohtia jäisi huomioimatta. Niinpä neu- vosto totesi, että Kallankarien sisällyttäminen maisemainventointiin vaarantaisi olennai- sella tavalla Kallankarien itsehallintovaltaa ja heikentäisi sitä suojeluntasoa, jota itsehal- linto haluaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa toteuttaa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 130. Miilurannan asutusmaisema Miilurannan asutusmaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa melko myönteisesti. Poh- jois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja moni- puolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle mai- semalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Liitto kuitenkin totesi, että maisema-alueen rajaus menee osin päällekkäin Paalinevan turvetuotantoalueen kanssa. Päällekkäisyys on liiton mielestä syytä poistaa. Kärsämäen kunta ei ottanut suoraan kantaa alueen rajaukseen. Kunta kuitenkin tähdensi, että alue ei saa haitata alueen maatalouden toimintaedellytyksiä. Myös muu kuin maata- louden harjoittamiseen kuuluva rakentaminen on turvattava maisema-alueella kuntien maankäytöllisten suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kanteleen voima esitti muutoksia aluekuvaukseen turvetuotannon osalta. Kannanottajan mielestä tekstistä ei riittävästi käy ilmi, että turve- 147 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT tuotanto osaltaan edesauttaa maisemien säilymistä. Kanteleen voima epäili, että turvetuo- tannolle voi tulevaisuudessa tulla rajoitteitta, koska se vaikuttaa maisemaan. 131. Hailuoto Hailuotoon suhtauduttiin lausunnoissa melko myönteisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominais- piirteet ja alueelliset erityispiirteet. Hailuodon kunta puolestaan totesi, että päivitysin- ventointi ei tuo Hailuodon kunnan osalta olennaisia muutoksia nykytilanteeseen. Kunta ja kuntalaiset tunnistavat merkinnän ja arvostavat sitä, mutta aluerajauksessa on mukana myös laajoja alueita, joissa valtakunnallisesti merkittäviä arvoja on vaikea tunnistaa. Inven- tointia tulisi kunnan mielestä muuttaa siten, että inventointirajaukset sisältävät valtakun- nallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lisäksi rajausten ja määräysten tulee kunnan mielestä perustua tarkempiin inventointeihin, eivätkä ne saa kohtuutto- masti estää alueen kehittämistä tai maanomistajien oikeutta kunnostaa, ylläpitää ja hoitaa rakennuksiaan, metsiään ja maa-alueitaan. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 132. Limingan lakeuden kulttuurimaisema Limingan lakeuden kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa pääsääntöisesti myönteisesti, mutta alueen rajaukseen esitettiin useita muutosehdotuksia. Pohjois-Poh- janmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuoli- sena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Oulun kaupunki puolestaan totesi, että Limingan lakeuden kulttuurimaiseman laajentaminen koskemaan myös vanhoja ran- ta-alueita tyypillisine sukkessiovyöhykkeineen ja viljelymaisemineen on perusteltua. Kempeleen kunta totesi, että taustaselvityksen mukaan inventoinnissa on keskitytty ennen kaikkea perinteisten maaseutuelinkeinojen synnyttämiin maisemiin. Limingan lakeuden kulttuurimaisemassa junarata sekä uusi ja vanha Valtatie 4 ovat jakaneet jo kauan aluetta ja hankaloittaneet siten perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittamista. Viime vuosina alueella on nähty kunnan mukaan mahdollisuuksia kehittyä logistiikka- toimintojen keskittymäksi ja maanteiden varteen onkin sijoittunut suuria kuljetusalan toimijoita. Alueen osayleiskaavoitus on tarkoitus aloittaa, mikäli lähtökohdat ja tavoitteet tarkentuvat hankkeelle suotuisiksi. Aluetta on tarkasteltu kunnan mukaan myös äkillisen rakennemuutoksen alueena sekä maankäytön ja elinkeinoelämän keskusalueena. 148 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Kunta totesikin, että maisema-alueen rajaaminen radan länsipuolelle ei tunnu maisemalli- sin perustein luontevalta, koska alue on itä-länsisuuntaisten pelto- ja metsäsarkojen pirs- toma eikä muodosta yhtenäistä maisematilaa. Kunta esitti, että maisema-alueen laajen- nuksesta luovutaan mainitulla alueella liitekuvan mukaisesti. Limingan kunta kertoi antaneensa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luon- noksesta lausunnon, jossa sivutaan myös maisema-alueiden päivitysinventointia. Kunnan mukaan maisema-alueen laajentamiseen Ketunmaalle ja Selkämaahan ei ole maisemal- lista perustetta, koska näillä alueilla ei ole laajoja yhtenäisiä peltoaukeita. Kunta totesi lisäksi, että Kempeleen ja Limingan yhteiselle logistiikkavyöhykkeelle kuntien rajalla esi- tetty laajennus on käsittämätön. Etenkään vanhan Valtatie 4:n ja rautatien länsipuolella ei ole laajoja yhtenäisiä peltoaukeita. Maisemaa ovat halkoneet jo pitkään valtakunnalliset merkittävät liikenneväylät. Alueen laajentaminen väylien länsipuolelle voi vaikeuttaa tule- van logistiikkavyöhykkeen osayleiskaavoitusta. Laajennus tulee kunnan mielestä poistaa. Kunta myös muistutti, että sen alueesta merkittävä osa on rajoitettu rakentamisen ulko- puolelle jo nykyisillä suojelu- ja muilla määräyksillä. Kunnan rakentamiskelpoisen alueen määrää rajoittavat merkittävästi myös tulva-alueet sekä energia- ja liikenneverkkojen aiheuttamat rajoitteet. Rakentamiskelpoiset alueet ovat vähäisiä myös maapohjan heikon laadun vuoksi. Näistä syistä maisema-aluetta ei tule laajentaa vaan pikemminkin supis- taa. Maisema-alueen rajausta olisikin kunnan mukaan syytä arvioida uudelleen Limingan keskustaan liittyvien alueiden osalta. Vain aidosti arvokkaat yksittäiset osat ja rakennukset tulisi ottaa mukaan siten, että kuntaa on mahdollista myös kehittää. Lumijoen kunta totesi, että valtaosa kunnan rakennuskannasta on kuulunut valtakunnal- lisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen vuodesta 1995 alkaen. Alueelle on myöhemmin tehty rantayleiskaava, osayleiskaava ja asemakaavoja, joissa maisema-arvot on otettu huomioon. Uusi rajaus on hieman vuoden 1995 rajausta laajempi. Vähäisesti laajennetulla rajauksella ei nähdä olevan vaikutusta Lumijoen kunnalle. Kunta totesi, että lakeuden kult- tuurimaisema on merkittävä osa Lumijokea. Maisemalliset arvot tullaan ottamaan huo- mioon maankäytössä ja rakentamisessa myös jatkossa. Tyrnävän kunta kertoi lausuneensa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnok- sesta seuraavaa: ”Tyrnävän alueelle esitetään valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkittävää laajentamista Korvenkylän–Kurjensuon ja Kirstinänmetsä–Kolmikanta–Ylipään alueelle. Laajentaminen ei ole perusteltua. Rajauksen tulisi käsittää vain olevat peltoalueet. Suuri osa kaavaluonnoksessa esitetystä laajennetusta alueesta on tavallista metsätalous- valtaista maata, jolla ei ole erityistä maisemallista arvoa.” Kunta huomautti, että jos metsät esitetyssä laajuudessaan luetaan Limingan lakeuden kulttuurimaiseman kokonaisuuteen, voi kaavamääräys hankaloittaa metsätalouden toi- 149 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT menpiteitä. Metsäalueita tulisi kyetä hyödyntämään ilman että kaavamerkintä määräyk- sineen aiheuttaa jatkuvaa ylimääräistä arviointityötä siitä, onko toimenpiteillä vaikutusta maisemallisiin arvioihin. Lisäksi kunta totesi, että Limingan lakeus on elinvoimaista ja kerroksellista, ihmisten omalla toiminnallaan synnyttämää kulttuuri- ja maatalousmaise- maa. Alue ei näin ollen pysy staattisena. Lakeuden elinvoimaisuus tulee kunnan mielestä mahdollistaa jatkossakin, joten kuntien kasvu- ja kehittämismahdollisuudet on turvattava. Statuksella ei tulisi myöskään olla sellaisia yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin kohdis- tuvia taloudellisia vaikutuksia, jotka hidastavat maiseman ja arvokkaan rakennuskannan hoitamista, ylläpitoa ja kehittämistä. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Siinä vaadittiin rajauksen muuttamista niin, että kannanottajan metsämaat jäävät maisema-alueen ulkopuolelle. Kannanottaja näki maise- ma-alueen tuottavan haittaa metsätalouden harjoittamiselle yleiskaavamääräyksien väli- tyksellä. Kannanottaja myös koki oikeudelliset vaikutukset merkittäviksi ja toivoi kaava- määräyksien poistumista maisema-alueilta. 133. Oulujokilaakson kulttuurimaisemat Oulujokilaakson kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa pääsääntöisesti myöntei- sesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Oulun kaupunki puoles- taan totesi, että alueen arvoperusteet eivät ole muuttuneet, mutta rajauksia on muutettu. Kaupunki keskittyi lausunnossaan näihin muutoksiin. Oulun kaupunki mainitsi, että rajausta on typistetty jokivarressa Oulun puolella, mutta levennetty jokilaakson selänteille. Taustamuistiosta ei käy kaupungin mukaan selkeästi ilmi, millä perusteilla rajausta on muutettu. Alueella ei ole tapahtunut olennaisia mai- semaa heikentäneitä muutoksia. Rajauksen syyksi mainitaan kaupungin näkemyksen mukaan Turkansaari, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tämä ei kuitenkaan selitä välialueen poistamista. Pois jätetty alue sisältyy Oulun kaupun- gin mukaan Oulujokivarren osayleiskaavaan ja sen uudisrakentamista on rajoitettu mai- semallisin perustein. Kaupunki muistutti, että tehokkaammin rakennettu alue alkaa vasta Turkansaaren länsipuolelta. Kaupunki myös totesi, että pois jääneellä alueella on kulttuurihistoriallisesti ja maisemal- lisesti merkittäviä yksittäiskohteita. Joki hahmottuu yhtenäisenä maisema-alueena, joten koko alueen huomiointi yhtenä kokonaisuutena edistäisi kaupungin mielestä maisemal- listen arvojen säilymistä. Jokialueeseen kohdistuu käyttöpaineita, joten valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen status ohjaisi ratkaisuihin, jotka sopeutuisivat luontevammin maisemaan. 150 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Lisäksi kaupunki oudoksui rajaukseen mukaan otettuja metsäisiä selänteitä, joiden perus- tellaan näkyvän laajalle ja kauas. Rajausperusteet olisi ollut kaupungin mielestä hyvä esit- tää myös lopullisessa raportissa. Kommenteille lähetetyssä esityksessä arvoina korostuvat avoimuus ja näkymät, jolloin on kaupungin mukaan epäselvää mitä leveillä metsävyöhyk- keillä tavoitellaan. Rajausperusteiden esittäminen helpottaisi alueen arvojen välittämistä maankäytön suunnittelun tarkemmille tasoille. Oulun kaupunki myös täsmensi aluekuvausta. Rajauksesta poistettu Turkansaaren ulko- museoalue on mainittu Oulujokilaakson kulttuurimaisemaa käsittelevässä kappaleessa, mutta virheellisesti Muhoksen keskustaajaman arvokkaaseen rakennusperintöön lukeu- tuvana. Oulujokivartta koskevaan tekstiin on lisäksi jäänyt virheellinen maininta Oulanka- joen ja Kitkajoen maisemista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 134. Olvassuo Olvassuohon suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti mai- sema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan koko- naisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Pudasjärven kaupungilla ei ollut huomautettavaa inventoin- nista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 135. Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemat Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Liitto täsmensi alue- kuvausta toteamalla, että Kynkään maamieskoulu lienee Kynkään entinen sahakartano. Uittokämpästä ei ole inventointitietoja. Pudasjärven kaupungilla ei ollut huomautettavaa inventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 136. Iijoen jokivarsimaisemat Iijoen jokivarsimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton 151 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Pudasjärven kaupungilla tai Taivalkosken kun- nalla ei ollut huomautettavaa inventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 137. Tyräjärven kulttuurimaisemat Tyräjärven kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Pohjan- maan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Lii- ton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilli- set ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Taivalkosken kunnalla ei ollut huomautetta- vaa inventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 138. Määttälänvaaran kulttuurimaisemat Määttälänvaaran kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Poh- janmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyy- pilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Kuusamon kaupungin mukaan uudet rajaukset ovat eheyttäneet alueita ja maisema-alueet toteuttavat tavoitteitaan aiempaa paremmin. Kaupunki totesi, että Määttälänvaaran kulttuurimaisemien alue sisältyy Sui- ningin rantayleiskaavan alueelle. Maisema-alue on otettu huomioon rantayleiskaavassa ja Määttälänvaaran kyläkaavassa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 139. Rukan vaarajono Rukan vaarajonoon suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset omi- naispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Liitto kuitenkin huomautti, että aluekuvauksessa mainitaan Rukan lomakeskuksen rajautuvan pääosin maisemanähtävyyden ulkopuolelle, vaikka Talvijärven kaakkoispuolella sijaitseva lomakeskus on rajattu maisema-alueen sisä- puolelle. Kuusamon kaupungin mukaan uudet rajaukset ovat eheyttäneet alueita ja maise- ma-alueet toteuttavat tavoitteitaan aiempaa paremmin. Kaupunki totesi, että Rukan 152 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 vaarajono sisältyy Rukan osayleiskaavaan, Pyhäjärven rantayleiskaavaan ja Rukan asema- kaava-alueeseen. Lisäksi alueella sijaitsee osittain tai kokonaan useita rantakaava-alueita. Maisematyöluvan tarve Rukan osayleiskaavan alueella on herättänyt vastustusta metsän- omistajissa. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Sen neljä allekirjoittajaa vastustivat maisema-alueen laajennusta. He näkivät maisema-alueen tuovan omistamilleen maille rajoituksia ja kustan- nuksia. Lisäksi he pelkäsivät alueen vaikuttavan yksityiseen maaomistukseen sekä elinkei- nojen harjoittamiseen. Kannanottajat tulkitsivat maisema-alueen suojelualueeksi. 140. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa suhteellisen positii- visesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Kuusamon kaupungin mukaan uudet rajaukset ovat eheyttäneet alueita ja maisema-alueet toteuttavat tavoit- teitaan aiempaa paremmin. Kaupunki totesi, että Oulangan ja Kitkajoen koskimaisemat sijoittuvat pääosin Kuusamon yleiskaavassa osoitetulle luonnonsuojelualueelle. Kau- punki kuitenkin pohti, voidaanko nyt esitellylle maisema-alueelle laatia ranta-asemakaava loma-asumista varten. Se esitti, että Oulanka- ja Kitkajoen rajaus Oulankajoen pohjoispuo- lella vedetään Oulangan kansallispuiston rajojen mukaisesti. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Kuusamon yhteismetsän mielestä maisema-aluei- den vaikutuksista maankäyttöön on tiedotettu liian vähän ja kannanotossa toivottiin lisäinformaatiota tätä koskien. Puutteellisesta tiedosta johtuen Kuusamon yhteismetsä vastusti maisema-aluetta omistamillaan mailla. Koillismaan Vihreät ry. piti kannanotos- saan tärkeänä, että maisema-alueiden esitystä on täydennetty. Yhdistys kuitenkin toivoi, että Oulanka- ja Kitkajoen maisemaa täydennettäisiin siten, että se sisältäisi jokien mai- semat kokonaisuudessaan. Lisäksi alueeseen ehdotettiin muitakin lisäyksiä. Yhdistys piti nyt esityksen ulkopuolelle jääviä jokien koskimaisemia yhtä arvokkaina ja kauniina kuin maisema-alueeseen kuluviakin alueita. Kannanotossa korostettiin maisemien kansallista tärkeyttä Akseli Gallen-Kallelan ja Elias Lönnrotin taiteiden inspiraationa. Yhdistyksellä on runsaasti tietoa alueesta ja sen maisemasta. 141. Rokuanvaaran maisemat Rokuanvaaran maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyypilliset 153 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Vaalan kunnalla ei ollut huomautettavaa inven- tointiin. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisessa kannanotossa allekirjoittajat esittivät omistamiensa maiden poistamista rajauksesta. Kannanottajat mielsivät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet suojelualueiksi tai ohjelmaksi, joka aiheuttaisi haittaa maa- ja metsätaloudelle. Heidän mielestään maisema-aluemenettely ei ole hallintolain mukaista ja siitä aiheutuu yleinen maaomaisuuden arvonalennus sekä kohtuuton haitta yksityisomai- suuden käytölle. Toisaalta kannanotossa todettiin alueen asukkaiden hoitaneen aluetta siten, että siitä on syntynyt maisemallisesti arvokas. Toisessa kannanotossa kannanottaja halusi rajata omistamansa maat maisema-alueen ulkopuolelle. Kannanottaja oli huolissaan metsäelinkeinolleen mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista. 142. Manamansalon kulttuurimaisemat Manamansalon kulttuurimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Pohjois-Poh- janmaan liitto piti maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Liiton mukaan kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemalle tyy- pilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Vaalan kunnalla ei ollut huomautettavaa inventointiin. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja pyysi rajauksen muuttamista omista- miensa tilojen tai jopa koko alueen osalta. Hän olisi kaivannut keskustelua maanomistajien kanssa maisema-alueen rajauksista ja vaikutuksista. 3.17 Kainuu Esitetyt maisema-alueet, Kainuu Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven ranta- luhdat 2 2/0/0 144. Melalahden kulttuurimaisema 1 1/0/0 2 1/0/1 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 2 1/1/0 2 1/1/0 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 2 1/1/0 147. Kainuun vaarakylät 1 1/0/0 148. Suomussalmen vienalaiskylien kulttuuri- ja eränkäyn- timaisemat 2 2/0/0 154 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat Paltaniemen kulttuurimaisemaan ja Oulujärven rantaluhtiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Kainuun liiton näkemyksen mukaan muutokset maisema-alueiden rajauksiin ovat hyväksyttäviä ja perusteltuja. Kajaanin kaupunki totesi, että uusi rajaus tukee Palta- niemen ja Koutaniemen koillisosan alueen maisemallisten arvojen merkittävyyden tun- nustamista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 144. Melalahden kulttuurimaisema Melalahden kulttuurimaisemia ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Kai- nuun liitto kuitenkin totesi, että muutokset maisema-alueiden rajauksiin ovat hyväksyttä- viä ja perusteltuja. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisessa toivottiin, että kohteen aluekuvaukseen vaihdetaan uudempi valokuva, sillä kohteen maisema on muuttunut merkittävästi kuvan- ottohetkestä. Aluekuvauksessa oli virheitä muun muassa tilojen nimissä. Kannanottaja esitti huolensa Melalahden kylän rakennusperinnön säilymisestä sekä kylän maiseman umpeen kasvamisesta. Hän ehdotti lisäksi maisema-aluetta täydennettäväksi usean mai- semakohteen osalta. Toisessa kannanotossa todettiin, että ”mikäli hanke rajoittaa maiden käyttöä ja maiseman pienintäkin muuttamista, esimerkiksi uusilla rakennuksilla, vastus- tamme hanketta Melalahden osalta.” 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät Vuokatin vaarajonoon ja rantakyliin suhtauduttiin lausunnoissa suhteellisen positiivisesti. Kainuun liiton näkemyksen mukaan muutokset maisema-alueiden rajauksiin ovat hyväk- syttäviä ja perusteltuja. Sotkamon kunta puolestaan esitti rajaukseen muutosta. Kunta totesi, että Särkisen itä- ja pohjoisrannoille on asemakaavoitettu hyvin tiivistä matkailu-, urheilu- ja opetustoimintaa palvelevaa rakentamista. Juuri valmistuneen Sotkamo–Vuo- katti-masterplan 2030:n tavoitteena on muodostaa Urheiluopiston–Snowpoliksen–Sokos Hotel Vuokatin ympäristöstä Vuokatin alueen ydinkeskusta. Alueen nykyinen ja suun- niteltu maankäyttö eivät kunnan mukaan vastaa sitä maisemakuvausta, jonka perus- teella maisema-alue on valikoitunut valtakunnallisesti arvokkaaksi. Sotkamon kunta piti tärkeänä, että Särkisen itä- ja pohjoisrannat sekä Vuokatin vaaran länsi- ja itärinteiden matkailualueet eivät sisälly maisema-alueeseen. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisessa katsottiin, että kohteen päivitetty rajaus on liian laaja, eikä Haapalanlahden eteläpuolisilla alueilla ole erityisiä maisemallisia arvoja. Kannanottaja kritisoi mahdollisia vaikutuksia rakentamiseen ja metsätalouden harjoittami- 155 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT seen ja pelkäsi, että maisemanhoidosta tulee kertymään kuluja maanomistajille taloudel- listen menetysten kautta. Toinen kannanottaja esitti korjausta aluekuvaukseen Haapalan- lahden osalta. 146. Naapurinvaaran vaara-asutus Naapurinvaaran vaara-asutukseen suhtauduttiin lausunnoissa suhteellisen positiivisesti. Kainuun liiton näkemyksen mukaan muutokset maisema-alueiden rajauksiin ovat hyväk- syttäviä ja perusteltuja. Sotkamon kunta puolestaan esitti rajaukseen muutosta. Kunnan mielestä alueen laajentamista ei perustella Kaarreniemen osalta. Mujehoulunjoki on kun- nan mielestä luonnollinen raja, joka erottaa Naapurinvaaran vaara-asutuksen Vuokatin alueen maankäytöstä. Rajausta ei tulisi kunnan mielestä muuttaa Kaarreniemen osalta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 147. Kainuun vaarakylät Kainuun vaarakyliä ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Kainuun liitto kui- tenkin totesi, että muutokset maisema-alueiden rajauksiin ovat hyväksyttäviä ja perustel- tuja. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 148. Suomussalmen vienalaiskylien kulttuuri- ja eränkäyntimaisemat Suomussalmen vienalaiskylien kulttuuri- ja eränkäyntimaisemiin suhtauduttiin lausun- noissa myönteisesti. Kainuun liitto piti vienalaiskylien valtakunnallista statusta kannatetta- vana asiana. Alueesta muodostuu liiton mielestä laajempana kokonaisuutena merkittävä ja omaleimainen maan itärajalla sijaitseva maisema-alue. Vienalaiskylien alueella ympä- ristöineen on liiton mukaan hyvät mahdollisuudet muun muassa luonto- ja kulttuurimat- kailun kehittämiseen, sillä se sijaitsee Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueella. Myös Suomussalmen kunta totesi alueen sopivan hyvin valtakunnallisesti arvokkaaksi maise- ma-alueeksi. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 156 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 3.18 Lappi Esitetyt maisema-alueet, Lappi Kohde Lausunnot +/0/- Kannanotot +/0/- 140. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat 2 1/1/0 1 1/0/0 149. Simon rannikon kulttuurimaisemat 1 1/0/0 0 150. Eteläisen Tornionlaakson maisemat 4 4/0/0 0 151. Aavasaksan maisemat 3 2/1/0 0 152. Lohijärven ja Leukumanpään kylämaisemat 2 0/2/0 1 0/1/0 153. Viirinkylän jokivarsimaisema 2 2/0/0 0 154. Venejärven kylämaisema 2 2/0/0 0 155. Kaukosen kylämaisema 2 2/0/0 0 156. Kieringin kulttuurimaisema 2 0/1/1 1 0/0/1 157. Javaruksen kylämaisema 1 1/0/0 0 158. Pyhätunturin maisemat 2 1/1/0 0 159. Kairalan ja Luiron kulttuurimaisema 1 1/0/0 0 160. Kuoskun kulttuurimaisema 1 1/0/0 0 161. Saijan kylämaisema 1 1/0/0 0 162. Ounas- ja Pallastunturien maisemat 4 3/1/0 0 163. Puljun erämaakylä 2 2/0/0 0 164. Käsivarren suurtunturien maisemat 6 4/2/0 0 165. Iiton palasuomaisema 3 3/0/0 0 166. Enontekiön poronhoito- ja kausiasutusmaisemat 3 2/1/0 0 167. Peurakairan luontaiselinkeinomaisema 2 1/0/1 1 1/0/0 168. Nattastunturien ja Sompiojärven maisemat 2 2/0/0 1 1/0/0 169. Saaritunturien poronhoitomaisemat 2 2/0/0 1 1/0/0 170. Kaunispään tunturimaisemat 3 1/2/0 0 171. Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat 3 1/2/0 0 172. Ukonjärven ja Myössäjärven maisema-alue 2 1/1/0 2 1/1/0 173. Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat 3 2/1/0 0 174. Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat 2 2/0/0 1 1/0/0 175. Sevettijärven asutusmaisemat 3 3/0/0 0 176. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat 2 2/0/0 0 177. Ailikastunturin luontaiselinkeinomaisemat 2 2/0/0 0 178. Kevon tunturiylängön maisemat 2 2/0/0 0 179. Tenonlaakson maisemat 3 3/0/0 0 180. Paistunturien luontaiselinkeinomaisemat 3 3/0/0 0 181. Utsjokilaakson maisemat 2 2/0/0 0 182. Alakönkään koskimaisema 2 2/0/0 0 183. Pulmankijärven tunturimaisema 2 2/0/0 0 149. Simon rannikon kulttuurimaisemat Simon rannikon kulttuurimaisemia ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Lapin ELY-keskus kuitenkin totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat 157 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 150. Eteläisen Tornionlaakson maisemat Eteläisen Tornionlaakson maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa varsin positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisema- nähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisema- seutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Tornion kaupunki puolestaan muistutti, että maisema-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Näin ollen mai- sema-alueen säilyminen, ylläpito ja hoito ovat lähinnä yksityisten maanomistajien vas- tuulla ja inventoinnin yhteydessä on tärkeää antaa tietoja esimerkiksi avustus- ja tukimah- dollisuuksista. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio korosti lausunnossaan, että alueet inventoi- dun alueen läheisyydessä Ruotsin puolella kuuluvat Norrbottenin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ympäristöihin Övertorneån ja Haaparannan kuntien alueella. Tornionjoen vesistö kuuluu lisäksi Natura 2000 -verkostoon. Yllä mainitut alueet Ruotsissa ovat kulttuu- riympäristön suojelun ja luonnonsuojelun riksintresse-alueita ja siten ympäristökaarella (miljöbalken) suojeltuja. Ruotsin puoleinen kulttuurihistoriallisesti arvokas alue käsittää myös Aavasaksan maisema-aluetta vastapäätä olevan seudun. Rajajokikomissio mainitsi, että Ruotsin puoleisten alueiden erityispiirteiden kuvauk- set ovat osittain yhteneväisiä Suomen puolen maisemainventointien kuvausten kanssa. Alueet sisältävät yhteneväisiä rajan yli ulottuvia kulttuurihistoriallisia arvoja. Komissio täh- densi, että Tornionlaakso on maisemallinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka yhteydessä on tärkeä painottaa maisemakuvan ja kulttuuriympäristöjen rajanylittävää näkökulmaa Tornion- ja Muonionjoen sekä Könkämäenon varsilla. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK ihmetteli, miksi Kukkolankoski ei ole enää osa rajausta. Kukkolankoskella on liiton mukaan Tornionlaakson seudulle merkittävää identi- teettiarvoa. Lisäksi alueella esiintyy perinteisiä elinkeinoja. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 158 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 151. Aavasaksan maisemat Aavasaksan maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Ylitornion kunta puolestaan vastusti alueen laajentamista. Kunta tähdensi, että sen alueella olevat maisema-alueet ovat jo nykyisellään riittävän suuria, eikä kunta näe tarvetta niiden laajentamiselle. Kunnanhallitus korosti, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet eivät saa vaikeuttaa tulevaisuudessa alueen elinkeinotoimintaa ja rakentamista. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio korosti lausunnossaan, että alueet inventoi- dun alueen läheisyydessä Ruotsin puolella kuuluvat Norrbottenin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ympäristöihin Övertorneån ja Haaparannan kuntien alueella. Tornionjoen vesistö kuuluu lisäksi Natura 2000 -verkostoon. Yllä mainitut alueet ovat Ruotsissa kulttuu- riympäristön suojelun ja luonnonsuojelun riksintresse-alueita ja siten ympäristökaarella (miljöbalken) suojeltuja. Ruotsin puoleinen kulttuurihistoriallisesti arvokas alue käsittää myös Aavasaksan maisema-aluetta vastapäätä olevan seudun. Komissio mainitsi, että Ruotsin puoleisten alueiden erityispiirteiden kuvaukset ovat osit- tain yhteneväisiä Suomen puolen maisemainventointien kuvausten kanssa. Alueet sisäl- tävät yhteneväisiä rajan yli ulottuvia kulttuurihistoriallisia arvoja. Komissio tähdensi, että Tornionlaakso on maisemallinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka yhteydessä on tärkeä painottaa maisemakuvan ja kulttuuriympäristöjen rajanylittävää näkökulmaa Tornion- ja Muonionjoen sekä Könkämäenon varsilla. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 152. Lohijärven ja Leukumanpään kylämaisemat Lohijärven ja Leukumanpään kylämaisemien uuteen rajaukseen suhtauduttiin lausun- noissa kriittisesti. Lapin ELY-keskus esitti, että alueen rajaus palautetaan vuoden 1995 rajauksen mukaiseksi kyläyhdistyksen ja kunnan esityksen mukaisesti. Alueen keskeisim- mät arvot sisältyvät ELY-keskuksen mukaan tähän rajaukseen. Myös Ylitornion kunta vas- tusti alueen laajentamista. Kunta tähdensi, että sen alueella olevat maisema-alueet ovat jo nykyisellään riittävän suuria, eikä kunta näe tarvetta niiden laajentamiselle. Kunnanhallitus korosti, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet eivät saa vaikeuttaa tulevaisuu- dessa alueen elinkeinotoimintaa ja rakentamista. Kunta myös vetosi Lohijärven kyläyhdis- tyksen kannanottoon (ks. alla). 159 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Lohijärven kyläyhdistys ry. toivoi, että alueen uutta rajausta tarkistettaisiin metsätalouskäytössä olevien talousmetsien osalta. Nämä metsä- alueet eivät vaikuta yhdistyksen mukaan alueen kylämaisemaan. Kyläyhdistys kannatti muilta osin maisema-aluetta. 153. Viirinkylän jokivarsimaisema Viirinkylän jokivarsimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Rovaniemen kaupungilla ei ollut huomautettavaa päivitysinventoinnista. Kaupunki puolsi maisema-aluetta, jonka se toteaa osin sisältyvän Vanttauskosken osayleiskaava-alueeseen. Viirinkylässä ei ole oikeusvaikut- teista osayleiskaavaa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 154. Venejärven kylämaisema Venejärven kylämaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Kolarin kunnalla ei ollut huomau- tettavaa inventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 155. Kaukosen kylämaisema Kaukosen kylämaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Kittilän kunnalla ei ollut huomau- tettavaa inventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 160 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 156. Kieringin kulttuurimaisema Kieringin kulttuurimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa varsin kriittisesti. Lapin ELY-kes- kus esitti kyläyhdistyksen antamaan palautteeseen vedoten, että alue poistetaan valtakun- nallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listauksesta. ELY-keskus arveli alueen maiseman säilyvän paikallisen aktiivisuuden johdosta ilman arvokkaan maisema-alueen statusta. Kes- kus myös muistutti, että Keski-Lapin alueella on säilynyt vastaavia järvikyliä, jotka on osoi- tettu maakuntakaavassa. Sodankylän kunta edellytti, että Kieringin osoittaminen valtakun- nallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ei rajoita kylän täydennysrakentamista ja alueen elinkeinojen harjoittamista. Kyläalueella tulee kunnan mielestä sallia myös nykyaikainen rakennustapa sekä uusien elinkeinomuotojen harjoittaminen. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kieringin kyläyhdistys piti maisema-alueen alueku- vausta kaunisteltuna ja romantisoituna. Se ei vastaa yhdistyksen mielestä alueen todel- lista maisemaa. Kyläyhdistys totesi kylän rakennuskannan, elinkeinot sekä maisemakuvan tavanomaisiksi. Kyläläiset ja maanomistajat ovat laatineet päivitetyn aluekuvauksen. Yhdis- tys totesi kyläläisten esittäneen jo aiemmin kylän poistamista valtakunnallisesti arvokkai- den maisema-alueiden listalta. He eivät olleet pyynnöistään huolimatta saaneet vastausta maisema-alueen vaikutuksista maankäyttöön sekä rakentamiseen ja metsien hoitoon. 157. Javaruksen kylämaisema Javaruksen kylämaisemaa ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Lapin ELY-keskus kuitenkin totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja mai- semanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin mai- semaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perustel- tuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 158. Pyhätunturin maisemat Pyhätunturin maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edus- tavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennai- simpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Lapin liitto puolestaan esitti, että maisema-alueet, joilla tai joiden läheisyydessä on suunnitteilla tai odotettavissa elinkeino- elämän kehittämiseen liittyvää toimintaa, tulisi poistaa luettelosta tai rajata merkittävästi suppeammaksi. Yksi näistä alueista on Pyhätunturi. Liitto muistutti, että näillä alueilla on päällekkäisyyttä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa. Matkailuelinkeinon merkitys ja siihen sisältyvät kehittämismahdollisuudet ovat alueilla suuret. Vaikka luonto- ja maise- 161 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT ma-arvot ovat Lapin vetovoimatekijöitä, uusia mahdollisia rajoitteita matkailun tai muun elinkeinotoiminnan kehittämiselle ei tulisi liiton mukaan osoittaa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 159. Kairalan ja Luiron kulttuurimaisema Kairalan ja Luiron kulttuurimaisemaa ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Lapin ELY-keskus kuitenkin totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Alueesta ei esitetty kannanottoja. 160. Kuoskun kulttuurimaisema Kuoskun kulttuurimaisemaa ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Lapin ELY-keskus kuitenkin totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja mai- semanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin mai- semaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perustel- tuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 161. Saijan kylämaisema Saijan kylämaisemaa ei kommentoitu suoraan yhdessäkään lausunnossa. Lapin ELY-keskus kuitenkin totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseu- tujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 162. Ounas- ja Pallastunturien maisemat Pyhätunturin maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edus- tavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennai- simpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset 162 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Lapin liitto puolestaan esitti, että maisema-alueet, joilla tai joiden läheisyydessä on suunnitteilla tai odotettavissa elinkeino- elämän kehittämiseen liittyvää toimintaa, tulisi poistaa luettelosta tai rajata merkittävästi suppeammaksi. Yksi näistä alueista on Ounas- ja Pallastunturit. Liitto muistutti, että näillä alueilla on päällekkäisyyttä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa. Matkailuelinkei- non merkitys ja siihen sisältyvät kehittämismahdollisuudet ovat alueilla suuret. Vaikka luonto- ja maisema-arvot ovat Lapin vetovoimatekijöitä, uusia mahdollisia rajoitteita mat- kailun tai muun elinkeinotoiminnan kehittämiselle ei tulisi liiton mukaan osoittaa. Muonion ja Kittilän kunnilla ei ollut huomautettavaa päivitysinventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 163. Puljun erämaakylä Puljun erämaakylään suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Kittilän kunnalla ei myöskään ollut huomau- tettavaa päivitysinventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 164. Käsivarren suurtunturien maisemat Käsivarren suurtunturien maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa ristiriitaisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutu- jen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja alue- kuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Lapin liitto puolestaan esitti, että maisema-alueet, joilla tai joiden läheisyydessä on suunnitteilla tai odotettavissa elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvää toimintaa, tulisi poistaa luettelosta tai rajata mer- kittävästi suppeammaksi. Yksi näistä alueista on Käsivarren suurtunturit. Liitto muistutti, että näillä alueilla on päällekkäisyyttä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa. Matkai- luelinkeinon merkitys ja siihen sisältyvät kehittämismahdollisuudet ovat alueilla suuret. Vaikka luonto- ja maisema-arvot ovat Lapin vetovoimatekijöitä, uusia mahdollisia rajoit- teita matkailun tai muun elinkeinotoiminnan kehittämiselle ei tulisi liiton mukaan osoittaa. Enontekiön kunta huomautti, että alue kuuluu lähes kokonaan Erämaalain mukaisiin alu- eisiin. Käsivarren suurtunturien maisema-alueesta osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, 163 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT osa Mallan luonnonpuistoon. Saanan alue kokonaisuudessaan kuuluu Saanan maise- ma-alueeseen ja osin Saanan luonnonsuojelualueeseen sekä lehtojensuojelualueeseen. Maisema-alueeseen kuuluu lisäksi Annjalonjin luonnonsuojelualue. Valtijokivarsi puoles- taan kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Kunnan mielestä päällekkäisten suojelujärjestel- mien muodostaminen kunnan alueelle on tarpeetonta. Kunta vastusti päivitysinventoinnissa esitettävien laajojen alueiden lisäämistä valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Nyt olemassa olevat maisema- alueet ovat kunnan mielestä riittävät maisemakokonaisuudet, varsinkin kun otetaan huomioon kunnan alueiden nykyinen suojelutaso ja erityisen vähäiset uhkakuvat. Kunnan näkemyksen mukaan nykyisiin alueisiin voidaan liittää Pitsusköngäs (lähimaisema) ja Saivaara (kaukomaisema), jotka ovat omia, erityisiä maisemakokonaisuuksiaan. Kunta esitti nämä alueet liitekartalla. Metsähallitus totesi, että ehdotetulla alueella on kiviainesten otto-oikeusalueita (Siilas- vuoma/Jehkas). Nämä kiviainespaikat ovat tärkeitä Kilpisjärven ja Käsivarren alueen kivi- aineshuollon kannalta. Kiviainesten ottomahdollisuudet on Metsähallituksen mukaan tärkeä varmistaa myös jatkossa siten, että noudatetaan erityistä varovaisuutta kohteiden lähettyvillä sijaitsevien muinaisjäännösten turvaamisessa. On niin ikään tärkeätä, että mai- sema-alue ei haittaa Liikenneväylien korjausvelkaohjelman mukaista Valtatie 21:n paranta- mista. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio suhtautui alueeseen positiivisesti. Komission mukaan alue on suomalaisesta näkökulmasta ainutlaatuinen alue ja luonnonympäristö, joka pitää sisällään monimuotoista historiaa, kulttuuria ja elinkeinotoimintaa. Alue muo- dostaa Tornionjoen kansainvälisen vesistöalueen pohjoisimman osan. Komissio muistutti, että Tornionlaakso on maisemallinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka yhteydessä on syytä painottaa maisemakuvan ja kulttuuriympäristöjen rajanylittävää näkökulmaa. Saamelaiskäräjät oikaisi aluekuvausta, jossa Mallatunturit todetaan vasanmerkitysalueeksi. Oikeampaa olisi todeta Mallatunturit vasonta-alueeksi. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 165. Iiton palsasuomaisema Iiton palsasuomaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat 164 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Myös Enontekiön kunnan mielestä alue voi- daan liittää valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio suhtautui alueeseen positiivisesti. Komission mukaan alue on suomalaisesta näkökulmasta ainutlaatuinen alue ja luonnonympäristö, joka pitää sisällään monimuotoista historiaa, kulttuuria ja elinkeinotoimintaa. Alue muo- dostaa Tornionjoen kansainvälisen vesistöalueen pohjoisimman osan. Komissio muistutti, että Tornionlaakso on maisemallinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka yhteydessä on syytä painottaa maisemakuvan ja kulttuuriympäristöjen rajanylittävää näkökulmaa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 166. Enontekiön poronhoito- ja kausiasutusmaisemat Enontekiön poronhoito- ja kausiasutusmaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maise- manähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maise- maseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perustel- tuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Enontekiön kunta muistutti, että alue kuuluu lähes kokonaan Erämaalain mukaisiin alueisiin. Pöyrisjär- ven alueesta osa kuuluu Pöyrisvuoman soidensuojelualueeseen sekä Maaterharju–Buolz- zaharju harjujensuojelualueeseen. Kunnan mielestä päällekkäisten suojelujärjestelmien muodostaminen kunnan alueelle on tarpeetonta. Kunta vastusti päivitysinventoinnissa esitettävien laajojen alueiden lisäämistä valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Nyt olemassa olevat maisema- alueet ovat kunnan mielestä riittävät maisemakokonaisuudet, varsinkin kun otetaan huomioon kunnan alueiden nykyinen suojelutaso ja erityisen vähäiset uhkakuvat. Kunnan näkemyksen mukaan nykyisiin alueisiin voidaan liittää Salvasjärven ja Raittijärven alueet. Kunta esitti nämä alueet liitekartalla. Saamelaiskäräjät muistutti, että esitetty alue kuuluu myös Pöyrisjärven erämaa-alueeseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 167. Peurakairan luontaiselinkeinomaisema Peurakairan luontaiselinkeinomaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseu- tujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja 165 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Sodankylän kunta puolestaan vastusti alueen osoittamista valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, koska siitä voi aiheutua rajoitteita ja haittaa elinkeinotoiminnalle, kuten metsätaloudelle tai kaivannaisteollisuudelle. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja puolsi alueen sisällyttämistä valtakun- nallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Hän koki kohteiden edustavan monipuolisesti alueen luonnonpiirteitä ja rikasta kulttuurihistoriaa. Aluerajaukset on laadittu kannanoton mukaan huolella. Kannanottaja korosti Peurakairan merkitystä saamelaiskulttuuriin liitty- vän poronhoidon kannalta. 168. Nattastunturien ja Sompiojärven maisemat Nattastunturien ja Sompiojärven maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maise- manähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin mai- semaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perus- teltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Myöskään Sodankylän kunnalla ei ollut huomautettavaa esitetystä alueesta. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja puolsi alueen sisällyttämistä valtakun- nallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Hän koki kohteiden edustavan monipuolisesti alueen luonnonpiirteitä ja rikasta kulttuurihistoriaa. Aluerajaukset on laadittu kannanoton mukaan huolella. 169. Saaritunturien poronhoitomaisemat Saaritunturien poronhoitomaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisema- nähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisema- seutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Myöskään Sodan- kylän kunnalla ei ollut huomautettavaa esitetystä alueesta. Kunta täsmensi aluekuvausta toteamalla, että Sokostin huipulla energiaa tuotetaan myös polttoainekäyttöisellä gene- raattorilla. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja puolsi alueen sisällyttämistä valtakun- nallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Hän koki kohteiden edustavan monipuolisesti alueen luonnonpiirteitä ja rikasta kulttuurihistoriaa. Aluerajaukset on laadittu kannanoton mukaan huolella. 166 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 170. Kaunispään tunturimaisemat Kaunispään tunturimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Lapin liitto puolestaan esitti, että maisema-alueet, joilla tai joiden läheisyydessä on suunnitteilla tai odotettavissa elinkeino- elämän kehittämiseen liittyvää toimintaa, tulisi poistaa luettelosta tai rajata merkittävästi suppeammaksi. Yksi näistä alueista on Kaunispää. Liitto muistutti, että näillä alueilla on päällekkäisyyttä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa. Matkailuelinkeinon merkitys ja siihen sisältyvät kehittämismahdollisuudet ovat alueilla suuret. Vaikka luonto- ja maise- ma-arvot ovat Lapin vetovoimatekijöitä, uusia mahdollisia rajoitteita matkailun tai muun elinkeinotoiminnan kehittämiselle ei tulisi liiton mukaan osoittaa. Inarin kunnan mielestä alueen arvottamista tulee arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukaisesti. Saariselän rakennetulla ympäristöllä ja laskettelualueen raken- teilla ei ole kunnan mielestä MRL:n 22 §:n tarkoittamaa merkitystä. Vastaavaa merkitystä saattaa olla kaukomaisemalla, joka avautuu Kaunispään huipulta. Kunta esittikin lausunto- naan, että maisema-alue rajataan jättämällä maakuntakaavassa matkailupalvelualueeksi merkitty osa sen ulkopuolelle. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 171. Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat Inarijärven ja Juutuanjoen maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseu- tujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Lapin liitto puoles- taan esitti, että maisema-alueet, joilla tai joiden läheisyydessä on suunnitteilla tai odo- tettavissa elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvää toimintaa, tulisi poistaa luettelosta tai rajata merkittävästi suppeammaksi. Yksi näistä alueista on Inarijärven ja Juutuanjoen alue. Liitto muistutti, että näillä alueilla on päällekkäisyyttä luonnonsuojelu- ja erämaa-aluei- den kanssa. Matkailuelinkeinon merkitys ja siihen sisältyvät kehittämismahdollisuudet ovat alueilla suuret. Vaikka luonto- ja maisema-arvot ovat Lapin vetovoimatekijöitä, uusia mahdollisia rajoitteita matkailun tai muun elinkeinotoiminnan kehittämiselle ei tulisi liiton mukaan osoittaa. Inarin kunnan mielestä alueen arvottamista tulee arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukaisesti. Juutuanvuonon rantamaisemalla ja rakennetulla ympäristöllä ja 167 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT laskettelualueen rakenteilla ei ole kunnan mielestä MRL:n 22 §:n tarkoittamaa merkitystä. Vastaavaa merkitystä saattaa olla Otsamon, Juutuanjoen ja Nukkumajoen laakson alueilla. Juutuanvuonon alue edustaa normaalia kylämäisen asutuksen järvinäkymää. Kunta esit- tikin lausuntonaan, että aluetta rajataan maakuntakaavan MU-1-rajauksen mukaiseksi ja yksittäiset kohteet merkitään erillisinä alueina kohdemerkinnöin. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Muddusjärven paliskunta piti tärkeänä, että maisema-alueiden arvioinnissa on otettu huomioon inarinsaamelaisten kulttuurihistoria ja luontaiselinkeinot. Paliskunta kannatti maisema-aluetta, mutta esitti sitä laajennettavaksi Inarijärven pohjoisosissa Varankivuonoon saakka. 172. Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat Ukonjärven ja Myössäjärven maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseu- tujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Inarin kunta totesi, että vireillä olevassa Inarijärven yleiskaavassa Ukonjärven pohjoispää- hän sekä Myössäjärven alueelle on suunniteltu matkailupalvelualueita. Alueen arvotta- mista tulee kunnan mielestä arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukaisesti. Ukonjärven rakennetulla ympäristöllä ja Rahajärven metsätalousalueella ei ole kunnan näkemyksen mukaan MRL:n 22 §:n tarkoittamaa merkitystä. Vastaavaa merkitystä saattaa olla kaukomaisemalla, joka avautuu Valtatie 4:ltä Ukonjärven ylitse. Järvimaisema kuuluu jo nykyisellään Natura 2000 -verkostoon ja rantojensuojeluohjelmaan. Ukonjärven länsi- rinteen maisemallinen merkitys korostuu lähinnä Ukonjärven eteläpään asutukselle, mutta maisemalla tuskin on MRL 22 §:n edellyttämää valtakunnallista merkitystä. Aluekuvauk- sessa mainitut yksittäiset kohteet sijoittuvat Myössäjärven alueelle sekä Ukonjärven itä- puolelle. Kunta esitti lausuntonaan, että maisema-alueesta rajataan pois Ukonjärven etelä- pään rakennetut alueet sekä Ukonjärven länsirannan metsätalousalueet. Alueesta lähetettiin kaksi kannanottoa. Toisen kannanoton allekirjoittajat ehdottivat mai- sema-alueen rajaukseen muutosta omistamiensa metsätalousalueiden osalta. Rajausmuu- tos ei vaikuttaisi allekirjoittajien mukaan alueen maisemaan, joka aukeaa toiseen suuntaan Ukonjärvelle. Kannanotossa todettiin, että alueelle on tarkoitus kaavoittaa rakennustont- teja. Toisessa kannanotossa allekirjoittajat puolsivat ehdotettua maisema-aluetta eivätkä toivoneet rajausta muutettavaksi. Kannanottajat korostivat erityisesti maisematien merki- tystä alueen matkailulle. Maiseman imagoarvo on allekirjoittajien mielestä valtakunnalli- sesti korvaamaton. Kannanotossa toivottiin maisema-alueen estävän maiseman pilaami- 168 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 sen. Kannanottajat olivat alueella asuvia matkailupalveluyrittäjiä, joilla on runsas tieto- pohja alueen historiasta ja erityispiirteistä. 173. Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa vaihtelevasti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maise- manähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maise- maseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perustel- tuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Inarin kunnan mielestä alueen arvottamista tulee arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukaisesti. Kunnan mielestä Nellimin kylän, Nellimjärven ja Sarmijärven koltta-asutuksen voitaneen katsoa omaavan ainakin maakunnallisia arvoja. Sitä vastoin Pohjois-Lapin maa- kuntakaavassa maaseudun kehittämisen kohdealueiksi merkityt ranta-alueet eivät kunnan mielestä täytä MRL:n 22 §:n vaatimuksia. Kunta esittikin lausuntonaan, että alue rajataan maakuntakaavan ma-rajausten mukaisesti. Yksittäiset kohteet voidaan merkitä kohdemer- kinnöin. Metsähallitus huomautti, että alueella on kaksi käytössä olevaa kiviainesaluetta, joilla on merkitystä paikallisen kiviaineshuollon kannalta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 174. Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maise- manähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maise- maseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perustel- tuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Inarin kunta puolestaan totesi, että alueen arvottamista tulee kunnan mielestä arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukaisesti. Ehdotettu maisema-alue on kunnan mielestä perus- teltu edustavana ja ainutlaatuisena esimerkkinä inarinsaamelaisesta luontaiselinkeinojen maisemasta. Kunta esitti lausuntonaan, että alue toteutetaan esityksen mukaisesti. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Muddusjärven paliskunta piti tärkeänä, että maisema-alueiden arvioinnissa on huomioitu inarinsaamelaisten kulttuurihistoria ja luontaiselinkeinot. Paliskunta kannatti maisema-aluetta, mutta esitti sitä laajennettavaksi Tsiuttajokea pitkin Partakkoon asti. 169 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 175. Sevettijärven asutusmaisemat Sevettijärven asutusmaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Inarin kunta puolestaan katsoi, että alueen arvottamista tulee arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukai- sesti. Kunta mainitsi esityksen perusteluksi, että Sevettijärven kylä on maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen koko Suomessa. Sevettijärvi on ainoa, elävä koltta- saamelaiskulttuurin keskuspaikka Suomessa ja koko maailmassa. Kunta esitti lausunto- naan, että alue toteutetaan esityksen mukaisesti. Saamelaiskäräjät huomautti, että maisema-alueen nimi on harhaanjohtava. Sevettijärven maisema-alueeseen on vaikuttanut kolttasaamelaisten asuttaminen alueelle, mutta mai- sema-alue on ollut Näätämön siidan kolttasaamelaisten perinteistä asuinaluetta ja heidän käytössään jo paljon ennen asutushistorian alkamista. Tämän vuoksi alueen nimeksi tulisi muuttaa Näätämön kolttasaamelaisten alue. Saamelaiskäräjien mukaan edellä mainittu tulisi tuoda esiin myös kulttuuripiirteiden kuvauksessa toteamalla, että alue on vanhastaan ollut koltta- ja inarinsaamelaisten asuinaluetta, jonne on myöhemmin asettunut asumaan myös pohjoissaamelaisia ja suomalaisia. Myös alueen arviointiosiossa tulisi mainita tämä seikka. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 176. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat Inarijokivarren vuotuismuuton maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutu- jen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja alue- kuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Inarin kunta totesi, että alueen arvottamista tulee arvioida Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 §:n mukaisesti. Kunta mainitsi esityksen perusteluksi, että maisema-alueella kuvastuu asutuksen historial- linen ulottuvuus. Nykyiset asuinpaikat sijaitsevat usein samoilla paikoilla kuin esihistorial- linen asutuskin. Alue on kunnan mielestä ainutlaatuinen esimerkki jokivarressa tapahtu- neesta, saamelaisten kesä- ja talvipaikkojen välillä tapahtuneesta vuotuismuutosta. Kunta esitti lausuntonaan, että alue toteutetaan esityksen mukaan. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 170 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 177. Ailikastunturin luontaiselinkeinomaisemat Ailikastunturin luontaiselinkeinomaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseu- tujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa erillistä lausuntoa. Kunta kuitenkin tarkensi aluekuvausta: ”Alueella on vanhoja saamelaisten pyhiä paikkoja, kuten Ailigas ja Feaskkerádjagat.” Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 178. Kevon tunturiylängön maisemat Kevon tunturiylängön maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-kes- kus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa alueesta erillistä lausuntoa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 179. Tenonlaakson maisemat Tenonlaakson maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa erillistä lausuntoa. Kunta kuitenkin tarkensi aluekuvausta: ”Teno ei laske Varangin- vuonoon vaan Tenovuonoon.” Saamelaiskäräjät huomautti, että lohestuksen merkityksen kuvaus on aluekuvauksessa suppea. Historiallisia ja jo kadonneita lohenkalastusmuotoja on ollut muitakin kuin poik- kipato, mm. goldin. Nykyisinkin lohen patopyynti ja koko kalastuskulttuuri veneineen vai- kuttaa maisemaan voimakkaasti. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 171 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 180. Paistunturien luontaiselinkeinomaisemat Paistunturin luontaiselinkeinomaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanäh- tävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseu- tujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa alueesta erillistä lausuntoa. Saamelaiskäräjät huomautti, että maisema-alueen nimi on harhaanjohtava. Alue ei sijaitse varsinaisten Paistunturien alueella, joskin kyllä Paistunturin paliskunnan alueella. Alueen nimi voisi käräjien mukaan kuvata alueen yhtä keskeisintä ja nykyään tärkeintä maisema- tekijää, Linkin-suota: Linkinin ympäristön luontaiselinkeinomaisemat. Saamelaiskäräjät myös totesi, että aluekuvauksen kulttuuripiirteissä on virhe. Alue ei ole Kaldoaivin palis- kunnassa, vaan Paistunturin paliskunnassa. Alueen ominaispiirteiden kuvauksissa voisi käräjien mielestä painottaa ja tarkentaa alueen saamelaisen maankäytön eri muotojen jat- kuvuutta historiasta nykypäivään. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 181. Utsjokilaakson maisemat Utsjokilaakson maisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa alueesta erillistä lausuntoa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 182. Alakönkään koskimaisema Alakönkään koskimaisemaan suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-keskus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa alueesta erillistä lausuntoa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 172 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 183. Pulmankijärven tunturimaisema Pulmankijärven tunturimaisemiin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Lapin ELY-kes- kus totesi, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maisemaseutujen olen- naisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat ELY-keskuksen mielestä perusteltuja ja aluekuvauk- set antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. Utsjoen kunta katsoi, että sillä ei ole tarvetta antaa alueesta erillistä lausuntoa. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 173 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 4 Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista poistettavat kohteet Päijätsalo (Sysmä) Päijätsalosta lähetettiin yksi kannanotto. Siinä esitettiin Päijätsalon palauttamista arvokkai- den maisema-alueiden luetteloon. Perusteluiksi esitettiin alueen kulttuurihistoriallisia sekä maisemallisia arvoja. Päijätsalon saari on osa Päijänteen kansallispuistoa. Imatrankoski (Imatra) Imatrankoskeen otettiin kantaa kahdessa lausunnossa. Imatran kaupungin ympäristö- lautakunta ihmetteli, miksi kohteen poistamiselle ei ole esitetty perusteita. Kaupunkike- hittämislautakunta puolestaan totesi, että kohteen poistamista saattaa puoltaa aiemman maisema-aluerajauksen päällekkäisyys RKY 2009 -rajauksen kanssa ja sijainti kaupunki- alueella. Lautakunta kuitenkin huomautti, että Imatrankosken alueen Kruununpuisto, kos- kiuoma ja muinaispuisto muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan maisemanähtävyyden, joka on valtakunnallisesti hyvin tunnettu ja ainutlaatuinen matkailukohde sekä maisemal- taan ainutkertainen ja kulttuurihistorialtaan huomattava luonnon- ja kulttuurimaisemako- konaisuus. Siksi se näki Imatrankosken kuuluvan päällekkäisistä arvottamisista ja kaupun- kisijainnistaan huolimatta myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Koski- ympäristön symboli- ja identiteettiarvo katsottiin huomattavaksi. Etelä-Karjalan museo totesi, että päivitysinventoinnissa aluelistauksesta poistettujen koh- teiden osalta ei ole selvennystä, mihin poistopäätökset perustuivat. Museon mielestä Imat- rankosken poistaminen voi olla RKY-päällekkäisyyden vuoksi perusteltua. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 174 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Solkei (Taipalsaari) Solkeihin otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Etelä-Karjalan museo totesi, että päivitys- inventoinnissa aluelistauksesta poistettujen kohteiden osalta ei ole selvennystä, mihin poistopäätökset perustuvat. Museo piti Solkein poistamista valitettavana. Nyt listauksessa ei ole museon mukaan yhtään kohdetta, joka edustaisi Pien-Saimaan kylämaisemaa. Sol- kei tai päivitysinventoinnissa käsitelty Peltoi sopisivat museon näkemyksen mukaan hyvin tähän tarkoitukseen. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. Saahkarin–Myhinpään museotie (Rautalampi) Saahkarin–Myhinpään museotiehen otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Rautalammin kunta esitti, että valtakunnallisesti merkittävä Toholahti–Sapeli-museotie (Myhinpää– Saahkari) poistetaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listasta. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. Sumiaisten kirkonkylä (Äänekoski) Sumiaisten kirkonkylään otettiin kantaa kahdessa lausunnossa. Keski-Suomen liiton mie- lestä Sumiaisten kirkonkylän poistaminen maisema-alueista on oikea ratkaisu alueen RKY-statuksen takia. Äänekosken kaupunki totesi, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Sumiainen 2020 -osayleiskaavan, jossa nykyinen maisema-alue ja kirkonkylän valtakunnal- lisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on osoitettu merkinnöillä ”maisemallisesti arvokas alue” ja ”kyläkuvallisesti arvokas alue”. Maisema-alueen ja RKY-alueen rajat poik- keavat toisistaan. Tämä on aiheuttanut epätietoisuutta merkintöjen tarkoituksesta ja luoki- tusten suhteesta. Kun lisäksi Sumiaisten kirkonkylän valtakunnallisen merkittävyyden voi katsoa perustuvan osayleiskaavankin aluevarausmerkintöjen mukaisesti kyläraitin ja siihen liittyvän rakennetun kulttuuriympäristön arvostamiseen, ei maisemallisesta luokituksesta luopuminen ole ristiriidassa kirkonkylään liittyvien kehittämistavoitteiden kanssa. Kaupun- ginhallituksella ei näin ollen ole huomautettavaa inventoinnista. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. Övermalax–Åminne (Maalahti) Övermalaxin–Åminnen alueeseen otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Maalahden kunta ei vastustanut esitystä. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 175 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Vanhan Vaasan kulttuurimaisema (Vaasa) Vanhan Vaasan kulttuurimaisemaan otettiin kantaa neljässä lausunnossa. Etelä-Pohjan- maan ELY-keskus vetosi alueen kulttuuriarvoihin todeten, että alue muodostaa historial- lisen siirtymäalueen kaupunkimaisen taajaman ja perinteisen maaseudun välille. Alue on arkeologisessa ja ekologisessa mielessä rikas ja sen maisemarakenne käyttömuotoineen kertoo tutkimuksellisen maataloustoiminnan (Kuninkaankartano) sekä kaupunkiympäris- tön vuorovaikutuksesta vanhalla maankohoamisalueella selkeämmin kuin esityksen muut alueet. Agraari- ja kaupunkimaiseman lisäksi alueeseen kuuluu ns. Hovioikeuden metsä, joka on säilynyt ELY-keskuksen mukaan ympäristön muutoksista huolimatta yhtenäisenä luonnontilaisena alueena ja sisältää jälkiä kaupunkialueeseen liittyvästä pienviljelytoimin- nasta sekä siihen liittyvästä maankäytöstä ja kulttuurihistoriasta. Pohjanmaan liitto katsoi, että Vanhan Vaasan tulisi säilyttää asemansa valtakunnallisesti arvokkaana maisemanähtävyytenä, sillä Kuninkaankartano mainitaan ensimmäisen ker- ran kirjallisissa lähteissä vuonna 1384, ja vuonna 1556 Mustasaaresta tuli osa Kustaa Vaa- san kuninkaankartanoiden verkostoa. Vaasan kaupunki perustettiin Kuninkaankartanon alueen viereen vuonna 1606. Vaasan kaupunki suhtautui poistoon myönteisesti. Kaupunki totesi, että Vanhan Vaasan kulttuurimaisema on jätetty kohdeluettelosta pois, koska sen katsotaan edustavan sel- keästi kaupunkimaisesti rakennettua kulttuuriympäristöä eikä maaseudun kulttuurimai- semaa. Tällöin sen arvot turvataan RKY-inventoinneissa sekä maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Pohjanmaan museo vastusti alueen poistamista valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden listauksesta. Museo katsoi, että alue on erittäin keskeinen maanviljelyn kehittymisen ja kaupunkimaisen asutuksen sekä viljelyalueiden rajapinta. Alueen maaseu- tumaisema on vähintään 500 vuotta vanha ja muodostuu kuninkaankartanon mallitilan alueesta, joka kohtaa vanhan kaupunkimaiseman. Maisemat täydentävät museon mukaan toisiaan harvinaislaatuisesti. Alueella sijaitsee lisäksi arkeologisesti merkittäviä alueita, joista Vanhan Vaasan kaupunkirakenteen lisäksi erittäin merkittävä alue on Hovioikeuden metsä. Metsässä on jälkiä muun muassa kaupunkialueeseen liittyvästä pienviljelytoimin- nasta. Museo myönsi, että Vanhan Vaasan alue on huomioitu RKY 2009-kohteena, mutta korosti, että RKY- ja maisema-aluestatukset täydentävät toisiaan. Vaikka alueet ovat päällekkäisiä, ne nostavat esiin alueen arvoja eri näkökulmista. Museon mukaan valtatiealueen läheisyy- dessä olevaa metsäaluetta voidaan osin supistaa lukuun ottamatta nykyisen koulualueen hevoslaitumien ja tallien aluetta. Joitakin pieniä tarkennuksia voidaan tehdä myös Vanhan Vaasan satama-alueeseen liittyvän asutuksen osalta. Kokonaisuudessaan museo katsoi, 176 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 että alue tulee ottaa mukaan inventointiin maiseman erityisten kulttuurihistoriallisten arvojen sekä niiden turvaamisen takia. Alueesta ei lähetetty kannanottoja. Säräisniemi (Vaala) Säräisniemeen otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Vaalan kunnalla ei ollut huomautetta- vaa inventointiin. Alueesta lähetettiin myös yksi kannanotto. Siinä Säräisniemen Museo- ja Kotiseutuyhdistys ry. esitti alueen maisemaluokituksen palauttamista. Näkemystä perusteltiin Säräisniemen merkityksellä ja historialla. Yhdistys epäili Säräisniemen maisemaluokituksen poistamisen liittyvän Vaalan alueen tuulivoimalahankkeisiin. Sen mukaan luokituksen poistamiselle ei ole esitetty mitään perusteita. Juujärvi (Kemijärvi) Juujärven kulttuurimaisemiin otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Lapin ELY-keskus esitti, että maisema-alue palautetaan listalle paikallisen aloitteen mukaisesti. Kohde on ehdo- tuksessa poistettu alueella olevan RKY 2009-rajauksen vuoksi. Alue täyttää ELY-keskuksen mielestä edelleen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kriteerit. Paikallinen aktii- visuus luo hyvän pohjan maisema-alueen kehittämiselle tulevaisuudessa. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Kannanottaja totesi, että alueella on pitkä historia elinvoimaisessa maataloudessa. Kannanottajan mukaan alue myös poikkeaa luonnonpiir- teiltään muusta maisemasta, sillä Juujärvi on harvoja Kemijoen järvimuodostumia. Vaikka Juujärvi onkin RKY 2009-kohde, tulisi alueella säilyttää kannanottajan mielestä myös valta- kunnallisesti arvokkaan maisema-alueen status maiseman säilymisen turvaamiseksi. Lisäksi yksi kannanottaja esitti Juujärven sisällyttämistä laajempaan ”Kemijärven järvi- ja vaaramaisemat” -maisemakokonaisuuteen. Kannanottaja muistutti, että alueella on Kemi- järven kulttuuriympäristöohjelma, RKY-kohde, vuoden 1995 inventoinnin Juujärven mai- sema-alue sekä Luusuan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Nämä alueet yhdessä muodostaisivat kannanottajan mielestä hienon kokonaisuuden. Ratasjärven kulttuurimaisemat (Pello) Ratasjärven kulttuurimaisemiin otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Lapin ELY-keskus esitti, että Ratasjärvi palautetaan maisema-aluelistalle kyläyhdistykseltä saadun palaut- teen johdosta. Kohde on ehdotuksessa poistettu alueella olevan RKY 2009-rajauksen 177 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT vuoksi. Alue täyttää ELY-keskuksen mielestä edelleen valtakunnallisesti arvokkaan maise- ma-alueen kriteerit. Paikallinen aktiivisuus luo hyvän pohjan maisema-alueen kehittämi- selle tulevaisuudessa. Alueesta lähetettiin yksi kannanotto. Napapiirin kyläyhdistys ehdotti Ratasjärven valtakun- nallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksen palauttamista. Yhdistys katsoi, että alue täyttää edelleen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kriteerit. Yhdistys myös huomautti, että inventointiin liittyvä tiedotus ei tavoittanut kyläyhdistystä ennen kuule- misvaihetta. Kannanotossa tähdennettiin paikallisen aktiivisuuden olevan runsasta. Maise- ma-alueella on suuri vaikutus paikalliselle identiteetille sekä viihtyvyydelle. Alue luo myös hyviä matkailullisia edellytyksiä Pellon alueelle. Suvanto (Pelkosenniemi) Suvantoon otettiin kantaa yhdessä lausunnossa. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK kysyi, miksi kohde ei ole mukana valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listauk- sessa. Kyseessä on MARK:n mielestä pieni, mutta hienosti säilynyt ja ehyt peräpohjalainen kylä. Lisäksi kylä on kiinnostava esimerkki siitä, miten maisemasuunnittelun keinoin on voitu lieventää vesivoiman valjastamisen haitallisia vaikutuksia maisemaan (tekosaaret levennetyssä jokiuomassa). Alueesta ei lähetetty kannanottoja. 178 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 5 Lausunnoissa ja kannanotoissa ehdotetut uudet maisema-alueet Helsinki–Riihimäki-pääradanvarren viljelymaisemat (Vantaa, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) Yhdessä kannanotossa ehdotettiin uudeksi kohteeksi Helsinki–Riihimäki-pääradan vartta ja sen peltoaukeita. Kannanotossa todettiin, että pääradalla on suuri matkustajamäärä ja radan varren maisemat ovat jatkuvasti suuren joukon nähtävillä. Leistilänaukean viljelymaisema (Nakkila) Kahdessa lausunnossa esitettiin, että ympäristöministeriö selvittäisi vielä mahdollisuuksia lisätä Leistilänaukean viljelymaisema valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lis- talle. Yhdessä lausunnossa puollettiin myös ratkaisua jättää alue pois listauksesta. Satakuntaliitto piti valitettavana alueen poistamista valtakunnallisesti arvokkaiden mai- sema-alueiden ehdokkaiden listalta. Alue on liiton mielestä edustava kokonaisuus Koke- mäenjoelle tyypillisestä viljavasta savitasangosta. Maisema-alue keskittyy pronssikauden aikaiseen merenlahteen. Maankohoamisen yhteydessä kuivunut vanhan merenlahden ravinteikas maa raivattiin pelloksi ja viljelyaukeasta muodostui yksi Kokemäenjokilaakson laajimmista viljelytasangoista. Alueen pitkä asutushistoria ja alueen poikki kulkeva Huo- vintie kertovat alueen keskeisestä sijainnista. Myös Satakunnan museo harmitteli Leistilänaukean jättämistä pois valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden listalta. Kyseessä on museon mukaan laaja ja edustava satakuntalai- nen viljelyaukea, jonka raivaamista pelloksi on edeltänyt pitkä asutushistoria kivikauden lopulta alkaen. 179 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Nakkilan kunta piti vireillä olevan oikeusvaikutteisen taajamaosayleiskaavan perusteella sekä muutoinkin tarkoituksenmukaisena ja hyvänä ratkaisuna sitä, että Leistilänaukea ei ole mukana valtakunnallisesti arvokkaassa maisema-alue-ehdotuksessa. Vanajaveden laakso (Hattula) Yhdessä kannanotossa ehdotettiin uudeksi kohteeksi Vanajaveden laaksoa. Kannanottaja katsoo kohteen olevan laaja ja monimuotoinen maisemakokonaisuus rantalehtoineen. Hän ehdotti samassa yhteydessä, että alueesta tehtäisiin Vanajaveden laakson kansallis- puisto. Hauhunkoski (Akaa) Yksi kannanottaja ehdotti valtakunnallisiin maisema-alueisiin lisättäväksi Akaan Viialan Hauhunkoskea. Haihunkoskella sijaitsee Suomen ainoa neliholvinen kivisilta. Kannanottaja katsoi kohteen olevan upea sekä kesäisin että talvisin. Kangasalan harjujen ja suurjärvien maisema (Kangasala) Kangasalan luonto ry. esitti kannanotossaan Kangasalan harjujen ja suurjärvien maisemaa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Längelmäveden ranta-, vesistö- ja saarimaisemat (Kangasala, Orivesi) Yksi kannanottaja ehdotti Längelmäveden ranta-, vesistö- ja saarimaisemia uudeksi valta- kunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kannanotto sisälsi paljon perusteluita, kart- toja ja kuvia. Oriveden maisemat (Orivesi) Yksi kannanottaja ehdotti Oriveden Päilahden kylän vanhojen viljely- ja asumusmaisemien sekä Vehkalahden kylän Hullunkallioiden lisäämistä valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden listaukseen. Sorilanjoen pohjoispuolen viljelymaisemat (Tampere) Yksi kannanottaja ehdotti uutena kohteena Tampereen Sorilanjoen pohjoispuolen viljelys- maisemia. Alueella on kannanoton mukaan hienoja peltomaisemia sekä harjumuodostu- mia. 180 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Verla (Kouvola) Verlaa esitettiin kahdessa kannanotossa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Teollisuusperintöseura katsoi, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat erit- täin tärkeitä ja status toimii hyvänä työkaluna Suomen maisemien vaalimisessa. Kannan- otossa kuitenkin kritisoitiin Verlan teollisuusympäristön puuttumista maisema-alueiden listauksesta. Seuran mukaan esitystä tulisi täydentää tällä kohteella, sillä vastaavaa metsä- talouden- ja metsäteollisuuden luomaa maisemakokonaisuutta ei vielä sisälly arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon. Myös toisessa kannanotossa viitattiin Verlan ainutlaatuiseen metsäteollisuuden historiaan. Peltoi (Taipalsaari) Etelä-Karjalan museo esitti, että arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon lisättäisiin Pien-Saimaan kylämaisemaa edustamaan joko Peltoin tai Solkein alue. Saimaan kanava (Lappeenranta) Saimaan kanavaa ehdotettiin uudeksi maisema-alueeksi yhdessä lausunnossa ja yhdessä kannanotossa. Liikennevirasto tähdensi, että liikenneväyliin liittyvät ympäristöt ovat usein myös osa arvokasta maisemaa. Näitä ovat varsinkin maantie- ja rautatiesillat sekä kanavat. Liikennevirasto pohtikin, voisiko esimerkiksi Saimaan kanava (RKY-kohde) olla myös arvok- kaan kulttuurimaiseman kohde. Teollisuusperintöseura ry. esitti, että Joutsenon viljelymaiseman aluetta laajennetaan Sai- maan kanavalle. Yhdistys perusteli kantaansa kanavan kulttuurihistoriallisilla arvoilla ja RKY-statuksella. Se piti inventointia tärkeänä työkaluna vaalittaessa Suomen monipuolista kulttuuriperintöä ja kiitteli kuulemisaineiston yhteydessä julkaistua toimivaa ja visuaalista karttaliittymää. Suur-Saimaan maisema Imatran kaupungin ympäristölautakunta totesi, että Kyläniemen viljely- ja järvimaise- mien rajaus tulisi ulottaa koskemaan myös Suur-Saimaan vesistöalueen selkävesimaise- maa. Vaihtoehtoisesti lautakunta esitti Suur-Saimaan maiseman rajaamista omaksi maise- ma-alueekseen. Vihtari (Heinävesi) Suomen luonnonsuojeluliitto ehdotti lausunnossaan, että Heinäveden Vihtaria tulisi esit- tää valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi jo tässä tai viimeistään seuraavassa inventoinnissa. 181 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Vanuvuori (Kuopio) Yksi kannanottaja ehdotti Kuopion Vanuvuorta lähialueineen uudeksi maisema-alueeksi. Alueella on kannanoton mukaan merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja. Höytiäisen viljelymaisema (Juuka) Yksi kannanottaja ehdotti Höytiäisen viljelymaisemaa Polvijärvellä uudeksi maise- ma-alueeksi. Sivakan vaarakylämaisemat (Valtimo) Yksi kannanottaja ehdotti Valtimon Sivakan vaarakylämaisemia uudeksi maisema-alueeksi. Kohde on kannanottajan mukaan kuuluisa komeista näköaloistaan, arvokkaasta rakennus- kannastaan sekä monista muinaisjäännöksistään ja luonnonsuojelualueistaan. Kannanot- taja totesi lisäksi, että paikallisilla olisi kiinnostusta maisemanhoitoon. Peri-Sivakka (Valtimo) Valtimon kunta esitti, että Peri-Sivakka lisättäisiin neljänneksi valtakunnallisesti arvok- kaaksi maisema-alueeksi Valtimolta. Tehinselkä (Kuhmoinen, Padasjoki, Sysmä) Keski-Suomen ELY-keskus totesi, että Päijänteen suurinta selkää, Tehinselkää, on esitetty inventoinnista annetuissa kannanotoissa uudeksi alueeksi ja on sitä mieltä, että esitys tulisi tutkia. Päijänteen osalta tarkastelu olisi ELY-keskuksen mielestä luontevaa toteuttaa Kes- ki-Suomen ja Päijät-Hämeen maakuntaliittojen yhteistyönä. Yksi kannanottaja esitti Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemista antamansa kannanoton yhteydessä, että Päijänne otettaisiin laajemminkin huomioon maisemakoko- naisuutena, sillä järvellä on runsaasti sekä maisemallisia että historiallisia arvoja. Kannan- otossa toivottiin muun muassa Tehinselän mukaan ottamista rajaukseen. Ilosjoki (Pihtipudas) Keski-Suomen ELY-keskus totesi Ilosjoen asukkaiden esittävän, että kylän maisemalliset ja kulttuuriset arvot kartoitettaisiin muiden kylien kanssa. ELY-keskuksen mielestä esitys tulisi tutkia. 182 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Orisbergin kulttuurimaisema (Isokyrö) Kolmessa lausunnossa esitettiin Orisbergin kulttuurimaiseman lisäämistä valtakunnalli- sesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus totesi, että Orisbergin RKY-alue kattaa vain osan arvokkaasta maisema-alueesta keskittyen sen rakennettuun osaan. Valtakunnallisesti arvokkaana kult- tuurimaisemana Orisbergin alue on selkeästi RKY-aluetta laajempi kumpuileva maanvilje- lymaisema, joka on maatalouden kehittymiseen liittyvien historiallisten arvojenkin takia valtakunnallisesti tärkeä. Pohjanmaan liiton mielestä Orisbergin kulttuurimaisema tulee maakunnan ehdotuksen mukaisesti sisällyttää valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Oris- berg on viljelymaineen ollut innovaatiokeskus ja sen toiminta uranuurtavaa. Sen avoimet viljelymaisemat muodostavat yhtenäisen, historiallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Pohjanmaan museo katsoi alueella olevan sellaisia valtakunnallisia arvoja, jotka tulee tur- vata. Alue on kokonaisuudessaan merkittävä ja edustava. Se on toiminut ja toimii edelleen maatalouden esikuvana ja innovaatioporttina. Museo totesi, että Orisbergin ruukinalue kuuluu RKY-kohteisiin. Se kuitenkin katsoi, ettei RKY-rajaus huomioi riittävästi maisemalli- sesti merkittävää peltoaluetta eikä ruukinalueen ulkopuolella olevaa kyläasutusta. Lausun- nolla olevassa inventoinnissa on koko Suomen alueella muitakin maisema-alueita, jotka ovat lähes alueellaan olevan RKY-alueen kokoisia (esim. Hailuoto). Perustelu Orisbergin pois jättämisen osalta on museon mielestä näin ollen ristiriitainen. Närpiönjoen kulttuurimaisema (Närpiö) Kahdessa lausunnossa esitettiin Närpiönjoen kulttuurimaiseman lisäämistä valtakunnalli- sesti arvokkaiden maisema-alueiden listalle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus totesi, että joki- laakson RKY-alue muodostaa kapearajaisen, pääasiassa postitien lähiympäristöön rajautu- van alueen, joka ei riittävällä tavalla huomioi ympäröivän jokilaakson maisemarakennetta. Näin ollen maisema-alue ja RKY-rajaus eivät muodostaisi tarpeetonta päällekkäisyyttä. Keskuksen mielestä kohteen valtakunnallista arvoa ei heikennä se, että Pohjanmaan alueella on myös muita maisemallisesti arvokkaita jokilaaksoja. Pohjanmaan museon mukaan maisema-alue poikkeaa syntytavaltaan täysin muista Poh- janmaan jokilaaksoista. Alueen keskeisenä osana on vanha postitien linjaus ja sen ympäris- tön viljely- ja tuotantomaisemat. Maanviljelyalue on rakentunut lähes viivasuoran posti- tien ympärille. Tietä reunustaa poikkeuksellisen pitkä koivukuja, ja maatilat rakennuksi- neen sijaitsevat lähes nauhakylämäisesti. Viljelyalueet sijaitsevat pääasiassa asutuksen ja joen välisellä alueella, joka on säilynyt lähes rakentamattomana. Postitie ei ole katkaissut 183 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT ympäristön näkymiä, kuten tienrakentaminen usein tekee, vaan se on merkittävä osa mai- sema-aluetta. Museo tähdensi, että kyseessä on laajan mittakaavan erilainen ja vaikuttava kulttuurimai- sema, jossa vanha viljelyperinne kohtaa toiminnallisesti uudenlaisen maanviljelyn kas- vihuoneineen. Alueen maalaismaisema on kestänyt jo ominaispiirteeksi muodostuneet kasvihuoneviljelyn aiheuttamat muutokset ja on elinvoimaista ja kehittyvää. Museo esitti alueen huomioimista valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa. Jokikylä (Sievi) Yhdessä kannanotossa esitettiin Sievin Jokikylää uudeksi maisema-alueeksi. Kannanotto sisälsi runsaasti kuvia alueesta. Ärjänsaari (Kajaani) Yhdessä kannanotossa esitettiin uudeksi kohteeksi Oulujärven Ärjänsaarta. Kemijärven järvi- ja vaaramaisemat (Kemijärvi) Yksi kannanottaja ehdotti uutena kohteena Kemijärven järvi- ja vaaramaisemia. Alueella on Kemijärven kulttuuriympäristöohjelma, RKY 2009-kohde, vuoden 1995 inventoinnin Juujärven maisema-alue sekä Luusuan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Nämä alueet yhdessä muodostaisivat kannanottajan mielestä hienon kokonaisuuden. Kitkajärvi, Livojärvi ja Riisitunturi (Posio) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus totesi, että kannanotoissa esitetyistä uusista alueista ehdotus Kitkajärvien valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on harkitsemisen arvoinen. Alueella on tällä hetkellä maakunnalliseksi luokiteltu maisema-alue. Aluetta esitettiin myös Kitkan Viisaat ry:n ja Koillismaan Vihreiden kannanotossa. Yhdistyk- set ovat esittäneet Kitkajärven ja Livojärven aluetta myös kansallismaisemaksi sekä osaksi UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Kannanotossa todettiin, että Livojärven ja Kitkajär- ven välisellä kannaksella on vanha tukinsiirtolaitos. Kannas on seurausta jääkauden jälkei- sestä maankohoamisesta. Yhdessä kannanotossa esitettiin Ylä- ja Ala-Kitkajärvien ja Riisitunturin muodostamaa aluetta Kuusamon ja Posion kunnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kannanottaja näki statuksen nostavan alueen matkailu- ja elinkeinoarvoja sekä luonnon- arvoja, joihin kuuluvat muun muassa arvokkaat kalakannat, säännöstelemättömät kirkkaat 184 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 järvet sekä ympäröivät tunturimaisemat ja Oulanka- ja Kitkajoet. Status nähtiin kannan- otossa tärkeänä arvokkaan maiseman vaalimisen työkaluna. Ounasvaara (Rovaniemi) Rovaniemen Ounasvaaraa esitettiin useassa kannanotossa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. perusteli ehdotustaan Ounas- vaaran kansallisella merkityksellä, joka rakentuu erityisesti Lapin matkailuhistorian kautta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri / Rovaniemen Luonto ry. totesi Ounasvaaran ole- van ainutlaatuinen ympärivuotinen virkistysalue monine eri luontotyyppeineen sekä kult- tuuri- ja maisema-arvoineen. Lisäksi 24 henkilön allekirjoittamassa adressissa perusteltiin Ounasvaaran nostoa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi luonnonpiir- teillä, valtakunnallisella tunnettavuudella sekä kulttuurihistoriallisilla arvoilla. Allekirjoit- tajat toivoivat maisemastatuksen auttavan säilyttämään Ounasvaara rakentamiselta sekä muulta sopimattomalta maankäytöltä. Yksi kannanottaja katsoi, että Ounasvaara on mat- kailun ja kulttuurihistorian kannalta valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Sallan maisemat (Salla) Yksi kannanottaja ehdotti kolmea uutta kohdetta Sallan alueelta: 1) Aatsinginkylä–Aatsin- ginhauta–Onkamojärvi 2) Portinjoki–Suomujärvi–Hietajärvi–Karhujärvi 3) Pimiäselkä–Kul- lavaara–Naruskajärvi. Perusteluina esitettiin valokuvia Sallasta. 185 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT L Ä H T E E T European… 2008. European Landscape Convention and reference documents 2008. Council of Europe. 90 s. Sopimusteksti suomeksi: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060014/20060014_2 Helminen, V., Nurmio, K., Rehunen, A., Ristimäki, M., Oinonen, K., Tiitu, M., Kotavaara, O., Antikainen, H. &Rusa- nen, J. 2014. Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Paikkatietoihin perustuvan alueluokituksen muodostamis- periaatteet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2014. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 60 s. Maa- ja kotitalousnaiset 2016. Maisema – opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun. Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria ja ympäristöministeriö. Ladattavissa verkko-osoitteesta www.maajakoti- talousnaiset.fi/maisemaopas . Maisema-aluetyöryhmän mietintö I 1993. Maisemanhoito. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. 199 s. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, ympäristönsuoje- luosasto. Mietintö 66/1992. 204 s. Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). www.rky.fi Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014. Kulttuuriympäristöstrategia 2014-2020. Opetus- ja kulttuuriminis- teriö sekä ympäristöministeriö. Edita Prima oy, Helsinki. 29 s. 186 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Liite 1 Luettelo lausunnonantajista. ELY-keskukset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Maakuntien liitot Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Hämeen liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Kymenlaakson liitto Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Päijät-Hämeen liitto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Kunnat Asikkalan kunta Enontekiön kunta Euran kunta Forssan kaupunki Haapajärven kaupunki Hailuodon kunta 187 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Harjavallan kaupunki Heinäveden kunta Helsingin kaupunki Hollolan kunta Huittisten kaupunki Hämeenkyrön kunta Hämeenlinnan kaupunki Iitin kunta Ikaalisten kaupunki Ilomantsin kunta Imatran kaupunki, ympäristölautakunta Imatran kaupunki, kaupunkikehittämislautakunta Inarin kunta Isonkyrön kunta Janakkalan kunta Joensuun kaupunki Jokioisten kunta Joroisten kunta Joutsan kunta Juankosken kaupunki Juupajoen kunta Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki, ympäristölautakunta Jämsän kaupunki, tekninen lautakunta Kaarinan kaupunki Kajaanin kaupunki Kalajoen kaupunki Kangasalan kunta Karstulan kunta Kauhajoen kaupunki Kauhavan kaupunki Kempeleen kunta Kirkkonummen kunta Kiteen kaupunki Kittilän kunta Kokemäen kaupunki Kolarin kunta Kouvolan kaupunki Kristiinankaupungin kaupunki Kuhmoisten kunta Kuopion kaupunki 188 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Kustavin kunta Kuusamon kaupunki Kärsämäen kunta Lahden kaupunki Laihian kunta Laitilan kaupunki Lapinlahden kunta Lappeenrannan kaupunki, kaupunginhallitus Lappeenrannan kaupunki, Museotoimi Lappeenrannan kaupunki, tekninen- sekä rakennuslautakunta Lappeenrannan kaupunki, ympäristölautakunta Laukaan kunta Lempäälän kunta Leppävirran kunta Liedon kunta Lieksan kaupunki Limingan kunta Lohjan kaupunki Lopen kunta Lumijoen kunta Maalahden kunta Miehikkälän kunta Muonion kunta Mustasaaren kunta Naantalin kaupunki Nakkilan kunta Nivalan kaupunki Nokian kaupunki Nurmeksen kaupunki Orimattilan kaupunki Oripään kunta Oriveden kaupunki Oulun kaupunki Paimion kaupunki Paraisten kaupunki Parikkalan kunta Pedersören kunta Pihtiputaan kunta Porin kaupunki Porvoon kaupunki Pudasjärven kaupunki 189 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Puumalan kunta Pälkäneen kunta Pyhäjärven kaupunki (ei pyydetty) Pöytyän kunta Raaseporin kaupunki Rantasalmen kunta Rautalammin kunta Rautjärven kunta Reisjärven kunta Rovaniemen kaupunki Ruokolahden kunta Ruoveden kunta Saarijärven kaupunki Salon kaupunki Sastamalan kaupunki Savonlinnan kaupunki Sievin kunta Siuntion kunta Sodankylän kunta Sotkamon kunta Suomussalmen kunta Säkylän kunta Taipalsaaren kunta Taivalkosken kunta Tammelan kunta Tampereen kaupunki Tohmajärven kunta Toholammin kunta Toivakan kunta Tornion kaupunki Turun kaupunki Tyrnävän kunta Ulvilan kaupunki Utsjoen kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Vaalan kunta Vaasan kaupunki Valkeakosken kaupunki Valtimon kunta Vantaan kaupunki 190 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Varkauden kaupunki Vehmaan kunta Vesilahden kunta Vetelin kunta Virtain kaupunki Vöyrin kunta Ylitornion kunta Ylivieskan kaupunki Ylöjärven kaupunki Ypäjän kunta Ähtärin kaupunki Äänekosken kaupunki Valtion virastot ja tutkimuslaitokset Liikennevirasto Luonnonvarakeskus Maaseutuvirasto Metsähallitus Museovirasto Suomen ympäristökeskus Maakuntamuseot Espoon museo Etelä-Pohjanmaan museo Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo Kainuun museo Keski-Suomen museo K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Lahden museot Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo Pohjanmaan museo Porvoon museo Päijät-Hämeen maakuntamuseo Satakunnan museo Turun museokeskus Vantaan kaupunginmuseo Tuottaja- ja etujärjestöt Suomen Kuntaliitto Maanomistajain liitto Metsäteollisuus ry 191 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK Paliskuntain yhdistys Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen metsäkeskus Tapio Oy Luonnonsuojelujärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto (sekä monet sen piiriyhdistykset) Yhdistykset Kulttuuriympäristötutkimuksen seura Suomen Kotiseutuliitto Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK Suomen Ympäristökasvatuksen Seura Muut tahot Kallan karineuvosto Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, ekosysteemipalvelut Puolustusvoimat, logistiikkalaitoksen esikunta Saamelaiskäräjät Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio 192 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Liite 2 Tiivistelmät yksittäisistä lausunnoista. ELY-keskukset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus − MAPIO:n tekemät muutokset Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelliseen esitykseen ovat eräiden maisema-alueiden osalta merkittäviä. Alueellinen inventointi oli ammattitasoisesti laadittu ja kattava sekä perustui paikalliseen osaa- miseen ja laajaan vuorovaikutusmenettelyyn. Ehdotusta laadittaessa kuultiin liittojen ja maakuntamuseoiden lisäksi metsähallituksen ja kuntien kaavoituksesta vastaavia viranhaltijoita. Raporttiluonnosta käsiteltiin maakunnallisissa seminaareissa, joiden yh- teydessä myös muilla asianosaisilla oli mahdollisuus kommentoida esitystä. − Nähtävillä olevasta esityksestä on karsittu erityisesti RKY-alueisiin rajoittuvia kohteita, esim. Vanhan Vaasan kulttuurimaisema, Närpiönjoen kulttuurimaisema ja Orisbergin kulttuurimaisema. Näiden alueiden huomioimista tulisi vielä harkita. − Vanhan Vaasan kulttuurimaisema muodostaa historiallisen siirtymäalueen kaupunki- maisen taajaman ja perinteisen maaseudun välille. Alue on arkeologisessa ja ekolo- gisessa mielessä rikas ja sen maisemarakenne käyttömuotoineen kertoo tutkimuk- sellisen maataloustoiminnan (Kuinkaan kartano) sekä kaupunkiympäristön vuorovai- kutuksesta vanhalla maankohoamisalueella selkeämmin kuin esityksen muut alueet. Agraari- ja kaupunkimaiseman lisäksi alueeseen kuuluu nk. Hovioikeuden metsä. Met- sä on säilynyt ympäristön muutoksista huolimatta yhtenäisenä luonnontilaisena alu- eena ja sisältää jälkiä kaupunkialueeseen liittyvästä pienviljelytoiminnasta sekä siihen liittyvästä maankäytöstä ja kulttuurihistoriasta. − Närpiönjoen kulttuurimaiseman osalta RKY-alue muodostaa kapearajaisen, pääasiassa postitien lähiympäristöön rajautuvan alueen, joka ei riittävällä tavalla huomioi ympä- röivän jokilaakson maisemarakennetta. Kohteen valtakunnallista arvoa ei heikennä se, että Pohjanmaan alueella on myös maisemallisesti arvokkaita jokilaaksoja. − Orisbergin kulttuurimaisemaan kuuluva RKY-alue kattaa vain osan arvokkaasta maise- ma-alueesta keskittyen sen rakennettuun osaan. Valtakunnallisesti arvokkaana kult- tuurimaisemana Orisbergin alue on selkeästi RKY-aluetta laajempi kumpuileva maan- viljelysmaisema, joka on maatalouden kehittymiseen liittyvien historiallisten arvojen- kin takia valtakunnallisesti tärkeä. − Muilta osin ELY-keskus katsoo, että esitetyt aluerajausmuutokset ovat pääosin perus- teltuja ja alueiden maisemallisesti tärkeimmät arvot sisältyvät esitettyihin rajauksiin. ELY-keskus katsoo, että esityksessä osoitetut uudet maisema-alueet vastaavat tausta- selvityksen yleisiä tavoitteita ja täydentävät onnistuneesti Pohjanmaan, Etelä-Pohjan- maan sekä Keski-Pohjanmaan valtakunnallista maisemakuvaa. − ELY-keskus katsoo, että ympäristövaikutusten arviossa ja taustamuistiossa on lain edellyttämällä tavalla tuotu esiin maisema-aluestatuksen vaikutukset ympäristöön ja 193 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT maankäyttöön. Lisäksi taustaselvitys antaa hyvän kuvan maisema-aluetyön taustasta ja päivitystarpeesta. − ELY-keskus pitää kuitenkin puutteena sitä, ettei kuulemista ja riittävää perustelua ole laajennettu koskemaan inventoinnista pudotettuja alueita. Poistettujen alueiden tar- kempi kuvaaminen ja rajaamisperusteiden selventäminen olisi voinut auttaa hahmot- tamaan päivityksen valtakunnallisia tavoitteita ja tarjonnut alueiden maanomistajille, osallisille sekä kunnille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua prosessiin. − Kuulemisesta annetun palautteen perusteella voi päätellä, ettei maisema-alueita kos- kevia maankäytöllisiä tavoitteita ja mahdollisuuksia tunneta riittävästi. Tämän johdos- ta esityksen tueksi tulisi laatia nykyistä selvemmät toiminta- ja toteutusohjeet, joissa esitettäisiin maankäytön ja rakentamisen hyvät käytännöt maisema-alueilla. Aluesta- tuksen merkitystä voi vahvistaa ja hyväksyttävyyttä parantaa myös nykyistä selvem- millä ja johdonmukaisemmilla tuki- ja toimenpideohjelmilla. − Liikennevastuualueen kannasta poiketen Y-vastuualue ei näe liikenneväylien irrotta- mista maisema-alueista perusteltuna. Liikenneväylät rakenteineen liittyvät oleellises- ti kulttuurimaisemaan ja kertovat logististen ratkaisujen kehittymisestä ja historiasta. Taajamien, kylä- ja kaupunkialueiden ja niiden välisen maaseudun kehittyminen on ta- pahtunut vuorovaikutuksessa eri liikennejärjestelmien kanssa ja tänä päivänä pääosa maisema-alueista hahmotetaan näiden reittien kautta. On selvää, että maisema-alues- tatus asettaa joillekin reiteille toteutukseen liittyviä erityisvaatimuksia, mutta näitä vaatimuksia ei Y-vastuualueen mielestä voi sivuuttaa aluerajoja tarkistamalla. Kuten edellä on todettu, esitys vaati tuekseen käytännöllisen toimenpide- ja toteutusohjeis- ton, joka selkeyttäisi ja nopeuttaisi alueilla tehtäviä maankäytöllisiä suunnitelmia ja hankkeita. − Liikennevastuualue: Vastuualue esittää maantiealueiden rajaamista pois maisema-alu- eista. Rajaus tulee suorittaa maantien suoja-alueen rajaan, joka on yleensä 20 metriä tien keskiviivasta. Valta- ja kantateiden suoja-alue vaihtelee 20–50 metrin välillä. Var- sinkin niiden maanteiden osalta, jotka rajautuvat maisema-alueisiin, tulee maantiet rajata maisema-alueiden ulkopuolelle. − Maanteiden rajaamisella vastuualue haluaa turvata maanteiden hoito-, kunnostus- ja parantamistoimenpiteiden toteuttamisen. Maisema-alueella olevien maanteiden kuivatuksen järjestäminen ja ojien perkaus on joissakin tapauksissa estynyt maise- ma-alueiden toimenpidesääntöjen takia. − Myös Lapuan Alajoen peltolakeudella oleva Kangas–Annala-yksityistiejaso tulee rajata pois maisema-alueesta, jotta kyseisen maantietasoisen tiejakson hoito-, kunnostus- ja parantamistoimenpiteet voidaan turvata tulevaisuudessa. − Sulvan Söderfjärdenin laajentamista tulee tarkastella varsinkin Munsmon kylän koh- dalla. Alueen pohjoispuolelle on suunniteltu uusi tieyhteys Vaasan satamasta valtatiel- le 8, jonka mahdollinen rakentaminen tulee turvata tulevaisuudessa. − Lisäksi liikennevastuualueen mielestä tulee kriittisesti suhtautua uusiin maisema-alu- eisiin sekä olemassa olevien laajentamiseen, jotta voidaan turvata tiestön hoito-, kun- 194 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 nostus- ja parantamismahdollisuus sekä turvataan alueiden asukkaiden ja elinkeino- elämän toimintamahdollisuudet. − Pohjakarttamerkintöjen osalta halutaan korjata seuraavaa: Pohjakartta on tienume- roinnin osalta vanha. Siinä on merkitty vanha tie valtatieksi 18. Nykyinen pohjoinen ohitustie pitäisi olla valtatie 18. − Seinäjoen itäinen ohitustie pitäisi olla valtatie 19 yhtenäisellä viivalla. Hämeen ELY-keskus − Inventointien perusteella Hämeestä ehdotettiin kaikkiaan 16 valtakunnallisesti arvo- kasta maisema-aluetta, josta 10 Kanta-Hämeestä ja kuusi Päijät-Hämeestä. Kartoituk- sen yhteydessä myös maisema-alueiden nimiä täsmennettiin. − Hämeen ELY-keskus katsoo, että ministeriön lausunnolla olevassa esityksessä kohde 39, joka on nimetty Tiirismaan maisemat-otsikolla, tulisi muuttaa siten, että nimeen lisätään myös Salpausselkä, sillä maisema-alueen Lahden kaupungin puoleiset osat ovat I Salpausselkää. Hollolan puolella sijaitseva Tiirismaa on alueen nimenä liian sup- pea. − Muutoin Hämeen ELY-keskus katsoo, että 16 ehdotetun maisema-alueen valikoima edustaa maakunnille tyypillisiä ja monipuolisia maisemia eikä ELY-keskuksella ole mai- sema-alueisiin eikä rajauksiin huomautettavaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus − ELY-keskus pitää maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena. Inventoinnissa tehdyt arvovalinnat ja kuultavana olleen esityksen perusteet ovat asianmukaisia. Tähä- nastinen työ antaa aiheen odottaa, että valtioneuvosto tulee saamaan päätettäväksi hyvin perustellun ja kansalaisten etua ajavan esityksen. − Kaakkois-Suomen inventoinnit on tehty vuosina 2013 ja 2014 maakunnan liittojen, ELY-keskuksen ja paikallisten yhteistyötahojen yhteistyönä. ELY-keskus on osallistunut kohteiden valintaan ja kommentoinut aluekuvauksia sekä rajauksia esityksen valmiste- lun aikana. − Kaakkois-Suomen ELY on ympäristöministeriön pyynnön mukaisesti järjestänyt hallin- tolain 62 §:n mukaisen kuulemisen toimialueellaan ja tiedottanut asiasta. Päivitysin- ventointi on ollut näkyvästi esillä alueen tiedotusvälineissä. − Maisema-alueiden päivitysinventoinnista saapui ELY-keskukselle 15 kannanottoa, ja ne kohdistuivat seitsemään alueeseen. Lisäksi kahdessa kannanotossa esitettiin Ver- lan alueen lisäämistä maisema-alueisiin. Kannanotoista kaksi oli yleispiirteisiä ja koko inventointia koskevia. ELY-keskus on ottanut palautteeseen kantaa erillisillä koostelo- makkeilla. − Muutamassa kannanotossa esitettiin huoli, että maisema-alueesta seuraa suojelu- vaatimuksia, jotka aiheuttavat haittaa alueilla tapahtuvalle elinkeinon harjoittamisel- le. Erityisesti huoli liittyi maa- ja metsätalouteen. ELY-keskus on pyrkinyt välittämään viestiä, että huoli on aiheeton. Maisema-alueiden huomioinnissa keskeistä on ihmisen ja luonnon välinen hallittu vuorovaikutus ja siihen liittyvät jatkumot. Estetiikkaan liitty- 195 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT vien painotusten lisäksi tarkoituksena on turvata maaseudun elinvoimaisuutta, luoda mahdollisuuksia elinkeinojen harjoittamiseen ja tukea asumista. − ELY-keskus katsoo, että MAPIO:n esittämät aluerajaukset ovat perusteltuja, vaikka kannanotoissa on esitetty vaihtoehtoisia rajauksia. Joutsenon viljelymaisemaan (61) esitetty aluerajauksen muutos on pienillä täsmennyksillä perusteltu. Esitys on palaute- lomakkeiden liitteenä. Kainuun ELY-keskus − Kainuun ELY-keskus on ollut omalta osaltaan ohjaamassa päivitysinventointia, eikä sil- lä ole huomautettavaa asiasta. Tämän vuoksi KAIELY ei anna erillistä lausuntoa. − KAIELY esittää inventointiprojektin jatkotoimeksi, että maisema-alueiden läheisyyteen järjestetään tienvarsi-informaatiota alueiden maisema-arvoista. Keski-Suomen ELY-keskus − Päivitysinventointi on ollut merkittävä kansallinen panostus kulttuuriympäristön osa- alueen tietotaustan päivittämiseksi ja siihen liittyvän sisältötiedon saattamiseksi ajan tasalle. Maisema-alueet ovat vakiintuneet 20 vuodessa keskeiseksi osaksi suomalaista alueiden käytön suunnittelua ja alueellisesti merkittäväksi identiteettitekijäksi. Ne ovat keskeinen osa MRL:n tarkoittamia alueidenkäyttötavoitteita, jotka valtion viranomais- ten tulee ottaa huomioon toiminnassaan ja joiden toteuttamista viranomaisten tulee edistää. − Keski-Suomen ELY laati ympäristöministeriön ohjauksessa päivitysinventointia kos- kevat ohjeet ja pilotoi inventoinnin vuonna 2009 (täydennys v. 2014). Työ toteutettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen liiton ja ProAgria Etelä-Suomen yhteis- työnä. Maakunnallista työtä ohjasi Keski-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä (MA- KU). − Päivitysinventointia tehneet asiantuntijat ovat maastossa työskennellessään tavanneet paikallisia asukkaita sekä kuntien ja tiedotusvälineiden edustajia. Maakunta- ja paikal- lislehdissä on ollut inventoinnin kuluessa useita asiaa koskevia artikkeleita. Keski-Suo- men ELY-keskus on kertonut inventoinnin etenemisestä kuntien kehittämiskeskuste- luissa. Asia on ollut maakunnan kulttuuriympäristöyhteistyöryhmän kokouksissa esillä inventoinnin aikana. − ELY-keskukseen on saapunut 17.3.2016 mennessä 41 kannanottoa, joista noin 20 on tulkittavissa kielteisiksi ja 16 puoltaviksi. Kielteisissä kannanotoissa on esitetty huoli maisema-alueiden mahdollisista rajoitteista metsätaloudelle, rakentamiselle ja muul- le toiminnalle. Useissa kannanotoissa on esitetty oman tilan rajaamista pois maise- ma-alueesta. − Kolmessa kannanotossa on esitetty maisema-alueen rajaamista suppeammin ja kol- messa rajauksen laajentamista. Yhdessä kannanotossa on esitetty maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausten yhdistämistä. Kannanotoissa esitetään kahta uutta aluetta; Tehinselkää (Päijänteen suurin selkä) ja Pihtiputaan Ilos- jokea (kylän asukkaat esittävät, että Ilosjoen maisemalliset ja kulttuuriset arvot kartoi- tetaan muiden kylien kanssa). ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esitykset tulisi tut- 196 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 kita. Päijänteen osalta tarkastelu olisi luontevaa toteuttaa Keski-Suomen ja Päijät-Hä- meen maakuntaliittojen yhteistyönä. − Keski-Suomen ELY on tiedottanut päivitysinventointia koskevasta kuulemisesta ja järjestänyt kolme esittely-/keskustelutilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä lähes 100 henkeä. Asiaa on käsitelty maakuntalehden ja paikallislehtien artikkeleissa. Kuule- misen tulosten perusteella ELY-keskus on päättänyt järjestää Arvajanreitin asukkaille ja maanomistajille asiaa koskevan keskustelutilaisuuden. − Kannanottojen perusteella voi olettaa, että taustamuistio ja SOVA-asiakirja ovat perus- teellisesti laadittuja, mutta ovat jääneet pääosalta kannanottojen antajista joko luke- matta tai niiden sisältö on ollut vaikea hahmottaa. Lapin ELY-keskus − Lapin kohdalla inventoinnin maatalouteen sidottu lähtökohta antoi maisema-alueis- ta puutteellisen kuvan. Inventointien yhtenä lähtökohtana Lapissa olikin tunnistaa alueelle ominaisten perinteisten elinkeinojen maisemat. Inventoinnissa huomioitiin nyt Keski-Lapin ja erityisesti pohjoisimman Lapin ja saamelaisalueen erityispiirteet eränkäynnin, poronhoidon ja luontaistalouden sekä metsätalouden ja matkailun mai- semien osalta. − Lapissa päivitysinventointi toteutettiin Etelä- ja Keski-Lapissa ”Maisemat ruotuun” -hankkeessa (2012–2013) ja saamelaisalueella ”Saamelaiset maisema-alueet” -hank- keessa (2013–2014). Hankkeet toteutettiin asiantuntijatahoista muodostettujen ohja- us- ja arviointityöryhmien tukemina vuorovaikutuksessa asukkaiden, kylien ja kuntien kanssa. Hankkeista tiedotettiin ja uutisoitiin laajalti. Kunnille ja viranomaistoimijoille järjestettiin työn edistyessä kaksi kommentointikierrosta. Etelä- ja Keski-Lapin osal- ta hankkeessa toteutettiin myös käytännön maisemanhoitotöitä yhteistyössä kylien asukkaiden, yhdistysten ja viljelijöiden kanssa. − ELY-keskus toteaa, että ympäristöministeriön ehdottamat maisema-alueet ja maisema- nähtävyydet edustavat erinomaisesti Lapin maisemamaakuntaa ja tuovat esiin maise- maseutujen olennaisimpia piirteitä. Aluerajaukset ovat perusteltuja ja aluekuvaukset antavat hyvän pohjan alueidenkäytön suunnittelulle. − ELY-keskukseen on saapunut 16 kannanottoa maisema-alueiden kuulemisen johdos- ta. ELY-keskus suosittelee yleisen kuulemisen perusteella seuraavia muutoksia ehdolla oleviin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin: − 156. Kieringin kulttuurimaisema: Poistetaan alue kyläyhdistyksestä saadun palaut- teen johdosta. Alueen maisema säilynee paikallisen aktiivisuuden johdosta ilman VAMA-statusta. Keski-Lapin alueella on säilynyt vastaavia järvikyliä, jotka on osoitettu maakuntakaavassa. − Pellon Ratasjärvi palautetaan listalle kyläyhdistyksestä saadun palautteen johdosta. Kohde on ehdotuksessa poistettu alueella olevan RKY-rajauksen vuoksi. Alue täyttää edelleen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kriteerit. Paikallinen aktiivisuus luo hyvän pohjan maisema-alueen kehittämiselle tulevaisuudessa. 197 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − 152. Lohijärven ja Leukumanpään kylämaisemat: Rajaus palautetaan vuoden 1995 ra- jauksen mukaiseksi kyläyhdistyksen ja kunnan esityksen mukaisesti. Alueen keskeisim- mät arvot sisältyvät tähän rajaukseen. − Kemijärven Juujärven maisema-alue palautetaan listalle paikallisen aloitteen mukai- sesti. Kohde on ehdotuksessa poistettu alueella olevan RKY-rajauksen vuoksi. Alue täyttää edelleen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kriteerit. Paikallinen ak- tiivisuus luo hyvän pohjan maisema-alueen kehittämiselle tulevaisuudessa. − 172. Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat: Aluerajausta supistetaan Ukonjärven län- sipuolella Rahajärven kankaan osalta Inarin yhteismetsän ja kunnan esityksen johdos- ta. ELY-keskus suosittelee rajausta maakuntakaavassa osoitetun Ukonjärvi–Myössäjär- vi-kaavamerkinnnän (ma 5965) mukaiseksi. ELY-keskus toteaa, että pääasiallinen nä- kymä aukeaa maisematieltä Ukonjärven suuntaan ja että Ukonjärven ja Myössäjärven maisema-alueen keskeisimmät arvot säilyvät rajausmuutoksesta huolimatta. − ELY-keskus katsoo, että ympäristövaikutukset on selvitetty ja arvioitu riittävissä mää- rin, mutta toivoo arvioinnin täsmentämistä seuraavien seikkojen osalta: − Arvioinnissa on käsitelty maisema-alueiden oikeusvaikutuksia alueidenkäytön suun- nitteluun. Arvioinnissa todetaan huomioon ottamisen tarve. Lapin ELY-keskus toteaa, että MRL:n 24 § edellyttää VAT:n huomioon ottamista siten, että edistetään niiden to- teuttamista. ELY-keskus katsoo, että arvioinnin tulee sisältää myös VAT:ien edistäminen ja kaavojen sisältövaatimusten edellyttämä maiseman vaaliminen. − Arvioinnissa on käsitelty yleiskaavoitusta ainoastaan yleispiirteisenä suunnittelutaso- na. MRL:n 44 § mahdollistaa myös suoraan rakentamista ohjaavien yleiskaavojen laa- timisen. Näiden kaavojen vaikutus kohdistuu suoraan maanomistajiin. Lisäksi on huo- mattava, että tavanomaisessa aluevarausyleiskaavassa kaikki käyttötarkoitukset eivät ole mahdollisia valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla, joten näin ollen myös yleiskaava voi vaikuttaa välillisesti maanomistajaan. − Maankäytön suunnittelun sijaan tulee puhua alueidenkäytön suunnittelusta. Useat VAT:den tarkoittamat alueet sisältävät vesistöjä ja suunnittelualueiden vaikutusalueet voivat myös sisältää vesistöjä. Maisema-alueen oleminen suunnittelun lähtökohtana ei tarkoita vain erityisominaisuuksia ilmaisevaa kaavamerkintää vaan kaavalla osoitet- tavien aluevarausten ja niihin liittyvien määräysten kokonaisuutta siten, että maise- ma-alue on suunnittelun lähtökohta, suunnittelussa edistetään sen toteutumista ja tätä tavoitetta sovitetaan yhteen muiden VAT:ien kanssa. − Arvioinnissa olisi hyvä tarkentaa millä MRL:n mukaisilla luvilla ohjataan tuulivoimara- kentamisen maisemavaikutusten hallintaa. − Lapin maakunnassa arvokkaisiin maisema-alueisiin liittyy osin muusta Suomesta poik- keavia erityispiirteitä. Päivitys on tuonut uusia alueita erityisesti Ylä-Lapin alueelle. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota matkailuun, mutta arviointiin tulisi lisätä myös arviointia luontaiselinkeinoihin ja saamelaisten kulttuuriperimään. − ELY-keskus toteaa lisäksi, että maisema-alueita koskevien oikeusvaikutusten tulkinnal- lisuuden johdosta Lapin liitto ja muutamat kunnat esittävät laajojen maisema-aluei- den rajaamista nykyistä ehdotusta suppeammiksi tai alueiden poistamista. 198 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Pirkanmaan ELY-keskus − Pirkanmaan ELY-keskus pitää ympäristövaikutusten kokonaisarviointeja riittävinä. Pir- kanmaan maisema-alueiden arvioinneista ja yleisön osallistumisesta ELY-esittää tar- kemmin seuraavia näkökohtia. − Ympäristöministeriö avasi verkkosivut www.maaseutumaisema.fi jo maisema-alueiden inventointien alkaessa ja on päivittänyt sivuja valmistelun edetessä. Tiedottaminen on ollut monipuolista valtakunnallisen tason lisäksi maakunta- ja paikallistasolla. Aktiivi- sella viestinnällä ja monien tahojen osallistamisella oli tavoitteena edistää inventoin- nin vaikuttavuutta ja uuden inventoinnin paikallista hyväksyttävyyttä. Pirkanmaalla laitettiin maisema-alueet yleisön nähtäville jo inventointien jälkeen, samalla kun Pir- kanmaan liitto kuuli maakunnallisista alueista. Pirkanmaalla valtakunnallisista alueista kirjoitettiin paikallislehdissä. Maisema-alue-esityksestä annettiin kuulutusaikana vuo- den 2016 alussa Pirkanmaan eri puolilta mielipiteitä. − Mielipiteissä esitetään lisättäväksi alueita ja kohteita, supistettavaksi alueita ja poistet- tavaksi kokonaan yksi alue. Pirkanmaalla pidettiin alueen toimijoiden pyynnöstä ylei- sötilaisuus kuulemisajan jälkeen. Mielipiteiden lähettämiseen annettiin mahdollisuus vielä yleisötilaisuuden jälkeen. Saadun palautteen perusteella kuulemistilaisuuksia olisi ollut hyvä pitää jo valmisteluvaiheessa. Yleisön mielipiteet ovat olleet myös kysy- myksiä, joihin ihmiset eivät löydä mielestään vastausta inventoinnin asiakirjoista. − Ympäristövaikutusten arvioinnissa on nyt voitu esittää maisema-alueiden oikeusvaiku- tukset siten, että olennaiset haitallisten vaikutusten reunaehdot on esitetty alueiden- käytön ja muun ympäristönkäytön mukaan tarkasteltuna. Verkkosivulla on kysymys ja vastaus -palsta, jossa kerrotaan muun muassa oikeusvaikutuksista. Maisema-alueittai- nen tai siihen liittyvän osa-alueen tapauskohtainen ja ennakoiva tulkinta ei ole vielä mahdollista, koska esityksellä ei ole suoria oikeusvaikutuksia. − Yleisötilaisuuden mielipiteet eivät välttämättä kohdistuneet suoraan käsiteltävään maisema-alueeseen (Ruovesi). Palautteen analyysissä ja huomioon ottamisessa on hy- vä huomata, että mediassa esitetyt ja valtakunnallisesti nopeasti leviävät näkemykset ja perustelut ovat voineet vaikuttaa paikalliseen mielipiteeseen, ja ne voivat kuvastaa yleistä näkemystä maisema-alueista tai ympäristöhallinnosta. − Pirkanmaalla tiedotus ja osallistumismahdollisuudet ovat olleet riittäviä. Verkkosivuilla on hyvin tietoa valmistelusta, maisema-alueista ja osallistumisesta. Sivuja on päivitetty vuorovaikutteisesti laatimalla kysymys ja vastaus -palsta. − Päivitysinventoinnit koskevat pääasiassa jo olemassa olevia, edellisen periaatepäätök- sen mukaisia maisema-alueita. Päivitys- ja täydennysinventoinnit ovat siten samalla ol- leet nykyisten maisema-alueiden seurantaa. Inventoinnit eivät ilmeisesti tuoneet esiin mitään merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai välillisiä oikeusvaikutuksia. Tätä seikkaa olisi ollut hyvä tarkastella ympäristöselostuksessa. − Tausta-aineistossa mainitaan Tuulivoimalat ja maisema -julkaisu (Weckman 2006). Ym- päristöministeriöllä on kuitenkin todennäköisesti ollut esityksen valmistelussa ja arvi- oinnissa käytettävissään luonnos hiljattain julkaistusta Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa (SY 2016). 199 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus − Pohjois-Pohjanmaalla inventoinnista on vastannut Pohjois-Pohjanmaan liitto yhteis- työssä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Työn ohjausryhmänä on toiminut Pohjois-Pohjanmaan maisematoimikunta, jossa on edustajat Oulun yliopistosta, Oulun seudun ammattikorkeakoulusta, Lukesta, ProAgria Oulusta, Metsäkeskuksesta, Metsä- hallituksesta, Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä ELY-keskuksen kaikilta vastuualueilta. − ELY on ympäristöministeriön pyynnön mukaisesti järjestänyt hallintolain 62 §:n mukai- sen kuulemisen toimialueellaan ja tiedottanut asiasta. Inventoinnista on Pohjois-Poh- janmaalla tiedotettu jo sen käynnistysvaiheessa lehdistötiedottein, lehtikirjoituksin sekä mm. kuntien kanssa ELY-keskuksen johdolla käytävissä vuosittaisissa kehittämis- keskusteluissa. − Nyt päättyneellä kuulemiskierroksella ELY-keskukselle tuli 18 kannanottoa, jotka koh- distuivat seitsemään maisema-alueeseen. Yksi kannanotoista oli yleispiirteinen, koko inventointia koskeva palaute. Lisäksi palautteissa esitettiin kolmea uutta maisema-alu- eista. ELY-keskus ottaa palautteisiin tarkemmin kantaa koostelomakkeissa. − Esitetyistä uusista alueista ELY-keskus haluaa mainita erityisesti ehdotukset Kitkajär- vien valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella on tällä hetkellä maa- kunnalliseksi luokiteltu maisema-alue. − Useissa palautteissa tuli esille, ettei maisema-alueiden statuksesta ja käytännön merki- tyksestä ole tietoa. Tämä tarkoittanee sitä, ettei tausta-aineistoa ole luettu tai ettei sitä ole ymmärretty. ELY-keskus pitää SOVA-asiakirjaa ja taustamuistiota riittävinä, mutta asiat olisivat tulleet paremmin ymmärretyiksi käytännön esimerkein. Tähän kannattai- si panostaa jatkossa. Lisäksi ELY-keskus toteaa, ettei turvetuotannon asemaa maise- ma-alueilla tai niiden lähettyvillä ole käsitelty riittävästi. − Tausta-aineistossa mainitaan rajausten olevan suuntaa-antavia. Rajausten merkitystä ja vaikutuksia olisi hyvä käsitellä esitettyä tarkemmin ja havainnollisemmin. Tärkeää on tuoda esille avointa maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden merkitystä rajapintoi- na ja taustamaisemina. Pohjois-Savon ELY-keskus − Päivitysinventointi tehtiin Pohjois-Savossa vuonna 2009. Inventoinnista vastasi Poh- jois-Savon ympäristökeskus ja työtä ohjasi maakuntakaavan kulttuuriympäristötyöryh- mä. Inventoinnissa tehdyt rajaukset esitettiin maakuntakaavassa 2010 maakunnallises- ti arvokkaina kohteina. Näihin rajauksiin on tehty vain pieniä muutoksia. − Valtakunnallisen inventoinnin kuulemiskierroksella kannanottoja tuli 16. Eniten kan- nanottoja tuli Nilsiän mäkikylien Kinahmin alueelta. Näissä suhtauduttiin pääasiassa kielteisesti rajauksen laajentamiseen Kinahmin alueelle. − Maisema-alueita tulee kehittää jatkossakin samoilla edellytyksillä kuin ne ovat tähän asti muodostuneet. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa monen maisema-alueen osalta maa- ja metsätalouden ajassapysymistä, tulevia investointeja ja talousmetsien hoita- mista. Avoimet maisemat järvi- ja peltonäkymineen edellyttävät kannattavia elinkei- noja. Kun uusista linjauksista viestitään valtakunnallisesti, tulisi aiempaa enemmän 200 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tuoda esille näiden alueiden liittyminen alueen vetovoimaisuuteen. Kehittymisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen, ja asukkaiden, kuntien ja toimijoiden näkökulmat tulee ottaa lähtökohdiksi. Maisema-alueen käsite hahmottuu laajemmalle yleisölle hankalasti ja moni yhdistää sen virheellisesti luonnonsuojeluun tai kulttuurikohteiden ”museointiin”. − Kuntien lausunnot ovat tärkeitä paikallisen tahdon osoittamisessa ja ne tulee ottaa huomioon. − Rajausesityksissä tulee ottaa huomioon jo suunnittelussa olevat tai toteutuneet hank- keet. Tällaisia ovat esimerkiksi Kinahmin kaivosalue (82. Nilsiän mäkikylät), valtatie 5:n uudet linjaukset (79. Paukarlahden viljelymaisema) sekä Neulaniemen ja Savilahden kehittäminen (80. Puijon maisemat). − 79. Paukarlahden viljelymaisema: ELY-keskus esittää rajauksen muuttamista siten, että vuonna 2010 hyväksytyn yleissuunnitelman ja vuonna 2012 hyväksytyn tiesuunnitel- man mukainen VT 5:n linjaus välillä Pyöreäpuro–Mäkräaho huomioidaan. Rajaus voisi kulkea seähkölinjan itäpuolella. − 82. Nilsiän mäkikylät: Rajauksen sisäpuolelle jää Sibelco Nordicin kvartsilouhos, jon- ka toimintaa ollaan laajentumassa. Tuotanto tulee jatkumaan vähintään 20 vuotta. ELY-keskus esittää, että louhoksen toiminta-alue jätetään rajauksen ulkopuolelle tai toiminta huomioidaan rajauksessa niin, ettei yrityksen toimintamahdollisuuksia hei- kennetä. − Rajaukset sisältävät paljon maantieosuuksia, joiden parantamis- ja kehittämishankkei- ta inventointi ei saa haitata. Valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä maanteitä tu- lee voida jatkossakin parantaa geometrialtaan, linjaukseltaan ja muilta teknisiltä omi- naisuuksiltaan turvallisemmiksi sovittamalla maisema- ja muut reunaehdot parhaalla mahdollisella tavalla. − Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maamme hienoimpia kulttuurimai- semia. Arvosta seuraa arvostus. Maisema-alueisiin sisältyy paljon symboli- ja identi- teettiarvoja, jotka ovat merkityksellisiä asukkaille ja vierailijoille. Alueet ovat myös esi- merkkejä siitä, miten pitkäjänteisellä maisemanhoidolla on saatu säilytettyä historiasta ja perinteistä kumpuavia arvoja, jotka voivat samanaikaisesti olla sekä yhteiskunnalli- sesti että visuaalisesti merkittäviä. Maisemat ja niiden hoito voivat tarjota myös uusia näkökulmia eri elinkeinojen kehittämiselle ja parhaimmillaan toimia aluetaloudelli- sina vetovoimatekijöinä. Maisema-alueet tuottavat sekä aineettomia että aineellisia ekosysteemipalveluita. Ruuan ja raaka-aineiden tuotanto on konkreettista. Luonnon ja maisemien monimuotoisuus ovat aineettomia, mutta silti suoraan tai välillisesti hyö- dynnettävissä olevia resursseja. − Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden tarkoitus on auttaa turvaamaan su- kupolvien perintö myös tulevaisuuden menestystekijäksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus − Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa inventoinnit tehtiin vuosina 2012–2014 ELY-kes- kuksen ja maakuntaliittojen yhteishankkeina. Inventointeja ohjasivat alueelliset kult- 201 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT tuuriympäristötyöryhmät, joissa on edustajat ELY-keskuksen eri vastuualueilta. Sata- kunnan kulttuuriympäristöryhmässä on edustaja Satakunnan ELY-keskuksesta. − MAPIO-työryhmän rajausehdotus poikkeaa alueellisen valmisteluryhmän ehdotukses- ta Perniön viljelymaiseman (20) sekä Aurajokilaakson (18) osalta. Satakunnassa MAPIO jätti ehdotuksestaan pois alueellisesti ehdotetun Leistilänaukean maisema-alueen. − Aluerajausten muutokset ovat pääosin hyvin perusteltuja. Uskelan- ja Halikonjokilaak- son viljelymaisemien (21 ja 22) jakaminen kahdeksi erilliseksi maisema-alueeksi on hyvä ratkaisu. − Merellisten maisema-alueiden (15. Airiston merimaisema; 13. Saaristomeren merimai- semat) rajaukset ovat ongelmallisia maisematilallisten ja maisemarakenteellisten rajo- jen puuttuessa, minkä takia niihin liittyy enemmän tulkintakysymyksiä kuin selkeäm- min rajautuvissa maisema-alueissa. − Maisema-alueiden rajat ovat suuntaa antavia, mikä on hyvä ottaa huomioon esitysta- paa valittaessa. Voimassa olevat maisema-aluerajaukset on esitetty raportin kartoilla katkoviivalla. Alueen maakuntakaavoissa alueet on esitetty rasterimerkinnällä. − 16. Mynälahden kulttuurimaisema: Selostuksessa Kantatie 192 on seututie 192 ja Yh- dystie 1930 yhdystie 1930. − 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema: Selostuksessa Valtatie 110 on seututie 110. − 24. Köyliönjärven kulttuurimaisema: Selostuksessa on mainittu, että ”Köyliön keskus- taajamasta Kepolasta johtaa Köyliönsaaren Vanhakartanoon noin kahden kilometrin pituinen komea koivukuja, joka jäsentää Köyliönjärven avaraa kulttuurimaisemaa”. Koivukujanteesta on uudistettu noin 600 metrin pituinen osuus vuonna 2009. Vuonna 2015 vanhat koivut kaadettiin noin 330 metrin osuudelta, ja tälle osuudelle istutetaan uudet koivut kuluvan vuoden keväällä. Uudistamisesta voisi mainita selostuksessa. Maakuntien liitot Etelä-Karjalan liitto − Liitto on ollut mukana laatimassa maakunnallisia inventointia, joten alueiden ja niiden rajausten suhteen sillä ei ole huomautettavaa. − Liitto esittää, että Kyläniemen viljely- ja järvimaisema (62) tulee korvata nimellä Utulan viljely- ja järvimaisema. Alue ei ole Kyläniemessä vaan Utulassa. − Tarvittavat muutokset maakuntakaavaan tehdään seuraavan päivityksen yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan liitto − Ympäristöministeriö esittää Etelä-Pohjanmaalta kahdeksaa kohdetta valtakunnallises- ti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Vastaavat kohteet sisältyvät valtioneuvoston periaa- tepäätökseen (1995) valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Ympäristöminis- teriön esityksessä on maaseudun ja maiseman muutoksista johtuen tehty tarkennuk- sia maisema-alueiden rajauksiin. 202 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Etelä-Pohjanmaan liitto pitää valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointia tarpeellisena ja tehtyjä rajausten tarkennuksia perusteltuina. − Liitolla ei ole inventoinnista muuta lausuttavaa. Etelä-Savon maakuntaliitto − Päivitysinventointi toteutettiin Etelä-Savossa vuosina 2011 – 2013 maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja ProAgrian yhteistyönä. Samassa yhteydessä päivitettiin myös maa- kunnallisten maisema-alueiden rajaukset. Työtä ohjasi Etelä-Savon kulttuuriympäristö- työryhmä. − Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä rajausmuutokset ovat perusteltuja Kyrönsalmen kulttuurimaiseman (72) rajausta lukuun ottamatta. − Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema sisältyy RKY-kohteisiin. Nyt aluetta esitetään maisema-alueena laajennettavaksi Savonlinnan kaupungin pohjois- puolelle. Maakuntaliitto ilmoitti jo v. 2013, ettei se yhdy esitykseen. Tältä osin liitto viit- taa myös Savonlinnan kaupungin lausuntoon. − Kyrönsalmen kulttuurimaiseman rajaus on jo ratkaistu RKY-päivityksen yhteydessä. Tällöin Kasinonsaaren alue menetti valtakunnallisen statuksensa mm. voimakkaan uudisrakentamisen vuoksi. Alue on keskellä Savonlinnan kaupunkia, eikä rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen lisäksi ole tarkoituksenmukaista lisätä alueelle päällek- käistä maisema-aluemerkintää. − Muutoinkin liitto katsoo, että inventointiin sisältyy edelleen liikaa päällekkäisiä alue- rajauksia RKY-kohteiden kanssa, ja toivoo että inventoinnit yhdistettäisiin yhdeksi val- takunnalliseksi inventoinniksi. Päivityksen tavoitteena on nimenomaan poistaa näitä päällekkäisyyksiä, jotka aiheuttavat tarpeetonta sekannusta. − OKM on julkaisemassaan Kulttuuriympäristöstrategiassa esittänyt, että inventoinnit yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi inventoinniksi. Liitto kannattaa esitystä ja to- teaa, että esimerkiksi Etelä-Savon maakuntakaavassa nämä alueet esitetään jo nyt yh- dellä kaavamerkinnällä. Se, että päivitysinventoinnissa ei ole täysin pystytty karsimaan päällekkäisiä alueita osoittaa, että inventointien yhdistämiselle on todellinen tarve. − Lisäksi tulee harkita, onko tarpeellista osoittaa valtakunnallisesti arvokkaina maise- ma-alueina luonnonsuojelualueita. Yleisesti ottaen luonnonsuojelualueisiin liittyy myös maisema-aspekti. − Ympäristövaikutusten arviointiraportti on hyvin ylimalkainen. Siinä olisi tullut esitellä kootusti eri maakunnissa tehtyjen inventointien vaikutukset (paljonko uusia alueita / poistoja, mikä on näiden vaikutus). Vaikutuksia tulee verrata nykytilaan (nollavaihto- ehto). Vaikutukset voivat olla erilaisia eri puolilla Suomea riippuen kohteiden luontees- ta ja määrästä. Raportissa olisi voinut myös valottaa tehtyjen muutosten kriteerejä ja suuruutta. Nyt esimerkiksi maakunnittaisten inventointien tuloksia on melko mahdo- ton ulkopuolisen vertailla keskenään. Todettakoon, ettei ainakaan Etelä-Savossa ole tehty erillistä kohdekohtaista ympäristövaikutusten arviointia aluepäivityksistä. − Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaluonnos on valmistunut ja nähtävillä 11.3.2016 saakka. Kaavassa on osoitettu päivitetyt arvokkaat maisema-alueet, mutta ei päivitet- tyjä valtakunnallisia alueita. Valtakunnalliset alueet merkitään maakuntakaavaan val- 203 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT tioneuvoston päätöksen jälkeen. Maakuntatasolla ei ole eroteltu rakennetun kulttuu- riympäristön alueita ja maisema-alueita toisistaan. Hämeen liitto − Kanta-Hämeeseen sijoittuu yhteensä kymmenen valtakunnallisesti arvokasta maise- ma-aluetta. Uusia alueita on kolme (29. Loimijokilaakson viljelymaisemat; 35. Monto- lan viljelymaisema; 37. Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat). Lisäksi Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemia (47) ja Hauhon reitin kulttuurimaisemien (34) alueita laa- jennetaan. − Työryhmän esitys on perusteltu ja vastaa kuvauksiltaan alueiden luonnetta ja olemus- ta. − Hämeen liitto on vuoden 2015 joulukuussa käynnistänyt kokonaismaakuntakaavan uudistamisen ja maakuntakaavan 2040 laatimisen. Arvokkaat maisema-alueet käsi- tellään kaavallisesti VAT:ien mukaisesti maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Jotta alueet voidaan sisällyttää maakuntakaavaan, tulee alueista olla valtion puolelta asian- mukaiset viranomaispäätökset.’ − Maisema-alueet ovat myös maaseudun vetovoimatekijöitä. Alueiden potentiaalia tulisi voida hyödyntää nykyistä paremmin. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että tulkinta arvok- kaille maisema-alueille suunniteltujen hankkeiden maisemalle aiheuttamista muutok- sista ei ole liian kapea-alainen, ja että tulkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. − Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen luokka on tunnustus alueen maanomis- tajille ja maaseudun ammatinharjoittajille. Tämän statuksen tulisi olla tärkeä kriteeri, kun maatalouden ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuojeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. − Hämeen liitto kannattaa Uudenmaan liiton lausunnossaan tekemää ehdotusta siitä, että tulevaisuudessa valtakunnalliset inventoinnit (RKY ja maisema-alueet) tehtäisiin samanaikaisesti. Kainuun liitto − Päivitysinventointi on laadittu asiantuntevasti ja inventointityön yhteydessä laadittuja aluekuvauksia voidaan hyödyntää eriasteisessa kaavoituksessa ja esimerkiksi alueiden matkailullista hyödyntämistä suunniteltaessa. − Kainuun alueella inventointi toteutettiin vuosina 2011–2013. Samalla on inventoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kainuun alueelle esitetään kuutta valta- kunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan maisema-alueiden suunnittelussa on keskeistä turvata maisemalliset arvot. Maise- ma-alueista ei aiheudu omistajaa sitovia maankäytön rajoituksia, vaan alueilla tarvitta- va uusi rakentaminen sopeutetaan ympäristöönsä suunnittelun keinoin. Kainuun maa- kuntakaavassa on annettu suunnittelumääräys: ”Alueiden suunnittelussa ja rakentami- sessa tulee ottaa huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen.” − Muutokset maisema-alueiden rajauksiin ovat Kainuun liiton mukaan hyväksyttäviä ja perusteltuja. Aluerajauksissa tulee ottaa huomioon myös asianomaisten kuntien näke- 204 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 mykset. Suomussalmen vienalaiskylien (148) valtakunnallinen status on kannatettava asia. Alueesta muodostuu tällöin laajempana kokonaisuutena merkittävä ja omalei- mainen maan itärajalla sijaitseva maisema-alue. Vienalaiskylien alueella ympäristöi- neen on tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet muun muassa luonto- ja kulttuurimat- kailun kehittämiseen sen sijaitessa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueella. − Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla tulee sallia elinkeinojen kehittäminen sekä siihen liittyvä rakentaminen. − Ympäristövaikutusten arviointi on selkeä ja siinä on tuotu hyvin esille olennaiset vai- kutukset. − Kainuun liitto on laatinut vuosien 2013–2015 aikana Kainuun tuulivoimamaakunta- kaavan. Kaavassa on ennakoiden otettu huomioon päivitysinventointi. − Kainuun maakuntakaavan 2020 tarkastamisen käynnistämisestä on päätetty 1.6.2015. Kaavan tarkistamisen tarvetta aiheuttavat mm. muutokset toimintaympäristössä ja kaavoitukseen vaikuttavissa säädöksissä sekä maakuntasuunnitelman ja maakunta- ohjelman Kainuu-ohjelma. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on tarkoitus ottaa huomioon VAT:ien tarkoittamana viranomaisinventointina maakuntakaavan tar- kistusprosessissa valtioneuvoston tehtyä niistä periaatepäätöksen. Keski-Pohjanmaan liitto − Päivitysinventointi tehtiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2013– 2013 MKN maisemapalvelut ProAgrian toimesta, alueellisen ohjausryhmän koordi- noimana. Keski-Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo osallistui- vat ohjausryhmän työhön. Päivitysinventoinnin yhteydessä selvitettiin myös joitakin maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Keski-Pohjanmaalla maakunnallisesti ar- vokkaiden maisema-alueiden inventointi tulee täydentää, kun nyt lausunnolla olevat maisema-alueet osoitetaan maakuntakaavassa. − Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan II vaihemaakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena on osoitettu kuusi maisema-aluetta. Kaikki päivitysinventoinnissa ehdotetut alueet sisältyvät näihin kohteisiin, eikä inventointi ole maakuntakaavan kanssa ristiriidassa. Huhtikuussa 2015 maakuntavaltuuston hyväksymässä IV maakuntakaavassa Keski-Pohjanmaan maakun- takaavan maisema-alueet sekä RKY-kohteet päivitetään vastaamaan tällä hetkellä voi- massa olevia viranomaisinventointeja, jolloin maisema-alueet Lestijokilaaksoa lukuun ottamatta on osoitettu maakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina. − Tässä ehdotuksessa olevat kohteet edustavat Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja ranni- kon maisemaseutuja. Lisäksi Lestijokilaakson kulttuurimaiseman (125) laajennus ulot- tuu Suomenselän maisemamaakuntaan. Jatkossa kaikki Keski-Pohjanmaan maisema- maakunnat ovat edustettuina valtakunnallisesti arvokkaissa maisema-alueissa. − Keski-Pohjanmaan liiton kunnat ovat antaneet omat lausuntonsa päivitysinventoin- nissa ehdotetuista kohteista. Liitto arvostaa kuntien antamia lausuntoja. Vetelin ja Kaustisen kunta eivät ole esittäneet poikkeavaa rajausta Perhonjokilaakson (124) vilje- lymaiseman ehdotetuksi maisema-alueeksi. Myös liitto pitää esitettyä rajausta hyvä- nä. Perhonjokilaakson viljelymaisemien nimen muuttamista Vetelinjokilaakson viljely- 205 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT maisemaksi liitto ei varauksetta kannata. Maakuntahallitus ehdottaa kohteen nimeksi Vetelin viljelymaisema Perhonjokilaaksossa. Tällöin mukana ovat joen nykymuotoinen nimi sekä rinnakkaisnimi Vetelinjoki. − Toholammin kunta on esittänyt Lestijokilaakson kulttuurimaisemaa maakunnallisesti arvokkaaksi. Kunta vastustaa valtakunnallisesti arvokkaan alueen laajentamista Määt- tälästä Sykäräisiin. Kunnan ehdotus perustuu vireillä olevien tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja Lestijokilaakson osayleiskaavan laadintaan. Liitto huomauttaa, että voimassa olevassa maakuntakaavassa Lestijokilaakso on kulttuuriympäristön tai mai- seman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Väli-Kannuksesta Sykäräisiin. Liitto ymmärtää Toholammin kunnan esityksen, mutta kannattaa työryhmän esittä- mää valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta. − Kokkolan kaupunginhallitus on antanut lausunnon Vattajan rantamaisemien (126) osalta. Liitto kannattaa Kokkolan esitystä laajentaa maisema-alueen rajaus käsittä- mään myös puolustusvoimain varikkoalueen dyynijaksot. Puolustusvoimien toiminta alueella on ollut mahdollistamassa koko alueen monimuotoisten maisema- ja luon- toarvojen säilymistä. Lisäksi liitto kiinnittää huomiota maisema-alueen nimeämiseen Vattajan rantamaisemiksi ja ehdottaa nimeä Vattajan ja Ohtakarin rantamaisemat. − Päivitysinventoinnin taustamuistion ja ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan valta- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden vaikutukset ovat pääsääntöisesti posi- tiivisia rajoitusten kohdistuessa lähinnä viranomaistoimintaan. Niillä on vain välillisiä oikeusvaikutuksia maanomistajiin rakennuslupien, toimenpidelupien, maisematyölu- pien ja purkamislupien kautta. Samalla niille on todettu paljon paikallisiin asukkaisiin ja muihin alueella liikkuviin kohdistuvia positiivisia sosiaalisia, ekologisia ja taloudelli- sia vaikutuksia. VAT:it velvoittavat ottamaan inventoinnin huomioon maakuntakaavo- jen sekä yleiskaavojen lähtökohtana. Negatiivisina välillisinä vaikutuksina nostetaan esimerkiksi luonnonvarojen käytön rajoittaminen, yrityksiin ja aluetalouteen kohdistu- vat suunnittelun reunaehdot ja ohjausvaikutukset sekä maankäytön maisemakuvaan ja rakentamistapaan kohdistuvat erityisvaatimukset. MRL:n mukaisessa suunnittelujär- jestelmässä maisema-arvot on otettava huomioon myös yleisten suunnitteluperiaat- teiden mukaan. Tässä kokonaisuudessa yhtenäinen valtakunnallinen inventointi suju- voittaa eri intressien näkökulmien yhteensovittamista toimimalla lähtötietoaineistona muulle suunnittelulle. − Keski-Pohjanmaan liitto pitää erityisen tärkeänä, että maisema-alueiden tulkintaa oh- jataan muussa suunnittelussa siten, ettei maisema-alueiden kehittämistä pysäytetä. Inventointien tausta-aineistossa tälläkin kertaa kuvattu merkitys ei ole aina välittynyt yksittäisten hankkeiden viranomaisohjaukseen, ja yksittäisten maisema-alueiden luon- teen mukainen kehittäminen on ollut vierasta. Tämä on voinut johtaa liiallisiin rajoituk- siin. Tavoitteen mukaista olisi turvata alueen historiallisen kehityksen jatkumo ajanmu- kaisessa kontekstissa. Keski-Pohjanmaalle ehdolla olevien maisema-alueiden osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi Toholammin ja Vetelin kuntakeskusten kehittymistä sekä alku- ja energiantuotannon monimuotoisen harjoittamisen mahdollistamista maise- ma-alueiden ominaispiirteitä vaarantamatta. 206 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Maisema-alueiden päivitysinventoinnilla pyritään turvaamaan elinvoimaisten, luon- noltaan ja kulttuuriarvoiltaan monipuolisten maatalousmaisemien säilyminen. Arvok- kaiden maisema-alueiden valikoimaan on esitetty myös muiden alkutuotannon elin- keinojen, kuten kalastuksen maisemia. Alueiden tavoitteena ei ole estää maaseutue- linkeinojen ja maisemien kehitystä eikä vaikeuttaa nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista vaan tukea alueiden kehittymistä niiden ominaispiirteistä ja vahvuuk- sista käsin. Arvokkaiden maisemien hoidolle on mahdollista hakea rahoitusta maise- manhoidon tueksi kehitetyistä rahoitus- ja ohjausjärjestelmistä. Maisema-alueille on mahdollista perustaa luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita paikallisten toimijoiden aloitteesta. Liitto pitää tärkeänä maisema-arvojen vaalimista ja kannattaa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvon hyödyntämistä. Liitto on valmis tukemaan paikallisia toimijoita asiassa. Keski-Suomen liitto − Liiton mielestä esitys Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on kohdevalinnoiltaan perusteltu ja esitys on yhtä rajausmuutosta lukuun ottamatta maakunnallisen MAKU-ryhmän mukainen. Liiton mielestä alueet ovat keskisuomalai- sen kulttuurimaiseman parhaimmistoa ja tunnustus maisemaympäristöt luoneelle ja sitä ylläpitäneelle ihmistoiminnalle. − Sumiaisten kirkonkylän poistaminen maisema-alueista on oikea ratkaisu RKY-statuk- sen takia. − Liiton mielestä uudet maisemanähtävyydet ovat tärkeä osa keskisuomalaista maise- maa. Erityisesti Hyyppäänvuoren maisemaa (103) voidaan pitää jopa Suomen kansal- lismaisemana. − Liiton mielestä Jämsänjokilaakson (98) länsikulman rajausta tulisi vielä harkita. Liit- to esittää, että valtatie 9:n ja valtatie 24:n risteysalueen lähellä Manulassa rajausta supistetaan maakuntakaavassa olevan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajauksen mukaiseksi. Länsikulma ei ole olennainen osa jokilaakson maisemakuvassa. Samalla lainvoimaisessa 4. vaihemaakuntakaavassa oleva Jämsän risteyksen kaupalli- nen vyöhyke jäisi kokonaisuudessaan maisema-aluerajauksen ulkopuolelle. − Valtakunnallisissa inventoinneissa työstä ja työn tuloksista tiedottaminen on tärkeää. Keski-Suomessa maastotöistä oltiin yhteydessä kuntiin ja tiedotettiin maakunnallisille ja paikallisille tiedotusvälineille. Lisäksi tietoa jaettiin MAKU-ryhmän sidos- ja yhteys- verkoston kautta. Liitto pitää hyvänä, että kuulemisen aikana Keski-Suomessa järjes- tettiin kolmen esittely-/keskustelutilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Kaikkien maise- ma-alueiden maanomistajien tavoittaminen on kuitenkin ongelma, johon liiton mie- lestä tulisi kuulemisvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota. − Liitto pitää tärkeänä, että maisema-alueiden arvot ja hyödyt sekä oikeusvaikutukset tuodaan esiin avoimesti ja asiallisesti. Keskusteluissa ja käytännön ratkaisuissa tulee erityisesti korostaa, että kaikki lupaprosessit ja -harkinta tehdään aina voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, eikä uusi inventointi tuo mitään muutoksia oikeusvaiku- tuksiin. Maisema on jatkuvassa muutostilassa, eikä liika rajoittaminen voi olla lähtö- kohtana maisema-alueille. Alueet eivät saa muodostaa estettä vakiintuneelle elinkei- 207 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT notoiminnalla tai muille yhteiskunnallisille toiminnoille. Maisema-alueiden säilyminen elinvoimaisina ja alueiden ominaispiirteet luoneen maankäytön jatkuminen turvaavat parhaiten maisema-arvojen säilymisen. − Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käsitelty inventoinnin oikeusvaikutuksia ja kes- keisiä ympäristövaikutuksia, mutta käsittely jää SOVA-lain mukaisesti melko yleiselle tasolle. − Nykyiset maisema-alueet on esitetty voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaa- vassa. Keski-Suomessa on käynnissä maakuntakaavan tarkistus. Liitto ottaa maise- mainventoinnin tulokset huomioon kaavatyössä alueidenkäytön suunnittelun lähtö- kohtana. Uudet valtakunnalliset alueet merkitään maakuntakaavaan vasta, kun niistä on annettu uusi valtioneuvoston periaatepäätös. Kymenlaakson liitto − Kymenlaaksossa on yhdeksän valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995 vah- vistettua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Päivitysinventointi toteutettiin maakunnassa vuosina 2013–2014. Inventointi toteutettiin liiton johdolla yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin laajaa vuoropuhelua viranomais- ten, asukkaiden, maaseutuyrittäjien ja kehittämistyön ammattilaisten kanssa. MA- PIO-ryhmän esitys on pääosin Kymenlaakson inventoinnin mukainen. − Työryhmä esittää saaristokylämaisemieen sijasta laajaa perinteisen kalastuselinkeinon ympäristöä ja maisemaa (52. Itäisen Suomenlahden saaristomaisemat). Liitto katsoo, että rajaus on ongelmallinen, koska se käsittää hyvin laajasti ulkosaariston ja meri- alueen luonnonalueita. Rajauksen mahdollisia rajoitteita eri toiminnoille on vaikea tulkita. Kansallispuistoon ja Natura 2000 -alueisiin sisältyvät osat ovat myös maiseman osalta merkittävän suojelun kohteena, joten maisema-alueella ei ole merkitystä niiden säilymisen kannalta. − Päivitysinventoinnissa on pyritty poistamaan tarpeettomia RKY-päällekkäisyyksiä. Liit- to katsoo, että päivitykseen sisältyy edelleen liikaa päällekkäisiä aluerajauksia. Päällek- käisyydet aiheuttavat tarpeetonta sekaannusta niin kansalaisten, maanomistajien kuin kaavoittajienkin taholla. Maakuntakaavassa nämä alueet esitetään jo nyt vain yhdellä kaavamerkinnällä, eikä niitä erotella toisistaan, joten kaavan perusteena olevat valta- kunnalliset inventoinnit tulisi myös yhdistää. − Liitolla ei ole muuta huomautettavaa esitykseen. Lapin liitto − Päivitysinventoinnin yhtenä lähtökohtana oli tunnistaa Lapille ominaiset perinteisten elinkeinojen maisemat. Näkökulma toi luonnollisesti mukaan Keski-Lapin ja erityisesti pohjoisemman Lapin ja saamelaisalueen erityispiirteet eränkäynnin, poronhoidon ja luontaistalouden, metsätalouden ja matkailun maisemineen. − Lapissa päivitysinventointi on toteutettu kahdessa hankkeessa (Etelä- ja Keski-Lappi: Maisemat Ruotuun; saamelaisalueet: Saamelaiset maisema-alueet). Hankkeet toteutet- tiin asiantuntijatajoista muodostettujen ohjaus- ja arviointiryhmien tukemana vuo- rovaikutuksessa alueen asukkaiden, kylien ja kuntien kanssa. Hankkeista tiedotettiin 208 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 ja uutisoitiin laajasti: Etelä- ja Keski-Lapissa hankkeessa toteutettiin myös käytännön maisemanhoitotyötä kylien asukkaiden kanssa. − Lappiin ehdotetuista alueista huomattava osa sijaitsee Ylä-Lapissa. Inventoinnissa on otettu huomioon saamelaismuseo Siidan asiantuntijoiden kokoamana saamelainen esihistoria ja saamelaiset elinkeinomaisemat. Saamelaisten kotiseutualueille esitetään yhteensä 21 maisema-aluetta, joista neljä ovat olleet mukana aiemmassa inventoinnis- sa. − Päivitysinventoinnissa on poistettu päällekkäisyyksiä RKY-kohteiden kanssa. Lisäksi aikaisempien maisema-alueiden rajauksiin on tehty merkittäviäkin muutoksia. Useim- miten muutokset ovat alueen laajennuksia, jotka johtuvat perinteisten lappilaisten elinkeinojen alueidenkäytön laajuudesta verrattuna esimerkiksi maatalouden aluei- denkäyttöön. − Maisema-alueet ovat vakiintuneet osaksi alueidenkäytön suunnittelua ja muodostu- neet paikoin hyvin tärkeiksi alueellisiksi ja paikallisiksi identiteettitekijöiksi. Alueiden erityispiirteiden tunnistaminen ja niihin tukeutuvat kehittäminen ja suunnittelu anta- vat luontevan pohjan myös muuttuvien ja uusien elinkeinojen aiheuttamien maisema- muutosten käsittelylle. − Maisema-arvojen huomioon ottaminen suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi olla riit- tävä velvoite hyvälle suunnittelulle. Käytännön suunnittelussa velvoitteen on yleensä tulkittu koskevan vain maisema-aluetta. Maisemavaikutusten tulkinta on kuitenkin esi- merkiksi tuulivoima-alueiden osalta laajentunut myös maisema-alueiden ulkopuolel- le. Esimerkiksi Länsi-Lapin maakuntakaavasta ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Ylitornion Reväsvaaran tuulivoima-alueen, jonka etäisyys Aavasaksan vaaran näköala- pisteestä on noin 10 km. Maisema-alueita koskevat oikeusvaikutukset voivat siten olla merkittäviä ja ulottua kauas. − Inventoinnin taustamuistiossa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa oikeusvaikutuk- sia on käsitelty painottaen kunnan ja maakuntaliiton päättävää asemaa. Käytännössä oikeusvaikutuksia arvioidaan suunnitteluprosessissa viranomaistahojen tulkintojen linjaamina ja viime kädessä hallintotuomioistuinten päätöksin. Reväsvaaraa koskevat kunnan ja Lapin liiton valitukset hylättiin KHO:ssa. − Maisema-alueita koskevien oikeusvaikutusten tulkinnallisuuden johdosta erityisesti sellaiset maisema-alueet, joilla tai joiden läheisyydessä on suunnitteilla tai odotettavis- sa elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvää toimintaa, tulisi joko poistaa luettelosta tai rajata merkittävästi suppeammaksi. Lapissa sellaisia uusia laajoja maisema-alueita ovat muun muassa Ounastunturin laajennusalue (162), Käsivarren suurtunturien maisemat (164), Kaunispään tunturimaisemat (170), Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat (171) ja Pyhätunturin maisemat (158). Näillä alueilla on lisäksi päällekkäisyyttä luonnonsuoje- lu- ja erämaa-alueiden kanssa. Matkailuelinkeinon merkitys ja siihen sisältyvät kehit- tämismahdollisuudet ovat alueilla suuret. Vaikka luonto- ja maisema-arvot ovat Lapin vetovoimatekijöitä, uusia mahdollisia rajoitteita matkailun tai muun elinkeinotoimin- nan kehittämiselle ei tulisi osoittaa. − Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen MRL:n toimivuusarvioinnin ja hallitusohjelman linjausten mukaises- 209 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT ti. Tavoitteena on arvioida ajantasaisuutta ja uudistamistarpeita tavoitekohtaisesti ja kokonaisuutena sekä kiinnittää erityistä huomiota valtakunnallisen ohjauksen tarpee- seen ja tavoitteiden selkeyteen. Hallitusohjelman mukaisesti myös VAT:n ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Tavoitteet tulisivat koskemaan nykyistä rajatummin vain keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia ja olisi- vat täsmällisempiä ja konkreettisemmin ilmaistuja. − Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi rakentuu vahvas- ti nykyisin voimassa olevien VAT:ien muodostamaan suunnittelujärjestelmään. Tiedos- sa olevien muutosten vuoksi inventointia ei tässä vaiheessa tulisi viedä valtioneuvos- ton hyväksymismenettelyyn. Pirkanmaan liitto − Liitto pitää tärkeänä inventoinnin tuottamaa ajantasaista tietoa, joka tukee maankäy- tön suunnittelua maakuntien liitoissa ja kunnissa maisema-arvoja turvaavalla tavalla. Niin maisemassa kuin maiseman arvottamisessakin tapahtuneiden muutosten kannal- ta on ollut perusteltua ja tärkeää päivittää yli 20 vuotta voimassa olleet rajaukset. − Pirkanmaalla maakunnallista inventointia ohjattiin yhteisessä ohjausryhmässä, jossa Pirkanmaan liitto ja kuntaedustajat ovat päässeet vaikuttamaan myös valtakunnallis- ten alueiden valintaan ja muodostamiseen. Pirkanmaalla maakuntakaavan 2040 laati- miseen liittyen tehdyt inventointiraportit pidettiin nähtävillä kesällä 2013, ja liitto sekä ELY-keskus pyysivät raporteista lausunnot Pirkanmaan kunnilta ja naapurimaakunnilta. − Liitto pitää Pirkanmaalle esitettäviä 11 aluetta oikein valittuina alueina, jotka edustavat parhaiten maakunnan maaseutuelinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia. Pirkan- maan harjumaisemien kokonaisuutta liitto esittää täydennettävän Nokian Viirinharjul- la ja Hämeenkyrön Lintuharjulla, jotka mitä ilmeisimmin ovat rajautuneet aluerajaus- ten ulkopuolelle, kun harjumaisemien esitystapa muutettiin pistemäisestä aluemai- seksi. Harjujen kuvaukset ovat lausunnon tausta-aineistossa. Pohjanmaan liitto − Ehdotuksissa Merenkurkun saaristomaisemiksi (116) ja Björköbyn saariston kulttuuri- maisemaksi (117) on liiton mielestä perusteetonta yhdistää nykyiset RKY-kohteet laajo- ja vesialueita sekä lukuisia saaria ja luotoja käsittäviksi suuriksi alueiksi, koska kulttuu- rivaikutteisuus näkyy pienehköillä alueilla saarissa. Rajaukseen sisältyvät vesialueet, saaret ja luodot kuuluvat jo suurimmalta osin Natura 2000 -rajauksiin, luonnonsuoje- lualueiden rajauksiin ja maailmanperintöalueen rajauksiin. MAPIO-työryhmän rapor- tissa korostetaan pyrkimystä välttää tällaisia päällekkäisyyksiä, joten laajat aluerajauk- set tulisi poistaa merialueilta. Pohjanmaanliitto ei voi hyväksyä ehdotuksia. − Liitto vastustaa myös Härkmeren kulttuurimaiseman (114) rajauksen laajentamista. Härkmerenlahti on Natura 2000 -aluetta, ja Pohjanmaan liitto katsoo, että säilyttämällä Härkmeren valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen entisen rajauksen ja painot- tamalla sen myötä ihmistoiminnan seurauksena muodostuneita alueen maisema-ar- voja MAPIO-ryhmä voi pitää kiinni pyrkimyksestään välttää päällekkäisyyksiä. 210 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Pohjanmaan liiton mielestä Orisbergin kulttuurimaisema tulee maakunnan ehdotuk- sen mukaisesti sisällyttää valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Orisberg on viljelysmaineen ollut innovaatiokeskus ja sen toiminta uranuurtavaa, min- kä vuoksi avoimet viljelymaisemat ovat olennaisia yhtenäisen, historiallisesti arvok- kaan kulttuurimaiseman muodostamiseksi. − Pohjanmaan liitto katsoo myös, että Vanhan Vaasan tulee pitää statuksensa valta- kunnallisesti arvokkaana maisemanähtävyytenä, sillä Kuninkaankartano mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1384, ja vuonna 1556 Mustasaaresta tuli osa Kustaa Vaasan kuninkaankartanoiden verkostoa. Vaasan kaupunki perustettiin Kuninkaankartanon alueen viereen vuonna 1606. − Pohjanmaan liiton mielestä Laihianjoen kulttuurimaisemaa (119) ei pidä sisällyttää val- takunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon, kuten ei sitäkään osaa Har- rströminjokilaakson kulttuurimaisemasta (115), joka on Pohjanmaan maakuntakaavas- sa (2010) luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi. − Lisäksi Pohjanmaan liitto haluaa huomauttaa, että Vöyrinjokilaakson kulttuurimaise- mien (121) nimen tulee olla ruotsiksi Vörå ådals kulturlandskap. Pohjois-Karjalan liitto − Liitto toteaa että maanomistajiin kohdistuvat oikeusvaikutukset syntyvät välillises- ti maankäytön suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maisema-alue yleensä vaikuttaa rakentamisen toteuttamistapaan eikä maisema-alue estä metsätalouden harjoittamis- ta. Maisema-alue asettaa ehtoja muun muassa maa-ainesten otolle, mutta kokonaan estyminen on harvinaista. Sen sijaan tuulivoimarakentaminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista valtakunnallisilla maisema-alueilla. − Liitto toteaa että toisaalta maisema-aluestatus vaikuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tiettyjen toimenpiteiden etusijajärjestykseen. ”Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito” -ympäristösopimuksia voidaan kohdentaa maisema-alueille. Ei-tuotannollisten inventointien korvausta voidaan myöntää mm. perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivauksesta ja aitaamisesta. Tukea saa- via kohteita valittaessa annetaan painoarvoa arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevil- le kohteille. Lisäksi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki mahdollistaa metsäluonnon hoitohankkeiden suuntaamisen maisemanhoidon kannalta merkittä- vien talousmetsien kunnostustöihin. Valtion talousarvioon sisältyvien harkinnanvarais- ten avustusten eräänä jakoperusteena on rakennuksen sijainti maisema-alueella. − 84. Totkunniemen kylämaisemat: Kiteen Totkunniemessä toteutetaan ympäristömi- nisteriön rahoittamaa maisemanhoitoalueen suunnitteluhanketta, jossa liitto on ollut mukana. Esityksessä Totkunniemen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue laajenee merkittävästi, mikä on eduksi maanomistajien ja kyläyhteisön maisemanhoitohank- keelle. Liitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, ettei kuultavana olevista asiakirjois- ta ole mahdollista löytää perusteluja maisema-alueen laajennukselle. − 90. Kolin maisemat: Koli on Pohjois-Karjalan tärkein matkailun kehittämisalue. Kolin maisema-aluetta esitetään laajennettavaksi. Liiton näkemys on, ettei maisema-aluetta tule laajentaa. 211 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Muilta osin liitto ei ota kantaa yksittäisiin kohteisiin. Liitto korostaa, että kunnat ottavat maisema-aluerajauksiin kantaa itsenäisesti. − Perustuslain 14 § 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä koskevaan päätöksentekoon. Liitto katsoo, ettei nyt menossa oleva lausunto- ja kuulemismenet- tely täytä hyvän hallinnon mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi omassa asiassaan. − Inventoinnin maastotyöt on tehty jopa viisi vuotta sitten, minkä jälkeen ministeriö on valmistellut hanketta hiljaisuudessa. Inventoinnin maastotyöt on tehty jopa viisi vuot- ta sitten, minkä jälkeen YM on valmistellut hankettaan hiljaisuudessa. YM on muun muassa antanut epäselviä tietoja inventoinnin valmistumisen aikataulusta. Lisäksi kuu- lemisaineiston perusteella ole mahdollista tietää, kuka tai millainen asiantuntijoiden kokoonpanon on lopulta aluerajaukset päättänyt. − Alueiden rajausesityksiin liittyen kuulemisaineisto on laaja ja epäselvä. Aineiston ku- vaukset muun maussa avoimesta maatalousmaisemasta, niityistä ja pelloista ja niiden arvoista ovaty hyvin maalaisjärjellä ymmärrettäviä. Tästä huolimatta tavallisen kansa- laisen ja maanomistajan on vaikea ymmärtää aineiston perusteella yksittäisen maise- ma-alueen rajauksen perusteluita. Kuulemisasiakirjoihin kuuluvasta taustamuistios- ta löytyy maininta inventoinnin kotisivuista, josta löytyvät tarkimmat aluekuvaukset. Miksi tätä aineistoa ei ole liitetty suoraan kuulemisaineistoon? Maaseutumaisemat-si- vustolta löytyy tarkka Pohjois-Karjalaa koskeva inventointiraportti. Raportista on pois- tettu rajausehdotukset, minkä voi päätellä julkaisun sisällysluettelosta. Miksi raportissa esitettyjä aluerajauksia ei ole julkaistu? − Liitto katsoo, ettei MAPIO-työryhmän ehdotuksessa ole riittävän yksiselitteisesti avat- tu valtakunnallisen maisema-alueen maanomistajiin kohdistamia oikeusvaikutuksia. Lisäksi jossakin määrin maisema-alueiden perustelut eivät ole aina riittävän ymmär- rettäviä. Pohjois-Karjalan liitto edellyttää, että valtioneuvoston päätöksessä tuodaan selkeästi esille, ettei maisema-aluerajaus saa tuottaa estettä maatalous- eikä muiden elinkeinojen harjoittamiselle. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman- ja tierakentamisen esteet on tuotava selkeästi esille. − Liitto ehdottaa, että ympäristöministeriö järjestää Pohjois-Karjalan kuntien edustajil- le, maanomistajille sekä muille asianosaisille oman kuulemistilaisuuden. Tilaisuuden jälkeen kunnille ja muille osallisille tarjottaisiin mahdollisuus tarkentaa antamaansa lausuntoa tai mielipidettä. − Kuulemistilaisuus on tärkeä, jotta alueiden rajaukset käytäisiin läpi osallisten kans- sa niin, että kaikki keskeiset tahot voivat kokea rajaukset hyväksyttäviksi. Liitto näkee maisemanhoidon yhtenä maakuntaohjelman mukaisena kehittämiskohteena. Liitto katsoo, että maisema-alueet ovat tärkeä osa myös maakunnan luonnonarvoja ja iden- titeettiä. Pohjois-Karjalassa toimii useita aktiivisia kyliä ja maanomistajia, jotka tekevät maisemanhoitotöitä muun muassa ProAgrian ja Maaseudun Sivistysliiton asiantunti- ja-avun tukemana. − Liitto on käynnistänyt Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n laadinnan 21.12.2015. Kaavaprosessin tarkoituksena on läpikäydä eri maankäyttöluokat ja tehdä tarvittavat muutokset, päivitykset ja kumoamiset yhteisesti hyväksyttävällä tavalla. Valtioneu- 212 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 voston päätöksen jälkeen myös maisema-alueet tarkastellaan osana kaavaratkaisua. Olennaista maakuntakaavoituksessa, kuten kaikessa muussakin kaavoitustyössä, on laadukkaiden selvitysten tekeminen, osallistumismenettelyt sekä maanomistajien kuuleminen. Pohjois-Pohjanmaan liitto − Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää maisema-alueiden valikoimaa kattavana, edustavana ja monipuolisena. Kokonaisuudessa tulevat hyvin esille pohjoispohjalaiselle maisemal- le tyypilliset ominaispiirteet ja alueelliset erityispiirteet. Liitto pitää hyvänä sitä, että mukana on maaseudun kulttuurimaisemien lisäksi maisemanähtävyyksinä merkittä- viä maisemia ja matkailualueita, joissa vetovoima perustuu nimenomaan maiseman ominaispiirteisiin. Uusina kohteina inventointiin on otettu mukaan asutusmaisema ja suomaisema, mikä korostaa kyseisten maisematyyppien merkitystä olennaisena osana pohjoispohjalaista kulttuurimaisemaa. − Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014–2020 pai- notetaan monimuotoisen kulttuuriympäristön merkitystä voimavarana sekä hyvin- voinnin ja elinvoiman lähteenä. Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että valtakunnalli- sesti arvokkaat maisema-alueet on tärkeä nähdä ennen muuta vahvuutena ja voima- varana, kehittyvinä ja muuttuvina kokonaisuuksina. Ne ilmentävät korkeita luonnon, kulttuurin ja maiseman arvoja ja ovat samalla vetovoimaisia ja kehittyviä asumisen ja elinkeinotoiminnan ympäristöjä. − Liitto pitää tärkeänä, että päivitysinventoinnissa huomioidaan kulttuurimaiseman muuttuva luonne ja valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla turvataan mahdol- lisuudet alueiden kehittämiseen. Ajan mittaan maaseutualueille tulee uutta rakenta- mista, nykyaikainen maatalous edellyttää usein kookkaiden maatalousrakennusten rakentamista, taajamat laajentuvat viljelysalueille ja maisemanähtävyyksinä arvokkaita alueita kehitetään vetovoimaisiksi matkailukohteiksi. Tämä näkökulma tulee selvästi esille inventointiaineistossa. Kuulemisen tausta-aineistossa todetaan jatkuvan muu- toksen, siitä johtuvan kerroksellisuuden sekä avoimuuden monille tulkinnoille olevan kulttuurimaisemien olennaisia arvotekijöitä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tode- taan maisema-alueen statuksen olevan vetovoimatekijä, johon tukeutuen esimerkiksi matkailupalveluita voidaan kehittää. Aluekuvauksissa mainitaan esimerkiksi nykymaa- taloudelle tyypilliset isokokoiset tuotantorakennukset ja liikerakennukset mainostor- neineen vakiintuneena osana maisemaa. Aluekuvauksissa tulee hyvin esille myös kult- tuurimaisemalle olennainen kerroksellisuus. − Maisema-alueiden oikeusvaikutukset todentuvat kaavoituksen kautta. Pohjois-Pohjan- maan 2. vaihemaakuntakaavassa on tarkoitus antaa aluekohtaisia maisema-alueiden suunnittelumääräyksiä, jotka pohjautuvat maisema-alueiden aluekuvauksissa esille tuotuihin alueiden erityisiin ominaisuuksiin ja kehittämismahdollisuuksiin. − 2. vaihemaakuntakaavasta antamissaan lausunnoissa Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat tuoneet esiin varsin tiukkoja kommentteja koskien maisema-alueiden rajauksia, statusta ja vaikutuksia. Kuntien palautteessa korostuu ennen muuta huoli siitä, että maisema-alueen määrittely valtakunnallisesti arvokkaaksi voi rajoittaa tai estää taaja- 213 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT ma-alueiden kehittämistä. Huolta kannetaan myös siitä, että maisema-alue voi tuoda mukanaan merkittäviä maatalouden ja metsätalouden sekä asutuksen kehittämistä heikentäviä tekijöitä, vaikeuttaa kylien kehittämistä ja sopivien rakennuspaikkojen löy- tämistä keskellä kyläkeskuksia. Lisäksi maisema-alueiden pelätään rajoittavan maan- omistajien oikeutta kunnostaa ja ylläpitää rakennuksiaan sekä maa-alueitaan. Maise- ma-aluestatuksen epäillään myös vaikeuttavan tulevaa osayleiskaavoitusta, hidasta- van asemakaavoitusta, lisäävän kaavoituksen kustannuksia, lisäävän tarpeettomasti selvitysten tarvetta, aiheuttavan luparajoituksia tuotantorakennusten sijoittelussa ja tuovan rajoituksia metsänhoitoon. Lisäksi status saattaisi estää matkailukeskuksissa kasvun ja uudisinvestoinnit. Monet kunnista kertovat lausunnoissaan vastustavansa rajausten laajentamista metsäisille selännealueille, koska pelkäävät sen hankaloittavan metsätaloutta. − Liitto edellyttää, että kuntien huolenaiheet otetaan huomioon inventoinnin viimeiste- lyssä ja valtioneuvoston päätöksen valmistelussa. Inventointiaineistossa tulee tuoda esille esimerkkien avulla, miten maisema-alueen määrittely valtakunnallisesti arvok- kaaksi käytännössä vaikuttaa alueen kehittämiseen. Tämä voisi hälventää epäluuloja. − Pohjois-Pohjanmaan kunnat edellyttävät, että maisema-aluestatuksen aiheuttamista oikeusvaikutuksista annetaan täsmällistä tietoa päätöksenteon yhteydessä. Inventoin- tiaineistossa oikeusvaikutuksia käsitellään selkeästi, mutta melko yleispiirteisesti. Mai- sema-aluestatuksen aiheuttamista oikeusvaikutuksista on tarpeen antaa tietoa vielä laajemmin ja tarkemmin, tarvittaessa esimerkein. − Aluekuvauksissa tulevat selkeästi ja havainnollisesti esille maisema-alueiden ominai- set arvot ja piirteet. Kuvauksissa tulee hyvin esille myös maiseman muuttuva luonne ja kulttuurimaisemille ominainen kerroksellisuus. − Pohjois-Pohjanmaalla on vuosina 2013–2016 laadittu maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi. Sen myötä tiedot maisema-alu- eilla sijaitsevista arvokohteista ovat monin paikoin muuttuneet. Alueiden kuvauksis- sa mainitaan myös kohteita, jotka ovat pudonneet pois maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksesta. Aluekohtaiset kommentit on esitetty lausunnon liitteessä 1. − Liitto pitää maisema-alueiden tarkkojen rajojen esittämistä kartoilla ongelmallise- na. Kuten tausta-aineistossa todetaan, on rajan tarkkaa paikkaa käytännössä vaikea määritellä. Täsmälliset rajaukset vanhenevat helposti. Tarkka rajaus voi myös aiheuttaa toisistaan poikkeavia ja ristiriitaisia tulkintoja rajan merkityksestä. Maisema-alueen ra- jan määrittely rakennetun alueen ja avoimen viljelymaiseman rajakohtaan ei saa estää taajaman laajentumista maisema-alueelle tarvittaessa. − Tausta-aineistossa mainitaan rajausten olevan ennen kaikkea suuntaa-antavia. Rajaus- ten merkitystä ja vaikutuksia olisi hyvä käsitellä vielä esitettyä tarkemmin ja havainnol- lisemmin. Tärkeää on tuoda esille esimerkiksi avointa maisematilaa rajaavien reuna- vyöhykkeiden merkitystä rajapintoina ja taustamaisemina. − Inventointiaineistossa esitettyjen karttojen avulla maisema-alueiden rajauksia on vai- kea hahmottaa, koska kartoilla ei näy maiseman ominaispiirteitä kuvaavia ja rajausten perusteena olennaisia karttamerkintöjä, kuten korkeuskäyriä. 214 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Ympäristövaikutusten arviointi on hyvä ja selkeä, mutta jää yleiselle tasolle. Kuntien esittämistä kommenteista johtuen liitto edellyttää, että selostuksessa tulee käsitellä oi- keusvaikutuksia ja vaikutuksia alueen kehittämiseen tarkemmin, tarvittaessa esimerk- kien avulla. − VAT:eja laadittaessa maisema-alueeseen liittyvät oikeusvaikutukset tulee rajata maa- kuntakaavan suunnittelumääräyksiin. − 127. Reisjärven kulttuurimaisemat: Kangaskylä on pudonnut pois maakunnallisesti ar- vokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista. Uusia maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Puurumäki ja Reisjärventien raitti. − 128. Kalajokilaakson viljelymaisemat: Oksava, Ypyä ja Mehtälä ovat pudonneet maa- kunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista paikal- lisesti arvokkaiksi. Uusia kohteita ovat Ängeslevän raitti, Marjapuhto, Opistonmäki, Paloperä, Kaakilanpuhto, Vehkapuhto sekä Siiponkoski ja Isosaari. − Miilurannan asutusmaisema-alueella (130) maisema-alueen rajaus menee osin pääl- lekkäin Paalinevan turvetuotantoalueen kanssa. Maisema-alueen rajauksessa on tässä kohdin tullut virhe, joka on tarpeen korjata; päällekkäisyys on syytä poistaa. − 131. Hailuoto: Kirkkosalmen silta on pudonnut maakunnallisesti arvokkaiden raken- nettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista. − 133. Oulujokilaakson kulttuurimaisemat: Alueen maakunnallisesti arvokkaat kyläkoko- naisuudet ja asutustihentymät ovat Vaasankangas ja Oulu–Kajaani-maantie; Pikkarai- senkylä; Lapinkangas; Korsulankylä (Miljoonalaakso); Vanta Rantatie; Laukka; Korivaa- ra; Muhoksen rautatieaseman alue; Muhostien raittimiljöö; Öhrnbergin ranta ja Hyrkäs. Turkansaaren ulkomuseoalue sijaitsee maisema-alueen luoteispuolella. − 135. Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemat: Kynkään maamieskoulu lienee Kynkään entinen sahakartano. Uittokämpästä ei ole inventointitietoja. − 139. Rukan vaarajono: Virkkulan kylässä sijaitsee maakunnallisesti arvokkaina kohteina kaksi Virkkulan taloryhmään kuuluvaa asuinrakennusta, Vaarala ja Ylänne. Rukatuntu- rilla hiihtokeskuksessa sijaitseva, vuonna 1963 valmistunut Hotelli Rukahovin 1. osa on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. − Rukan vaarajonon kuvauksessa mainitaan, että Rukan lomakeskus on rajattu pääosin maisemanähtävyyden ulkopuolelle. Talvijärven kaakkoispuolella sijaitseva lomakeskus näyttää kuitenkin kartalla olevan maisema-alueen sisäpuolella. − 142. Manamansalon kulttuurimaisemat: Alueen rakennetut kulttuuriympäristöt inven- toidaan kesällä 2016. Pohjois-Savon liitto − OKM on julkaisemassaan Kulttuuriympäristöstrategiassa esittänyt, että inventoinnit yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi inventoinniksi. Liitto kannattaa esitystä ja to- teaa, että esimerkiksi Etelä-Savon maakuntakaavassa nämä alueet esitetään jo nyt yh- dellä kaavamerkinnällä. Se, että päivitysinventoinnissa ei ole täysin pystytty karsimaan päällekkäisiä alueita osoittaa, että inventointien yhdistämiselle on todellinen tarve. 215 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Lisäksi tulee harkita, onko tarpeellista osoittaa valtakunnallisesti arvokkaina maise- ma-alueina luonnonsuojelualueita. Yleisesti ottaen luonnonsuojelualueisiin liittyy myös maisema-aspekti. − Ympäristövaikutusten arviointiraportti on hyvin ylimalkainen. Siinä olisi tullut esitellä kootusti eri maakunnissa tehtyjen inventointien vaikutukset (paljonko uusia alueita / poistoja, mikä on näiden vaikutus). Vaikutuksia tulee verrata nykytilaan (nollavaihtoeh- to) ja suunniteltuun maankäyttöön, jota edustavat voimassa olevat maakuntakaavat ja osayleiskaavat. MRL:n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakunta- kaavat huomioon. Tämä koskee myös valtion viranomaisia. Valitettavasti kokemukset erilaisten ohjelmien laadinnasta osoittavat, että valtion viranomaisilla on vielä tässä roolissa kehittymisen tarvetta. Liitto tuo esille, että ympäristöministeriön taholta val- mistelu on ollut puutteellista erityisesti osallisten näkökulmasta, vaikka hallintolain näkökulmasta prosessi on ollut laajempi kuin laki edellyttää. − Pohjois-Savon maakuntakaavoissa maisema-alueet on osoitettu vuoden 1995 valtio- neuvoston päätöksen mukaisina. Päivitysinventoinnissa esitetyt alueet on huomioitu pääosin maakunnallisesti merkittävinä. Oikeuskäytäntö on osoittanut, että valtakun- nallisesti merkittävillä maisema-alueilla on vaikutusta mm. tuulivoimalahankkeisiin jopa 5 kilometrin päähän. − Pohjois-Savon liitto esittää Nilsiän mäkikylien (82) poistamista maisema-alueista, kos- ka ympäristöministeriö ei ole esittänyt riittäviä perusteluja maakunnallisesti arvok- kaan maiseman nostamiselle valtakunnalliseksi. Alueella on runsaasti maankäyttöön ja maisemaan vaikuttavia varauksia maakuntakaavassa. Pohjois-Sänkimäen avoimen maatalousmaiseman rajat ovat metsittämisen johdosta menettämässä maisemakuval- lista selkeyttään. Pohjois-Sänkimäki ja Sänkimäen alue eivät ole enää visuaalisesti yh- teydessä toisiinsa. Maakuntakaavan varaukset, joita myös valtion viranomaisen tulee edistää, koskevat mm. kaivostoimintaa, 400 kV:n voimajohtolinjausta, turvetuotantoa ja malmipotentiaalista aluetta. − Pohjois-Savon kaikki maisema-alueet Puijoa (80) ja Pisaa (83) lukuun ottamatta ovat elinvoimaisen maatalouden aikaansaamia kokonaisuuksia luonnonympäristön suo- miin komeisiin puitteisiin. Pisalla on historiallinen ja luonnonympäristöön liittyvä mer- kitys. Puijo sijoittuu Kuopion kehittyvän kaupungin ytimeen ja maisema-alueluonnos on huomioitu monelta osin luonnonsuojelualueena ja RKY-kohteena (Niuvanniemi). Puijon rajausmuutosehdotukset perustuvat loogiseen rakennettujen tai rakennetta- viksi aiottujen ja rakentamattomien alueiden suhteeseen. − Liitto esittää Puijon, Paukarlahden (79) sekä Maaaninkajärven ja Onkiveden (81) mai- sema-alueisiin muutoksia ja vaikutusten arviointiin täydennyksiä ja muutoksia (liitteet, paikkatietoaineisto). Päijät-Hämeen liitto − Asia on ollut esillä maakunnan liitossa maakuntakaavatyön yhteydessä ja asiasta on keskusteltu maakuntakaavaprosessin aikana viranomais- ja työneuvotteluissa. Ympä- ristöministeriön ohjeistuksen ja esitysten perusteella inventointialueet on merkitty 216 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotusaineistoon maakunnallisesti merkittävinä mai- sema-alueina. Päijät-Hämeen liitto on esittänyt maakuntakaava-aineistossa Tiirismaan maisemia (39) hieman pienempää rajausta kuin lähdeaineisto, mutta aluetta on käsi- telty edelleen alkuperäisen kokoisena. Eri sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää lausuntoja ja muistutuksia maakunnallisesti arvokkaista alueista maakuntakaavapro- sessin aikana. − Päijät-Hämeen liitto on huolissaan mahdollisesti ennakoimattomista määräysvaati- muksista, joita ympäristöministeriö voisi esittää kaavaohjauksen aikana. Esille on nous- sut ristiriitaisia ajatuksia esimerkiksi matkailun ja vapaa-ajan asumisen kehittämisen kannalta. Tausta-aineistossa kuitenkin todetaan, että arvokkailla maisema-alueilla on positiivisia vaikutuksia aluetalouteen ja yritystoimintaan, ja lisäksi maisema-aluesta- tus nähdään vetovoimatekijänä johon tukeutuen matkailupalveluita voidaan kehittää. Liitolle on tärkeää, että maisema-arvoa voidaan hyödyntää elinkeinojen kehittämises- sä ja lisätä alueen moninaiskäyttöä hyvän suunnittelun ja arkkitehtuurin keinoin. Liitto pitää tärkeänä, että maakuntien liitoille jää riittävästi maakunnallista pelivaraa maa- kuntamääräysten laatimiseen. − Uudessa inventoinnissa on päällekkäisyyksiä Päijänteen alueella Päijänteen kansal- lispuiston ja Natura-alueen kanssa (41. Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaise- mat). ELY-keskusten ehdotuksesta ja ympäristöministeriön ohjeistuksen perusteella on poistettu Päijänteen kansallispuiston vedenpäällinen osa maakuntakaavaehdotukses- ta, mutta nyt vedenpäällinen osa on kuitenkin esityksessä entistä laajempana. Liiton mielestä olisi tarpeen kirkastaa eri ministeriöistä ja niiden eri haaroilta tulevia päällek- käisiä arvoalueiden kertymiä ja toteutuksen vastuunjakoa. − Vaikutukset on arvioitu positiivisella otteella ja nähty vaikutukset lähinnä luontoym- päristön kannalta myönteisestä näkökulmasta. Liitto olisi kaivannut myös vaikutusten arviointia kaavoituksen kautta syntyvistä tilanteista ja vaikutuksista. Vaikka kyse on valtakunnallisesta inventoinnista, siihen ankkuroituminen on hankalaa yksittäisenä maakuntana. Olisi ollut hyödyllistä saada yhteenvedettyä tietoa maakuntalähtöisesti ja päästä vertaamaan omaa asemaa valtakunnallisesti. Satakuntaliitto − Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on tehty ympä- ristöministeriön nimittämän MAPIO-ryhmän johdolla. Satakunnassa inventointi tehtiin vuosina 2012–2013 EAKR-rahoitteisessa Katson maalaismaisemaa -hankkeessa. Hank- keessa tehty inventointi toimitettiin ympäristöministeriölle alueellisena esityksenä. Esitys sisälsi nykyisten maisema-alueiden rajausten muutoksia ja kaksi uutta aluetta (23. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat; Leistelänaukea). Ministeriö ei kuitenkaan esitä Leistilänaukeaa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Ministeriön in- ventointiaineisto pohjautuu Katson maalaismaisemaa -hankkeen inventointiin. Minis- teriö on yhdenmukaistanut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden alueku- vauksia ja alueiden nimiä. − Satakunnan maakuntakaavassa (KHO 2013) on osoitettu vuoden 1995 periaatepää- töksen mukaiset maisema-alueet vma-merkinnällä. Merkinnän mukaan suunnittelus- 217 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT sa otetaan huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne. Kaikista aluetta kohdetta olennaisesti muuttavista suunnitelmista varataan museoviranomai- sille mahdollisuus antaa lausunto. Satakunnassa on vireillä vaihemaakuntakaava 2. Ta- voitteena on, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet päivitetään valtioneu- voston tulevan päätöksen mukaisiksi. Samalla käsitellään maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. − Satakuntaliitto pitää maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointia tarpeellise- na. Aiemman inventoinnin jälkeen on tapahtunut muutoksia niin maaseudun mai- semissa kuin maiseman arvoja tunnistavissa säännöksissä ja rahoitusmalleissakin. Inventoinnin jälkeen tulisikin seurata riittäviä toimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden perustamiseksi, maiseman- hoitoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseksi sekä konkreettisiin hoitotoi- menpiteisiin. Samalla tulisi panostaa maisema-alueiden matkailulliseen kehittämiseen valtakunnallisesti. − Katson maalaismaisemaa -hankkeessa laadittiin päivitysinventoinnin pohjaksi koko maakuntaa koskeva maisemaselvitys, jonka perusteella tehtiin myös tarkentava esitys vuonna 1992 esitettyyn maisemamaakunta- ja maisemaseutujakoon sekä ehdotus ko- konaan uudesta maisemaseudusta, Etelä-Satakunnan kankareseudusta. Satakuntaliit- to esittää ympäristöministeriölle nykyisen hyvin yleispiirteisen maisemamaakuntajaon tarkastamista ja Satakuntaliiton ehdotuksen huomioimista. − Katson maalaismaisemaa -hankkeen liittyi myös erillinen maisema-alueiden äänimai- semaa koskeva selvitystyö. Selvityksessä nousivat esille äänimaiseman merkitys osana maiseman kokemista ja äänten rooli maisema-alueen perusominaisuuksia ja arkipäi- vää hahmotettaessa. Lisäksi selvityksessä todettiin, että myös äänimaisemista olisi pi- tänyt kerätä tietoa maisema-alueiden inventoinneissa. − Satakuntaliitto esittää että ympäristöministeriö käynnistäisi osana maisema-alueiden kehittämistyötä äänimaisemaa koskevan projektin, jossa kerättäisiin tietoa maise- ma-alueiden äänellisistä ominaispiirteistä ja arkipäivästä. Tietoa voitaisiin käyttää hy- väksi maankäytön suunnittelun ohella esimerkiksi kotiseututuntemuksen ja maaseu- tumatkailun kehittämisessä. Kehittämisprojekti voisi lähteä liikkeelle Satakunnasta. Tulevaisuudessa äänimaisema tulisi ottaa huomioon yhtenä inventoitavien kohteiden lähtökohtia täydentävänä tekijänä. − Satakuntaliitto pitää valitettavana Leistilänaukean viljelymaiseman poistamista valta- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ehdokkaiden listalta. Alue on edustava kokonaisuus Kokemäenjoelle tyypillisestä viljavasta savitasangosta. Maisema-alue kes- kittyy pronssikauden aikaiseen merenlahteen. Maankohoamisen yhteydessä kuivunut vanhan merenlahden ravinteikas maa raivattiin pelloksi ja viljelyaukeasta muodostui yksi Kokemäenjokilaakson laajimmista viljelytasangoista. Alueen pitkä asutushistoria ja alueen poikki kulkeva Huovintie kertovat alueen keskeisestä sijainnista. − Lausunnolla olevien alueiden aluekuvaukset perustuvat Katson maalaismaisemaa -hankkeen aineistoon. Aluekuvauksia on lyhennelty ja jäsennelty uudelleen. Tekstin sisältö on selkeytynyt ja pysynyt pääpiirteissään oikeansisältöisenä. Liitto esittää teks- teihin seuraavat tarkennukset: 27. Ahlaisten kulttuurimaisemat: maisemakuvaa käsit- 218 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 televässä kohdassa puuttuvat ensimmäisestä lauseesta sanat ”luoteesta kaakkoon”: Ahlaisten maisema on tyypillistä maankohoamisrannikon maisemaa, jonka yleispiir- teiltään alavassa korkokuvassa toistuvat koko Satakunnalle tunnusomaiset luoteesta kaakkoon suuntautuneet harjanteen. − Nimistöehdotuksia: 28. Vihteljärven vesireitin ja Riihonlahden kulttuurimaisema; 26. Yyterin maisemanähtävyys. − Rajausehdotuksia: 27. Ahlaisten kulttuurimaisemat: Rajausta tulisi tarkistaa alueen pohjoisosasta Porin kaupungin ja Merikarvian kunnan rajalta. Selvyyden vuoksi Ahlais- ten kulttuurimaiseman tulee sijoittua kokonaisuudessaan Porin kaupungin puolelle. − Satakuntaliitto pitää ympäristövaikutusten arviointia hyvin ja asiantuntevasti laadit- tuna. Arviointi antaa tärkeää tietoa inventoinnin vaikutuksista erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Arviointi osoittaa, että maisema-alueilla on merkittäviä positiivisia vai- kutuksia maaseudun kulttuurimaisemien säilymiseen. Lisäksi arvioinnissa on todettu alueilla olevan välillisiä positiivisia vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin, työllisyyteen, aluetalouteen sekä alueiden monimuotoisuuden turvaamiseen. Arvioinnin mukaan aluevalikoiman, arvoluokkien ja rajausten tarkistaminen vahvistaa kokonaisuudessaan suomalaisten maaseutuelinkeinojen synnyttämien maisemien positiivisia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi arvioinnissa todetaan, että päivitettyjen tietojen avulla voidaan varmistaa että resurssin kehittämis- ja hoitotoimiin kohdistuvat oikein ja vaikuttavasti. Uudenmaan liitto − Uudenmaan liitto katsoo, että on ollut tärkeää päivittää maaseudun maisema-alueet yli 20 vuotta vanhasta inventoinnista nykytilannetta vastaaviksi. Maaseudun maisemat muuttuvat jatkuvasti sekä luonnossa tapahtuvien muutosten että kulttuurivaikutusten johdosta. − Alueidenkäytössä on keskeistä tunnistaa arvokkaat maisema-alueet ja vaalia niitä. Mai- semansuojelun ja -hoidon edistämistä velvoittavat kansainväliset ja kansalliset sopi- mukset sekä kulttuuriympäristöjä koskevat lait. − Väestönkasvu, yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja kaupungistuminen antavat arvokkaille maisema-alueille yhä tärkeämpiä merkityksiä. Maisema-alueita voidaan hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä. Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävä kehitys, puhtaan ja ekologisen lähiruu- an tuottaminen ovat yhteiskunnan haasteita tulevaisuudessa. Maaseudun maise- ma-alueiden säilyminen ja niiden elinvoimaisuus auttavat näissä haasteissa. − Maisema-alueet tukevat paitsi maaseudun perinteisiä elinkeinoja myös muita elinkei- noja, joita ovat tulevaisuudessa muun muassa biotalous sekä hyvinvointiin liittyvät palvelut. − Uudenmaan uudet ehdotetut alueet täydentävät a) merellisenä kohteena (8. Porkka- lan saaristo- ja viljelymaisema) ja b) II Salpausselän maisemana (1. Bromarvin ja Tenho- lan harjuviljelymaisemat) sekä molemmat kohteet saaristomaisemillaan Uudenmaan 219 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT aluevalikoimaa, joka on aikaisemmin painottunut pääosin jokilaaksojen viljelymaise- miin. − Inventoinnin tuottama aineisto auttaa tunnistamaan alueen arvot ja ominaispiirteet, jotka tulee olla lähtökohtina alueelle kohdistuvissa hankkeissa. Elinvoimainen maaseu- tu ja sen maisemat muuttuvat jatkuvasti. − Maisema-aluerajaukset ovat yleispiirteisiä ja käsittävät laajoja alueita. Rajaukset eivät yleensä perustu yksityiskohtaiseen, yksittäisen alueen ominaispiirteiden ja arvojen in- ventointiin, vaan maisema-alueet ymmärretään laajempina kokonaisuuksina. Luonte- van rajan maisema-alueelle voivat muodostaa luonnontekijät, kuten maaston muoto tai vesistö, tai kulttuuritekijät, kuten metsän ja pellon tai tien raja. Siksi maisema-aluei- ta, niiden aluerajauksia ja niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitaisia maankäyttöpaineita tulee aina käsitellä ja arvioida tapauskohtaisesti. − Suomenlinnaa (RKY 2009 -kohde ja Unescon maailmanperintökohde) ehdotetaan Hel- singin merimaiseman maisemanähtävyydeksi (9). Sen rajaus laajennetaan merialueel- le, jolloin se paremmin vastaa maisema-alueen kriteereitä. Helsingin rannikon ja kan- takaupungin kehittämisedellytykset kaupunkimaisina tulee turvata myös silloin, jos Suomenlinnan alueen maisemanähtävyyden rajaus muutetaan laajemmaksi. − Maisema-alueiden oikeusvaikutukset maankäyttöön ja muuhun toimintaan ovat asioi- ta, jotka ovat aiheuttaneet huolta ja epäluuloa maanomistajissa. Maatalouden har- joittaminen on vahvasti maatalouspolitiikan ja lainsäädännön säätelemää. Maisemiin liittyy lisäksi monia subjektiivisia merkityksiä. − Maisema-aluestatus ei tuo suoraan oikeusvaikutuksia, vaan vaikutukset tulevat kaa- voituksen ja lupakäytäntöjen kautta. On hyvä, että ympäristöministeriö on laatinut kuulemisaineistoon muun aineiston lisäksi selkeän koosteen käytännön kysymyksistä ja vastauksista. − Ympäristöministeriö on antanut Pro Agria Etelälle tehtäväksi laatia maisemaoppaan maisema-alueiden maankäytöstä sekä ohjeita ja suosituksia siitä, miten maisema tulee ottaa huomioon alueidenkäytössä ja maankäytön suunnittelussa. − Uudenmaanliitto on nähnyt tärkeänä selvittää maisema-alueen vaikutuksia ja mahdol- lisuuksia maanomistajille. Siksi liitto on omalta osaltaan osallistunut maisemaoppaan laadintaan rahoittamalla erillisen maisemaopaspilotin Porkkalassa. Pro Agrian laatima maisemaopas on tehty vuorovaikutuksessa Porkkalan alueen maanomistajien ja Kirk- konummen kunnan viranhaltijoiden kanssa. − Valtakunnallisesti arvokas maisema-aluestatus on tunnustus alueen maanomistajille ja maaseudun ammatinharjoittajille. He ovat vaalineet maisemia kunnioittamalla ai- kaisempien sukupolvien työtä ja perinteitä sekä omalla työllään pitäneet maaseudun elinvoimaisena. − Uudenmaan liitto katsoo, että maisema-alue tulee olemaan painoarvoltaan tärkeä kriteeri, kun maatalouden ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuojeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. 220 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Lisäksi liitto katsoo, että maisema-alueet ovat maaseudun elinvoimatekijöitä. Maise- ma-alueiden potentiaalia tulisi paremmin hyödyntää elinkeinojen kehittämisessä ku- ten matkailussa tai lähiruoan markkinoinnissa. − Uudenmaan liitto näkee että tulevaisuudessa maisema-inventointi ja RKY-inventoin- ti tulisi yhdistää yhdeksi inventoinniksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdo- tuksessa maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt käsittävät jo sekä maise- ma-alueet että rakennusperinnön maakunnallisen inventoinnin. − On valitettavaa, etteivät päivitysinventoinnin mukaiset uudet maisemarajaukset ja niiden tarkistukset ehtineet Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan, jossa kulttuuriym- päristöteemaa on käsitelty kokonaisuudessaan. Inventoinnissa ehdotetut muutokset on esitetty kuitenkin 4. vaihemaakuntakaavan liiteaineistossa. Tulevalla valtioneuvos- ton uudella päätöksellä inventoinnin mukaiset aluerajaukset ja muutokset astuvat heti voimaan. − Ympäristövaikutusten arviointi täyttää SOVA-lain vaatimukset. Vaikutusten arvioinnis- sa on pohdittu maisema-alueiden päivitysinventoinnin ympäristövaikutuksia usealta näkökannalta. Vaikutusten arviointi jää kuitenkin hieman yleispiirteiselle tasolle, mikä on toisaalta ymmärrettävää. Ainakin maanomistajan kannalta voisi kuitenkin olla tar- peen saada vielä enemmän konkreettista tietoa siitä, miten inventoinnin vaikutukset ilmenevät käytännössä. Erityisestä tämä koskee alueita, joilla vaikutukset ovat uusia tai ulottuvat selvästi aiempaa laajemmalle alueelle. − Lopuksi Uudenmaan liitto kiittää ympäristöministeriötä siitä, että liitto on saanut ol- la mukana maisema-alueiden päivitysinventointityössä ohjausryhmän jäsenenä. On hyvä tunnistaa elinvoimaisen maaseudun merkitys yhä nopeammin kaupungistu- vassa yhteiskuntakehityksessä ja tukea maaseudun elinkeinoja muun muassa maise- ma-alueita vaalimalla. Varsinais-Suomen liitto − Liitto osallistui inventoinnin alueelliseen valmistelutyöhön lähtökohtanaan maakunta- kaavoituksen yhteydessä tehdyt maisemaselvitykset, -rajaukset ja vahvistetut maakun- takaavamerkinnät. − Inventoinnin lähtökohtana ovat olleet maaseudun kulttuurimaisemat, millä perusteel- la taajama- ja kaupunkirakenteen maisemat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tällä rajauksella erityisesti Saaristomeren merimaisemien (13) arviointi osana maaseudun kulttuurimaisemakäsitettä on vaikeaa. Lisäksi maisemainventointien tekeminen jäl- keenpäin ja erillään RKY 2009 -inventoinnista turhaan pilkkoo ja sektoroi maisemakä- sitteitä. − Maakunnallisen inventoinnin yhteydessä saaristomaiseman rajaaminen ja arvottami- nen perinteisin maisematilakriteerein osoittautui lähes mahdottomaksi. Tämän vuoksi päädyttiin ainoastaan tarkentamaan alueen aiempien rajausten ulkoreunoja ja siten parantamaan maisemallisten kokonaisuuksien hahmottamista. Kriteereinä olivat ulko- ja välisaariostolle tyypilliset kylät ja rakennuskanta, kulttuurimaiseman monipuolisuus ja vanhan rakennuskannan säilyneisyys. 221 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Uudessa inventoinnissa nämä saaristoelinkeinoihin liittyvät teemat niitä edustavine alueineen on yhdistetty laajaksi Saaristomeren merimaisemien (13) kohteeksi. Ratkai- su saattaa olla oikea, mutta Tunnhamnin ja Högsåran (ja muiden yhtä merkittävien saariryhmien) jättäminen alueen ulkopuolelle kyseenalaistaa rajaamisen tarpeen ja mielekkyyden tässä yhteydessä. Varsinais-Suomen ainutlaatuisen saariston maisema- kysymysten tarkastelua tulisi edelleen kehittää omana kokonaisuutenaan, omista läh- tökohdistaan. − Liiton kanta on nyt kuten jo valmisteluvaiheessa, että maisema-alueiden tulisi noudat- taa maakuntakaavan vahvistettuja lainvoimaisia rajauksia erityisesti Laitilan lakeuden (17), Aurajokilaakson viljelymaisemien (18) ja Paimionjokilaakson viljelymaiseman (19) osalta. Maakuntakaavojen rajaukset perustuvat laajaan asiantuntijanäkemykseen ja ovat saaneet poliittisen sekä KHO:n hyväksynnän. Rajausten muuttamisella ei tuoteta lisäarvoa maisemansuojelun käytännön toteuttamiselle. − Muut inventoinnin sisältämät rajaustarkistukset vastaavat liiton näkemystä, eikä liitolla ole huomautettavaa uusina alueina esitettävien Ströömin meriväylän (14) ja Perniön viljelymaisemien (20) osalta. Kunnat Asikkalan kunta − Asikkalan ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että arvokkaat maisema-alueet huo- mioidaan alueiden suunnittelussa ja käytössä. Lautakunta näkee kuitenkin, että jo olemassa olevien rajausten laajentamiseen eikä uusien perustamiseen Asikkalassa ole tarvetta. Näkemyksemme mukaan voimassa olevien lakien (MRL, Metsälaki, Maa-ai- neslaki) turvin pystytään säilyttämään maa-alueet ja samalla turvaamaan kuntalaisten ja elinkeinonharjoittajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Enontekiön kunta − MAPIO-työryhmän ehdotukset Käsivarren suurtunturien maisemat (168) ja Enonte- kiön poronhoito- ja kausiasutusmaisemat (166) kuuluvat lähes kokonaan Erämaa- lain mukaisiin alueisiin. Pöyrisjärven alueesta osa kuuluu Pöyrisvuoman soidensuoje- lualueeseen sekä Maaterharju–Buolzzaharju harjujensuojelualueeseen. Kilpisjärven suuurtunturien maisema-alueesta osa kuuluu rantojensuojeluohjelma-alueeseen, osa Mallan luonnonpuistoalueeseen. Saanan alue kokonaisuudessaan kuuluu Saanan mai- sema-alueeseen ja osin Saanan luonnonsuojelualueeseen sekä lehtojensuojelualuee- seen. Käsivarren suurtunturien maisema-alueeseen kuuluu lisäksi Annijalonjin luon- nonsuojelualue. Valtijokivarsi kuuluu harjujensuojelualueeseen. − Kunnan mielestä päällekkäisten suojelujärjestelmien muodostaminen kunnan alueel- le on tarpeetonta. Olemassa oleva suojelutaso riittää turvaamaan nykyiset arvot, eikä alueeseen kohdistu huomattavia uhkia. Päällekkäinen suojelu ja toimintojen rajaami- nen vaikeuttaa Kilpisjärven alueen kaavoittamista ja rakentamista. Tämä haittaa kun- nan elinkeinoelämää. Eriasteisen sääntelyn lisääminen aiheuttaa haittaa myös porota- loudelle, luontaistaloudelle ja matkailulle. 222 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Päivitysinventoinnin ehdotus haittaa merkittävästi myös pohjoismaista yhteistyöt eri- tyisesti Norjan suuntaan. − Enontekiön kunta vastustaa päivitysinventoinnissa esitettävien laajojen alueiden (168. Käsivarren suurtunturien maisemat ja Pöyrisjärven alueen [166. Enontekiön poronhoi- to- ja kausiasutusmaisemat] lisäämistä valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-aluei- siin. Nyt olemassa olevat maisema-alueet (1995) ovat riittävät maisemakokonaisuudet alla mainittavilla kohteilla täydennettyinä, varsinkin kun otetaan huomioon kunnan alueiden nykyinen suojelutaso ja erityisen vähäiset uhkakuvat. − Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin voidaan liittää Iiton palsasuomai- sema (165) sekä Salvasjärven ja Raittijärven alueet (166. Enontekiön poronhoito- ja kausiasutusmaisemat). Käsivarren suurtunturien maisema-alueeseen voitaisiin ottaa yksittäisiä kohteita: Pitsusköngäs (lähimaisema) ja Saivaara (kaukomaisema), jotka ovat omia, erityisiä maisemakokonaisuuksiaan. Kartta ehdotetuista alueista liitteenä. − Muilta osin kunnalla ei ole lausuttavaa. Euran kunta − Lausunnossa analysoidaan maisemarakennetta Euran keskustan pohjoispuolella, eh- dotetun Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemien (23) eteläosassa (kuvitusta lausunnos- sa). Kulttuurimaiseman arvojen ytimessä on Eurajoen varren laaja tasankomainen vilje- lysalue. Maiseman arvot perustuvat pitkiin peltonäkymiin, joita puustoiset selänteet rajaavat. Sorkkisissa myös jokivarren puusto rajaa näkymiä. Tämän takia joen ja vilje- lylaaksoa lännestä rajaavan selänteen väliin jää selvästi pienempi peltoaukea. Sorkkis- tentien varren asutus ja jokivarren puusto rajaavat pienemmän peltoaukean omaksi maisematilakseen, jolta aukeaa näköyhteys laajempaan peltoaukeaan vain pohjoises- ta. − Kuten maisema-alue-ehdotuksen kuvauksessa todetaan, keskustan tuntumassa uudis- rakentaminen ja teollisuus ovat laajentuneet vanhalle viljelysalueelle. Sorkkistentien varrella on alueelle tyypillistä nauhamaista asutusta ja arvokasta rakennuskantaa, joka ei kuitenkaan näy laajemmassa maisemassa. Sorkkistentien varressa on useita viljely- maisemasta irrallisia pienteollisuushalleja, joilla ei ole kytköstä Kauttuan tehtaiden his- toriaan. Euran osayleiskaavan pohjaksi tehdyssä maisemaselvityksessä maisemavauri- ona nostetaan esille kunnan vedenpuhdistamo Kantatie 43:n varrella sekä voimalinja. Kirkon ympäristössä maisemakokonaisuutta rikkoo paikoitellen uudempi rakentami- nen. Myös Valtatie 12:n ja Kantatie 43:n risteyksen järjestelyt tulevat erottumaan perin- teisestä viljelymaisemasta. − Euran osayleiskaavassa (odottaa hyväksymiskäsittelyä) maisemallisesti arvokkaina on osoitettu peltoalue kirkon koillispuolella joen itäpuolella, sekä joen ja Kuurnamäen välinen peltoaukea kaava-alueen pohjoisosassa. Maisemakuvan säilyminen turvataan kaavamääräyksessä. − Sorkkisten ja Souppaan pellot on osoitettu maatalousalueena yleiskaavassa. Myös maatalousalueiden kaavamääräyksessä edellytetään alueiden säilyttämistä avoimena ja pääosin rakentamattomana. Yleiskaavassa maatalousalueiksi varatuilla alueilla aluei- 223 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT den avoimena säilyttämisen perusteluksi katsottiin maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen eikä maiseman arvot. − Kunta esittää että maisema-alue-ehdotuksen rajausta tarkistettaisiin Euran keskus- tan tuntumassa. Kunta katsoo että Sorkkistentien länsipuoli Sorkkistentien ja Kantatie 43:n eteläpuolella ei yllä maisemallisilta arvoiltaan valtakunnalliselle tasolle. − Kunnan ehdotus rajata maisema-alue Sorkkistentiehen huomioi joen valtakunnallises- ti arvokkaan maiseman runkona ja maisematilaa rajaavana elementtinä, sekä kirkon osana maisemaa. Sorkkistentien varren arvokkaat kulttuuriympäristöt on suojeltu val- takunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä. Alueella todettujen maisemavaurioiden takia niiden liittyminen laajempaan maisema- kokonaisuuteen on kärsinyt samoin kuin maisemahistorian luettavuus alueella. − Kunnan esitys uudesta rajauksesta on esitetty karttaliitteenä. Forssan kaupunki − Kaupunki esittää ns. Autokeitaan alueella Loimijokilaakson viljelymaisemien maise- ma-alueen (29) muuttamista maakuntakaavan mukaiseksi siten, että alue ei ulotu Val- tatielle 10 saakka. Tien varteen on tarkoitus asemakaavoittaa maakuntakaavan mukai- nen työpaikka- ja palvelutoimintojen alue. − Vieremän kohdalla jokilaakson alueella on ympäristöministeriön luokittelema valta- kunnallisesti arvokas suo. Haapajärven kaupunki − Kalajokilaakson viljelymaisema (128) alkaa Haapajärvellä Siiponkoskelta ja jatkuu joki- vartta Nivalan puolelle. Maisema-alueen laajennus koskee pääsääntöisesti metsäaluei- ta, jotka ovat viljelyalueiden reunamilla. Laajennus sisältää suurimman peltoalueen Tiitonrannalla Isonsaaren kohdalla joen länsi-/eteläpuolella − Viljelymaisema-alueesta on tehty erilaisia selvityksiä. Kaupunginvaluusto on hyväksty- nyt Oksava–Autiorannan alueen maankäyttöselvityksen, jossa on annettu suosituksia rakentamiselle viljelymaisema-alueella. − Päivitysinventoinnin perusteella tehtävä päätös maisema-alueista ei saa haitata alueen maatalouden toimintaedellytyksiä. − Myös muu kuin maatalouden harjoittamiseen kuuluva rakentaminen on turvattava maisema-alueella kuntien maankäytöllisten suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Hailuodon kunta − Kunnan kannalta on tärkeää, millä tavoin päivitysinventointi vaikuttaa maakuntakaa- van kaavamääräyksiin ja maankäytön suunnitteluun. Kunnan kaavoitusmonopoli ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu eivät saa vaarantua kohtuuttomasti. − Päivitysinventointi ei tuo Hailuodon kunnan osalta olennaisia muutoksia nykytilantee- seen, jossa Hailuoto on sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue että valtakun- nallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kunta ja kuntalaiset tunnistavat merkinnän ja arvostavat sitä, mutta mukana on myös laajoja alueita, joissa valtakun- 224 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 nallisesti merkittäviä arvoja on vaikea tunnistaa. Inventointia tulisi muuttaa siten, että inventointirajaukset sisältävät valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maise- ma-alueita. − Arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt tulee tunnistaa ja yksilöi- dä strategisessa yleiskaavassa, jonka laatiminen on aloitettu. − On myös huomioitava että huomattava osa maisema-alueista on syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena, erilaisten elinkeinoihin ja maankäyttöön liittyvien toimen- piteiden myötä. Inventoinneilla ja rajauksilla tulee varmistaa, että arvokkaat maise- ma-alueet ja RKY-kohteet säilyvät ja että niitä tulee jatkossa lisää. Rajausten ja mää- räysten tulee kuitenkin perustua tarkempiin inventointeihin eivätkä ne saa kohtuut- tomasti estää alueen kehittämistä tai maanomistajien oikeutta kunnostaa, ylläpitää ja hoitaa rakennuksiaan, metsiään ja maa-alueitaan. Harjavallan kaupunki − Kokemäenjoklaakson kulttuurimaisemien (25) maisema-alueen ehdotettu rajaus on rajattu Harjavallan rakennetun kaupunkikeskustan kohdalla pelkästään joen vesi- alueelle. Joen pohjoispuolella Siltatiestä/Kettulantiestä kaakkoon rajaus ulottuu kau- punkirakenteen kannalta keskeiselle tiivistämisalueelle. Alueen rakentamista puoltaa yhdyskuntarakenne ja se, että Harjavallassa ei voi rakentaa muualle kevyen liikenteen käyttöön tukeutuvaa pientaloasutusta. Liitekartalle on merkitty pientaloasutukselle varattava alue, joka on rajattava maisema-alueesta pois. Maalaismaiseman suojeluun soveltuu luontevasti varsinainen maaseutu, mutta ei kaupunkirakenteen sisälle jäävä taajaman osa-alue. Lähellä kaupungin keskustaa on jatkuva rakentamispaine, joka tu- levaisuudessa kasvanee ilmastoystävällisemmän yhdyskuntasuunnittelun painottues- sa. − Aluerajaus saattaa vaikeuttaa maatilojen toiminnan kehittämistä, koska uudet tuotan- torakennukset ovat aiempaa suurempia ja niiden voidaan katsoa heikentävän perin- teisten maatalousrakennusten hallitsemaa peltomaisemaa. Tuotantorakennusten ra- kentamisen tilakeskusten yhteyteen tulisi jatkossakin olla mahdollista. Maisemallisesti arvokkaat peltoaukea säilyvät jatkossakin, jos toiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Viljelyn loppumisesta johtuvat peltojen vesakoitumiset ovat suurin avoimia peltomaisemia uhkaava tekijä. − Kunta esittää lausuntonaan, että ehdotetusta maisema-alueesta tulisi poistaa liitekar- talle merkitty Kokemäenjoen pohjoispuolinen alue Maantien 2440 molemmin puolin Auringonkehrän/Naakanpolun kohdalta vähintään Eskolankujalle asti. Maisema-aluee- seen jäisi tällä kohdalla vesialue. − Maatalouden normaalille rakentamiselle ei saisi tulla maisema-alueella liikaa toimin- nan kehittämistä estäviä rajoituksia, vaan maatalouden tuotantorakennukset tulisi voi- da rakentaa nykyisten tilakeskusten yhteyteen. Ne ovat alueen luonteeseen ja histo- riaan sopivaa maankäyttöä. 225 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Heinäveden kunta − Kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa inventoinnista kuin että liikennevi- raston suunnittelemia kanava-alueiden aitauksia ei tule toteuttaa. − Lausuttavaa ei ole myöskään ympäristövaikutusten arvioinnista. Helsingin kaupunki − Esitetyt rajaukset tukevat sekä Helsingin edustan merimaiseman että Vantaanjokilaak- son viljelymaiseman merkittävyyden tunnustamista. Maisema-alueiden rajaukset ja arvoluokitukset ovat perusteltavissa, vaikka joitakin maankäytön muutostarpeita on molemmilla alueilla (9. Helsingin edustan merimaisema; 10. Vantaanjokilaakson viljely- maisema). − 9. Helsingin edustan merimaisema: Alue on tärkeä Helsingin identiteetille ja puoleen- savetävyydelle. Saaret, rannat ja vesialueet ovat osa paikallista, seudullisesti ja valta- kunnallisestikin merkittävää merellistä virkistys- ja matkailuvyöhykettä, jonka maise- mallisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja tulee vaalia. Niiden saavutettavuutta ja toimin- nallista monipuolisuutta tulee samalla kehittä. Suomenlinnan UNESCO-kohteella on myös kansainvälistä arvoa maisemanähtävyytenä. Tämän voisi tuoda esille päivitysin- ventoinnin aluekuvauksen alkutiivistelmässä. Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuk- sessa Suomenlinnan aluekokonaisuus on merkitty omalla merkinnällä ja siihen liitty- vällä määräyksellä. Merellinen Helsinki on kansallismaisema. − Ehdotettu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on rajaukseltaan yhteneväinen maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman rajauksen kanssa. Aluerajaus sisäl- tää Yleiskaava 2002:ssa sekä Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa määritellyn Helsinkipuiston ulkosaaristo-osan. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa on nostettu esiin merellisyyden kehittäminen niin virkistyksen kuin asumisen ja elinkeinojenkin kannal- ta. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat merellisen virkistyksen ja matkailun kehittäminen Helsingin edustan saarilla, Helsingin rantoja seuraileva rantaraitti sekä paikallisen ja seudullisen vesiliikenteen kehittäminen. Helsingin edustan virkistyssaaret ovat matkai- lun kannalta tärkeitä kohteita. − Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt tuulivoiman sijoittamisperiaat- teista kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Näiden periaatteiden mukaan kaupunkiin voitaisiin rakentaa usean kymmenen tuulivoimalan kokonaisuus pidemmällä aikavälil- lä. Paikallisen sähköntuotannon vyöhyke sekä pienen kokoluokan tuulivoiman vyöhy- ke sijoittuvat esitetyn maisema-alueen sisäpuolelle. Vyöhykesuositusten taustaksi on tarkasteltu myös voimaloiden maisemavaikutuksia ja todettu että ainoastaan teollisen kokoluokan maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä suurmaisemassa. Kan- sainväliset esimerkit osoittavat tuulivoiman olevan luonteva osa suurten kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun dynaamista vuorovaikutusta. Tämäntyyppisen kehi- tyksen edellytykset tulisi huomioida nimenomaan maamme merkittävimmällä metro- polialueella. Mahdollisten tuulivoimahankkeiden jatkosuunnittelussa arvioidaan ja otetaan huomioon alueen maisema-arvojen säilyminen. 226 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Helsingin ympäristölautakunta hyväksyi syksyllä 2015 Helsingin luonnonsuojeluoh- jelman 2015–2024. Ohjelmassa on kolmen maisema-aluerajauksen sisään sijoittuvaa kohdetta: Tiirakari, Pitkäouri ja Pormestarinluodot. Nämäkin voisi kirjata aluekuvauk- seen. − 10. Vantaanjokilaakson viljelymaisema: Maisema-alue on Yleiskaava 2002:ssa sekä uu- dessa yleiskaavaehdotuksessa määriteltyä Helsinkipuiston ydinaluetta, johon Tuoma- rinkylän ja Haltialan kartanomiljööt sijoittuvat. Esitetty maisema-alue on merkittävä osa seudullista viher- ja virkistysverkostoa sekä Keskuspuiston ja Helsinkipuiston poh- joisosaa. Alueen maisemallisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja tulee vaalia. − Kaupunginmuseo on tarkastellut rajausmuutoksia Vantaanjokilaaksossa Helsingin osalta. Ne koskevat rajauksen laajentamista Itä-Pakilan siirtolapuutarhaan. Alue (joka pitää sisällään myös Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan) on hiljattain suojeltu ase- makaavalla. Siten rajauksen laajentaminen on perusteltua. Maisema-alueen rajausta on supistettu Pukinmäessä ja Tapaninvainiossa, joissa rajaus kulkee nyt lähempänä Vantaanjoen rantaa. Paloheinässä aluetta on supistettu alueen muuttuneen rakenta- misen myötä. Museolla ei ole huomautettavaa näistä rajausehdotuksista. Ne noudatta- vat jo tapahtuneita muutoksia. − Uudessa yleiskaavaehdotuksessa esitetään rakentamista Tuomarinkylänkartanon ja Tuusulantien väliselle alueelle RKY 2009 -alueelle, valtakunnallisesti arvokkaalle mai- sema-alueelle sekä maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueelle. Lisäksi Torpparinmäen ympärille on esitetty uutta maankäyttöä. Vaikka suunnitellut rakenta- misalueet ulottuvat vain pieniltä osin maisema-alueelle, rajaus on nykytilanteeseen ja alueen historiaan nojaten perusteltu. Sen ei kuitenkaan tule estää uuden yleiskaavan aluevarausten kaavoittamista asuinkäyttöön siten, että maiseman arvot ja uudisraken- taminen pyritään jatkosuunnittelussa sovittamaan yhteen. − Aluekuvauksessa tulee mainita että Vantaanjoen pääuoma kuuluu Natura 2000 -ver- kostoon. Maisema-alueelle ja sen rajalle sijoittuu myös kolme luonnonmuistomerkkiä. Helsingin luonnonsuojeluohjelman kohde, Paloheinä–Haltialan metsäalue, sijoittuu osin maisema-alueelle. − 8. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema: Helsingin kaupunki omistaa alueella maa-alueita 134 ha ja vesialueita 992 ha. Kaupungin omistamalla alueella sijaitsee hyvin suosittu Lähteelän pienvenesatama palveluineen. Helsingin kaupungilla ei ole omistamillaan alueilla suunnitteilla muutoksia maankäyttöön eikä ehdotetusta uudes- ta maisema-alueesta ole huomautettavaa. Hollolan kunta − 38. Hollolan kulttuurimaisemat: Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa. − 39. Tiirismaan maisemat: Messilä–Tiirismaan alueella on Hollolan kunnan hyväksymä yleiskaava, joka käsittää Tiirismaan alueen Hollolan puoleisen osuuden lähes täysin. Kaavan laatimisen yhteydessä tutkittiin alueen maisema-arvot ja ne merkittiin kaava- karttaan. Alueen merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydek- si ei tuo alueelle mitään lisäarvoa. Riskinä sen sijaan saattaa olla, että kunnan elinvoi- man ja työllisyyden kannalta merkittäviä investointihankkeita ryhdytään estämään 227 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT tai rajoittamaan, vaikka suunnittelua viedään eteenpäin maisema-arvot huomioon ottaen. Erilaiset aluerajaukset voivat myös aiheuttaa sekaannuksia. Alue on kiinteä osa kaava-aluetta ja taajamarakennetta. Kunnanhallitus esittää, että aluetta ei tule esit- tää arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon, koska alueen kehittäminen on kun- nan elinvoiman ja työllisyyden kannalta olennaista ja alueen maisema-arvot sisältyvät yleiskaavaan. Huittisten kaupunki − Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemien (25) maisema-alueen ehdotetut pienentä- misen Huittisten kaupungin alueella ovat maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kunta esittää, että ehdotetussa rajauksessa tulisi kriittisesti arvioida vielä Vesiniityntien varressa olevan Turun seudun vedenpumppaamon alueen sekä Tampereentien ylittä- vän Manninmäen alueen maiseman arvoa. − Pappilanniemen kohdan rajauksen tarkistuksen yhteydessä rajauksesta voisi samalla jättää pois myös korttelissa 0917 olevan vedenpumppaamon alueen, joka on vuon- na 2004 hyväksytyssä asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien raken- nusten ja laitosten korttelialuetta Pappilanniemen puhdistamon asemakaava-alueen tavoin. − Nanhian alueen rajauksen poistamisen yhteydessä luontevin uusi rajaus voisi kulkea Tampereentietä (vt 12) pitkin. Tie leikkaa merkittävästi maisemaa. Tien itäpuolelle eh- dotuksessa jäänyt kaistale Manninmäessä on pirstoutunut lännessä olevasta yhtenäi- sestä peltomaisemasta valtatien, kevyen liikenteen väylän ja melko tiiviin rakentami- sen johdosta. Alueella on osayleiskaavalla osoitettuja suojeltuja rakennuksia sekä pi- hapiirejä tai muita merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia, jolloin päällek- käisten hallinnollisten kategorioiden merkitseminen ei ole tarpeellista. − Maatalouden normaalille rakentamiselle ei saisi tulla maisema-alueellakaan automaat- tisesti rajoituksia, vaan maatalouden tuotantorakennukset ja eläinsuojat tulisi voida rakentaa nykyisten tilakeskusten yhteyteen. Ne ovat alueen luonteeseen ja historiaan sopivaa maankäyttöä. Hämeenlinnan kaupunki − Hämeenlinnan kaupunginhallitus antaa lausunnon sekä Hämeenlinnan että Hattulan maisema-alueista yhteisesti tehdyn päätöksen mukaisesti ja pohjautuen Hattulan ym- päristöpalveluiden ostosopimukseen Hämeenlinnan kaupungilta. − 31. Hämeen Härkätien maisemat: Alueeseen on tullut vain vähäisiä muutoksia Hattu- lassa ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan Sampo-Alajärven osayleiskaavassa Rääpiälän eteläpuoliset laajennusalueet on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi ja pientalo- valtaiseksi asuinalueeksi sekä osin lähivirkistysalueeksi. Nähdäksemme näiden aluei- den osalta tulisi pitäytyä vanhassa rajauksessa sekä rajata maisema-alue Marssitiehen (karttaliite). − 33. Vanajaveden laakso ja Aulanko: Alue on Hämeenlinnan kaavoituksen kannalta tärkeä kokonaisuus, jonka maiseman säilyttämiseen kaupunki on sitoutunut. Alueelle on esim. perustettu Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto. Vuoden 2016 228 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 alussa on tehty aloite kaupunkipuiston laajentamisesta. Kaupungilla on myös tarve päivittää puiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Tällä hetkellä pohditaan laajennusalu- eiden arvostusperiaatteita, rahoitusmalleja, päivitetään hoito- ja käyttösuunnitelma sekä mietitään puiston yhteydet muihin virkistysverkostoihin. Kansallinen kaupunki- puisto toimii ekologisena sini- ja viheryhteytenä, ja alueen luonnon monimuotoisuus- arvot ovat merkittävät. − Maisema-aluetta laajennetaan mm. Aulangonjärven itäpuolella. Rajaus on luonte- va ja sisältyy osin kaupunkipuiston rajaukseen. Ojoisten kohdalla uusi rajaus ulottuu lännemmäksi kuin on tarkoituksenmukaista. Näiltä osin tulisi pidättäytyä vanhassa ra- jauksessa. Alueella on yhdyskuntarakenteen tiivistämistarpeita erityisesti alueen poh- joisosassa. Maisema-aluerajauksen sisään jää oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa osoitettu toteutumaton asuinkerrostalojen ja keskustatoimintojen alue, joiden toteu- tuksesta on laadittu kaavarunko vuonna 2005. − Hattulassa tulisi pysyä vanhassa rajauksessa Parolassa, jossa aluetta on laajennettu pohjoiseen asutuskäyttöön osayleiskaavoitetulle alueelle (kartta). − Pieninä tarkennuksina alueen kuvaukseen todetaan, että alueen vedet ovat pääasiassa reheviä, aikoinaan runsaan teollisuuden ja nykyisin lähinnä maatalouden ja yhdyskun- tien kuormittamia. Huomautamme, että arvokkaiden perinnebiotooppien luettelossa olevat Monaalan laitumet eivät sisälly esitettyyn rajaukseen. Hämeenlinnan kaupun- ki ei enää ylläpidä vankilamuseota ja Museoviraston omistama kohde on ollut viime aikoina suljettuna. Hämeenkylmäkukkaa tavataan useassa paikassa maisema-alueella. Hämeenlinnan rantareitin varrella tavataan monipuolinen kasvilajisto, johon kuuluu mm. erilaisia liikennetulokkaita. − 34. Hauhon reitin kulttuurimaisema: Alue on arvoiltaan eittämättä valtakunnallinen. Tekstissä olisi voinut mainita Hyypiön linnavuoren, jolta on hieno näköala varsinkin Pyhäjärven suuntaan. − 35. Montolan viljelymaisema: Alue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valta- kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Sitä esitetään valtakun- nallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Melko pieneen aluerajaukseen olisi luonteva sisällyttää koko Hervonjärvi ja Kataloistenjärvi, sillä ne ovat samaa viljelymaisemaa ja valuma-aluetta, vaikka pellot eivät ulotu aivan rantaan asti. − 36. Lammin kulttuurimaisemat: Alueen rajaus pysyy pääosin ennallaan ja sen maisema on edelleen valtakunnallisesti arvokas. − 37. Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat: Alueen sisällyttäminen valtakunnallisesti ar- vokkaisiin maisema-alueisiin tuntuu luontevalta. Tekstikuvaukseen voisi lisätä mainin- nan Karvalammin lähteestä, joka on Hämeenlinnan hienoin lähdekokonaisuus. Lisäksi voisi mainita, että alueella on paitsi monipuolinen luonnonvarainen puulajisto (mm. saarni ja metsälehmus) myös ulkomaista istutuspuulajistoa. Valtakunnallisesti arvokas Mustajärven laitumet, jolla tavataan mm. ketokatkeroa, on tärkeä perinnebiotooppi. Paikallisesti arvokas on Evon Onninmajan rantaniitty. − 47. Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat: Aluetta esitetään laajennettavaksi hie- man. Iittalan asemakaavoitetun taajaman lievealueella maisema-aluetta ei tulisi laa- 229 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT jentaa Turkinmäen, rautatien ja lasitehtaan alueella. Iittalassa valmistellaan parhaillaan kaavarunkoa uusien asuin- ja työpaikkojen kartoittamiseksi. Alueet ovat ensiarvoisen tärkeitä taajaman elinvoiman säilyttämiseksi. Kasvun ohjaaminen muihin suuntiin ha- jaannuttaa yhdyskuntarakennetta (liitekartta). − Alueen kuvaukseen voisi sisällyttää Kalvolan Kankaisten kartanon Pleunamäen ja Kon- tuniemen laitumet, joilla laiduntavat nykyisin lampaat. − Lausunnossa käydään läpi laajemmin esitettyjen alueiden lajistoa, luonnonmuisto- merkkejä ja ympäristön tilaa. − Toivomme asian etenevän valmistelusta päätöksentekoon. Hämeenkyrön kunta − Inventointiraportin mukaan Hämeenkyrön maisema-alueet (45. Hämeenkyrön kult- tuurimaisema; 48. Pirkanmaan harjumaisemat) ovat enimmäkseen hoidettuja vilje- lymaisemia perinteisine rakennuksineen sekä arvokkaita luonnonmaisemia, jotka vahvistavat paikallista identiteettiä, ovat kulttuurisesti merkittäviä ja matkailullisesti vetovoimaisia. − Hämeenkyrön koko kunnan kattava strateginen yleiskaava 2040 on tullut voimaan 9.2.2016. Kaava on laadittu nyt lausunnolla olevat maisema-alueiden inventointitulok- set huomioon ottaen, joten valtakunnalliset maisema-alueiden rajaukset ovat kunnan strategisessa yleiskaavassa ajantasaisia. Kaava-aineistoon on liitetty lisäksi luonnos- vaiheessa olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 selvitysaineiston pohjalta tehdyt teemakartat, mm. inventoidut maisema-alueet. − Maakuntakaava sekä strateginen yleiskaava ohjaavat mm. kunnan tulevaa kaavoitusta ja maankäyttöä. − 48. Pirkanmaan harjumaisemat: Vuonna 2014 voimaan tulleessa Ulvaanharjun osayleiskaavassa, joka kattaa osan ehdotetusta maisemanähtävyydestä, on rajausalue kaavoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi, joka mahdollistaa maa- ja metsätalo- uteen liittyvän rakentamisen mutta myös asuinrakentamisen suunnittelutarveharkin- nalla. Osayleiskaavassa maisema-alueelle on kaavoitettu myös maa-ainestenottoaluei- ta. Nämä sijaitsevat paikoissa, joilla on jo vanhastaan maa-ainesten ottotoimintaa. Mai- semaa merkittävästi muokkaava toiminta on näillä alueilla pääasiassa jo tehty. Pirkan- maan maakuntakaava 2040 -luonnoksessa Hämeenkyrön luoteisrajalle on osoitettu yksi tuulivoimaloiden alue sekä turvetuotannon kannalta tärkeä alue, jotka molemmat ovat maisema-aluerajauksen ulkopuolella. − Ulvaanharjun kaavalla suojellaan arvokkaan maisema- ja harjualueen uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita lähteitä ja metsiä. Harjulla on myös virkistyskäyttöä. Kunta katsoo, että Ulvaanharju täyttää valtakunnallisen mai- sema-alueen valintakriteerit ja on arvonsa ansainnut. − 45. Hämeenkyrön kulttuurimaisema: Hämeenkyrö on laajalti tunnettu maisemistaan. ”Sillanpääläisillä” kansallismaisemilla on merkittävä symboliarvo. Maisemilla ja alueen luontoarvoilla on etua myös maaseutumatkailun näkökulmasta. Maisema-alueen ny- kyinen laajuus on perua historiallisesta maisemarakenteesta ja suotuisista maanvilje- lys- ja asuinpaikoista. Alueen maatalous on yhä elinvoimaista ja monipuolista, pellot 230 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 ovat säilyneet avoimina ja harvinaisen ehyinä. Maisemien ja perinnebiotooppien säi- lyminen on pitkälti paikallisten maanomistajien ja asukkaiden ansiota. Myös kunnan viranomaistyö yhdessä ELY-keskuksen kanssa näkyy eheässä maisemakokonaisuu- dessa ja luonnonympäristön hyvinvoinnissa: maankäytön, rakentamisen sekä ympä- ristönsuojelun seuranta ja ohjaus lupapäätöksineen ja lausuntoineen kuuluu kunnan tehtäviin. − Vuonna 2001 vahvistettu Hämeenkyrön Keskusta 2010 -yleiskaava kattaa maise- ma-alueen pohjoisimman osan. Yleiskaavassa kirkonkylän keskus ja Kirkkojärven poh- joisosa on rajattu mm. valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Nyt lausunnolla olevan raportin mukaisesti Hämeenkyrön kulttuurimaiseman rajausta on laajennettu pohjoisosastaan Häijääntien yli. Yleiskaavassa tämä alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Kunnanhallitus on käynnistänyt yleiskaavan tarkistuksen, jonka yhtenä painopistealueena on mainittu ympäristö- ja maisemakysymykset. − Maisema-aluerajaukseen on liitetty RKY-kohteita. Kunnan omistamien Hämeenkyrön kirkonkylän liike- ja virkamiestalojen kunto on kyseenalainen. Vanhojen rakennusten kunnossapito ja saattaminen nykyvaatimusten mukaiseksi saattaa aiheuttaa ongelmia. Joissakin tapauksissa rakennuksia pitää mahdollisesti purkaa. Kunta toivoo, ettei kir- konkylään esitetty valtakunnallinen maisemarajaus ole esteenä alueen mahdollisesti korjauskelvottomiksi todettavien rakennusten purkamiselle ja uusien rakentamiselle. − Kirkkojärvi–Heinijärvi–Herttuala–Jumesniemi-osayleiskaavassa (voimaan 2015) on otettu huomioon vuoden 1995 mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Niiden rajaus ei ole muuttunut olennaisesti KHHJ-alueella. − Sasi–Mahnala–Laitilan osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 1993. Alueen ra- kentaminen on ohjattu olemassa olevan kyläasutuksen yhteyteen jatkumona nau- hamaiselle rakenteelle. Yleiskaavassa avoimet ja yhtenäiset pellot on enimmäkseen merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on erityisiä maisemallisia arvoja. Osayleiskaavan uudistamista ovat hidastaneet VT3-linjauksen vaihtoehdot ja niiden tarkentuminen sekä koulu- ja päiväkotisuunnitelmiin liittyvä päätöksenteko. Mah- nalaan on vireillä osayleiskaavan mukaisesti ensimmäinen asemakaava. Kunta toivoo tulevaisuudessa SML-osayleiskaavan uudistustyön olevan sujuvaa yhteistyötä kunnan, ELY-keskuksen ja Museoviraston välillä. Kunnalla on tahtoa laajentaa asutusta ja kehit- tää elinvoimaisia kyliään tuoreen strategisen yleiskaavan mukaisesti. − Maisema-aluetta ehdotetaan laajennettavaksi idässä suoalueisiin asti (Killerinvuori, osia Jyrälän-, Seinä- ja Pukinvuorista. Osa laajennusalueista yltää SML-osayleiskaa- va-alueelle ja on maa- ja metsätalousvaltaiseksi merkittyä aluetta. Näillä seuduilla ei ole rakentamispaineita, mutta maa- ja metsätalouden ohjaamiseksi näiden alueiden sisällyttäminen reunustamaan maisema-aluekokonaisuutta on perusteltua. − Maisemarajauksen eteläosaa on laajennettu käsittäen Ravonmaan ja Alhonlahden rannat, Pajulahden pohjoisrantaa sekä Mustikkavuoren. Mainituilla alueilla ei ole yleis- kaavaa, eikä se kuulu kunnan suunnittelutarvealueelle kuten nykyinen maisema-alue. Rannat ovat pääasiassa vapaa-ajan käytössä. Alueen laajeneminen etelään ei sinänsä aiheuta kunnan maankäytön suhteen erityisiä toimenpiteitä. ELY-keskus on ohjannut kaavoittamattomien rantojen uudisrakentamista tehokkaasti. Päätöksentekoa ollaan 231 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT kuitenkin siirtämässä kunnille. Kunta toivoo valtion järjestävän kunnan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan päättävien virkamiesten ja luottamushenkilöiden koulutusti- laisuuksia maisema-alueiden säilyvyyden merkityksistä. Myös kuntalaisille tulisi jakaa tietoutta valtakunnallisten maisemien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista ja mahdollisuuksista erilaisiin tukiin. Täten valtakunnalliset alueet, niiden merkitys ja arvo tulisi paremmin sekä päättäjien että kuntalaisten tietoisuuteen. − Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on kattava ja informatiivinen. Siinä on tuotu hyvin esille maisema-alueiden positiiviset vaikutukset ja niiden laajuus. Lupapäätös- prosesseissa maanomistajat kokevat maisema-alueet usein negatiivisiksi, jos lupapää- tösten esteenä on hankkeen haitalliseksi arvioitu vaikutus maisemaan. Iitin kunta − Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnin sisällöstä lukuun otta- matta kohteita 55 (Hiidenvuoren maisemat) ja 56 (Kimolan kulttuurimaisema). − 55. Hiidenvuoren maisemat: Aluekuvauksen teksti ”Alueella on esteetön nuotiopaikka ja uimaranta” korvataan tekstillä ”Alueella on rantautumis- ja nuotiopaikka”. − 56. Kimolan kulttuurimaisema: Alueen merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ei saa olla esteenä kanavan kunnostamiselle vesiliikennettä varten. Kunnostushankkeen toteuttamisessa ollaan pitkällä. Eduskunnan talousarviossa 2016 on osoitettu enintään 6 milj. euroa kanavan kunnostamiseen. Väyläsuunnitelmaan ovat sitoutuneet myös Kouvola, Iitti ja Heinola. Hankealueella on voimassa Kymenlaak- son maakuntakaava (taajamat ja niiden ympäristö / maaseutu ja luonto). Kaavassa on esitetty kanavalle kanavavaraus maakunnallisesti merkittävänä veneilyn runkoväylänä. Alakanavan puolella on voimassa Jaalan etelä- ja länsiosien rantayleiskaava. Kanavan kunnostaminen on näiden kaavojen tavoitteiden mukaista. − Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan kunnostustoimiin (mm. ruop- paus, luiskien kaivaminen, kalliotunnelin avartaminen, venesulun rakentaminen, ni- punsiirtonosturien purkaminen jne.). Sulut rakennetaan nykyisten nosturien paikalle. Sulun rakenteet mahdollistavat myös puutavaran uiton. Uusi käyttö parantaa kanavan veden laatua juoksutusten lisääntyessä. Kanavahankkeen tarkoituksena on toteuttaa vesikulkuyhteys Heinolan, Iitin ja Kouvolan välille. Kanavan kunnostaminen on nimet- ty kärkihankkeeksi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liitoissa ja se tukee vaikutusalueen kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita erityisesti matkailun ja matkailuelinkeinojen kannalta. Hanke toteutetaan vuosina 2016–2018. − Alueen muuttaminen maisema-alueeksi ei saa estää tai hankaloittaa kanavan ja ve- siväylän suunnitelmien mukaista kunnostusta, mistä syystä Iitin kunta katsoo, et- tä Kimolan kulttuurimaisemaa ei tule merkitä valtakunnallisesti arvokkaaksi maise- ma-alueeksi. Ikaalisten kaupunki − Vatulanharjun–Ulvaanharjun alueella (Pirkanmaan harjumaisemat, 48) on selvitykses- sä mainittuja arvoja. Lisäksi alue on virkistyskäytön kannalta merkittävä. Alueella ei ole vireellä kaavasuunnittelua eikä alue kuulu vuosien 2016–2019 kaavoitusohjelman 232 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 mukaisiin kohteisiin. Todetaan, että voimassa oleva soranotto sekä mahdollinen uusi soranottotoiminta ovat ristiriidassa maisemallisten arvojen kanssa. Aluerajaus pohjoi- sessa ei tue kaupungin puoltamaa soranottoa tukevaa elinkeinotoimintaa. Lautakunta katsoo, että aluerajausta ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa Tampinkankaan alueelle. Lautakunnalla ei ole muuta täydennettävää ehdotukseen. − Kaupungilla ei ole muuta lausuttavaa inventoinnista. Ilomantsin kunta − Ilomantsin kunta ei osallistu maisemahankkeeseen ja näin olleen maisema-alueita ei merkitä maakuntakaavaan eikä ohjeeksi alemmanasteiselle kaavoitukselle. Ne ovat edustavia maisema-alueita ilman kaavamerkintääkin. − Maisema-alueet ovat lähes poikkeuksetta yksityisten mailta. Kaavamerkinnöillä voi ol- la sellaisia oikeusvaikutuksia, jotka tulevaisuudessa rajoittaisivat rakentamista tai muu- ta maankäyttöä. Imatran kaupunki, ympäristölautakunta − Esityksessä on jätetty pois aikaisempaan maisema-alueiden inventointiin otettuja kohteita kuten Imatrankoski. Asiakirjoissa ei ole kuitenkaan perusteluja poisjätettyjen osalta. − Uutena kohteena on tullut Kyläniemen viljely- ja järvimaisemat. Tämä alue ulottuu Ruokolahden Utulaan asti. Rajaus pitäisi ulottaa koskemaan myös Suur-Saimaan ve- sistöalueen selkävesimaisemaa tai Suur-Saimaan maiseman voisi rajata omaksi maise- ma-alueekseen. Imatran kaupunki, kaupunkikehittämislautakunta − Vuonna 1995 vahvistettuihin maisema-alueisiin määritelty Imatrankoski ei sisälly nyt esitettyyn inventointiin. Kohteen poistamista saattaa puoltaa aiemman maisema-alue- rajauksen päällekkäisyys RKY 2009-rajauksen kanssa ja sijainti kaupunkialueella. Koski- ympäristö ei kuulu maaseudun elinkeinomaisemiin. − Koska Imatrankosken alueen Kruununpuisto, koskiuoma ja muinaispuisto muodos- tavat valtakunnallisesti arvokkaan maisemanähtävyyden, joka on valtakunnallisesti hyvin tunnettu ja ainutlaatuinen matkailukohde sekä maisemaltaan ainutkertainen ja kulttuurihistorialtaan huomattava luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuus, näh- dään Imatrankosken kuuluvan päällekkäisistä arvottamisista ja kaupunkisijainnistaan huolimatta myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Koskiympäristön symboli- ja identiteettiarvo on huomattava. Inarin kunta − Valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ohjaavat merkittävästi kunnallista maankäytön- suunnittelua. Nähtävillä oleva päivitysinventointi on luonnonsuojelulakia kevyempi ja joustavampi suojelun väline, koska maisemaan on katsottu usein liittyvän sellaista eri- laisten tarpeiden sovittamista, joka luontevasti soveltuu kaavoituksessa ratkaistavak- si. Päivitysinventointi ei sisällä kokonaistarkastelua erilaisten suojelualueiden kerrok- 233 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT sisuudesta eikä alueen kokonaissuojelun tasosta. Nyt esitetyt alueet Inarin kunnassa täydentävät tavoitteellisen kokonaissuojelun määrää ja laajuutta. − 170. Kaunispään tunturimaisemat: Alueen arvottamista tulee arvioita MRL 22 §:n mu- kaisesti (onko esitetyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja ener- giaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnalli- sesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Saariselän rakennetulla ympäristöllä ja laskettelualueen rakenteilla ei ole MRL:n 22 §:n tarkoittamaa merkitystä. Vastaavaa merkitystä saattaa olla kaukomaisemalla, joka avautuu Kaunispään huipulta. Kunta esittää lausuntonaan, että aluetta rajataan jättämällä maakuntakaavassa matkailupal- velualueeksi (RM) merkitty alue maisema-alueen ulkopuolelle. − 171. Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat: Alueen arvottamista tulee arvioita MRL 22 §:n mukaisesti (onko esitetyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnalli- sesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Juutuanvuonon rantamaisemalla ja rakennetulla ympäristöllä ei ole MRL:n 22 §:n tarkoittamaa merkitystä. Vastaavaa mer- kitystä saattaa olla Otsamon, Juutuanjoen ja Nukkumajoen laakson alueilla. Juutuan- vuonon alue edustaa normaalia kylämäisen asutuksen järvinäkymää. Kunta esittää lausuntonaan, että maisema-alue rajataan maakuntakaavan MU-1-rajauksen mukai- seksi ja yksittäiset kohteet merkitään erillisinä alueina kohdemerkinnöin. − 172. Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat: Vireillä olevassa Inarijärven yleiskaavas- sa Ukonjärven pohjoispäähän sekä Myössäjärven alueelle on suunniteltu matkailu- palvelualueita. Alueen arvottamista tulee arvioita MRL 22 §:n mukaisesti (onko esite- tyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vai- kutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Ukonjärven rakennetulla ympäristöllä ja Rahajärven metsätalousalueella ei ole MRL:n 22 §:n tarkoittamaa merkitystä. Vastaavaa merkitystä saattaa olla kaukomaisemalla, joka avautuu Valtatie 4:ltä Ukonjärven ylitse. Järvimai- sema kuuluu jo nykyisellään Natura 2000 -verkostoon ja rantojensuojeluohjelmaan. Ukonjärven länsirinteen maisemallinen merkitys korostuu lähinnä Ukonjärven ete- läpään asutukselle, mutta maisemalla tuskin on MTL.n 22 §:n edellyttämää valtakun- nallista merkitystä. Perustelutekstissä mainitut yksittäiset kohteet sijoittuvat Myössä- järven alueelle sekä Ukonjärven itäpuolelle. Kunta esittää lausuntonaan, että maise- ma-alueesta rajataan pois Ukonjärven eteläpään rakennetut alueet sekä Ukonjärven länsirannan metsätalousalueet. − 173. Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat: Alueen arvottamista tulee ar- vioita MRL 22 §:n mukaisesti (onko esitetyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla 234 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Nellimin kylän, Nellimjärven ja Sarmijärven koltta-asutuksen voitaneen katsoa omaavan ainakin maa- kunnallisia arvoja, mutta Inarijärven suojelualue ja maakuntakaavassa M-1-merkinnäl- lä olevat alueet eivät täytä MRL:n 22 §:n vaatimuksia. Kunta esittää lausuntonaan, että alue rajataan maakuntakaavan ma-rajausten mukaisesti. Yksittäiset kohteet voidaan merkitä kohdemerkinnöin. − 174. Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat: Alueen arvottamista tulee ar- vioita MRL 22 §:n mukaisesti (onko esitetyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Ehdotettu maise- ma-alue on perusteltu edustavana ja ainutlaatuisena esimerkkinä inarinsaamelaisesta luontaiselinkeinojen maisemasta. Kunta esittää lausuntonaan, että alue toteutetaan esityksen mukaisesti. − 175. Sevettijärven asutusmaisemat: Alueen arvottamista tulee arvioita MRL 22 §:n mukaisesti (onko esitetyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittä- vä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakun- nallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuu- teen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Esityksen perusteluna on, että Sevettijärven kylä on maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen koko Suomessa. Sevettijärvi on ainoa, elävä kolttasaamelaiskulttuurin keskuspaikka Suo- messa ja koko maailmassa. Kunta esittää lausuntonaan, että alue toteutetaan esityk- sen mukaisesti. − 176. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat: Alueen arvottamista tulee arvioita MRL 22 §:n mukaisesti (onko esitetyllä alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkit- tävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakun- nallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuu- teen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Esityksen perusteluna on, että maisema-alueella kuvastuu asutuksen historiallinen ulottuvuus. Nykyiset asuinpaikat sijaitsevat usein samoilla paikoilla kuin esihistoriallinen asutuskin. Alue on ainutlaatui- nen esimerkki jokivarressa tapahtuneesta, saamelaisten kesä- ja talvipaikkojen välillä tapahtuneesta vuotuismuutosta. Kunta esittää lausuntonaan, että alue toteutetaan esityksen mukaan. Isonkyrön kunta − Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemien ehdotettua maisema-aluetta tulisi rajata Isonky- rön keskustan länsipuolella Väkkärinmäen ja valtatie 18:n välisellä alueella Väkkärimä- entiehen. − Muutoin rajauksesta ei ole huomautettavaa. 235 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Janakkalan kunta − Janakkalan kunnalla ei ole huomauttamista ehdotuksesta Hakoisten linnavuoren kult- tuurimaiseman (32) rajaamisesta. Joensuun kaupunki − Joensuun alueella sijaitseviin kohteisiin (90. Kolin maisemat; 88. Heinävaaran ja Selkien kylien vaaramaisemat; 87. Huhtilammen kylämaisema) esitetään vain pieniä muutok- sia. Inventoinnin oikeudellinen asema ei muutu. Kaikilla Joensuun maisema-alueilla maankäytön muutospaineet ovat vähäisiä. Rakentaminen ja muut maisemaa muutta- vat toimenpiteet voidaan tehdä maisema-arvot huomioon ottaen siten, että noudate- taan tavanomaisia rakentamisen ja muiden toimenpiteiden lupamenettelyjä. − Joensuun osalta ei ole tarvetta muutoksiin inventoinnin sisällössä. Mukana olevat kohteet ovat edelleen perusteltuja ja arvokkaita. Aluerajaukset ovat riittävän yleispiir- teisiä eikä niiden täsmällistä sijaintia maastossa ole tarpeen tällä tarkkuustasolla edes määritellä. Raportti on vielä oikoluettava kirjoitusvirheiden korjaamiseksi (mm. Selkoi, Kelväsensaari). Jokioisten kunta − Loimijokilaakson viljelymaisemat (29) on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jota esitetään valtakunnallisesti arvokkaaksi. Alue muodostaa laajan ja yhtenäisen kulttuu- rimaiseman, jota vuosisatoja jatkunut tehokas viljely, laidunnus ja kartanotoiminta Jo- kioisilla ja Ypäjällä ovat muokanneet. − Alueen rajausehdotus on oikeansuuntainen nykyistä maakunnallisesti arvokasta mai- sema-aluetta suppeampana. Forssan rajan tuntumassa ehdotus poikkeaa kapean alueen osalta juuri lainvoimaiseksi tulleen Jokioisten keskustan ja lähiympäristön oike- usvaikutteisen osayleiskaavan aluemerkinnästä. Joroisten kunta − Joroisten kunnalta ei tule lausuntoa inventoinnista. Arvokkaat maisema-alueet pysy- vät kunnan alueella samoina pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta. Joutsan kunta − Ympäristölautakunnalla ei ole päivitysinventoinnista lausuttavaa. Juankosken kaupunki − Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa maisema-alueiden päivitysinventoiniin. Juupajoen kunta − Juupajoen kunnalla ei ole huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. 236 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Jyväskylän kaupunki − Jyväskylän kaupungilla ei ole huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. − Jyväskylän kaupunki ottaa huomioon omassa päätöksenteossaan ja maankäytön suunnittelussaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Jämsän kaupunki, ympäristölautakunta − Maisema-alueella saattaa olla vaikutusta alueen maankäytön suunnitteluun. Myös alueiden rakennustapaan voi kohdistua erityisvaatimuksia. Rakennusvalvonnan osal- ta voi todeta, että Jämsän kunnan alueelle osuvat maisema-alueet sijaitsevat pääosin suunnittelutarvealueella ja rantavyöhykkeellä, joten niillä ei ole juurikaan merkitystä rakennuslupamenettelyssä, koska uusien rakennuspaikkojen muodostaminen ratkais- taan kaavoituksella, suunnittelutarveratkaisuilla tai poikkeamisluvilla. − Ympäristölautakunta pitää nähtävillä olevaa aineistoa hyvin valmisteltuna ja aluera- jauksia perusteltuina. Maisema-alueiden säilyttämisellä on useita positiivisia vaikutuk- sia alueiden viihtyisyyden, vetovoiman ja identiteetin kannalta, mutta myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Jämsän kaupunki, tekninen lautakunta − Jämsän kaupungin alueelle osuvien Alhojärven viljelymaiseman (97) ja Jämsänjoki- laakson (98) alueelle osuu jo rakennettuja ja osittain asemakaavoitettuja alueita. Mau- nulan ja Kilpakorven alueet (Alhojärvi) ovat osittain teollisuusaluetta tai kaupallista aluetta. Jämsänjokilaakson maisema-aluetta halkoo Valtatie 9. Kaipolan eteläkärki on kaavoitettu asuinalueeksi ja toteutunut sellaisena. − Tekninen lautakunta esittää muutoksia rajauksiin (liite). Kaarinan kaupunki − Aurajokilaakson viljeymaiseman (18) rajaukseen on esitetty Kaarinan osalta kahta pientä muutosta. Alueeseen on lisätty Kuralan kylämäen alue Turussa. Muikunvuoren maisemallisesti tärkeä alue on edelleen rajauksen ulkopuolella. − Kaarinan kaupunki esittää lausuntonaan että Turun Kuralan Kylämäen alueeseen ra- joittuva Muikunvuoren alue lisätään inventointiin. − Lisäksi aluekuvaukseen lisätään maininta Aurajoen pohjoispuolelta Ravattulan alueel- ta muutama vuosi sitten löydetyistä Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännöksistä. Kajaanin kaupunki − Maisema-alueilla turvataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien ja eri- tyisten maisemallisten arvojen säilyminen. − Esitetty uusi rajaus tukee Paltaniemen ja Koutaniemen koillisosan alueen maisemallis- ten arvojen merkittävyyden tunnustamista. 237 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Vaikutusten arvioinnin mukaan päivitysinventointi vahvistaa maisemien positiivisia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kalajoen kaupunki − Inventointi ei täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteellisuuden eikä laaja-alaisuuden vaatimuksia, vaan se on laadittu puutteellisesti ja ilman avointa vuorovaikutusta eri osapuolten ja osallisten kanssa. Kalajoen kaupungin virka- ja luot- tamushenkilöihin ei ole oltu yhteydessä inventoinnin aikana, vaan vasta alueellisen inventoinnin valmistuttua. Alueen rajausta on muutettu Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämästä ilman että Kalajoen kaupunkia on kuultu. − Rahjan saaristomaisemien ja Kalajoen hiekkasärkkien (129) alueen rajauksessa ei ole otettu huomioon alueella jo voimassa olevia tai vireillä olevia asema- ja yleiskaavoja. Ongelmallista on myös maisemallisesti erilaisten alueiden (Rahjan saaristo, Kalajoen hiekkasärkät, Siiponjokilaakso) sisältyminen samaan alueeseen. Alueeseen sisältyvällä Kalajoen sataman alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Laajan merialueen mukaan ottaminen ei ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista. − Ympäristövaikutusten arviointi on hyvin ylimalkainen ja Kalajoen osalta epäonnistu- nut. Arviointiraportissa olisi tullut valottaa enemmän tehtyjen muutosten kriteereitä ja suuruutta. Inventoinnin pääpaino on ollut maaseutumaisemissa, joten kokonaisuute- na arviointi ei kuvaa Kalajoen hiekkasärkkien tilannetta. Arviointi ei ole SOVA-lain mu- kainen eikä täytä lain vaatimuksia. Se on tehtävä uudelleen ja aluekohtaisesti. Lisäksi tulee arvioida rajausten vaikutukset alueiden elinkeinoihin ja asukkaiden elämään alueittain. − Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi nimeämisen vaikutusten maankäyt- töön sekä Kalajoen osalta erityisesti matkailukeskuksen kehittämiseen ja tuulivoimara- kentamiseen tulisi olla yksityiskohtaisesti tiedossa jo tässä vaiheessa. Nyt vaikutukset jäävät epäselviksi ja voivat pahimmillaan vaikuttaa tuhoisasti esimerkiksi matkailuelin- keinoon. Jo nykyinen merkintä (maakunnallisesti arvokas maisema-alue) on hankaloit- tanut matkailualueen maankäytön kehittämistä. Maisema-alue voi vaikuttaa haitalli- sesti myös rajauksen lähellä olevan lentopaikan ja moottoriurheilualueen kehittämi- seen. − Oikeusvaikutukset jäävät epäselviksi ja mahdollisesti sattumanvaraisiksi. Ehdotukset maisema-alueista ovat siten kuntien ja maanomistajien oikeusturvan vastaisia. Oikeus- vaikutukset ovat nykyisen hallitusohjelman linjaaman maankäytön suunnittelujärjes- telmän normien purun vastaisia. − Aluerajaus on päällekkäinen ja osin ristiriitainen esimerkiksi maakuntakaavan alueva- rausten kanssa. Merkittävä osa esitetystä alueesta sisältyy maakuntakaavan matkailun kehittämisalueelle. Maisema-alueeseen sisältyy myös useita Natura 2000 -kohteita, joiden sisällyttäminen alueeseen ei ole perusteltua, koska maisema-arvot turvataan jo Natura-verkoston myötä. − Kalajoen kaupunki vastustaa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivi- tysinventoinnin mukaisen kohteen ”Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasär- kät” nimeämistä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, koska nimeäminen 238 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 perustuu puutteelliseen valmisteluun ja vaikutusten arviointiin eikä nimeämisen oike- usvaikutuksista ole riittävästi varmaa tietoa. Alueen maisema-arvot voidaan parhaiten turvata maakuntakaavoituksen sekä kaupungin asema- ja yleiskaavoituksen avulla. Kangasalan kunta − Kangasalan harjut sijaitsevat laajojen reittivesien välissä, mikä korostaa niiden maise- mallista merkitystä. Ne ovat kunnalle ylivoimainen imagotekijä, joiden säilyminen on ensiarvoista. Haralanharjun merkitys on entisestään korostunut, kun Topeliuksen siellä laatimasta runosta on tullut koko Pirkanmaan maakuntalaulu. Myös Kangasalan harjut on kautta maan tunnettu iskusana, joka edistää alueen mainetta asuin- ja lomakunta- na yhtä hyvin kuin sen mainetta matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämisessä. − 49. Haralanharjun maisemat: Maisema-alue on otettu huomioon yleiskaavoja laadit- taessa. Alueella on voimassa Suinulan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Maisema-alue ulottuu myös oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan ja vireillä olevan maaseudun osayleiskaavan alueille. − 48. Pirkanmaan harjumaisemat: Maisema-alue kattaa suuren osan Kangasalan harju- jaksoa. Harjut kuuluvat harjujensuojeluohjelmaan, ja ne ovat kunnan tärkeimpiä vir- kistysalueita. Tämä on otettu huomioon yleiskaavoja laadittaessa. Vehoniemenharjulle kohdistuu edelleen maa-ainesten ottoa, jota ohjataan oikeusvaikutteisen Vehoniemen osayleiskaavan avulla. Sama osayleiskaava on voimassa myös Keisarinharjun alueel- la. Kirkkoharju kuuluu oikeuisvaikutteisten keskustan ja Suoraman osayleiskaavojen alueeseen. Kuohunharjun osalla on voimassa oikeusvaikutukseton taajamien osayleis- kaava. Pirkanmaan maakuntakaavassa kaikki harjujakson osat on merkitty virkistys- tai suojelualueiksi. − Kangasalan kunnalla ei ole huomauttamista tehdystä päivitysinventoinnista. Karstulan kunta − Saarijärven reitin kulttuurimaisemakokonaisuus (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat, 104) sijoittuu sekä Karstulan kunnan että Saarijärven kaupungin puolelle. Alueen ra- jausta ehdotetaan laajennettavaksi niin, että Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue sisältyy rajaukseen. Lisäksi aluetta laajennetaan Mahlussa ja Kolkanlah- dessa. Ehdotetut rajaukset sisältyvät Saarijärven kaupungin puolelle. − Karstulan kunnalla ei ole mitään erityistä lausuttavaa inventointiin liittyen. Kauhajoen kaupunki − Kauhajoen kaupungilla ei ole huomautettavaa laaditusta inventoinnista. Kauhavan kaupunki − Kauhavan kaupungilla ei ole huomauttamista inventointipäivityksen johdosta. − lausuntoa oikaistu 23.2.2016 (kirjoitusvirhe korjattu). 239 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Kempeleen kunta − Taustaselvityksen mukaan inventoinnissa on keskitytty ennen kaikkea perinteisten maaseutuelinkeinojen synnyttämiin maisemiin. Limingan lakeuden kulttuurimaise- massa (132) junarata sekä uusi ja vanha Valtatie 4 ovat jakaneet jo kauan aluetta ja hankaloittaneet perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittamista. Viime vuosina alueella on nähty mahdollisuuksia kehittyä logistiikkatoimintojen keskittymäksi. Väy- län varteen on sijoittunut suuria kuljetusalan toimijoita. Logistiikkavyöhykkeen pe- rustamista on tutkittu Kempele–Liminka logistiikkavyöhykkeen esiselvityksessä (FCG, 2014). Alueen osayleiskaavoitus on tarkoitus aloittaa, mikäli lähtökohdat ja tavoitteet tarkentuvat hankkeelle suotuisiksi. Aluetta on tarkasteltu myös äkillisen rakennemuu- toksen alueena (ÄRM, 2014) sekä maankäytön ja elinkeinoelämän keskusalueena. − Maisema-alueen rajaaminen radan länsipuolelle ei tunnu maisemallisin perustein luontevalta, koska alue on itä-länsisuuntaisten pelto- ja metsäsarkojen pirstoma eikä muodosta yhtenäistä maisematilaa. − Kunta esittää, että maisema-alueen laajennuksesta luovutaan ko. alueella (kuva liittee- nä), sillä laajennus voi vaikeuttaa alueen tulevaa osayleiskaavoitusta. Kirkkonummen kunta − Kuulemisen tausta-aineistossa on useassa yhteydessä korostettu, että valtakunnallises- ti arvokkaan maisema-alueen status ei saa estää maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitystä eikä vaikeuttaa nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Kirkkonum- men kunnan näkemyksen mukaan vain aktiivisella maaseutuelinkeinojen ja siihen liit- tyvien sivuelinkeinojen harjoittamisella voidaan tukea alueen elinvoimaisuutta. − Kunta kiinnittää huomiota myös tausta-aineistoon sisältyvään maisema-alueiden ra- jauksiin liittyvään mainintaan. Siinä todetaan, että vaikka maisema-alueiden karttara- jauksia käytetään alueidenkäytön suunnittelussa toimintaa ohjaavina konkreettisina elementteinä, tulee rajat nähdä myös suuntaa-antavina. Porkkalan saaristo- ja viljely- maisemien (8) laajan rajauksen vuoksi tämä rajauksen suuntaa-antavuus on kunnan mielestä kaikkien rajauksia tulkitsevien tahojen tärkeä tiedostaa ja hyväksyä. Kunta edellyttää, että rajausta pienennetään erityisesti alueen pohjoisosassa, jossa rajaus ulottuu lähes Kantatielle 51. − Oikeusvaikutusten osalta Kirkkonummen kunta korostaa, että maankäytön suunnit- telua tulee voida jatkossakin toteuttaa ja ohjata ensisijaisesti Kirkkonummen lainvoi- maisten yleiskaavan 2020 ja saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan perusteella. Maisema-alueen osoittamisesta ei saa seurata esimerkiksi sellaisia kaavoitusvelvoittei- ta tai kaavoituksen esteitä, jotka eivät lähde Kirkkonummen omasta päätöksenteosta. − Lisävelvoitteet kunnan organisaatiolle sekä alueen asukkaille ja maanomistajille ym. toimijoille tulee pitää myös mahdollisimman vähäisinä. Ihannetilanne on, ettei niitä tule lainkaan. Lähtökohtana tulee olla myös luottamus alueen asukkaisiin, maanomis- tajiin ja muihin toimijoihin, joiden työn tuloksena alueen maisema-arvot ovat säilyn- eet ja kehittyneet vuosisatojen saatossa. Tämä työ on mahdollistanut ne kulttuurihis- torialliset kerrostumat, jotka on esitetty yhdeksi perusteeksi alueen maisema-arvoille. 240 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Kunta puoltaa vain edellä mainituin ehdoin Porkkalan saaristo- ja viljelymaiseman ni- mellä osoitetun maisemakokonaisuuden sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon. Kiteen kaupunki − Kaupunginhallitus pitää nyt inventoituja ja laajennettuja maisema-alueita Totkunnie- messä ja Kiteenlahdessa hyvinä. Kaupunginhallitus edellyttää että valtioneuvoston päätöksessä tuodaan selkeästi esille, ettei maisema-aluerajaus saa tuottaa esteitä maa- talous- eikä muiden elinkeinojen rakentamiselle. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman ja tierakentamisen esteet on tuotava selvästi esille. − Lisäksi Kiteen kaupunki ehdottaa, että ympäristöministeriö järjestää kaupungin edustajille, maanomistajille sekä muille asianosaisille oman kuulemistilaisuuden. Sen jälkeen kaupungille tarjottaisiin mahdollisuus tarkentaa ministeriölle antamaansa lau- suntoa tai mielipidettä maisema-alueista ja niiden rajauksista. Kaupunki näkee oman kuulemistilaisuuden tärkeänä, jotta rajaukset käytäisiin osallisten kanssa läpi niin, että kaikki keskeiset tahot voivat kokea maisema-alue-ehdotukset hyväksyttävinä. Kittilän kunta − Kittilän kunnalla ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnista. Kokemäen kaupunki − Kokemäen osalta valtakunnallisesti arvokkaaksi katsottu maisema-alue suurenee. Aluerajausta on perusteltu tarpeella perustaa uusi valtakunnallisesti arvokas maise- ma-alue, jonka nimeksi tulee Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat (25). Uusi alue kattaa koko Kokemäenjoen, ja siiten on luettu myös jokea ympäröiviä alueita. − Ehdotettu uusi alue on ainakin Kokemäen osalta rajattu puutteellisin perusteluin, ei- kä rajauksessa ole noudatettu yhtenäisiä kriteereitä. Kokemäen keskustan kohdalla maisema-alue on vain joen levyinen, mutta heti taajaman ulkopuolella alueeseen on sisällytetty alueita, joilta ei ole näköyhteyttä joelle ja jotka ovat jopa kilometrien pääs- sä siitä. Esimerkiksi Kauvatsan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympä- ristö (RKY) on yli seitsemän kilometrin päässä joesta, eikä sitä voi perustellusti nähdä osaksi Kokemäenjokilaakson perinnemaisemaa. Aiemmin alue ei ole ollut mukana maisema-alueessa. − Inventoinnin perusteluissa todetaan, että vanha valtakunnallisesti arvokas maise- ma-alue ja RKY-alueet muodostavat yhdessä uuden maisema-alueen. Jos näin olisi, ehdotettu uusi alue olisi kuitenkin esitettyä suppeampi. Nyt esitettyyn aluerajauk- seen on luettu mukaan joitakin RKY-alueita ympäristöineen sekä maakuntakaavassa ainoastaan maakunnallisesti merkittäviksi merkittyjä kohteita. Ehdotettuun uuteen alueeseen on sisällytetty esimerkiksi kokonaan Säpilänniemi, jolla on osittain merkitys- tä maakunnallisesti mutta ei valtakunnallisesti: yli 500 hehtaarin kokonaisesta Säpi- länniemestä on maakunnallisesti merkittäväksi osoitettu vain vähän yli 10 hehtaaria valtakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. 241 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Alakauvatsanjoen ja sen ympäristön sekä Tampere–Pori-radan eteläpuoleisen Son- nilan kyläalueen sisällyttäminen maisema-alueeseen ei ole perusteltua ja molemmat alueet tulee jättää rajauksen ulkopuolelle. Molemmat alueet ovat merkittäviä kult- tuuriympäristöjä, mutta niiden ei lueta maakuntakaavassa kuuluvan arvokkaaseen perinnemaisemaan. Alueilla on valtakunnallista merkitystä vain rakennettuna kult- tuuriympäristönä, ei osana Kokemäenjokeen liittyvää maisemakokonaisuutta. Niiden sisällyttäminen maisema-alueeseen on puutteellisesti perusteltua, kun kaikkia jokeen rajautuvia tai sen lähellä olevia RKY-kohteita ei ole sisällytetty alueeseen. − Maisema-alueen puutteellisuutta osoittaa myös se, että samalla kun alueeseen on si- sällytetty kaukana joesta olevia alueita, on alueen ulkopuolelle osittain jätetty esim. Raijalankylän RKY-kohde, joka rajautuu jokeen. − Kokemäen kohdalla eteläisin osa ehdotetusta uudesta alueesta osittain rajoittuu Val- tatie 2:een ja osittain ylittää sen. Tieltä on joelle matkaa yli kolme kilometriä, eikä joki näy tielle. − Toisin kuin alueen rajausperusteluissa sanotaan, rajausta ei ole tehty vain luonnon- ja asutushistorian perusteella. Jos näin olisi, alueeseen olisi liitetty Ala-Kauvatsanjoki ja muita Kokemäenjokeen laskevia jokia ympäristöineen (esim. Sammunjoki, Loimijoki, Kikkelänjoki). Rajauksen perustelut ovat siten erittäin horjuvia eivätkä noudata samaa periaatetta kaikkien kuntien osalta. − Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa ei tule Kokemäen alueella laajentaa kaikille Sata- kunnan maakuntakaavassa osoitetuille merkittäville rakennetun kulttuuriympäristön alueille, koska muuallakaan kaikkia maakuntakaavalla osoitettuja alueita ei ole otettu uuteen ehdotukseen. Rajauksen tekemisessä ei ole käytetty riittävästi harkintaa eikä rajaamista ole tehty samoin perustein eri kuntien alueella. Aluerajauksen muutosta ei ole myöskään ehdotuksessa perusteltu oikein. Laajennukseen tulisi sisällyttää vain itse joki ja siihen rajoittuvat valtakunnallisesti merkittävimmät alueet, mutta siihen ei tule sisällyttää kaikkia jokea ympäröiviä peltoalueita, rakennettuja kohteita tai vain maa- kunnallisella tasolla merkityksellisiä alueita. − Kaupunki esittää lausuntonaan, että uusi maisema-alue tulee rajata siten, että siihen kuuluu vain itse Kokemäen joki ja siihen suoraan rajoittuvat valtakunnallisesti merki- tykselliset kohteet korkeintaan 500 metrin etäisyyteen joesta. − Ehdotusta on muutettava seuraavasti: Sekä Tampere–Pori-radan eteläpuolelle jäävä Sonnilan kyläalue että rautatien pohjoispuolelle jäävä Ala-Kauvatsanjokivarren osuus on jätettävä aluerajauksen ulkopuolelle. Alueiden on todettu Satakunnan maakunta- kaavassa olevan merkittäviä vain rakennettujen ympäristöjensä osalta. Säpilänniemen osalta uuteen maisema-alueeseen tulee lukea vain ne perinnemaisema- ja RKY-koh- teet, jotka on maakuntakaavatasolla osoitettu valtakunnallisesti merkittäviksi. − Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin luetuilla alueilla on jatkossakin oltava mahdollisuus rakentamiseen. Maatilojen täydennysrakentamisen ja muun rakentami- sen tulee olla tällaisella alueella aina mahdollista. 242 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Kolarin kunta − Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. Kouvolan kaupunki − Kouvolan alueelle esitetään merkittäviä muutoksia. Suurin muutos kohdistuu Kymi- jokilaakson rajausehdotukseen, joka laajenee Kouvolan alueella koskemaan koko Kymijokilaakson aluetta. Merkille pantavaa on Kuusankosken ja Korian taajama- ja lievealueiden rajaaminen osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisemaa. Näillä alueilla Kymijoki rajautuu yleis- ja asemakaavoitettuun kaupunkimaiseen asuin-, viheralue- ja teollisuusympäristöön. Näiden alueiden osayleiskaavoissa on selvitetty myös maise- ma-alueiden ulottuvuutta. − Rajaus on piirretty vaihtelevalla tarkkuudella. Tarkkuuden harha voi aiheuttaa ongel- mia tulevaisuuden maankäytön suunnittelussa tai lupaharkinnassa. Osalla alueista rajaus on hyvinkin tarkka, osalla erittäin likimääräinen, jolloin rajauksen tulkitseminen voi olla hankalaa ja johtaa erilaisiin käytäntöihin eri puolella Suomea. Rasterimainen esitystapa ilman ääriviivaa tai rajaukselle määritelty pienin käytettävä tarkastelumitta- kaava voisivat olla hyödyllinen ja maiseman luonteen paremmin tavoittava tapa esit- tää alueet. Edellisten lisäksi tekstimuotoinen rajauksen tulkintaohje olisi syytä liittää osaksi asiasta tehtävää päätöstä. − Kouvolan kaupunki on yleiskaavojen yhteydessä määrittänyt maisema-aluerajauksia nyt lausunnolla olevaa rajausta tarkemmin. Näitä rajauksia voisi olla syytä käyttää esi- tysmittakaavan puitteissa nyt lausunnolla olevan rajauksen perusteena. Poikkeamat eivät ole suuria, mutta eri tulkinnat voivat aiheuttaa epätietoisuutta. Tarkemmin mää- ritetty rajaus voisi olla perusteltu. − Ympäristönsuojelun näkökulmasta on hyvä, että aluerajaukset on laadittu riittävän laajoina ja yhtenäisinä, myös Kymijokilaakso. Monet aluekokonaisuudet sisältävät kult- tuurimaisemien lisäksi arvokkaita luontokohteita, esim. lintualueita. Monet arvokkaat lintualueet ovat kulttuurialueita, joiden säilymistä ei voida turvata luonnonsuojelun keinoin. Ne ovat kuitenkin merkittäviä avomaiden lajien pesimäalueita sekä muut- tolintujen levähdysalueita. On hyvä, jos maisema-aluestatus edistää laajojen ja yhte- näisten peltoalueiden säilymistä nykyisessä käyttötarkoituksessa. Tätä taustaa vasten Junkkarinjärven alueen, Teutjärven–Ruotsinkylän laajennuksen ja Keltin peltoalueen lisääminen valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen on merkittävää. − 53. Kymijokilaakson kulttuurimaisema: Teollisuusyhdyskunnat on selostuksessa esitet- ty yhdeksi alueen pääarvoksi, mutta ne on jätetty lähes kokonaan rajauksen ulkopuo- lelle. Näiden osalta rajausta tai selostusta tulisi vielä tarkistaa. − Osalle alueesta on laadittu lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, jonka arvokkaan maisema-alueen rajaus poikkeaa jon- kin verran nykyisestä. Rajausta voisi tarkistaa taajama-alueella vastaamaan osayleis- kaavan rajausta (liite 1). 243 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Rajauksen pohjoisosassa on Pilkanmaan kartano ja Pilkanmaa-niminen muinaisjään- nös, jotka jäävät rajauksen ulkopuolelle mutta jotka tulisi ottaa mukaan aluerajauk- seen. Kouvolan keskustan pohjoispuolella olevan Kuusaanlammen eteläranta tulisi poistaa rajauksesta radan eteläpuoliselta osalta. Alueen nykyinen maankäyttö ei ole maaseutumaista kulttuurimaisemaa (liite 2). − Keltakankaan eteläpuolella maisema-alueen rajaus ei noudattele avoimen maisemati- lan reunaa, vaan kulkee keskellä sitä. Rajaus tulisi siirtää metsän reunaan (liite 3). − 54. Elimäen viljelymaisema: Maisema-aluetta voisi jatkaa pohjoiseen, jolloin koko yh- tenäinen avoin maisematila tulisi mukaan rajaukseen. Maisema-alueen selostuksessa painotetaan pitkiä näkymiä, joita ei alueen pohjoisosan rajauksessa ole huomioitu. − 55. Hiidenvuoren maisemat. Ei huomautettavaa. − 57. Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema: Ei huomautettavaa. − 58. Sippolan- ja Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema: Orijärvi on ehdotuksessa ra- jattu alueen ulkopuolelle, mutta sisältyy kohdetekstissä alueeseen. − 59. Kimolan kulttuurimaisema: Aluetta esitetään valtakunnalliseksi. Suunnitteilla on Kimolan kanavan kunnostaminen vesiliikennettä varten. Uusi käyttö johtaa uittora- kenteiden purkamiseen, kanavan ruoppaamiseen, ruoppausmaiden läjittämiseen ka- navan läheisyydessä oleville alueille ja varsinaisen kanavan penkereiden tukemiseen. Samassa yhteydessä kanavan ylittäviä siltoja tulee nostaa siten, että liikenne niiden alitse on mahdollista. Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu epäilee, että ka- navan muutoshankkeen toteuttaminen muuttuu nykyistäkin haasteellisemmaksi, jos alue muuttuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi esityksessä esitetyin perustein. Rakennus- ja ympäristölautakunta on sitä mieltä, että aluetta ei tule nostaa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Kristiinankaupungin kaupunki − Kaupungilla ei ole omalta osaltaan lisättävää inventointiin ja se puoltaa esitystä. Kuhmoisten kunta − Kuhmoisten kunta esittää lausuntonaan että Päijälän Linnavuoren muinaismaiseman (95) nimi muutetaan Kuhmoisten Linnavuoren muinaismaisemaksi. Näin kohde on helpommin paikannettavissa. Etuliite Päijälä tulee ilmeisesti kiinteistörekisterikylästä, johon alue kuuluu. Päijälä kylännimenä ja karttakylänä on kuitenkin vakiintuneessa käytössä toisaalla kunnan alueella, joten maisema-alueen ehdotettu nimi on erittäin harhaanjohtava. − Lisäksi kunta pitää tärkeänä, että luonnoksessa esitetyt aluerajaukset eivät saa merkit- tävästi haitata muun muassa metsätaloustoimintaa tai maanomistajan mahdollisuutta toteuttaa maa- ja metsätalouteen liittyvää elinkeinotoimintaa. Mikäli rajaukset rajoit- tavat elinkeinon harjoittamista, on siitä saatava riittävä rahallinen korvaus. Kuopion kaupunki − 80. Puijon maisemat: Kuopion kaupunki esittää, että alueen rajausta tulee muuttaa karttaliitteen mukaisesti siten, että se on looginen rakennettujen ja rakentamatto- 244 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 mien alueiden suhteen. Länsi-Puijolla rajauksen ulkopuolelle tulee jättää rakennettu alue kokonaisuudessaan, kuten myös Pihlajalaakso Puijon itäpuolella. Pihlajalaakson osayleiskaavassa on selvitetty kaava-alueen vaikutukset Puijon maisema-alueeseen, ja sen pohjalta alue on myös asemakaavoitettu ja lähes kokonaan toteutettu. Nyt laa- ditun selvityksen perusteluista ei käy ilmi, miksi osa rakennetuista alueista kuuluu ra- jaukseen ja osa jää ulkopuolelle. − Maisema-alueen rajausta tulee muuttaa myös Savilahdessa Puijo eteläpuolella. Mai- sema-alueen rajaus on tutkittu Savilahden ja Neulaniemen osayleiskaavoissa. Savilah- teen rakennettavat alueet, Savisaaren mäkiharjanne sekä Neulamäen ja Neulaniemen maisemaa rajaavat kalliojyrkänteet ranta-alueineen on otettu huomioon rajauksessa. − 82. Nilsiän mäkikylät: Rajausta tulee muuttaa karttaliitteen mukaisesti siten, että teolli- suus- ja louhosalue jää alueen ulkopuolelle mäkikylän maankäytöstä täysin poikkeava- na maankäyttömuotona. Vastaavasti aluetta voidaan Laitisenmäen puoleiselta osalta hieman laajentaa käsittämään maisemaan kuuluva maaseutuasutus peltoalueineen. Lisäksi Kuopion kaupunki katsoo että arvoluokka pidetään maakunnallisena, koska ympäristöministeriö on vuoden 2011 lopussa vahvistanut maakuntakaavan, jossa alue on maakunnallinen. Selvityksestä ei riittävästi käy ilmi perusteluja ja kriteerejä, joilla alueen arvoluokitus nousee valtakunnalliseksi. Selvityksessä ei myöskään tuoda esille alueen suhdetta ja merkittävyyttä muihin vastaaviin alueisiin. − 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat: Kuopion kaupungilla ei ole huo- mauttamista rajauksesta. − 83. Pisan maisemat: Kuopion kaupungilla ei ole huomauttamista rajauksesta. − Kuopion kaupunki tuo esille, että ympäristöministeriön taholta valmistelu on ollut puutteellista. Vuoropuhelu on ollut olematonta. Olisi ollut suotavaa, että asian valmis- teluvaiheessa ja viimeistään tämän lausuntokierroksen aikana vähintään osallisiin ja Kuopion kaupunkiin olisi oltu yhteydessä. − Inventointiraportti on ylimalkaisesti laadittu. Laaja aineisto on hajanainen ja se on syytä koota yhteen raporttiin, josta käy esille keskeiset asiakokonaisuudet. Raportin sisältöä ja perusteluja tulee tarkentaa ja täydentää (rajaukset, arvoluokitukset, valitut alueet, vertailualueet, näiden määrä ja laajuus, muutoksen suhde nykytilaan). Erityi- sesti tulee täydentää vaikutuksia ja mm. maankäytön osalta peilata niitä eri oikeusas- teiden ratkaisujen kautta. Lisäksi alueiden rajauksien esittämistapaan tulee kiinnittää huomiota. Rajauksissa tulee ottaa huomioon mittakaava ja sen mukainen tarkkuusta- so. Kustavin kunta − Kunnalla ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnista eikä sen yhteydessä laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. Kuusamon kaupunki − Kuusamon kaupungin alueelta merkityt alueet (138. Määttälänvaaran kulttuurimaise- mat; 139. Rukan vaaranjono; 140. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat) omaavat edelleenkin maisemallisesti valtakunnallista merkitystä. Muutettu rajaus toteuttaa ta- 245 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT voitetta aiempaa paremmin. Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ovat eheytyneet päivi- tysinventoinnissa. − Kuusamoon sijoittuvista valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Määttälän- vaaran kulttuurimaisemien alue sisältyy Suiningin rantayleiskaavan alueeseen. Maise- ma-alue on otettu huomioon rantayleiskaavassa ja Määttälänvaaran kyläkaavassa. Ru- kan vaarajono sisältyy Rukan osayleiskaavaan, Pyhäjärven rantayleiskaavaan ja Rukan asemakaava-alueeseen. Lisäksi alueella sijaitsee osittain tai kokonaan useita rantakaa- va-alueita. Oulangan ja Kitkajoen koskimaisemat sijoittuvat pääosin Kuusamon yleis- kaavassa osoitetulle luonnonsuojelualueelle. − Vaikutusten arviointi antaa hyvin positiivisen kuvan inventoinnista. Oikeudelliset vai- kutukset pitää kuvata tarkemmin kuin nyt laaditussa selvityksessä on tehty. Mikä vai- kutus aiheutuu alemman asteiselle kaavoitukselle? Voidaanko nyt esitellylle Oulanka- jokivarteen sijoittuvalle maisema-alueelle esimerkiksi laatia maanomistajien toimesta ranta-asemakaava loma-asumista varten? mikä on maisema-alueen vaikutus tavan- omaiselle rakentamiselle ja maa- ja metsätaloudelle? Maisematyöluvan tarve Rukan osayleiskaavan alueella on herättänyt vastustusta metsänomistajissa. − Kuusamon kaupunki esittää, että Oulanka- ja Kitkajoen rajaus Oulankajoen pohjois- puolella tulee rajata Oulangan kansallispuiston rajojen mukaisesti. Kärsämäen kunta − Päivitysinventoinnin perusteella tehtävä päätös valtakunnallisesti arvokkaista maise- ma-alueista ei saa haitata alueen maatalouden toimintaedellytyksiä. − Myös muu kuin maatalouden harjoittamiseen kuuluva rakentaminen on turvattava maisema-alueella kuntien maankäytöllisten suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Laihian kunta − Laihia on kasvava kunta, jonne rakennetaan jatkuvasti lisää. Maisemavaikutusten tul- kinnan tulee siten olla linjassa Kirkonseudun osayleiskaavaa varten tehdyn maisema- selvityksen kanssa (pöytäkirjaliitteessä lisäys: mikäli valtakunnallisesti arvokas maise- ma-alue vahvistuu esitetyn kaltaisena). Kunta näkee em. kaavan ja Pohjanmaan maa- kuntakaavaan 2030 merkityn alueen (kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue) riittävän ohjaaviksi kunnan kaavoitukseen, eikä siten näe tarpeelliseksi merkitä alueelleen valtakunnallisesti arvokasta maise- ma-aluetta. Kunta katsoo pystyvänsä omilla toimillaan ja päätöksillään vaalimaan kult- tuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä ja maisemaa. − Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa lisätään, että osayleiskaava sisältää TY-aluevarauksia Maunulassa rautatien eteläpuolella Maunulan- tiestä lähes Potilantiehen saakka. Lisäksi alueelle on rakenteilla uudet massiiviset valta- tiejärjestelyt. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen osoittaminen kyseiselle alueelle ei ole tarkoituksenmukaista. − Lautakunnan lausunnossa todetaan myös, etteivät arvokkaat maisema-alueet saa ra- joittaa kunnan kehitystä liian tiukasti. Alueiden katsotaan kuitenkin myös turvaavan 246 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 yhtenäisten peltoalueiden säilymistä viljelykäytössä, mikä on Laihian kaltaisessa maa- seutukunnassa tärkeää. Ideaalisessa tilanteessa arvokkaat maisema-alueet edistävät ihmisten viihtymistä alueella, mahdollistavat eri elinkeinojen harjoittamisen sekä tar- peen mukaan ja hyvin suunniteltuna uuden rakentamisen alueilla. − Lautakunta esittää, että aluekuvausta tulisi päivittää seuraavilta osin: Laihianjokivarren maatalousalueella ei nykyään sijaitse kymmeniä karjatiloja, vaan luku on alle kymme- nen. Tekstissä mainittu Ylipotilan luhti on Ylipotin luhti. Lahden kaupunki − Lahden kaupungin alueelle esitetty uusi valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys (Tiirismaan maisemat, 39) on kiistatta arvokas maisemakohde, joka on myös huomioi- tu Lahden kaupungin maankäytön suunnittelussa. Alueella on suuri merkitys Lahden kaupunki- ja maisemakuvalle sekä kaupungin imagolle. − Lahden yleiskaavassa 2025 aluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueella tulee ottaa huomioon reunamuodostuman merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta. Lisäksi alue- varauksen suunnitteluohjeissa on tuotu esille niin maisemalliset kuin muutkin arvot. Ehdotetun maisemanähtävyyden alue on suurelta osin asemakaavoitettu virkistysalu- eeksi. Salpausselkä on kaupunkilaisille tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue, jonka urheilukes- kuksessa järjestetään niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin kilpailuja. − Esitetyn maisemanähtävyyden kokonaispinta-ala on noin 12,7 km2, josta Lahden kau- pungin alueelle osuu noin 4,6 km2. Lisäksi Lahden kaupunki omistaa noin 1,7 km2 maa- alan Hollolan puolella. Lahden kaupungin puolella noin 96 % maisemanähtävyyden pinta-alasta on kaupungin omistuksessa. Lahden kaupunki ei ota lausunnossaan kan- taa yksityisten maanomistajien puolesta, vaan heitä tulee kuulla erikseen. − Lahden kaupunki pitää esitystä periaatteessa hyvänä. Alueen kehittämisen tulee kui- tenkin olla edelleen mahdollista, jotta esimerkiksi perinteikkään urheilukeskuksen toi- mintaedellytykset voidaan turvata. Myös virkistysalueella on kehittämistarpeita ulkoi- lu- ja latuverkoston osalta, jotta alueella voidaan jatkossakin järjestää niin paikallisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin tapahtumia. − Kaupunki ehdottaa rajaukseen muutoksia, jotka on esitetty liitekartalla. − Teivaanmäen kohdalla on vireillä asemakaava, jossa tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa Teivaanmäen juurelle kylpylähotelli. Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ran- ta-alue ja Teivaanmäen alarinne on merkitty lähivirkistysalueeksi. Asemakaavoituksen tavoitteena on poistaa Teivaanmäen rinteeltä vanhan asemakaavan mukainen raken- nusoikeus ja osoittaa hotellille rakennuspaikka Teivaanmäen juurelle ja Vesijärven ran- taan, jolloin rinnealue voidaan säilyttää maisemallisesti merkittävänä virkistysalueena. Lahden kaupunki esittää Teivaanmäen alarinteen rajaamista pois ehdotuksesta. − Urheilukeskusten ja Radiomäen alueet ovat jo nyt valtakunnallisesti merkittäviä ra- kennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Inventoinnin taustamuistion mukaan maise- ma-alueiden ja RKY-kohteiden päällekkäisyyksiä on pyritty poistamaan. Urheilukes- kuksessa sekä siihen liittyvillä metsäalueilla tulee olla mahdollista kehittää keskuksen toimintaa. Urheilukeskuksen ja Radiomäen välissä sijaitsee Salpausselän koulun alue, 247 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT joka on rajattu tarpeettomasti mukaan maisemanähtävyyteen. Lisäksi Radiomäen itäosissa on urheilukenttä, jonka toimintoja ja pysäköintialuetta tulee voida kehittää tulevaisuudessa. Lahden kaupunki esittää että maisemanähtävyys rajataan urheilukes- kuksen länsipuolelle liitekartan mukaisesti. − Maisemanähtävyyden nimestä ei käy nykyisellään ilmi, että alue ulottuu myös Lahden puolelle. Tiirismaa sijaitsee Hollolassa. Lahden kaupunki esittää, että maisemanähtä- vyyden nimessä otettaisiin huomioon alueen ulottuminen Tiirismaan ulkopuolelle, esi- merkiksi ”Tiirismaan ja Salpausselän maisemat”. Laitilan kaupunki − Päivitetty maisema-aluerajaus (17. Laitilan lakeus) Laitilan kohdalla on oikeansuun- tainen, mutta se rajoittaa edelleen koko taajamarakenteen tiivistämistä ja kehittämis- tä keskustan osalta. Jo vuonna 1995 määritelty maisema-alue on vaikeuttanut taaja- ma-alueen ja sen elinkeinojen hallittua kehittämistä. − Aluerajausta esitetään muutettavaksi liitekartalla määriteltyjen rajausten mukaisesti. − Perusteluna kaupungin esitykselle on ensinnäkin noudattaa vahvistettujen asema- ja yleiskaavojen rajauksia ja ottaa huomioon välttämätön keskustarakenteen laajentumi- nen. Tavoitteena on pitää keskustan taajamarakenne tiiviinä ja eheänä hajauttamatta toimintoja. Liian ahdas maisema-alueen rajaus johtaisi hajauttamiseen. − Kaupungin esittämä aluerajaus ei vaaranna valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden toteutumista ja säilymistä Laitilan kohdalla. − Alueen nimessä käytetty ”Laitilan lakeus” synnyttää harhaanjohtavasti mielikuvan Pohjanmaan lakeuksista. Alueen nimenä tulee säilyttää ”Untamalan–Kodjalan maise- ma-alue” jo silläkin perusteella, että Untamala on kulttuurihistoriallisesti ja arkeologi- sesti tunnettu valtakunnallisesti. Se on käsitteellisesti arvokas ja tunnistettava. − Esitämme tarvittaessa viranomaisneuvotteluja asiasta. Lapinlahden kunta − 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat: Väisälänmäen maisema-alue on ollut jo ennestään arvokkaiden maisema-alueiden listalla. Tässä inventoinnissa alue on laajennettu. Väisälänmäen alue on merkitty vuonna 2011 vahvistettuun Pohjois-Sa- von maakuntakaavaan. Väisälänmäen alue sisältyy myös vuonna 2000 vahvistettuun Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan alueeseen. Siinä Väisälänmäen laki- alueelle on laadittu oma maisemaselvityksensä ja kaavassa on alueelle omat aluevara- usmerkintänsä. − Väisälänmäen alue näkyy maamerkkinä kauas ja se on merkittävä osa kunnan kulttuu- rihistoriaa. Sen säilyminen on Lapinlahden kunnalle tärkeää. Alueen rajaus tulisi ulot- tua jopa hieman pohjoisemmaksi vuonomaiselle alueelle, jossa Martikkalaan menevä tie kulkee Pohjois-Onkilahden rannassa ja toisella rannalla nousee korkea maisemaa hallitseva mäki. Idässä alueen rajauksen tulisi ulottua koko saariston alueelle. 248 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Lappeenrannan kaupunki, kaupunginhallitus − Kaupunginhallitus saattaa lautakuntien lausunnot tiedoksi ympäristöministeriölle ja toteaa ainoana huomautuksenaan, että Konnunsuon tulisi säilyä maisema-alueen ni- messä (Konnunsuo–Joutsenon viljelymaisema). Lappeenrannan kaupunki, Museotoimi − Etelä-Karjalan museo: − Museo kiinnittää huomiota Joutsenon viljelymaiseman (61) nimenmuutokseen ja kat- soo, että vuonna 1995 käytetyn Konnunsuo–Joutsenon kirkonkylä -nimityksen tavoin nimessä tulisi säilyttää Konnunsuo (esim. Konnunsuo–Joutsenon viljelymaisema). Varsinainen Konnunsuon suoalue on merkittävä osa aluetta, ja Konnunsuon vanhan vankilan merkitys on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti suuri. Vastasihan vankila muun muassa suuresta osasta alueen suokuivatuksia. − Samoin Kyläniemen viljely- ja järvimaiseman (62) alueen nimessä tulisi näkyä aluee- seen kuuluva Utula, sillä aluerajauksen sisällä Utula on kulttuurimaisemana jopa mer- kittävämpi. Lisäksi Kyläniemi kuuluu Taipalsaareen ja Utula Ruokolahteen. Molempien alueiden näkyminen nimessä liittäisi alueen vahvemmin kahden kunnan alueelle. Ko- konaisuutena Etelä-Karjalan museo pitää perusteltuna aiemmin maakunnallisen koh- teen nostamista valtakunnalliseksi. − Tarnalan viljely- ja järvimaisemien (63) laajentamista museo pitää perusteltuna. − Päivitysinventoinnissa aluelistauksesta poistettujen kohteiden osalta ei ole selvennys- tä, mihin poistot perustuvat. Etelä-Karjalan alueella Imatrankosken poistaminen voi olla RKY-päällekkäisyyden vuoksi perusteltua. Museo pitää kuitenkin valitettavana Sol- kein poistamista. Nyt listauksessa ei ole yhtään kohdetta, joka edustaisi Pien-Saimaan kylämaisemaa. Solkei tai päivitysinventoinnissa käsitelty Peltoi sopisivat museon näke- myksen mukaan hyvin tähän tarkoitukseen. Lappeenrannan kaupunki, tekninen- ja rakennuslautakunta − Lappeenrannan kaupungin alueella on yksi vuonna 1995 vahvistettu maisema-alue, Konnunsuo–Joutsenon kirkonkylä, joka on todettu edelleen valtakunnallisesti arvok- kaaksi. Alueen kuvaus on hyvä ja valtakunnalliseen inventointiin riittävä. Alueen nimeä on muutettu. Rajauksesta on jätetty perustellusti pois Kukkuroinmäen jätteenkäsitte- lylaitoksen alue. Kaupungilla ei ole huomautettavaa ehdotukseen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Lappeenrannan kaupunki, ympäristölautakunta − 62. Kyläniemen viljely- ja järvimaisema: Kaikki toimenpiteet mitä Kyläniemen maise- massa tehdään näkyvät pitkälti ympäröivällä vesistöalueella vaikuttaen maisemaku- vaan. Tämä olisi otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kyläniemen eri osat, kuten Rastinniemi, ovat myös perinteisesti olleet tärkeitä maamerkkejä vesillä liikkujille. Lautakunta katsoo alueen nostamisen valtakunnallisesti arvokkaaksi perus- telluksi. Kyse on poikkeuksellisen monimuotoisesta ja merkittävästä maisemaan vai- kuttavasta geologisesta muodostumasta ja perinteisestä kulttuurimaisemasta. 249 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Alueen rajauksesta ei ole huomautettavaa. − 61. Joutsenon viljelymaisema: Alue on mittakaavassaan ylivoimaisesti laajin viljelyyn liittyvä kulttuurimaisema koko Etelä-Karjalassa. Alue on yhtenäinen kokonaisuus ja siten perusteltu kohde. Viljelymaiseman säilyminen edellyttää toimivaa maataloutta myös tulevaisuudessa. − Alueen rajauksesta ei ole huomautettavaa. Laukaan kunta − Laukaan kunta toteaa Hyyppäänvuoren maiseman (103) kuuluvan maisemalliselta merkitykseltään sekä tunnettavuudeltaan merkittävien maisema-alueiden joukkoon. Sen lisääminen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin on perusteltua. Pai- kallisena retkeilykohteena ja maisemamaamerkkinä sen merkitys on ollut suuri. Kartal- la esitetty rajausehdotus on riittävä kattaen sekä kiintopisteenä toimivan Hyyppään- vuoren sekä sen etualalle aukeavat maisemat. − Aluekuvauksessa todetaan: ”Jylhä Hyyppäänvuori ympäristöineen on geologialtaan, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokas erämainen alue.” Aluekuvauksessa ei kui- tenkaan tarkenneta eläimistön osuutta maiseman muokkaajana/kuvaajana sen enem- pää. Alueen kasvillisuudesta on kyllä kuvaus. Muiden Keski-Suomessa sijaitsevien ar- vokkaiden maisema-alueiden kohdalla ei eläimistöä mainita. Lempäälän kunta − Vesilahden kulttuurimaiseman (46) laajentaminen käsittämään myös Pyhäjärven poh- joisrannan viljelysmaisemat Lempäälän kunnan alueella on perusteltua. Kunnassa ei ole vireillä sellaisia maankäytön suunnitelmia, jotka olisivat ristiriidassa ehdotetun rajauksen kanssa. Ko. alue sisältyy pääosin voimassa olevaan Lempälään rantaosayleis- kaavaan. Säijän alueelle on käynnistynyt osayleiskaavan laatiminen, minkä yhteydessä on syksyllä 2013 valmistunut kulttuuriympäristöä koskevat yleiskaavatason inventoin- nit. Hajarakentamisen ohjauksessa huomioidaan jo nykyisin hankkeiden mahdollinen sijoittuminen maisema-alueille, eikä hajarakentamista pidetä suotavana esimerkiksi avoimessa peltomaisemassa. − Lempäälän kunnalla ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnista. Leppävirran kunta − 78. Mustinmäen kulttuurimaisemat: Leppävirran kunnalla ei ole huomautettavaa alueen rajaukseen. − 77. Heinäveden reitin vesistömaisemat: Alue ulottuu vain vähäisesti Leppävirran puo- lelle. − 79. Paukarlahen viljelymaisema: Alueen laajentamiselle ei ole esitetty mitään perustei- ta eikä kriteereitä, varsinkaan rajauksen laajentamiselle valtatien länsipuolelle. Laajen- nusalue valtatien länsipuolella on talousmetsäaluetta. Alueelle sijoittuvat Valtatien 5:n uusi linjaus ja sähkönsiirtolinja johtoaukeineen. Rajausta on laajennettu myös varsi- naisen kyläalueen pohjoispuolella tien länsipuolelle ilman minkäänlaisia perusteita. Kivelänharjun tilakeskuksen pohjoispuolella maisema on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana viljelymaisemasta ja avoimista peltoalueista metsittyneeksi haja-asu- 250 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 tusalueeksi. Rajausta ei tule laajentaa valtatien länsipuolelle. Myöskään rajauksen laajentamiselle pohjoispuolelle ei ole maisemallisia tai luonnon monimuotoisuuteen perustuvia perusteita. − Rajauksen laajentamisesta Melaselle voidaan todeta, että osa alueesta on jo luonnon- suojelualuetta. Suojelualueisiin liittyy maisema-aspekti. − Kunta esittää uuden rajausesityksen liitekartalla. − Inventoinnin ympäristövaikutusten arviointiraportti on hyvin ylimalkainen. Raportis- ta ei ilmene esim. inventointien vaikutuksia maakunnittain. Vaikutuksia ei ole verrattu nykytilaan ja suunniteltuun maankäyttöön. − Pohjois-Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokas alue on osoitettu vuo- den 1995 päätöksen mukaisena. Maisema-alue sisältyy Oravikoski–Paukarlahti–Kota- lahti-osayleiskaavaan. Kaavassa Paukarlahden valtakunnallisesti merkittävän maise- ma-alueen rajaus on myös osoitettu valtioneuvoston vuoden 1995 päätöksen mukai- sena ja nyt esitettävä rajaus maakunnallisesti arvokkaana. Viranomaisten on otettava yleiskaava huomioon suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä. Liedon kunta − 18. Aurajokilaakson viljelymaisema: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tulkinta sup- peammasta maisema-alueesta on oikea. Vuoden 1995 rajauksessa on mukana aluei- ta, jotka eivät todellisuudessa ole osa maisemakokonaisuutta vaan jäävät metsäisten selänteiden ja asutuksen taakse, eivätkä hahmotu osana jokilaakson maisemaa. ELY:n ehdotuksissa (2013 ja 2014) esitetty rajaus pohjautui vahvasti analyysiin todellisesta maisema-alueesta, joka vastaa paremmin maastossa tunnistettavaa maisemaa. − Liedon kunnan mielestä tämä rajaus (1.11.2013) tulisi vahvistaa uudeksi rajauksek- si pienillä muutoksilla (liitekartta). Esitys pohjautuu maakuntakaavaan ja alueelliseen asiantuntemukseen, ja on kauttaaltaan perusteltu. Rajauksesta on poistettu tarpeet- tomat peltoalueet, jotka eivät todellisuudessa ole osa Aurajokilaakson maisemakuvaa. Kaurinkosken laajennus on perusteltu; alueella on laajat peltoalueet sekä pitkät näky- mät Aurajokilaaksoon asti. − Ravattula–Sillilä: Liedon kunta esittää että Aurajoen eteläpuolinen rajaus muutetaan kulkemaan Hämeen Härkätien linjauksen mukaisesti välillä Ravattula–Sillilä. Linjaus on luontainen maisema-alueen rajaus maastossa ja noudattaa rakennetun ympäristön ra- jausta Aurajokilaakson viljelymaisemassa. − Sauvala–Ristinpelto–Ala-Lonttinen: Liedon kunta esittää, että Sauvala–Ristinpelto– Ala-Lonttinen-aluetta ei oteta mukaan maisema-alueeseen. Tältä osin noudatetaan vuoden 1995 rajausta. Sauvala ja Ristinpelto muodostavat itsenäiset muinaisjäännös- kokonaisuudet. − Lisäksi todetaan että Liedon kunta pitää puuttellisina perusteluja, joilla aluerajaus on palautettu alueellisesta esityksestä pääosin vuoden 1995 rajauksen mukaiseksi. Doku- mentaatiosta ei löydy mitään perusteluja, miksi nähtävillä ja valmisteluvaiheessa hy- väksyttyä rajausta on yhtäkkiä muutettu. − 19. Paimionjokilaakson viljelymaisema: Liedon kunnalla ei ole huomautettavaa. 251 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Lieksan kaupunki − Lähtökohtaisesti päivitysinventointia voidaan pitää hyvänä, mutta maisema-alueiden kohtuutonta laajentamista ei pidetä hyvänä välittömien ja välillisten vaikutusten vuok- si. − Vaikutusten arvioinnissa on syytä kiinnittää enemmän huomiota välillisiin vaikutuk- siin, jotka tapahtuvat kaavoituksen kautta. Etenkin vaikutuksia tulee arvioida mui- denkin elinkeinojen näkökulmasta kuin matkailun, kulttuuriperinnön, maatalouden, maisemanhoidon, hyvinvointipalveluiden ja liikunnan. Erityisesti välillisiä vaikutuksia uusien teollisuusalueiden asemakaavoituksen sekä rantojen käytön suunnitteluun Ko- lin välittömässä vaikutuspiirissä ja Lieksan keskustaajaman suunnassa sekä muidenkin alueiden vaikutuspiirissä tulee arvioida sekä kaavoitusprosessien että taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Taloudelliset vaikutukset saattavat olla merkittäviä jonkin rakentamis- tai kaavoitushankkeen etenemisen ollessa mahdotonta. − 90. Kolin maisemat: Koli on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, kokonaisuudeltaan hieno ja paikallisestikin tärkeä maisemanähtävyys, jota arvostetaan Lieksassa. Kolin kylä ja maisema-alue on myös monen kuntalaisen koti ja eri elinkeinojen harjoittami- sen perusta, ja Kolin vaikutus tunnistetaan myös Lieksan kaupungin keskustaajaman alueella. Lieksassa koetaan, että Kolin merkitys ei saa nousta niin suureksi, että siitä on kohtuutonta haittaa elinkeinojen harjoittamiselle ja rakentamiselle tai muulle yh- dyskuntarakenteen kehitykselle. Näin ollen rajauksen laajentamista pidetään erittäin arveluttavana, jopa huonona asiana. Kaavoitusprosesseissa edellytetään lainsäädäntö- jen kautta jo nykytilanteessa erityisen huomion kiinnittämistä maisema-alueisiin, eikä kaavoitukseen kohdistuvia rajoitteiksi koettavia vaatimuksia tule enää laajentaa. − Kaupungin elinvoimaisuus koostuu monista osa-alueista, joita on voitava kehittää ta- sapuolisesti. Mikäli maankäytön tavoitteista muodostuu kohtuuttomiksi mitoitettujen arvojen kautta keskenään liian ristiriitaisia, koetaan sen haittaavan merkittävästi kaa- voitusprosessien ja kaupunkikehityksen etenemistä. − Päivitysinventoinnin mukaista Kolin maisemien aluerajausta ei tule ottaa sellaisenaan maakuntakaavaan. Kolin maisemasta todetaan inventointipäivityksessä, että Kolin pe- rinteinen elinkeinomaisema on taantumassa, mikä korostaa uusien elinkeinomuotojen harjoittamisen edellytysten mahdollistamisen tärkeyttä. Limingan kunta − Kunta on antanut Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 27.4.2015 lausunnon, jossa sivutaan myös maisema-alueiden päivitysinventointia. Lausunnossa todetaan, että uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on esitetty laajoja alueita Ketunmaalla, Liminganlahden rannoilla, Selkämaassa sekä Kem- peleen ja Limingan yhteisellä logistiikkavyöhykkeellä kuntien rajalla (132. Limingan lakeuden kulttuurimaisema). Maisema-alueen laajentamiseen valtakunnallisesti arvok- kaana Ketunmaalle ja Selkämaahan ei ole ainakaan maisemallista perustetta, koska näillä alueilla ei ole laajoja yhtenäisiä peltoaukeita. 252 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Kempeleen ja Limingan yhteiselle logistiikkavyöhykkeelle kuntien rajalla esitetty laa- jennus on ilmakuvista ja paikalla tarkastellen käsittämätön. Etenkään vanhan nelos- tien ja rautatien länsipuolella ei ole laajoja yhtenäisiä peltoaukeita. Maisemaa ovat halkoneet jo pitkään valtakunnalliset merkittävät liikenneväylät. Alueen laajentaminen väylien länsipuolelle voi vaikeuttaa tulevan logistiikkavyöhykkeen osayleiskaavoitusta. Laajennus tulee poistaa. − Kunnat eivät ole saaneet lausua itse inventoinnista mitään eivätkä edes esittää kor- jauksia inventoinnin virheellisiin kohtiin. − Tuposta lukuun ottamatta kaikki Limingan asutuskeskittymät sisältyvät valtakunnalli- sesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. [Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaa- van kaavaluonnoksen] kaavaselostuksen sivulla 23 oleva toteamus: ”Toisaalta maise- ma-alueelle määritelty status ei saisi liikaa haitata tai estää taajamien kehittämistä” tulee korjata muotoon: ”Toisaalta maisema-alueelle määritelty status ei saa haitata tai estää taajamien kehittämistä eikä laajentamista”. Maininta tulisi selkeyden vuoksi sisäl- lyttää suoraan kaavamääräykseen. − Limingan kunnan alueesta merkittävä osa on rajoitettu rakentamisen ulkopuolelle jo nykyisillä suojelu- ja muilla määräyksillä. Kunnan rakentamiskelpoisen alueen määrää rajoittavat merkittävästi myös tulva-alueet sekä energia- ja liikenneverkkojen aiheut- tamat rajoitteet. Rakentamiskelpoiset alueet ovat vähäisiä myös maapohjan vaikeiden pohjaolosuhteiden vuoksi. Näistä syistä maisema-aluetta ei tule laajentaa vaan pikem- minkin supistaa. − Maisema-alueen rajausta olisi syytä arvioida uudelleen Limingan keskustaan liittyvien alueiden osalta. Vain aidosti arvokkaat yksittäiset osat ja rakennukset tulisi ottaa mu- kaan siten, että kuntaa voidaan myös kehittää. Laajennus vaarantaa kunnan järkevän kehittämisen etenkin Limingan keskustan läheisyydessä ja Limingan ja Kempeleen vä- lillä. Kunnan kehityksen kannalta on välttämätöntä taata riittävät maa-alueet kaavoi- tuksen pohjaksi. Lohjan kaupunki − Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaaksolle (6) on esitetty päivitysinventoinnissa uusi rajaus, jonka mukaan muun muassa Pusulan kirkonkylä ja Saukkolan taajama jäisivät valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. Uusi rajaus selkeyttää ja konkretisoi maisema-alueen määrittelyn perusteena olleita arvoja; jokilaaksojen vilje- lymaisemaa, jota leimaa alueella pitkään harjoitetun maatalouselinkeinon muovaama ympäristö. Valtakunnan tasolla yleisemminkin kulttuuripiirteitä luetaan maisemille ar- voiksi. Maiseman kulttuuripiirteet syntyvät tyypillisesti maatalouden myötä. − Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioivan raportin mukaan maisema-alueiden merkit- tävimmät vaikutukset kohdistuvat ympäristön historiallisten piirteiden ja muiden mai- seman arvojen säilymiseen. Inventoinnin tuloksia raportoitaessa tulee korostaa että elävän maatalouselinkeinon harjoittaminen on näillä alueilla mahdollista ja todettujen maisema-arvojen säilymisen kannalta tärkeää. 253 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Lopen kunta − Inventointi vaikuttaa perusteellisesti laaditulta. Inventointi uusine kohteineen ajanta- saistaa arvokkaiden maisema-alueiden kokonaisuuden siten, että se voidaan sisällyt- tää tiedoiltaan riittävänä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kokonaisuu- teen. − Hämeen Härkätien maisemien (31) osalta inventoinnissa on esitetty Lopen alueelta oi- keat ja riittävät tiedot. − Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa valtakunnallisesti arvok- kaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Lumijoen kunta − Osittain Lumijoen kunnassa sijaitseva Limingan lakeuden kulttuurimaisema (132) on määritetty valtakunnallisesti arvokkaaksi vuonna 1995. Tuolloin alueen sisään on rajautunut valtaosa kunnan rakennuskannasta. Alueelle on myöhemmin tehty ran- tayleiskaava, osayleiskaava ja asemakaavoja, joissa maisema-arvot on otettu huo- mioon. − Uusi rajaus on hieman vuoden 1995 rajausta laajempi. Merkittävimmät laajennukset ovat kirkonkylän osayleiskaavan, Remeksen ja Otakarin alueilla. Uudella, vain vähäises- ti laajennetulla rajauksella ei nähdä olevan vaikutusta Lumijoen kunnalle. Lakeuden kulttuurimaisema on merkittävä osa Lumijokea. Maisemalliset arvot tullaan ottamaan huomioon maankäytössä ja rakentamisessa myös jatkossa. Maalahden kunta − Maalahden kuntaa koskevat seuraavat rajaukset ja muutokset: Övermalax–Åmin- ne-alue jää pois valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, Söderfjärdenin vil- jelyaukean maisema-aluetta (118) laajennetaan Öjbergin alueella mutta Maalahden kunnan alueella rajaus pysyy ennallaan, Merenkurkun saaristomaisemat (117) ulottuu kunnan alueelle. Kunnalla ei ole syytä vastustaa esityksiä. − Kunnanvaltuustolla ei ole mitään esitettävää inventointia tai ympäristövaikutusten ar- viointia vastaan. Miehikkälän kunta − Kunnalla ei ole huomautettavaa esitetyistä kulttuurimaisema-alueista. Muonion kunta − Muonion kunnalla ei ole huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. Mustasaaren kunta − Mustasaaren kunta pitää tärkeänä, että alkutuotannolle annetaan mahdollisuudet toi- minnan jatkamiseen. Alueen luokittelu kulttuurimaisemaksi ei saa rajoittaa viljelytoi- mintaa ja sen kehittymistä. 254 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Merenkurkun saaristomaisemat (116): Ei ole perusteltua ottaa mukaan niin suuria ve- sialueita kuin nyt. Alueen rajausta voidaan pienentää koskemaan niitä saaria, joissa on esimerkiksi kalastajakylien jäänteitä. − Björköbyn saariston kulttuurimaisema (117): Ei ole perusteltua ottaa mukaan niin suu- ria vesialueita kuin nyt. Kulttuurimaisema ei muodostu valtavista vesialueista. Rajaus voi olla Björköbyn osalta sama kuin valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kult- tuuriympäristöjen rajauksessa (RKY 2009). Myös Valassaarilla rajauksen on noudatetta- va RKY-rajausta. − Söderfjärdenin viljelyaukea: Mustasaaren kunta ihmettelee, miksi alue on luokiteltava sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi että RKY-kohteeksi. Kunta ehdot- taa, että Söderfjärden osoitetaan ainoastaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuri- maisemaksi. Alueen rajauksen on noudatettava RKY 1993 -rajausta. − Laihianjoen kulttuurimaisema: Ei huomautettavaa kohteesta. − Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat: Kunnan on hyväksyttävä uusi ehdotus aluera- jaukseksi. − Kunta katsoo että ympäristövaikutuksia on käsitelty tarkasti, mutta on yllättävää, ettei merkittäviä negatiivisia arvioita katsota syntyvän. Tuulivoiman rakentamisen rajoitta- minen on esimerkiksi merkittävä eikä vain vähäinen vaikutus. Tietyt hankkeiden suun- nittelulle ja toteuttamiselle asetettavat reunaehdot voivat aiheuttaa merkittäviä nega- tiivisia talousvaikutuksia niin yksityistalouksille, maatiloille kuin yrittäjillekin. Naantalin kaupunki − Päivitysinventoinnin mukaiset rajaukset on perusteltu hyvin. − SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi sisältää runsaasti käytännön nä- kökulmia valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön haasteille. Samoin se vahvistaa paikallisia vetovoimatekijöitä, omaleimaisuutta ja luonnon moni- muotoisuutta. − Inventoinnin tuore nykytilan maisemakuvaus vaikutuksineen antaa hyvän lähtökoh- dan maankäytön tuleville tavoitteille maisema-alueella tai maisema-alueen vaikutus- alueella. − Kuulemisen tausta-aineisto on perusteellinen ja sitä voi pitää riittävänä. − Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ohjaava vaikutus suunnitteluvai- heessa/valmisteluvaiheessa edesauttaa alueiden ominaispiirteiden säilymistä. Nakkilan kunta − Nakkilan kunnan oikeusvaikutteisessa taajamaosayleiskaavassa ja yleiskaavan tar- kistuksessa on rajattu erikseen valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Rajaus määritellään siten, että alueen rakentaminen tulee sopeut- taa maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Yksityisemmässä suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuskannan sijoitteluun ja rakentamistapaan. Avoimessa viljelymaisemassa uudisrakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti olemassa 255 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT olevan rakennuskannan yhteyteen tai metsäsaarekkeisiin. Maisemaa rajaavat metsän reunat säilytetään ehyenä. − Vireillä olevassa oikeusvaikutteisessa taajamayleiskaavassa on lisäksi esitetty valtakun- nallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnän mukaan alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriym- päristön arvojen säilymistä. Alueella tapahtuva uudistus- ja korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja maise- mallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mitta- kaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus antaa lausunto aluetta koskevista suunnitelmista. − Ympäristöministeriön ehdotuksen mukaisessa kartassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajausehdotus on esitetty erittäin pienimittakaavaisesti. Tämä vai- keuttaa asian tulkintaa. Kuitenkin voidaan todeta, että vireillä olevan oikeusvaikuttei- sen taajamaosayleiskaavan määräykset sopivat nyt esitettyyn rajausehdotukseen. − Kunnanhallitus toteaa kuitenkin, että Nakkilan kunnan kohdalla oleva Kokemäenjo- kilaakson kulttuurimaisemien (25) rajausehdotus on osa maakuntakaavan kaupunki- kehitysvyöhykettä sekä kuntien yhteisesti hyväksymän rakennemallin kaupunkivyö- hykettä. Kokemäenjokilaakso (Pori–Harjavalta) muodostaa asukasluvultaan Suomen 7. suurimman taajaman ja Satakunnan keskeisen kehityskäytävän. Siksi tulisi varmis- taa, ettei luontaista alueen kehitystä vaikeuteta kohtuuttomasti liian tiukoin maise- ma-aluerajoituksin. − Kunnanhallitus pitää vireillä olevan oikeusvaikutteisen taajamaosayleiskaavan perus- teella sekä muutoinkin tarkoituksenmukaisena ja hyvänä ratkaisuna sitä, että Leistilä- naukea ei ole mukana valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alue-ehdotuksena. Nivalan kaupunki − Nivalassa eletään voimakkaasti maataloudesta. Tilat kehittävät toimintaansa, tilakoot kasvavat ja tuotantolaitokset suurenevat. Tehokas maatalous pitää huolen siitä että pellot pysyvät peltoina. − Suuri osa Nivalan kaupungista kuuluu Kalajokilaakson viljelymaisemien (128) maise- ma-alueeseen. Kaupungin keskustaajama rajautuu alueeseen. Inventoinnissa ei ole otettu huomioon taajaman kasvua rajoittavia maantieteellisiä esteitä, kuten rautatietä ja Kalajokea. Keskusta sijaitsee kapealla vyöhykkeellä ja sen kasvusuunnat ovat rajal- liset. Joulukuussa 2015 on astunut voimaan osayleiskaava, joka luo puitteet taajaman kasvulle. Kaava tulisi ottaa huomioon inventoinnissa. Rajauksen tulee olla väljempi Nivalan asemakaavoitetulla alueella. Maisema-alue ulottuu jo nyt asemakaava-alueelle vaikeuttaen kaavoitusta ja aiheuttaen ylimääräisiä kustannuksia. − Maisema-aluetta on laajennettu siten, että mukana on reunametsiä. Maisema-alue ei rajoita metsätalouden harjoittamista, mutta reunametsät ovat luonnollisia rakennus- paikkoja. Niitä ei tule ottaa mukaan maisema-alueeseen, koska se rajoittaa hyvien ra- kennuspaikkojen hyödyntämistä. − Kaupunginhallitus toteaa, että maisema-alueen laajentamista ei pidä hyväksyä. Lisäksi aiempaa arvokasta maisema-aluetta tulee rajata siten, että se rajautuu Kalajokilaakson 256 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 peltoviljelyalueisiin. Taajama-alueen kohdalla tulee ottaa huomioon voimassa olevat yleis- ja asemakaavat. Nokian kaupunki − Koska inventoinnissa ei ole esitetty Nokian kaupungin alueelle oleellista muutosta ver- rattuna voimassa olevaan maisema-alueeseen (46. Vesilahden kulttuurimaisema), ei kaupungilla ole tarvetta antaa lausuntoa. Nurmeksen kaupunki − Inventoinnin yhteydessä laaditun ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella päi- vitysinventointi vahvistaa suomalaisten maaseutuelinkeinojen synnyttämien maise- mien positiivisia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi päivitettyjen tietojen avulla voidaan varmistaa, että resurssit kehittämis- ja hoitotoimiin kohdistuvat oikein ja vaikuttavasti. − Nähtävillä olevan aineiston, ympäristösihteerin lausunnon ja kaupunginhallituksen aikaisemman kannan perusteella päivitysinventointi täydentää hyvin Nurmeksen kau- pungin alueella sijaitsevia kahta maisema-aluetta (91. Karhunpään rantakylä; 92. Yli- kylän viljelymaisemat). Inventoinnin tavoitteet ovat hyviä. Niillä pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen vapaaehtoisuuteen, eri tukijärjestelmiin ja maankäytön suunnitteluun perustuen. Jos alueet kuitenkin aiheut- tavat rajoituksia tai lisäkustannuksia maankäyttöön, niistä tulisi valtion maksaa täysi korvaus. − Kaupunginhallituksella ei ole Nurmeksen kaupungin osalta huomautettavaa päivitys- inventoinnista ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Orimattilan kaupunki − Ympäristölautakunta katsoo, että Orimattilan arvokkaat maisema-alueet edistävät luonnon monimuotoisuutta. Artjärven viljelymaiseman (42) nostaminen valtakunnan tasolle tukee omalta osaltaan Artjärven alueen matkailun kehittämistä. − Maisemanhoito on esimerkki uudenlaisesta lähidemokratiaa korostavasta ympäristö- politiikasta. Maisema-alueet luovat pohjaa kylätoiminnan kehittämiselle, asukasläh- töisten yhteistyöverkostojen luomiselle, uusien toimijaryhmien integroimiselle paikal- listason toimintaan, asukkaiden ja hallinnon välisen vuoropuhelun lisäämiselle sekä hankepohjaisen alueidenkehittämisen tehostamiselle. Maisemanhoitoa edistävälle toiminnalle on luotu monipuolista tuki/hankerahoitusta. Oripään kunta − Oripään osalta on merkittävää, että päivitysinventoinnissa Aurajokilaakson viljelymai- sema (18) peltoalueineen on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi Pöytyän rajalta Oripään keskustaan asti. Keskustan eteläpuoleinen koulukeskuksen, liikuntahallin ja julkisten palveluiden alue sekä Ladonmäen itäpuolinen omakotitaloalue jäävät koko- naisuudessaan maisema-alueelle. Muuten alue on pääosin dynaamista, maisemallises- ti sopusuhtaista, yhtenäisesti viljeltyä peltoaluetta tilakeskuksineen, purouomineen ja 257 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT pienine metsäsaarekkeineen. Aurajokea sen länsipuolella seuraava Varkaantie kuuluu jo valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. − Oripään kannalta on tärkeää että nykyiset toiminnat ja niiden kehittäminen ovat jat- kossakin mahdollisia maisema-alueella. Oripään keskustassa ei ole maisema-alueel- la varsinaisia laajentumistarpeita. Uusi täydennysrakentaminen sekä olevalla taaja- ma-alueella että maatalousrakentaminen ja pienimuotoinen olevaan rakenteeseen liittyvä asuinrakentaminen sitä ympäröivällä maatalousalueella on sopeutettavissa val- takunnallisesti arvokkaille maisema-alueille osoitettuihin tavoitteisiin. Kulttuuriympä- ristön historiallisten piirteiden ja muiden maisemallisten arvojen säilyminen on myös Oripään kunnan tavoite. − Kunnalla ei ole huomautettavaa päivitysinventoinneista eikä sen yhteydessä laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. Oriveden kaupunki − Ympäristölautakunta päättää todeta, ettei sillä ole huomautettavaa päivitysinventoin- nista. Oulun kaupunki − Oulun kaupungin alueella on kaksi maisema-aluetta, Limingan lakeuden kulttuurimai- sema (132) ja Oulujokilaakson kulttuurimaisemat (133). Alueiden arvoperusteet eivät ole muuttuneet, mutta rajauksia on muutettu. − Oulujokilaakson kulttuurimaisemien kohdalla rajausta on typistetty jokivarressa Ou- lun puolella, mutta levennetty jokilaakson selänteille. Taustamuistiosta ei käy selkeästi ilmi, millä perusteilla rajausta on muutettu. Alueella ei ole kaupungin mielestä tapah- tunut olennaisia maisemaa heikentäneitä muutoksia. Rajauksen syyksi mainitaan Tur- kansaari, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tämä ei kuitenkaan selitä välialueen poistamista. Pois jätetty alue sisältyy Oulujokivarren osayleiskaavaan ja sen uudisrakentamista on rajoitettu maisemallisin perustein. Tehok- kaammin rakennettu alue alkaa vasta Turkansaaren länsipuolelta. − Pois jääneellä alueella on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä yksit- täiskohteita. Joki hahmottuu yhtenäisenä maisema-alueena, joten koko alueen huo- miointi yhtenä kokonaisuutena edistäisi maisemallisten arvojen säilymistä. Jokialuee- seen kohdistuu käyttöpaineita, joten valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen status ohjaisi ratkaisuihin, jotka sopeutuisivat luontevammin maisemaan. − Rajaukseen on otettu mukaan selänteitä, joiden perustellaan näkyvän laajalle ja kauas. Rajausperusteet olisi hyvä esittää myös lopullisessa raportissa. Kommenteille lähete- tyssä esityksessä arvoina korostuvat avoimuus ja näkymät, jolloin on epäselvää mitä leveillä metsävyöhykkeillä tavoitellaan. Rajausperusteiden esittäminen helpottaisi alueen arvojen välittämistä maankäytön suunnittelun tarkemmille tasoille. − Rajauksesta poistettu Turkansaaren ulkomuseoalue on mainittu Oulujokilaakson kult- tuurimaisemaa käsittelevässä kappaleessa, mutta virheellisesti Muhoksen keskustaaja- 258 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 man arvokkaaseen rakennusperintöön lukeutuvana. Oulujokivartta koskevaan tekstiin on lisäksi jäänyt virheellinen maininta Oulankajoen ja Kitkajoen maisemista. − Limingan lakeuden kulttuurimaiseman laajentaminen koskemaan myös vanhoja ran- ta-alueita tyypillisine sukkessiovyöhykkeineen ja viljelymaisemineen on perusteltua. Paimion kaupunki − Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevan alueidenkäyttöpäätöksen tueksi tulee laatia mahdollisimman selkeät ohjeet siitä, millaisilla periaatteilla maise- ma-alueita koskevaa rakentamista on tarkoitus ohjata ja miten erilaiset konfliktitilan- teet pyritään ratkaisemaan. Vaikutusten arvioinnin osalta Paimion kaupunki toteaa, että siinä painotetaan korostetusti vain maisema-alueiden myönteisiä seurauksia. Ar- vioinnissa tulisi antaa suurempi painoarvo aineiston tulkinnanvaraisuudesta johtuville aidoille ristiriidoille ja tästä johtuville vaikutuksille. − Tausta-aineistossa esitetyt perustelut alueiden valinnalle jäävät liian yleiselle tasolle, eivätkä ne tue riittävästi viranomaisia lupien valmistelussa tai kaavoituksessa. Väljät määrittelyt lisäävät myös tarpeettomasti viranomaiskäsittelyä ja hidastavat lupapro- sesseja. Lisäksi tulkinnat voivat vaihdella maan osasta toiseen. − Tausta-aineistossa esitetyt yleispiirteiset kuvaukset lupa- ja kaavajärjestelmästä eivät ole riittäviä, kun joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, sinänsä yhtä perusteltuja int- ressejä. Päätöksessä tulee selkeästi todeta, ettei maisema-alue voi esimerkiksi estää olemassa olevien taajamien rakentamista tai niiden muuta kehittämistä, jos laajen- nus maisema-alueelle tai sellaisen tuntumaan todetaan kaava- tai lupaprosessissa muuten tarkoituksenmukaiseksi tai välttämättömäksi. Maisema-alueen perusteella ei saa myöskään estää maaseudun elinkeinotoimintoihin liittyvää rakentamista. Maise- ma-alueen tulee sen sijaan kannustaa etsimään rakentamiselle maisemallisesti mah- dollisimman suotuisa sijainti ja ympäristöön sopiva ulkonäkö ja -muoto. − Lisäksi kunta esittää että Pitkäportaan alue poistetaan Halikonjokilaakson viljelymaise- man (21) maisema-alueesta. − Ympäristölautakunta haluaa vielä kiinnittää huomiota normaalien metsänhoitotoi- menpiteiden sallimiseen valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Paraisten kaupunki − Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat pääsääntöisesti perinteisten maa- seutuelinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia, eivät niinkään pelkkiä kauniita luonnonmaisemia. Ympäristöministeriön linjauksen mukaan maisema-alueiden arvo perustuu historiallisten piirteiden ohella yhä jatkuvaan ympäristön ja elinkeinojen väliseen kestävään suhteeseen. Päivitysinventoinnissa maisema on selvästi laajempi käsite kuin aiemmin. Mukana on muun muassa näkökulma alueiden toiminnallises- ta rakenteesta. Paraisten kaupungin kannalta on ilahduttavaa, että inventoinnissa on nostettu uusina teemoina esille saaristoelinkeinot ja meriväylät, joita ei aiemmissa in- ventoinneissa juurikaan huomioitu. − Paraisten kaupungin alueelle ulottuu kaksi ehdotettua maisema-aluetta: 13. Saaristo- meren merimaisemat ja 15. Airiston merimaisema. Molemmat ovat valtakunnallisesti 259 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT arvokkaita maisema-alueita, mutta päivitysinventoinnissa niiden aloja on laajennettu ja nimiä muutettu. − Kaavoituksessa tulee varmistaa, että maisema-alueilla tapahtuva muutos ei ole risti- riidassa inventoinnissa tunnistettujen maisema-arvojen kanssa. Paraisilla on laadit- tu osayleiskaavaa Ålössa, missä osa kaava-alueesta ulottuu nykyiselle Airisto–Seilin maisema-alueelle. Airiston maisema-alueen muut Paraisten kaupungin alueella olevat osat on kaavoitettu jo 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa. Saaristomeren maisema-alue on kokonaisuudessaan yleiskaavoitettu 1990-luvulla. Päivitysinventoinnin perusteel- la hyväksyttävät uudet maisema-alueet tullaan jatkossa ottamaan huomioon kyseisiä alueita koskevassa kaavoituksessa.’ − 13. Saaristomeren merimaisemat: Aluetta on laajennettu ja yhtenäistetty. Alue käsittää nyt muun muassa aiemmasta rajauksesta puuttuneet Utön ja Aspön, mitä Paraisten kaupunki pitää hyvänä asiana. Molemmilla alueilla on vanhaa saaristoasutusta ja ne ovat olleet tärkeitä satamapaikkoja, eikä niiden kulttuurihistoriallista ja maisemallis- ta merkitystä voi ohittaa. Utön mukanaolo tuo alueeseen runsaasti kulttuurihistoriaa (luotsilaitoksen kehitys, Suomen ensimmäinen majakka) ja maanpuolustushistoriaa. Utöllä on myös maisemallisesti tärkeä rooli saariston ja ulkomeren rajalla, ja se sijaitsee erään Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. − Monet Saaristomeren maisema-alueen kylistä ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Utö muodostaa lisäksi oman RKY-alueensa. Paraisten kaupunki pitää perusteltuna saaristokylien kuulumista molempiin alueisiin. Niiden painotuksissa on eroja ja maisema-alueet huomioivat RKY-alueita laajemmin maisemakokonaisuudet sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön. − 15. Airiston merimaisema: Uusi rajaus korostaa Airiston merkitystä tärkeänä merireitti- nä ja koko alue jäsentyy tämän väylän ympärille. Paraisten kaupunki pitää tätä näkö- kulmaa hyvänä ja uutta aluerajausta entistä luontevampana. Uusi rajaus on yhtenäis- ten, avoimien merimaisemien kannalta toimivampi. Paraisten kaupunki pitää valitet- tavana, että alueen laajentumisen myötä Seili tippuu pois alueen nimestä. Seili on Airiston maisemassa keskeisimpiä saaria ja sillä on koko maan tasolla merkittävä histo- ria. Seili on myös Paraisilla tärkeä matkailukohde ja osa Pieni Rangastie -matkailureit- tiä. Kaupunki toivoo, ettei näistä arvoista menetetä mitään, kun saarta ei enää mainita maisema-alueen nimessä. − Molemmat Paraisilla olevat maisema-alueet ja niiden aluerajaukset ottavat kokonai- suudessaan aiempaa paremmin huomioon saaristolaiskulttuurin, kuten perinteisen saaristoasutuksen ja -elinkeinot sekä niiden luomat maisemat. Myös merenkulun reitit ja saarten yhteydet toisiinsa tulevat nyt paremmin huomioiduiksi. Toki merialueelle tehtävät rajaukset ovat jossakin määrin mielivaltaisia ja etenkin Saaristomeren maise- ma-alueen raja voisi yksittäisten saarten kohdalla kulkea toisaallakin, mutta kokonai- suutena kaupunki pitää rajauksia onnistuneina. − Yhteenvetona Paraisten kaupunki toteaa, että valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnin uusien, laajempien alueiden piirissä on nyt edustava otos niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristonkin piirteitä edustavia saariryhmiä ja kokonai- suuksia. Kauniiden maisemien lisäksi alueet huomioidaan toiminnallisina kokonai- 260 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 suuksina. Myös kuvailuteksteissä alueita käsitellään monipuolisemmin ja useammasta näkökulmasta kuin vanhoissa aluekuvauksissa. Kokonaisuudessaan Paraisten kaupun- ki pitää alueellaan olevia päivitysinventoinnin aluerajauksia ja -kuvauksia perusteltui- na ja huolellisesti laadittuina. − Kaupunki toteaa lisäksi, että alueisiin kohdistuvissa hankkeissa ja kaikessa päätöksen- teossa tulee lähtökohtana pitää, että saaristoelinkeinojen toimintaedellytykset turva- taan ja saariston elävänä säilymistä tuetaan. Parikkalan kunta − Parikkalasta kohteena on Tarnalan viljely- ja järvimaisemat (64). Aluetta ehdotetaan laajennettavaksi Tieaisenkylän etelä- ja itäpuolella Kokkosenmäen suuntaan. Maan- omistajia ja muita tahoja on kuultu ja heillä on ollut mahdollisuus sanoa mielipiteen- sä. MTK Parikkalan Seudun tuottajayhdistys on lausunnossaan katsonut, ettei nykyistä aluetta ole tarvetta laajentaa. Imatran seudun ympäristölautakunta ei ole ottanut erik- seen kantaa kohteeseen. − Kunnanhallitus päättää lausuntonaan yhtyä tuottajayhdistyksen lausuntoon ja edel- lyttää, että maanomistajien kannanotot tulee huomioida päivityksessä. Mikäli alueella myöhemmin rajoitetaan elinkeinojen harjoittamista tai rakentamista, on pyydettävä uudet lausunnot asianomaisilta ja kunnilta. Pedersören kunta − Purmonjokilaakson viljelymaisemien ehdotetun alueen (123) asukkaat ovat olleet huolestuneita siitä, miten maisema-alue tulee vaikuttamaan heidän toimintaansa. Asiasta on keskusteltu myös luonnonsuojelulautakunnassa ja siitä on lähetetty kyse- ly Pohjanmaan liitolle sekä ympäristöministeriölle. Vastauksissa on todettu, että esim. rakennusoikeuksiin ei tule suoria muutoksia, vaan ne määräytyvät edelleen osayleis- kaavan ja asemakaavan mukaisesti. Myös maa- ja metsätaloutta voi harjoittaa maise- ma-alueella. Maisema-alue-esitys nähdään tunnustuksena alueelle siitä, että selkeä maisemarakenne ja rakennuskanta ovat säilyneet alueella. − Pedersören kunnalla ei ole merkittävää lisättävää esitykseen luonnon- ja kulttuuripiir- teiden, maisemakuvan tai arvioinnin osalta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tode- taan, että suurimmat vaikutukset kohdistuvat luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tällai- nen ei ole kuitenkaan ajankohtaista Purmonjokilaaksossa. Alueen laajuus ja rajaus ovat sopivia. Pihtiputaan kunta − Pihtiputaan osalta kohteet (105. Pihtiputaan pika-asutusmaisemat; 106. Muurasjärven kulttuurimaisemat) tulevat sisältymään maakuntakaavaan ja yleiskaavoihin. Kohteita koskevia yleiskaavoja on laadittu ainoastaan Muurasjärven alueelle. Pihtiputaan pi- ka-asutusmaisemista ainoastaan Kärväskylä saattaisi tulevaisuudessa tulla osayleiskaa- van piiriin, mutta sekään ei sisälly ainakaan lähivuosien kaavoitusohjelmaan. Asema- kaavatasoista tarkastelua näille alueille ei tule. − Kunta pitää lähtökohtaisesti hyvänä ja tärkeänä valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden inventoinnin päivittämistä. 261 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Pihtiputaan molemmat kohteet ovat ns. vanhoja kohteita. Muurasjärven kulttuurimai- semat on esitetty laajennettavaksi kaakossa Untisperään saakka. Pihtiputaan pika-asu- tusmaisemiin on lisätty Kortteinen. Liitonjoen aluetta on laajennettu pohjoiseen. Kärväskylän rajaus säilyy ennallaan. Kaikkiin laajennuksiin on maisemalliset tai asu- tushistorialliset perusteet. Ehdotetut rajaukset ovat maisemallisia kokonaisuuksia, eikä kunnalla ole niihin perusteltua huomautettavaa. − Niin Muurasjärven kulttuurimaisemat kuin Pihtiputaan pika-asutusmaisematkin kuu- luvat kiistatta hienoimpiin suomalaisiin maisemiin ja ovat tärkeä osa pihtiputaalaista identiteettiä. Parhaimmillaan ne voivat olla mahdollisuus matkailun ja muun elinkei- notoiminnan kehittämiseen. − Kunta toivoo, että valtakunnallista maisema-arvoa osataan hyödyntää maaseutuelin- keinojen ja matkailun kehittämisessä ja että valtakunnallisesta statuksesta olisi hyötyä näihin maisema-alueisiin kohdistuvissa hanke-, rahoitus- ja tukihakemuksissa. Tietoa mahdollisista hankkeista ja rahoituksista tulee jakaa aktiivisesti kaikilla mahdollisilla tahoilla. − Kunta edellyttää, että valtakunnallisen maisema-alueen status ei saa aiheuttaa kohtuu- tonta haittaa maanomistajille eikä estää maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. − Kunta esittää, että kohteen 105 kuvailutekstiä korjataan niin, että Kortteisen kylän si- jaan käytetään nimitystä Kortteisen alue. Kortteinen ei ole paikallisesti vakiintunut ky- läksi, vaan kyse on järvikuiviosta ja siihen liittyvästä asutuksesta. Porin kaupunki − Kaupunkisuunnittelu on ollut mukana päivitysinventoinnin valmistelutyössä Porin kaupungin alueelle sijoittuvien kohteiden sekä niiden maisemakuvauksien ja rajau- sehdotuksien osalta, ympäristövirasto on keskustellut kaupunkisuunnittelun kanssa valmistuneen inventoinnin sisällöstä. Kaupunkisuunnittelu puoltaa pääsääntöisesti ympäristöministeriön esitystä. − 25. Kokemäenjoenlaakson kulttuurimaisemat: Kaupunkisuunnittelu on todennut, että laajennus joen alajuoksulle käsittää Porin alueella monella tapaa muutenkin huomion- arvoisia alueita. Merkittävän maisema-alueen status ei ole aluekokonaisuudessa yhdis- tävänä nimittäjänä ristiriidassa sen kanssa, mitä alueen osien tarkemmassa suunnitte- lussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon. Ympäristövirasto yhtyy näkemykseen. On tärkeää että maisema-alueen laajentamisessa on otettu huomioon Kokemäenjoen geologinen kehitys, luonnonhistoria ja erityiset luontoarvot. − 26. Yyterin rantamaisemat: Ympäristövirasto pitää kaupunkisuunnittelun tapaan muu- toksia perusteltuina. Lisäksi maisema-alue täyttää YV:n mielestä maisemanähtävyyden kriteerit. Yyteri on kiistatta maineikas ja valtakunnallisesti tunnettu maisema- ja luon- tomatkailukohde. Se muodostaa ainutlaatuisen, edustavan ja omaleimaisen maisema- kokonaisuuden. Siksi YV esittää, että Yyterin maisema-alueen nimi muutetaan Yyterin rantamaisemien sijaan Yyterin maisemanähtävyydeksi. 262 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − 27. Ahlaisten kulttuurimaisema: Maisema-alueen rajauksen muuttumisesta mainitaan päivitysinventointia kuvaamassa maakunnallisessa raportissa. Sen mukaan ”Ämttöön alueen läheisyyteen perustetun teollisuuden kaatopaikan takia alueen arvot ovat alentuneet ja siksi alue jätetään uuden rajauksen ulkopuolelle”. Ympäristöviraston näkemyksen mukaan maisema-alueen etelä- ja kaakkoisosaan on kohdistunut viime vuosina enenevissä määrin myös muita maankäytön muutoksia kuten tuulivoimara- kentamista ja maa-ainestenottoa. Aineistosta ei käy kuitenkaan ilmi, onko maastossa tehdyn inventoinnin jälkeen tapahtuneet muutokset otettu nyt ehdotetussa rajauk- sessa huomioon. − 28. Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat: Kaupunkisuunnittelu on kommentoinut, että alueen laajennusosa (vesireitin jatke Karhijärveen asti ja Karhijär- ven rantamaisema Riihonlahdelle asti) on maisema-arvoiltaan samaa luokkaa nykyisen maisema-alueen kanssa. Alueelle ei ole rakentamis- eikä suunnittelupaineita. On silti perusteltua, että jatkotoimenpiteiden yhtenä lähtökohtana on alueen maisemallinen merkitys. Ympäristövirastolla ei ole huomautettavaa tähän kantaan. Porvoon kaupunki − Porvoon kaupunki toteaa, että päivitysinventoinnissa esitettävät muutokset Porvoon- jokilaakson viljelymaiseman (11) maisema-alueelle ovat pääosin onnistuneita. − Maisema-alueen laajentaminen Pikkujokilaaksoon on erittäin perusteltua. Pikkujoki- laakson maisemalliset arvot osana Porvoonjokilaakson viljelymaisemaa on todettu jo vuonna 2001 valmistuneessa maisemaselvityksessä. − Perusteltua on myös poistaa valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta Mäntsä- läntien tuntumassa olevat peltoalueet Kiialassa ja Saksalassa sekä moottoritien etelä- puolella Kiialassa ja Järnbölessä. Nämä alueet eivät hahmotu enää selkeästi arvokkaan jokilaaksomaiseman osana. − Kuninkaanportin pohjoispuolella Kiialassa rajaus kulkee kiinteistörajaa pitkin moot- toritieltä Mäntsäläntielle. Rajaus on osittain keinotekoinen, sillä maisema ei noudata kiinteistörajoja. Tältä osin vuoden 1995 rajaus tulee säilyttää (karttaliite). − Inventoinnin aluekuvaukset ovat tärkeää taustamateriaalia kaavoitukselle ja muulle maankäytön suunnittelulle. Tämän takia kuvauksia tulisi vielä täsmentää ja täydentää. Porvoonjokilaakson viljelymaiseman tietoja tulee täydentää tiedoilla alueen rakenne- tusta kulttuuriympäristöstä. Kuvauksesta puuttuvat maininnat mm. Kerkkoon, Hent- talan, Tuorilan ja Vanhamoision maisemallisestikin arvokkaista kyläalueista ja kylien rakennusperinnöstä. − Kaupunki toteaa, että SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi avaa ja sel- ventää maisema-alueiden vaikutuksia maanomistajille ja muille osallisille. Pudasjärven kaupunki − Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa maisema-alueiden päivitysinventoin- nista. 263 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Puumalan kunta − Puumalan kunnalla ei ole huomautettavaa valtakunnallisesti arvokkaiden maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. Pyhäjärven kaupunki (ei pyydetty) − Päivitysinventointia ohjannut MAPIO-ryhmä on koostunut pelkästään ministeriöiden, keskusvirastojen ja aluehallintovirastojen edustuksesta. Esitettyjen maisema-alueiden asukkaat tai maanomistajat eivät ole olleet edustettuina. − Maaseutulautakunta esittää Haapajärven kaupunginhallitukselle ja Reisjärven kunnan- hallitukselle, että ne esittävät omissa lausunnoissaan Oksavan ja Autiorannan (Haapa- järvi) poistamista Kalajokilaakson maisema-alueesta (128) sekä Reisjärven kulttuuri- maisemien (127) poistamista kokonaan maisema-alueiden listauksesta. − Maisema-alueeseen kuulumisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä alkutuotan- non elinkeinojen ja alueen asukkaiden kannalta. Alueiden maisemat voidaan säilyttää parhaiten takaamalla alkutuotannon elinkeinojen mahdollisimman esteetön harjoitta- minen. − Valmistelun tausta-aineistona olevat karttamateriaalien rajaukset ovat epäselvät, kiin- teistökohtaisia rajauksia ei voi selvittää ja alueiden rajausta on tarpeettomasti laajen- nettu vuoden 1995 oikeusvaikutuksettoman inventoinnin jälkeen. − Alueista koituu haittaa yksittäisille maanomistajille. Lupamenettelyissä poikkeavista vaatimuksista aiheutuvia lisäkustannuksia tai toimenpiteen kieltämisestä koituvia ku- luja ei korvata. − Alueeseen kuuluvilla maanomistajilla on mahdollisuus hakea erilaisia maiseman- ja kulttuuriperinnön hoitoon liittyviä tukia. Tämä mahdollisuus on kuitenkin jäänyt lähin- nä nimelliseksi tukijärjestelmän paisuneen byrokratian ja olemattomien tukitasojen vuoksi. − Asukkaiden mielipidettä ei ole kysytty valmistelun aikana. − Inventointiin liittyvässä vaikutusten arvioinnissa (SOVA) on tehty arvovalintoja valit- taessa arvioitavia vaikutuksia. Arvioinnissa on päädytty toteuttajan subjektiiviseen arvioon. Pälkäneen kunta − Syrjänharjun huomioiminen osana Pirkanmaan harjumaisemia (48) on perusteltua sen luonto-, virkistys- ja identiteettiarvojen vuoksi. Pälkäneen kunta esittää myös, että Iso- kankaan harjualue rajataan ulos maisemanähtävyydestä, koska sitä ei laajamittaisena soranottoalueena enää voi pitää arvokkaana harjualueena. Pöytyän kunta − Pöytyällä Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan (18) vaikuttaneet maankäytön muutok- set ovat olleet viime vuosina vähäisiä, ja aluerajojen tarkistamiselle ei ole inventointia laadittaessa nähty tarvetta. Poikkeuksen on maisema-alueen laajennus pohjoisosassa. 264 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Nyt Aurajokilaakso halutaan esittää yhtenäisenä kulttuurihistoriallisena ja maisemalli- sena kokonaisuutena sen latvajuoksulle asti. − Sama Aurajokilaakson kulttuurimaisema esitetään kulttuuriympäristön tai maise- man kannalta tärkeänä alueena myös vahvistetussa maakuntakaavassa. Yhteenveto- na maankäytön tulee olla alueella maiseman arvoa turvaavia ja edistäviä. Arvokkaalla maisema-alueella rakentamisen tulee kohdistua aukeiden reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen ja edistää peltojen, niittyjen sekä muiden avoimien maisema- tilojen säilymistä. − Kunnanhallitus esittää, että inventointia tarkistetaan rajaamalla Lallin teollisuusalueen rakentunut eteläosa maisema-alueen ulkopuolelle. Raaseporin kaupunki − Inventoinnin taustamuistiossa päivitysinventointia perustellaan tarpeella reagoida maaseudun ja maatalouden muutoksiin, jotka muuttavat suomalaista kulttuurimai- semaa. Kaupunki katsoo, että maisema-aluestatuksen tavoite rajoittaa maatalouden kehitystä ja sitä kautta maiseman muutosta, on ongelmallinen. Viljelymaisemien säily- misen edellytyksenä on taloudellisin perustein toimiva maaseutuelinkeinojen harjoit- taminen, joka saattaa edellyttää toiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta maise- maan. − Kaupungin näkemyksen mukaan Uudellemaalle esitettävät uudet alueet, Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema (8) ja kaupungin alueelle osuva Bromarvin ja Tenholan har- juvijelymaisemien (1) maisema-alue eivät ole maisemaan kohdistuvien uhkien osalta vertailukelpoisia. Suurin uhka Bromarvin ja Tenholan maisema-alueelle olisi todennä- köisimmin maatalouselinkeinojen rajoittaminen. − Muut Raaseporin kaupungin alueelle osuvat alueet (2. Skärlandetin saaristokulttuu- rimaisema; 3. Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat [v. 1995 Fiskarsin Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisema]; 4. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat; ja 5. Mustionjokilaakson viljelymaisema) sijaitsevat yhdyskunta- rakenteessa huomattavasti keskeisemmin kuin Bromarvin ja Tenholan maisema-alue. Siten niiden statusta ja sen aiheuttamia oikeusvaikutuksia voidaan pitää perusteltuina. Sen sijaan Bromarvin ja Tenholan maisema-alueelle ei ole samanlaisia yhdyskuntara- kenteellisia perusteita. − Raaseporin kaupunki vastustaa Bromarvin ja Tenholan maisema-alueen sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maisemansuojelulle asetetut tavoit- teet voidaan saavuttaa maakuntakaavasuunnittelussa seudullisesti merkittävien mai- sema-alueiden inventointien sekä RKY-päätöksen turvin. Rantasalmen kunta − Ympäristölautakunta antaa lausuntonsa Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan kuntien alueelta. − Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa alueista tai niiden rajauksesta. 265 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Rautalammin kunta − Kunnanhallitus esittää että valtakunnallisesti merkittävä Toholahti–Sapeli-museotie poistetaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listasta. − Lisäksi kunta toteaa, että Rautalammin keskustaajaman yleiskaavasuunnittelussa on huomioitu Korholan kartanon maisema-alueet. Kunta myös tiedostaa Sahalan karta- non laajat metsä- ja peltoalueet sekä sen, että molemmissa kartanoissa tapahtuu mer- kittävää yritystoimintaa kaiken aikaa. Rautjärven kunta − Rautjärven kunnalla ei ole huomauttamista päivitysinventointiin. Reisjärven kunta − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Maisema-alueella olevilla ei ole ollut mahdollista ottaa inventointiin kantaa riittävällä tarkkuudella, koska kuulemisaineistoon ei sisälly kunnon kartta-aineistoa, josta kävisi ilmi maanomistajien maiden kuuluminen ehdo- tettuun maisema-alueeseen. Tältä osin kuuleminen ei täytä hallintolain §41:n vaati- muksia. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Oikeusvaikutuksissa määritellyn ”maisemaan so- pivan” toimenpiteen tulkinta on ongelmallista, koska tulkinta tapahtuu viime kädessä viranomaisen subjektiivisen tulkinnan perusteella ja saattaa olla ristiriidassa luvanhaki- jan näkemyksen kanssa. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Suorat oikeusvaikutukset siirtyvät suunnittelujär- jestelmien kautta maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien kannettavaksi. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Inventoinnin vaikutuksen arviointi perustuu ta- pauskohtaiseen harkintaan. Tämä on ongelmallista, koska se ei perustu valmisteluvai- heen aitoon vuoropuheluun alueen maanomistajien kanssa. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Vaikutusten arviointi on viranomaisvärittynyt. Arvion laatijalla ei ole käsitystä maaseudun todellisista elinoloista ja maaseutuelinkei- nojen ahdingosta. Vaikutukset eivät ole Reisjärven osalta vähäisiä. Reisjärven kulttuu- rimaisemien (127) aluetta ollaan kasvattamassa 1670 hehtaarilla. Nykyisellä maise- ma-alueella on ollut jo paljon negatiivisia vaikutuksia. Esityksessä on lisätty runsaasti kasvullisia metsäalueita. Metsälaki rajoittaa aivan riittävästi metsänkäyttöä eikä käyt- töä pidä säännellä lisää maisema-aluetta laajentamalla. Huomattava määrä laajennuk- seen kuuluvista metsäalueista ei ole perusteluissa mainittuja reunametsäselänteitä. Metsät ovat merkittävä osa maatilatalouksien kokonaistoimeentuloa. Maatilojen kan- nattavuuden kannalta tulee olla mahdollista muokata viljelykuvioita kannattavuuden parantamiseksi. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Reisjärven alueella statukseen viittaavat vetovoi- matekijät ovat olleet kaunista sanahelinää. Elinvoima syntyy todellisista toimeentulo- mahdollisuuksista, joihin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi nimeämisel- lä ei ole ollut merkitystä. Maisema-arvoihin nojaavia matkailupalveluita ei ole synty- nyt. Maisemanhoidon tukijärjestelmät ovat niin byrokraattisia, että niiden käytöstä on 266 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 ensimmäisen viiden vuoden jälkeen pääosin luovuttu, ainakin Reisjärvellä. Ei-tuotan- nollisiin investointeihin ei ole varaa, vaikka niihin olisi tarjolla pieniä kannusteita. Myös rakennusperinnön hoitoon tarjolla olevaa avustusta on käytetty vähän, koska rahoi- tusosuudet ovat marginaalisia. Perinnerakennuksilla ei ole käyttöä väestön vanhetessa ja vähentyessä. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Maisema-alueen statusarvo ei lisää ihmisten kiin- nostusta hoitaa alueita, vaan kiinnostus perustuu käytännönläheisempiin tekijöihin. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Myös ekologiset vaikutukset ovat maailmaa sy- leileviä yleismainintoja, joille ei löydy paikallista näyttöä. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Maisema-alueen päivitysinventoinnin kenttäkier- rokseen ei sisältynyt yhtään julkista esittelytilaisuutta. Valmistelua on hoidettu Euroop- palaisen maisemayleissopimuksen ja valtioneuvoston hyväksymän Kulttuuriympäris- töstrategian vastaisesti. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Reisjärven kunta ei ryhdy yleiskaavoittamaan maisema-alueita, koska alueen rantaosayleiskaavojen laatimisessa ELY-viranomainen edellytti maisema-alueen vuoksi kalliita ja raskaita selvityksiä. Rantaosayleiskaavat oli- vat maanomistajille sekä kunnalle pettymys, koska rakennuspaikkoja saatiin odotettua vähemmän. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: Erilaisten hankkeiden toteuttamista ja kaavoitus- ta säädellään jo liiankin monilla säädöksillä, eikä siihen enää tarvita arvokkaaksi maise- ma-alueeksi määräämistä. Maisema-alueiden perusteluissa kuulutetaan avoimia tiloja ja väljää yhdyskuntarakennetta, toisaalta jatkuvasti painostetaan yhdyskuntaraken- teen eheyttämiseen. Tämä luo ristiriitaisen pohjan suunnittelulle. Rakentamista pitää ohjata hyville maapohjille ja sellaisiin ympäristöihin, jotka tarjoavat parhaat edellytyk- set pitkäaikaiselle asukkaita tyydyttävälle asumiselle. − Suunnittelun lausuntoviranomainen: SOVA:n laatijoiden perustelu ovat subjektiivi- sia ja yleisiä. Ne eivät ota huomioon paikallistason ongelmia ja rajoituksia. Taulukossa nostetaan positiivisiksi seikkoja, jotka eivät realisoidu paikallistodellisuudessa. Monet negatiiviset vaikutukset on jätetty kirjaamatta tai niitä ei tunnisteta. − Kunta: Reisjärvellä maisema-alueeseen on lisätty paljon kylä- ja metsäalueita, joilla ei ole luetteloitu uusia arvokohteita tai arvokkaita alueita. Näillä lisäalueilla ei ole huo- mattavaa valtakunnallista merkitystä. − Kunta: Kunta edellyttää, että arvokkaiksi maisema-alueiksi ei tule määrätä metsäaluei- ta ja sellaisia asuttuja alueita, joilta ei ole inventoinneissa löytynyt merkittäviä kulttuu- rikohteita. Kunta vaatii, että esitetystä alueesta poistetaan kaikki sellaiset alueet, joilla ei tosiasiallisesti ole merkitystä arvokkaana maisemana. Erityisesti tämä koskee voi- massa olevan maisema-alueen metsäalueita. − Kunta: Maisema-alueen status tulee ensisijaisesti poistaa tai toissijaisesti laskea maa- kunnalliseksi. Alue ei ole valtakunnan mitassa mitenkään harvinaisuus. − Kunta: Kunta pitää kohtuuttomana, että valtionhallinto käyttää sanelupoliittista valtaa vastoin kunnan ja maanomistajien tahtoa. Kohtuutonta on myös käyttää niin yleis- 267 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT piirteistä kartta-aineistoa, että maanomistajat eivät voi tietää maidensa kuulumisesta ehdotettuun alueeseen. − Kunta: Arvokkaiden maisemien merkitys nojaa aktiiviseen viljelytoimintaan. Peltomai- semat säilyvät vain, jos maa- ja metsätalouselinkeinot pysyvät elinvoimaisina kovassa keskittävässä rakennemuutoskehityksessä. Huomattava määrä tilakeskuksia on jo lo- pettanut aktiivitoiminnan. Maaseutumaisemasta poistuu merkittävä osa perinteiselle maataloudelle tyypillistä rakennuskantaa. Tehokkaaseen tuotantoon soveltumattomat viljelyalueet jäävät pois aktiiviviljelystä ja alkavat metsittyä. − Kunta: On kohtuutonta, että maisema-alueen merkitsemistä ja laajentamista perus- tellaan niin, että se ei vaikeuta alueiden käyttöä. Kuitenkin alueet merkitään maakun- takaavaan ja vaikuttavat alemman tason maankäytön suunnitelmiin. Mikäli merkin- nällä ei ole todellista vaikutusta maankäyttöön, siitä tulee voida irrottautua kunnan ja maanomistajien tahdon mukaan. − Kunta: Maakuntaliitossa valmisteltu kulttuuriympäristöjen päivitysinventoinnin tarkas- tus sisältää paljon virheitä ja vääriä tietoja. Kunta pitää kohtuuttomana, että valtakun- nallisesti arvokkaan maisema-alueen päivityksen tukena käytetään huonosti valmistel- tua inventointia. Rovaniemen kaupunki − Yläkemijoen aluelautakunta on antanut lausunnon Viirinkylän jokivarsimaiseman (153) maisema-alueesta ja puoltaa ratkaisua. Maisema-alue sisältyy osin (Puurosenrannan alue) Vanttauskosken osayleiskaava-alueeseen. Viirinkylässä ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. − Rovaniemen kaupungilla ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnista. Inventoinnin oikeusvaikutukset tarkentuvat kun ympäristöministeriön valtakunnallisten alueiden- käyttötavoitteiden uudistus valmistuu. Ruokolahden kunta − Ruokolahden kunnan kanta on, että maisema-alueillakin maa-ainesten oton, rakenta- misen ja metsätalouden rajoittamisen tulee olla maltillista ja maanomistajien intres- sit on otettava huomioon. Jos maisema-alueelle asetetaan maisematekijöistä johtu- via maankäytön rajoituksia, tulee rajoitteista maksaa täysi korvaus. Käyttörajoitusten korvaaminen on erityisen perusteltua maisema-alueilla, jotka ovat laajoja ja aktiivisen elinkeinotoiminnan piirissä. Ruoveden kunta − Kunnan elinvoimaisuuden peruskiviä ovat luonto ja ympäristö. Näihin liittyvät arvot ja vetovoimatekijät on kirjattu myös kuntastrategiaan. Tältä pohjalta maisema-alueen nostaminen valtakunnallisesti arvokkaaksi on hyvä asia ja kunnan tavoitteiden mukai- nen. Maisema-alueen voidaan katsoa näiltä osin täyttävän maankäyttö- ja rakennus- lain mukaiset alueidenkäyttötavoitteet. − Ruovesi on maaseutukunta. Kunnan merkittäviä elinkeinoja ovat matkailu, viljely, karjatalous ja metsänhoito. Päivitysinventoinnin SOVA:ssa todetaan useita maise- 268 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 ma-alueen positiivisia vaikutuksia. Kuitenkin jätetään huomiotta maataloustuottajille syntyvät todelliset vaikutukset. Arviointi jää näiltä osin vajaaksi. Esimerkiksi metsäta- louden vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan, vaikka metsien määrä on merkittävä esim. Ruoveden reitin maisemien (50) alueella. Elinkeinovaikutusten voidaan todeta olevan positiivisia matkailun suhteen, mutta muita elinkeinoja kohtaan inventointi on jopa haitallinen. − Alueeseen liittyy tällä hetkellä myös kesken oleva rantojen yleiskaavoitus. Ranta- osayleiskaava 1 on hyväksytty vuonna 2012. Tämä kaava kattaa maisema-alueen lä- hes kokonaan. Lisäksi pohjoisen alueella on Rantaosayleiskaava 2, joka on hyväksytty vuonna 2015. Rantaosakaavojen yhteydessä on tehty hyvin laajamittaiset selvitykset ympäristön osalta. Kaavoille on tavoitteena saada lainvoima vuoden 2016 kuluessa. Ennen kuin alueelle voi antaa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksen, tulee rantaosayleiskaavojen saada lainvoima. − Ympäristöministeriö on aloittanut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudis- tamisen. Uudistamisen tavoitteita ovat mm. että ne vastaisivat entistä vaikuttavammin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Lisäksi tavoitteena on, että ne koskevat nykyistä rajatummin keskeisiä valtakunnallisia näkökohtia ja olisivat nykyistä täsmäl- lisempiä. Koska VAT on osa maankäyttö- ja rakennuslain ohjausjärjestelmää, tulisi VAT vahvistaa ennen maisema-alueita. − Ruoveden kunta esittää, että Ruoveden reitin maisemien (50) maisema-aluetta ei tule vahvistaa. Perusteluna on alueen rantaosayleiskaavojen keskeneräisyydestä johtuva lainvoiman puuttuminen. − Valtakunnallisia maisema-alueita ei tule vahvistaa ennen kuin valtakunnallisten aluei- denkäyttötavoitteiden uudistaminen on saatu päätökseen. Vaikutusten arviointi perustuu tämän hetken lainsäädäntöön. Todellisia vaikutuksia ei voi arvioida ennen VAT-uudistusta. − Ruoveden kunta vaatii Ruoveden reitin maisemien (50) poistamista valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listalta. Saarijärven kaupunki − Saarijärven reitin kulttuurimaisemakokonaisuus (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat, 104) sijoittuu sekä Karstulan kunnan että Saarijärven kaupungin puolelle. Alueen ra- jausta ehdotetaan laajennettavaksi niin, että Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue sisältyy rajaukseen. Lisäksi aluetta laajennetaan Mahlussa ja Kolkanlah- dessa. − Saarijärven kaupunki suhtautuu myönteisesti Saarijärven reitin maisema-alueen laa- jennukseen, eikä kaupungilla ole muuta lausuttavaa päivitysinventointiin liittyen. Salon kaupunki − Salon kaupunki pitää inventointia uuden Salon kaupungin osalta pääosin hyvin laadit- tuna ja perusteltuna. − Rajausten esitystapa on yleispiirteinen, mikä korostaa osaltaan sitä että rajoja pitää tulkita tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa rajauksia on kuitenkin vaikea perustella 269 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT edes yleispiirteisyydellä, kun maisema-alueisiin on sisällytetty esimerkiksi laajoja met- siä tai pienehköjen peltoalueiden mosaiikkeja, joilla ei ole maisemallista tai kulttuuri- historiallista yhteyttä suurmaisemaan. − Tausta-aineistossa esitetyt perustelut alueiden valinnalle jäävät yleiselle tasolle, eivät- kä tue riittävästi viranomaisia lupien valmistelussa tai kaavoituksessa. Myöskään aluei- den laajennuksia ei ole perusteltu. Tällainen yleispiirteisyys ja tulkinnanvaraisuus hä- märtää arviointiperusteita ja vaikeuttaa suunnittelua ja rakennuslupaharkintaa. Liian väljät rajaukset lisäävät myös turhaa viranomaiskäsittelyä, hidastavat lupaprosesseja ja tulkinnat voivat vaihdella maan osasta toiseen. − Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevan alueidenkäyttöpäätöksen tueksi tulee laatia mahdollisimman selkeät ohjeet siitä, millaisilla periaatteilla maise- ma-alueita koskevaa rakentamista on tarkoitus ohjata ja miten erilaiset konfliktitilan- teet pyritään ratkaisemaan. Tausta-aineistossa esitetyt yleispiirteiset kuvaukset lupa- ja kaavajärjestelmästä eivät ole riittäviä, kun joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, sinänsä yhtä perusteltuja intressejä. − Päätöksessä tulee selkeästi todeta, ettei maisema-alue voi esimerkiksi estää olemassa olevien taajamien rakentamista tai niiden muuta kehittämistä, jos laajennus maise- ma-alueelle tai sellaisen tuntumaan todetaan kaava- tai lupaprosessissa muuten tar- koituksenmukaiseksi tai välttämättömäksi. Maisema-alueen perusteella ei saa myös- kään estää maaseudun elinkeinotoimintoihin liittyvää rakentamista. Maisema-alueen tulee sen sijaan kannustaa etsimään rakentamiselle maisemallisesti mahdollisimman suotuisa sijainti ja ympäristöön sopiva ulkonäkö Tämän tulee koskea myös elin- keinotoiminnan ja asumisen kannalta tärkeitä uusia rakennelmia ja laitteita, kuten esimerkiksi tuulivoimaloita tai aurinkokeräinkenttiä, jos niiden sijoittaminen maise- ma-alueelle todetaan kaava- tai lupaprosessissa tarkoituksenmukaiseksi ja välttämät- tömäksi. − Tausta-aineistoon kuluvassa vaikutuksen arvioinnissa tulisi antaa suurempi painoarvo myös tulkinnanvaraisuudesta johtuville aidoille ristiriidoille ja niiden ratkaisutarpeelle. Vaikutusten arviointi painottuu korostetusti vain maisema-alueiden myönteisiin vaiku- tuksiin. − Halikonjokilaakson ja Uskelanjokilaakson välissä sijaitsevan Salaisten alueen ja Hajalas- sa moottoritien pohjoispuolisten alueiden poistaminen rajauksesta on hyvin perustel- tua. Alueet eivät maisemallisilta arvoiltaan nouse samalle tasolle kuin jokilaaksot ja ne kestävät rakentamisen osalta huomattaviakin muutoksia johtuen viljelyaukeiden sup- peudesta ja sulkeutuneisuudesta, kaukonäkymäakselien puuttumisesta, maanpinnan vähäisemmistä vaihteluista ja pienemmästä rakennuskannan suojelutarpeesta. − 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema: Maisema-alueen jatkaminen Hajalasta länteen Maantielle 110 saakka ei vaikuta perustellulta. Aineistosta ei ilmene syitä tälle laajen- nukselle. Sen sijaan kaupungin mielestä olisi loogista ja perusteltua tutkia vielä Haja- lan kylässä maisema-alueen ulottaminen purouomia seuraten etelään aina mahdol- lisesti Halikonlahteen saakka, koska tämä vyöhyke muodostaa sekä näkymäakselien että kulttuuriekologisen rakenteen kannalta yhtenäisen ja arvokkaan kokonaisuuden. 270 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Aluerajaus on ulotettu Märyn liittymän eteläpuolella kauas Tavolan kylän itäpuolelle. Alue on yksi Salon kaupungin keskustan tärkeimpiä kehittämissuuntia ja alueen maan- käyttö on määritelty osayleiskaavassa muutama vuosi sitten. Tavolan kyläasutus on varsin nuorta eikä sillä ole välitöntä yhteyttä Halikonjoen maisemaan tai jokilaakson käyttöön. Salon kaupunki esittää, että rajaus siirretään Märyn moottoritien liittymän eteläpuolella Vaskiontiehen (mt 224). − 22. Uskelanjokilaakson viljelymaisema: Alueen laajennus koillisosiltaan Rekijoen suun- taan tavallisille talousmetsäalueille ei vaikuta perustellulta. Laajennus vaikuttaa erikoi- selta myös siksi, että nk. Häntälän notkot on jätetty suojelun ulkopuolelle, vaikka niillä on kiistatta poikkeuksellisia maisemallisia arvoja. Salon kaupunki esittää että alueraja- us kattaa vain varsinaisen jokilaakson peltoineen ja niihin välittömästi rajutuvine met- sänrinteneen. − 20. Perniön viljelymaisemat: Alueen rajaukset ulottuvat Perniön taajamassa ja asemal- la joiltakin osin kauas varsinaisesta jokimaisemasta kattaen sekä metsäalueita että tavanomaisia asuinkortteleita. Kaupunki esittää että alueen sisälle jätetään ainoastaan peltomaiseman suojelun kannalta tärkeät alueet. − Lisäksi kaupunginhallitus korostaa laajennusalueiden ja Perniön viljelymaisemien osal- ta, ettei alueiden vahvistaminen saa estää järkiperäisiä taajama-, yritys- ja maatalou- den rakentamista tai muita perusteltuja toimenpiteitä, muun ohella metsänhoidollisia hakkuita. Erityisesti Perniön viljelyalue tulee rajata siten, että alueeseen kuuluu vain peltomaisemia. Kaupunginhallitus esittää lisäksi harkittavaksi Uskelanjoen maise- ma-alueen rajauksen siirtämistä eteläpäästään noin ABC-Piihovin tasalle kuitenkin si- ten että joen rantaa lähinnä kulkevan historiallisen Hiidentien ympäristö säilyy riittä- vän leveänä kaistaleena. Sastamalan kaupunki − Sastamalan kaupungin alueella on kaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluet- ta (25. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat; 44. Rautaveden kulttuurimaisema). Aluerajausten ja valtakunnallisen statuksen säilyttäminen osoittaa, että Sastamalan kaupunki ja alueen toimijat ovat onnistuneet säilyttämään maiseman arvot ja siirtä- mään saatua kulttuuriperintöä eteenpäin. − Maisema-alueiden ympärille on rakentunut monia hankkeita, joissa kaupunki ja sitä edeltäneet kunnat on ollut aktiivisesti mukana. Näitä ovat olleet esimerkiksi Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke (1997–2000), Äetsän seudun maisemaselvityshanke (1998–2000) sekä pyrkimykset aikaansaada luonnonsuojelulain mukainen maisema-aluepäätös ydinalueiden säilyttämiseksi (Rippilänjärvi, Rautave- den länsiranta). − Maisema-arvojen turvaaminen on ollut tärkeänä lähtökohtana oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa, ja arvot on tunnustettu myös kaupungin rakennusjärjestyksessä. Maisema-arvoja on pidetty toisinaan maankäyttöä ja rakentamista rajoittavana tekijä- nä, mutta maiseman voimakas positiivinen merkitys matkailulle ja kaupungin vetovoi- maisuudelle on ollut itsestäänselvyys. Kansallismaisemasta on helppo olla ylpeä. 271 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Muutokset maisema-alueiden rajauksiin päivitysinventoinnissa ovat vähäiset. Muu- toksilla ei ole olennaista merkitystä alueiden käytön ja hoidon järjestämiseen. Uudet maisema-aluerajaukset sisältyvät lähes kokonaan kaupungin rakennusjärjestyksessä määritettyihin suunnittelutarvealueisiin, ja niitä koskevat rakennusjärjestyksen maise- man huomioimista painottavat määräykset. − Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa maise- ma-alueiden päivitysinventoinnista. Savonlinnan kaupunki − Nyt laadittu inventointi ei täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perus- teellisuuden eikä laaja-alaisuuden vaatimuksia. Inventointi näyttää syntyneen ainakin Etelä-Savossa hyvin pienen ja suppean piirin toimesta ilman avointa vuorovaikutusta eri osapuolten ja osallisten kanssa. Näin menetellen inventointi ei tule ”tasalaatuiseksi” eikä yhteismitalliseksi eri puolilla Suomea. Menettely ei myöskään kohtele tasapuoli- sesti maakuntia ja kuntia Suomen eri osissa. Savonlinnan virka- tai luottamushenkilöil- lä ei ole ollut mahdollisuutta osallistumiseen inventoinnin aikana. Ensimmäisen kerran asiasta tiedotettiin ja pyydettiin lausuntoa, kun inventointi oli valmistunut vuonna 2013. Inventoinnin aikana kaupunkiin ei ole oltu yhteydessä. − Kaupunki toteaa, että valmistelutyön aikana olisi ollut hyvä olla yhteydessä kuntiin sekä pyytää kuntien edustajia osallistumaan ohjausryhmään, koska valmistelussa on kysymys nimenomaan kuntien maankäyttöön ja toimintaan liittyviä asioita. − Kuultavana olevan aineiston mukaan inventoinneissa keskitytään maaseudun kult- tuurimaisemiin. Etelä-Savossa valmistelusta on vastannut taho, jonka asiantuntemus on suuntautunut maaseutualueisiin ja -maisemiin. Myös tältä osin valmistelu on ollut puutteellinen. − Aineistoon liittyvä yleispiirteinen, kokonaisuutta käsittelevä ympäristövaikutusten arviointi on epäonnistunut. Arviointi tulee suorittaa aluekohtaisesti, jotta saadaan sel- ville rajausten vaikutus kuhunkin alueeseen. Koska inventoinnin painopiste on ollut maaseutumaisemien inventoinnissa, vaikutusten arvioinnin epäonnistuminen koros- tuu yhdyskuntarakenteen sisällä olevien kulttuurimaisemien osalta (esim. Kyrönsalmi). Arviointi ei ole SOVA-lain mukainen eikä täytä lain vaatimuksia. Arviointi on tehtävä uudestaan ja aluekohtaisesti. − 72. Kyrönsalmen kulttuurimaisema: Esityksessä rajausta perustellaan mm. saimaannor- pan tärkeänä elinalueena. Kuitenkaan alueelta ei ole inventoitu pesänlaskentahistori- an aikana yhtään poikaspesää. Mikäli alue olisi tärkeä norpan elinalue, se olisi huomi- oitu varauksissa ja Natura 2000 -verkostossa. Natura-alue ulottuu Haapaveden etelä- osaan nyt esitetylle maisema-aluelaajennukselle vain pieniltä osin, lähinnä yhdyskäy- tävänä eri Natura-alueiden välillä. Toisaalta norpan esiintymisellä ei pitäisi olla vaiku- tusta maisema-aluetta määriteltäessä. Myhkyräluotoa lukuun ottamatta Kyrönsalmen pohjoispuolella olevia luotoja ei ole suojeltu asemakaavalla. − Majakkaniemen mukaan ottamista perustellaan tuhoutuneella kivikautisella asuinpai- kalla. Muinaisjäännös on sijainnut rakennetulla omakotitontilla, jonka länsipuolella on vielä yksi rakennettu omakotitontti. Majakkaniemessä on muutoinkin normaalia oma- 272 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 kotiasutusta. Maisema-aluerajaukseen on otettu osa omakotitonteista ja Majakkanie- men pää, jolla ei ole maisemallista eikä muinaisjäännösarvoa. Majakkaniemen olemat- tomalla muinaisjäännösarvolla ei laajennusta voida perustella. − Perusteluissa mainitut Tynkkylänjoki ja Kylmäniemi sijaitsevat yli 2 kilometrin etäisyy- dellä esitetystä rajauksesta, sen pohjoispuolella. Lypsyniemessä toimivat muun muas- sa Savonlinna Worksin konepaja sekä Andritz Oy. Edellä olevilla alueilla ei laajennusta voida perustella. − Perusteluissa mainittu tekstin sisältö Olavinlinna ja vanhan kaupungin osalta on pää- osin yhteneväinen Museoviraston RKY-inventoinnin kanssa. Alueilla on turhaa päällek- käisyyttä. − Kasinonsaarten kylpyläkulttuurista kertova teksti puolestaan on pääosin yhteneväinen vanhan RKY-inventoinnin kanssa. Kasinonsaari menetti RKY-merkintänsä vuoden 2009 inventoinneissa. Tältä osin valtakunnallisesti arvokkaan alueen laajentamista ei voi pe- rustella. Alue ei ole enää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäris- töä. Kasinonsaarten kylpyläkulttuuria pyritään vahvistamaan kaavamuutoksilla. Huo- mattakoon että Vääräsaaren länsiosaa lukuun ottamatta kaikki selvityksessä mainitut saaret säilyvät myös tulevaisuudessa rakentamattomina ja luonnontilaisina virkistys- alueina kaupunkilaisille ja matkailijoille. Ne on suojeltu asemakaavalla. − Kalliolinna ja Vanha Kasino ovat suojellut asemakaavalla. Vanha Kasino ei sisälly esi- tettyyn rajaukseen. Rakennusta on lisäksi laajennettu rakentamalla yli 700-paikkainen Savonlinnasali Vanhan Kasinon yhteyteen. Tältäkään osin maisema-alueen laajennusta ei voi perustella. − Suruton-huvila ei sijoitu maisema-alue-esityksen sisään. Huvila on suojeltu kaupun- ginvaltuuston 15.6.2015 hyväksymässä asemakaavamuutoksessa. Tältäkään osin laa- jennusta ei voi perustella. − Kyrönsalmen keskeiset ja arvokkaat kohteet ja alueet sisältyvät jo RKY-rajaukseen. Rau- tatiesillan pohjoispuoleisella alueella tehdaskiinteistöineen ja 2000-luvulla rakennet- tuine maantiesiltoineen ei ole valtakunnallista maisema-arvoa. Myöskään kallioluotoja Haapavedellä ei ole Myhkyräluotoa lukuun ottamatta suojeltu. Maisemakuva-kohdas- sa esitetyillä perusteilla ei voi perustella laajennusta. − Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on RKY-inventoinnin yhteydes- sä arvioitu ja rajattu huolellisen ja asiantuntevan arvioinnin perusteella. Rautatiesillan pohjoispuolella ei ole RKY-inventoinnin ja arvioinnin jälkeen tapahtunut mitään sel- laista luonnon- tai kulttuurimaisemaan kohdistunutta toimenpidettä, joka olisi korot- tanut maiseman arvon valtakunnalliseksi, pikemminkin päinvastoin. Kyrönsalmeen on mm. rakennettu kaksi uutta maantiesiltaa ja ranta-alueille on syntynyt uutta omako- tikaavoitusta. Lisäksi alueen halki kulkee Saimaan syväväylä opasteineen ja merkkei- neen. Esitettyä rajausta vastapäätä, Kyrönsalmen toisella puolella on Andritz Oy:n teol- lisuusalue, jonka kaavan tarkistaminen on teollisuusalueen osalta käynnissä., samoin kuin alueen viereen tulevan teknologiapuiston kaavoitustyö. − Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vääräsaaren alue on osoitettu taajamatoiminto- jen alueeksi. Merkintä mahdollistaa rakentamista alueelle. Lisäksi Vääräsaaren länsi- 273 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT osaan on osoitettu merkintä maV, joka tarkoittaa kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Kaava-aineistossa vedotaan RKY1993-inventoiniin. Tältä osin maakuntakaava on vanhentunut. − Olavinlinnan ja Kyrönsalmen alueen maisemallisia ja kulttuuriarvoja on perusteltu ja käsitelty edellä mainituissa valtakunnallisissa inventoinneissa. Missään aiemmassa inventoinneissa rajausta ei ole ulotettu Kyrönsalmen siltojen pohjoispuolelle. Kasinon- saarilla ei ole sellaisia maisema-arvoja, jotka puoltaisivat sen valtakunnallista arvoa. Savonlinnan kaupunki vastustaa esitettyä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alue- rajauksen laajentamista Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. − Savonlinna pyrkii kehittämään Kasinonsaarten matkailuelinkeinoja. Alueen nykyiset työpaikat halutaan turvata ja uutta kestävää matkailuliiketoimintaa halutaan luoda. Kylpylän aluetta koskeva asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2.7.2013 ja kaava sai lainvoiman 19.3.2014. Kaavatyön yhteydessä on tehty laaja mai- semallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi suunnitellun rakentamisen soveltumisesta kaupunki- ja maisemakuvaan. Eräänä tarkastelusuuntana on ollut näkymäyhteys Ola- vinlinnan maisema-alueena. Alueelle on laadittu myös luontoselvitys, jonka mukai- sesti osa Vääräsaaresta on jätetty rakentamisen ja hoitotoimien ulkopuolelle. Mikäli nyt vireillä oleva maisema-alue-esitys toteutuisi, vaikeuttaisi tai estäisi se Savonlinnan kaupungin matkailun kehittämistä ja talouden kannalta elintärkeän hankkeen toteu- tumista. − Museoviraston aloitteesta on 1990-luvun lopulla laadittu Olavinlinnan maisemaselvi- tys ja -suunnitelma. Suunnitelman laadinta on tapahtunut huomattavasti laajemmalla asiantuntemuksella kuin nyt käsillä oleva inventointi. Maisemasuunnitelmaa laadit- taessa ei pidetty tarkoituksenmukaisena tai perusteltuna laajentaa maisema-aluetta tarpeettomasti ja keinotekoisesti Olavinlinnan maisema-alueen ulkopuolelle. Nyt käsil- lä olevassa inventoinnissa pitää ottaa tämä suunnitelma huomioon. − Savonlinnan kaupunki vastustaa jyrkästi valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alue- rajauksen laajentamista Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. Olavinlinnan ja Kyrönsalmen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuurimaisema on vuoden 2009 RKY-inventoinnin yhteydessä arvioitu ja rajattu huolellisen ja asiantuntevan ar- vioinnin perusteella. Rautatiesillan pohjoispuolella ei ole tapahtunut inventoinnin jälkeen mitään sellaista mikä olisi korottanut alueen maisemallisen arvon valtakunnal- liseen luokkaan, pikemminkin päinvastoin. − Savonlinnan kaupunki esittää, että inventoitu Kyrönsalmen kulttuurimaisema pois- tetaan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, koska se on päällekkäinen RKY-kohteen ”Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema” kanssa. Sievin kunta − Inventoinnissa ei ole esitetty valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Sievin alueelle. Kalajokilaakson viljelymaisemat (128) ulottuvat noin 700 metrin päähän Sie- vin rajasta Nivalan Taaniperällä. Tälle osalle on esitetty aluetarkennuksia, jotka laajen- tavat aluetta. 274 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Sievin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sievin Jokikylälle, lähelle maisema-aluetta, tuu- livoimayleiskaavan (Jakostenkallio). Osa kaavan mukaisista voimaloista tulee valmis- tuessaan näkymään alueelle. Kunnanhallitus katsoo, ettei maisema-alueen laajenemi- sella saa olla vaikutusta jo hyväksyttyjen kaavojen toteuttamiselle. − Muutoin kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa inventoinnista tai siihen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Siuntion kunta − Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden status ei saa estää maaseutuelinkei- nojen ja maiseman kehitystä eikä vaikeuttaa nykyisten maatalouselinkeinojen harjoit- tamista. On korostettava, että vain aktiivisella ja esteettömällä maaseutuelinkeinojen ja sivuelinkeinojen harjoittamisella ja muulla yritystoiminnalla voidaan tukea aluei- den säilyminen ja elinvoimaisuus. Lähtökohtana tulee olla vahva luottamus kuntaan, maanomistajiin ja yrittäjiin, joiden työn tuloksena maisema-arvot ovat säilyneet ja ke- hittyneet. On huolestuttavaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tuodaan selkeäs- ti esille, että maisema-alueet voivat ohjata ja rajoittaa erilaistan hankkeiden toteutta- mista paikallisesti. Tätä kunta ei hyväksy ja vaatii tämän poistamista, sillä se rajoittaa merkittävästi yritystoimintaa ja alueiden säilymistä elinvoimaisena. − Oikeusvaikutusten osalta kunta pitää välttämättömänä, että maankäytön suunnittelua valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla tulee voida jatkossakin toteuttaa ja oh- jata ensisijaisesti lainvoimaisten yleiskaavojen perusteella. Kunnan kaavoitusoikeutta ei saa mitenkään kaventaa eikä lisävelvoitteita asetta. − Koska asiakirjat ovat oikeusvaikutusten osalta epäselvät, niintä on täydennettävä tiivis- telmällä, joissa esitetään läpinäkyvästi perustellen, mitä kieltoja ja rajoituksia maan- käytölle tulee jokaisessa kaavoitus- ja lupamenettelyn (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, rakennus- ja toimenpidelupa, suunnittelutarveratkaisu, maa-aineslupa, suuret tuotantorakennukset, viljankuivaamot, varasto- ja yritystilat, metsän hakkuu, ra- kennusten purkaminen ja uusiutuvan energian tuotanto) vaiheessa. Jokaista vaihetta koskevat kiellot ja rajoitukset on seikkaperäisesti esitettävä ja perusteltava taloudelli- sia vaikutuksia myöten. Alueen maanomistajat ja yrittäjät joutuvat pääosin kantamaan taloudellisen vastuun kielloista ja rajoituksista. − Asiakirjoissa on epämääräisesti todettua, että karttarajaukset ovat ohjeellisia. Siksi oh- jeellisuuden tulkinnasta tulee tehdä tarkentava selvitys koskien taajama-alueita ylei- sesti ja taajamien raja- ja lievealueita erityisesti. Tämä on välttämätöntä, jotta maan- käytön suunnittelulle saadaan selkeä lähtökohta ja viranomaistulkinnat yhtenäisiksi. − Kuntakeskuksen alueella Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemien (7) rajausta tulee muuttaa. Nykymuodossaan se estää kuntakeskuksen kasvumahdollisuudet ja se näh- dään selkeästi elinoloja ja yhdyskuntarakennetta rajoittavaksi tekijäksi. Maankäytön kehityskuvan mukaan kuntakeskus tulee laajentumaan huomattavasti. Se laajentuu Tjusträsketin järven suuntaan tavoitteena saada Siuntionjoki aktiiviseksi elementiksi osana kuntakeskuksen vetovoimaisuuden lissämistä. Haagan, Palonummen, Härkä- haan ja Krejansin alueita laajennetaan. Virkkulan kylää suunnitellaan. Kuntakeskus tu- 275 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT lee kasvamaan pitkällä aikavälillä 10 000 asukkaan seudullisesti merkittäväksi raidelii- kenteeseen tukeutuvaksi taajamaksi. − YVA:n kohdassa 5.5 esitetään että yhtenäisten peltoalueiden kaavoittamista rakennus- käyttöön rajoittavat maisema-alueen statuksen ohella myös muut valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden periaatteet. Lisäksi alueidenkäyttötavoitteiden erityista- voitteissa muun muassa todetaan että ”ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön, eikä hyviä ja laajoja metsätalous- alueita pirstoa muulla maankäytöllä. − Aluevalikoima on kattavuudeltaan ja edustavuudeltaan liian laaja ja rajauksia tulee muuttaa siten, etteivät ne ulotu kuntakeskuksen välittömään läheisyyteen. Arvoluo- kituksia ei myöskään tuoda missään esille selkeästi, joten siihen ei voida ottaa kantaa. Kunta edellyttää, että ympäristöministeriön kanssa pidetään yhteinen neuvottelu, jossa alueen rajaukset muutetaan tarkoituksenmukaisiksi ja kuntakeskuksen kehitys otetaan huomioon. Tämä neuvottelu on järjestettävä ennen päivitysinventoinnin vah- vistamista. − Kunta ei mitenkään voi hyväksyä, että valtio ensin lakkauttaa junaliikenteen Siuntiosta ja sitten kahlitsee valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksella kunta- keskuksen kehittämisen. Tämä vaikuttaa negatiivisesti koko kunta-alueen talouteen ja pitkällä aikavälillä heikentää maisema-alueiden säilymistä. − Kunta puoltaa maisema-alueen sisällyttämistä arvokkaisiin maisema-alueisiin edel- lyttäen että edellä mainitut oikeusvaikutuksia koskeva tiivistelmä ja karttarajauksen tulkinnan tarkentava selvitys tehdään sekä kuntakeskuksen maisema-alueen rajaus korjataan. − Kunta vaatii että ympäristöministeriö jatkossa kustantaa maisema-alueille osittain tai kokonaan tulevat kaavoitukset ja edesauttaa niiden toteutumista. Nykyisellään Siuntion kunta on kohtuuttomassa asemassa muihin kuntiin verrattuna, sillä sen pin- ta-alasta huomattava osa kuuluu maisema-alueeseen. Kaavoitustyön määrä ja siihen liittyvät kustannukset lisääntyvät siis huomattavasti. − Lisäksi kunta vaatii, että ympäristöministeriön on vuosittain kohdennettava määrära- hoja Siuntion kunnan alueelle, jotta kunta voi kehittää maaseutuelinkeinoja, liikennet- tä ja teollisuutta, ja edesauttaa teollisuuden sijoittumista kunnan alueelle. Ainoastaan selkeillä ja konkreettisilla toimenpiteillä ja rahoituksella voidaan varmistaa arvokkai- den maisema-alueiden säilyminen tuleville sukupolville. Sodankylän kunta − Sodankylän kunta ei hyväksy Peurakairan luontaiselinkeinomaiseman (167) osoitta- mista valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, koska siitä voi aiheutua rajoit- teita ja haittaa elinkeinojen toimintaedellytyksille (esim. metsätaloudelle ja kaivannais- teollisuudelle). − Kunta edellyttää, että Kieringin osoittaminen valtakunnallisesti arvokkaaksi maise- ma-alueeksi (156. Kieringin kulttuurimaisema) ei saisi rajoittaa kylän täydennysraken- tamista ja alueen elinkeinojen harjoittamista. Kyläalueella tulee sallia myös nykyaikai- nen rakennustapa sekä uusien elinkeinomuotojen harjoittaminen. 276 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Kunnalla ei ole huomautettavaa muilta osin esitetyistä maisema-alueista. − Täydennetään aluekuvausta: Saaritunturien poronhoitomaisemat (169): Sokostin hui- pulla energiaa tuotetaan myös polttoainekäyttöisellä generaattorilla. Sotkamon kunta − Vuokatin vaarajono ja rantakylät (145): Särkisen itä- ja pohjoisrannoille on asemakaa- voitettu hyvin tiivistä matkailu-, urheilu- ja opetustoimintaa palvelevaa rakentamista. Juuri valmistuneen Sotkamo–Vuokatti-masterplanin tavoitteena on muodostaa Urhei- luopiston–Snowpoliksen–Sokos Hotel Vuokatin ympäristöstä Vuokatin alueen ydin- keskusta. Alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö eivät vastaa sitä maisemaku- vausta, jonka perusteella maisema-alue on valikoitunut valtakunnallisesti arvokkaaksi. Sotkamon kunta pitää tärkeänä, että Särkisen itä- ja pohjoisrannat sekä Vuokatin vaa- ran länsi- ja itärinteiden matkailualueet eivät sisälly maisema-alueeseen. − Naapurinvaaran vaara-asutus (146): Alueeseen on liitetty mm. Kaarreniemen alueen pohjoisrannat. Aiemmin rajana on ollut Mujehoulunjoki. Laajentamista ei perustella Kaarreniemen osalta. Mujehoulunjoki on luonnollinen raja, joka erottaa Naapurinvaa- ran vaara-asutuksen Vuokatin alueen maankäytöstä. Rajausta ei tulisi muuttaa Kaarre- niemen osalta. − Muutoin päivitysinventoinnista tai hankkeen yhteydessä laaditusta ympäristövaiku- tusten arvioinnista ei ole huomauttamista. Suomussalmen kunta − Kunta toteaa lausuntonaan Suomussalmen vienalaiskylien kulttuuri- ja eränkäyntimai- semien (148) sopivan hyvin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Säkylän kunta − Kunta ei anna asiasta lausuntoa. Taipalsaaren kunta − Taipalsaaren kunnalla ei ole huomauttamista päivitysinventointiin. Kunnanhallitus pi- tää lisäksi tärkeänä, että alueen kaavoitusvaiheessa tulee tarkemmin ottaa huomioon maanomistajille aiheutuvat mahdolliset velvoitteet ja rajoitteet. Taivalkosken kunta − Taivalkosken kunnalla ei ole mitään huomautettavaa inventoinnista. Tammelan kunta − Tammelan alueella olevien valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (30. Tam- melan kulttuurimaisemat; 31. Hämeen Härkätien maisemat) laajennuksista tulisi neu- votella kyseiset alueet omistavien maanomistajien kanssa. 277 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Tampereen kaupunki − Pirkanmaan harjumaisemat edustavat suomalaista luonto- ja kulttuurimaisemaa par- haimmillaan ja niiden lisääminen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tukee alueiden merkittävyyden tunnustamista. Harjut ovat osa Tampereen paikallishis- toriaa ja keskeinen osa tamperelaista maisemaa. Maankäytön suunnittelussa valta- kunnalliset maisema-alueet huomioidaan maakuntakaavan kautta myös alemmilla kaavatasoilla. Niiden säilyttäminen ja turvaaminen on kaupunkistrategian ja toiminta- ohjelmien mukaista. − Tampereella harjualueilla on vireillä asemakaavoja ja keskustaajamaa koskeva yleis- kaava, Kantakaupungin yleiskaava 2040. − Teivaalanharju: Suonsivukadun varressa harjun eteläpään reunassa muutetaan nauha- tehtaan teollisuusaluetta asumiskäyttöön. − Epilänharju: Hiedanrantaan on tulossa suunnittelukilpailu, jossa ratkaistaan alueen kehittäminen uudeksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Harjun itäpäässä sijaitseva Energia- kadun jatke on jo osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa ja se tullaan esittämään myös uudessa yleiskaavassa. − Pispalanharju–Pyynikki: Pispalassa on vireillä asemakaavojen uudistamisen I- ja II-vai- heet. Kaavojen tavoitteena on kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen hillitty kehittyminen. Varalan urheilupuiston aluetta kehitetään. Pyynikin Pyhärannas- sa on käyttötarkoituksen muutos asumiselle sekä asemakaavan ajantasaistaminen. Toimistorakennus ja telemasto korvataan uudella asuinkerrostalolla. Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavassa osoitetaan uusi asuinalue ja kehitetään virkistyspal- veluja ja -reittejä. Santalahden asemakaavassa on keskeisenä tavoitteena harjualueen huomioiminen. − Kalevankangas: Kalevan Airut; asumispainotteinen alue, jolla sijaitsee myös liike-, pal- velu- ja työpaikkatiloja ja -rakennuksia. Tullin alue I; entinen teollisuus- ja varastoalue muuttuu monipuoliseksi kaupunginosaksi, jossa on työpaikkoja, asumista, palveluita ja tapahtumapaikkoja. Kalevankankaan alueen läntinen osa on osoitettu keskustan strategisessa osayleiskaavassa hallinnon, palvelujen ja asumisen alueeksi. Alue liittyy yliopiston ja Tampere-talon muodostamaan kokonaisuuteen, joka on osoitettu kau- punkiympäristön kehittämisvyöhykkeeksi (kampusalue). − Aakkulanharju: Uutena yhteytenä on tunnistettu Valtatie 9:n rikkannaisyhteyden tarve Kaukajärven ja Pappilan välillä. Väylä ohjaisi läpiajoliikennettä pois Kaukajärven kes- kustasta. Yhteyden sijaintia tarkastellaan ja se tulee ainakin osin sivuamaan esitettyä maisema-aluetta. Väylä osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeena yleiskaavan luonnok- sessa. − Tampereen kaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta johtuen rajausten sisällä ja lä- heisyydessä on nyt ja tulevaisuudessa maankäytön muutostarpeita. Maisemakuvaa muokkaavien maankäytön muotojen ja hoitovaatimuksiensa osalta kaupunkien ja suurten asutuskeskusten maisemat poikkeavat maaseutumaisemista. Päivitysinven- toinnin suunnittelu- ja oikeusvaikutuksia tulisikin tarkentaa kaupunkialueiden osalta. 278 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Tohmajärven kunta − Kunnanhallituksella ei ole kunnan osalta huomautettavaa päivitysinventoinnista ja sii- hen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Toholammin kunta − Kunta vastustaa valtakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson kulttuurimaiseman (126) maisema-alueen laajentamista Määttälästä Sykäräisiin. Nykyinen maakunnallisesti ar- vokas -merkintä riittää alueen arvojen säilyttämiseksi. Kunta myös esittää, että nykyi- nen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue muutetaan maakunnallisesti arvokkaaksi. − Valtakunnallisella maisema-alueella on ollut enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vai- kutuksia. Se on vaikuttanut kielteisesti kahden tuulivoimahankkeen suunnitteluun rajoittamalla voimaloiden määrää ja sijoittelua, vaikka voimalat eivät sijoitu maise- ma-alueelle. Näillä tuulivoima-alueilla olisi ollut positiivisia taloudellisia vaikutuksia. − Maisema-alue on rajoittanut myös uusien rakennuspaikkojen kaavoitusta Lestijoki- laakson osayleiskaavassa. − Maiseman arvo tulee säilymään nykyisellään, vaikka maisema-alue merkittäisiin maa- kunnallisesti arvokkaaksi. Alueella on voimakas ja kehittyvä maatalous, joka turvaa maisema-arvot. − Kunnanhallitus toivoo, että paikallinen mielipide otettaisiin huomioon. Kunnan täytyy saada hyödyntää maksimaalisesti kaikki ne ilmastoystävälliset vaihtoehdot, jotka ovat käytettävissä. Mikäli elinkeinoelämän kehittymistä rajataan poliittisin päätöksin, on oi- keudenmukaista että menetetyt tulonlähteet korvataan kunnalle täysimääräisesti. Toivakan kunta − Viisarimäen laaksomaisema (Viisarimäen ja Rutalahden laaksomaisema, 101) on ar- vokas ja vaikuttava kokonaisuus, jota tulee erilaisin päätöksin ja tukitoimin kehittää aktiivisena alueena. Rakentaminen ja maisemaan vaikuttavat toimenpiteet tulee tehdä sille kuuluvan arvon mukaisesti. Ainoat maisemavauriot ovat tulleet valtatien raken- tamisen yhteydessä. Valtatie 4 ja Rutalahden liittymässä sijaitseva varastointialue ovat edelleen maisemoimatta. − Maisema-aluetta supistetaan pohjoisosassa, jossa Valtatie 4:n linjaukset ovat muutta- neet maisemaa merkittävästi. Vastaavasti aluetta laajennetaan laaksoa ympäröivien kallioiden lakialueilla. Toimitetut selvitykset eivät annan riittäviä perusteluja aluera- jausten muutoksille. Ilman tarkempia perusteluja jaosto esittää karttatarkastelun pe- rusteella aluerajauksen muuttamista oheisen kartan mukaiseksi (liite). − Inventoinnissa tulee ottaa myös selkeästi kantaa siihen, että alueen käytön rajoitukset eivät koske alueen ulkopuolisia alueita. Toivakan kunnan elinvoimalle on erityisen tär- keää, että rajoitukset eivät koske Valtatie 4:n varren alueiden käyttöä yritystoimintaa, maa- ja metsätalouden harjoittamista eikä tuulivoiman hyödyntämistä. − Koska työryhmän ehdotuksen mukaan alue on valtakunnallisesti arvokas kohde, sen tulee esittää myös erityiset valtion tukitoimet alueen suunnitteluun sekä maisema-ar- vojen säilyttämiseen ja kehittämiseen. 279 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Tornion kaupunki − Tornion kaupungin alueella on yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Eteläisen Tornionlaakson maisemat (150). Maisema-alue on pääosin yksityisomisteista, jolloin maisema-alueen säilyminen, ylläpito ja hoito ovat pääosin yksityisten maanomistajien vastuulla. Näin ollen inventoinnissa tärkeää tietoa on se, mitä keinoja, varoja, avus- tus- ja tukimahdollisuuksia maisema-alueiden ylläpitoon on tarjolla. Tarjoamalla tietoa ja tukea maanomistajille varmistetaan myös jatkossa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden säilyminen suomalaisuuden fyysisinä ilmentyminä. Päivitysinven- toinnissa tulee erityisesti huomioida maisema-alueiden säilymisen kannalta oleellisen tiedon tarjoaminen inventointidokumentissa. Turun kaupunki − 18. Aurajokilaakson viljelymaisema: Maisema-alueen uusi rajaus noudattelee Turun osalta melko pitkälti aiempaa rajausta. Suurimmat muutokset koskevat Kuralan Kylä- mäkeä ja Koroista. Kylämäki läheisine peltoineen on sisällytetty rajaukseen. Täydennys on perusteltu ja rajaus noudattelee nyt aiempaa paremmin Aurajokilaakson maise- mallisia linjoja. Uusi asemakaavoitettu, mutta vielä rakentamaton, Säkömäen alue on jätetty rajauksen ulkopuolelle. − Halisissa aiempaa rajausta ei ole juuri muutettu, vaan rajaukseen sisältyy mm. 1980-lu- vulla kaavoitettuja kerros- ja pientaloja. Vaikuttaa siltä, että rajaus perustuu vuosikym- menien takaiseen tilanteeseen. Rajausta olisi syytä tarkistaa siten, että 1980-luvun tai myöhemmän ajan kaavoitukseen perustuva rakentaminen rajataan maisema-alueen ulkopuolelle. Kyseisellä rakentamisella ei ole sellaisia miljööarvoja, että se pitäisi sisäl- lyttää maisema-alueeseen. − Koroisten osalta ehdotus käsittää Vähäjoen vartta aiempaa laajemmin. Rajaus ei saa estää Vähäjoen varrelle kaavoitetun siirtolapuutarhan toteuttamista. Rajauksessa tulee myös ottaa huomioon muut maankäytön ja liikenteen kehittämishankkeet. Siksi ra- jauksen ulkopuolelle tulee jättää Koroisten pellon poikki kulkevan sähkölinjan pohjois- ja koillispuoliset alueet sekä Koroisten muuntoasema. − 15. Airiston merimaisema: Inventoinnissa esitetään Ruissalo–Hirvensalon ja Airisto– Seilin maisema-alueiden yhdistämistä. Turun osalta tämä tarkoittaa sitä, että uusi ra- jaus sisältää aiempaa enemmän vesialueita, Satavan länsi- ja luoteisrannan, Järvisten- saaren sekä joukon pienempiä saaria ja luotoja. Maisema-alueiden yhdistäminen on perusteltu muutos. Kokonaisuus on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittä- vä kokonaisuus. Airisto rantoineen edustaa Turun vaikuttavimpia merimaisemia. − Rajaus ei ole kuitenkaan Hirvensalon osalta täysin mietitty. Esitetty rajaus on Hirven- salossa aiempaa rajausta suppeampi. Lauttarannassa uusi rajaus on aiempaa parem- pi ja jättää esimerkiksi uuden Arolan alueen maisema-alueen ulkopuolelle. Sen sijaan Maanpäässä ja Jänessaaressa rajausta on kavennettu perusteetta. Uusi rajaus ei nou- dattele maisemallisia linjoja, vaan halkoo sattumanvaraisesti peltoja ja jopa vanhan pihapiirin. − Maanpäässä ja Jänessaaressa on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä maalaistalo- ja: Länsitalo, Itätalo, Jänessaari sekä Pehr Kalmin koeviljelytilana 1700-luvulla toiminut 280 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Sipsalo. Maalaistalojen ja Särkilahden välissä aukeavat pellot, jotka ovat olennainen osa Maanpään ja Jänessaaren sopusointuisena säilynyttä sisäsaariston kulttuurimai- semaa. Maisema-alueen rajaus tulee palauttaa kulkemaan Särkilahtea ja Myllyraumaa pitkin siten, että rantapellot, samoin kuin Maanpään Itätalon koko pihapiiri, sisältyvät rajaukseen. Tyrnävän kunta − Tyrnävän kunta on lausunut Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnok- sesta 27.4.2015 seuraavaa: Tyrnävän alueelle esitetään valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkittävää laajentamista Korvenkylän–Kurjensuon ja Kirstinänmet- sä–Kolmikanta–Ylipään alueelle. Laajentaminen ei ole perusteltua. Rajauksen tulisi käsittää vain olevat peltoalueet. Suuri osa kaavaluonnoksessa esitetystä laajennetus- ta alueesta on tavallista metsätalousvaltaista maata, jolla ei ole erityistä maisemallista arvoa. − Jos metsät esitetyssä laajuudessaan luetaan Limingan lakeuden kulttuurimaiseman (132) kokonaisuuteen, voi kaavamääräys hankaloittaa metsätalouden toimenpitei- tä. Metsäalueita tulisi kyetä hyödyntämään ja kehittämään ilman että kaavamerkintä määräyksineen aiheuttaa jatkuvaa ylimääräistä arviointityötä siitä, onko toimenpiteillä vaikutusta maisemallisiin arvioihin. − Lisäksi kunta toteaa, että Limingan lakeus on elinvoimaista ja kerroksellista, ihmisten omalla toiminnallaan synnyttämää kulttuuri- ja maatalousmaisemaa. Alue ei näin ollen pysy staattisena. Lakeuden elinvoimaisuus tulee mahdollistaa jatkossakin, joten kunti- en kasvu- ja kehittämismahdollisuudet tulee turvata. Statuksella ei tulisi olla myöskään sellaisia yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia, jotka hidastavat maiseman ja arvokkaan rakennuskannan hoitamista, ylläpitoa ja ke- hittämistä. Ulvilan kaupunki − Vaikka Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemien (25) esitetty rajaus on nähtävä suun- taa-antavana, se on monelta osin ristiriidassa Ulvilan kaupungin lainvoimaisten yleis- ja asemakaavojen kanssa sekä osittain myös Satakunnan maakuntakaavan kanssa. Maisema-alueeseen on osoitettu em. kaavojen mukaisia virkistys- ja ulkoilualueita sekä rautatie- ja valtatieliikenteen alueita, joiden kehittäminen perustuu muihin kuin inventoinnin mukaisiin tavoitteisiin. Selvä virhe on osoittaa maisema-alueeseen yleis- ja asemakaavan mukaisia rakennusalueita sekä yleis- ja maakuntakaavan mukaisia taajaman laajentumisalueita tai välittömiä laajentumissuuntia. Lisäksi on kyseenalaista osoittaa maisema-alueeksi muutoksen alla olevia viljelysalueita ja sijaintinsa tai kokon- sa johdosta muutokselle herkästi alttiita viljelysalueita. − Ristiriidat maankäytön suunnittelun eri tasoilla aiheuttavat ylimääräistä suunnittelu- ja hallintokuormaa sekä vaikeuttavat lupatoimia. Maisema-alueen rajauksen tulisikin pysyä jo olemassa olevien maankäyttösuunnitelmien mukaisilla maisema-alueilla ja jättää taajamien laajentumiselle kasvuvaraa. Vireillä olevan Satakunnan vaihemaakun- takaava 2:n yhteydessä Ulvilan kaupunki on selvittänyt potentiaalisiksi aurinkosähkön 281 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT tuotantoalueiksi rautatien ja valtatien varren häiriöalueita, jotka on myös syytä jättää pois maisema-alueesta. − Kaupungin ehdotus maisema-alueen rajaamiseksi esitetään liitteenä. Utsjoen kunta − Utsjoen kunnalla ei ole tarvetta antaa erillistä lausuntoa. − Tarkennetaan aluekuvauksia: 179. Tenonlaakson maisemat: Teno ei laske Varanginvuo- noon vaan Tenovuonoon; 177. Ailikastunturin luontaiselinkeinomaisemat: Alueella on vanhoja saamelaisten pyhiä paikkoja, kuten Ailigas ja Feaskkerádjagat. Uudenkaarlepyyn kaupunki − Rakennusvirasto toteaa, että aluekuvaukset kuvaava hyvin kohteiden erityispiirteitä. Pohjanmaan rannikolla huomattava maankohoaminen kuvastuu rantamaisemassa. Alueella on ainutlaatuinen luonto ja rakennuskanta sekä rakennelmat liittyvät kalas- tukseen ja merenkulkuun. − Inventointi esittelee edustavan kokonaisuuden Uudenkaarlepyyn rannikkoa. Karut maisemat muinaisjäänteineen ja vanhoine tuparakennelmineen ovat ainutlaatuisia. Esitetyt saaret (Merenkurkun saaristomaisemat [116]; Jöusan, Svartörarna ja Stubben) ansaitsevat maininnan valtakunnantasolla, vaikka alueen maankäyttö on muuttunut merkittävästi. Metsästyksen ja kalastuksen tilalle on tullut vapaa-ajan asumista ja vir- kistyskäyttöä, mutta karu ja ainutlaatuinen saaristomaisema on jäljellä. Sen sijaan vesi- alueiden ei tarvitsisi sisältyä maisema-alueeseen siinä laajuudessa kuin inventoinnissa esitetään. − On myös huomattava, että satsaukset matkailuun vapaa-ajanasumisessa eivät välttä- mättä ole positiivisia seurauksia ihmisten elinolosuhteiden ja viihtyvyyden näkökul- masta. − Stubben ja Jöusan kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, Hamnskäret ja Svatröuran puo- lestaan Uudenkaarlepyyn rantakaavaan. Kaupunginhallitus vastustaa Svartöuran sekä Mickelsörarnan ja Stubbenin välisen vesialueen sisällyttämistä alueeseen. Vesialaa ei voi katsoa arvokkaaksi maisema-alueeksi. Uudenkaupungin kaupunki − Kaupungilla ei ole huomautettavaa Laitilan lakeuden rajauksesta (17). Alue on perin- teistä maaseutu-/viljelymaisemaa, jonka säilyminen on alueella asuvien viljelijöiden käsissä. Maisema-aluerajaus ei saa haitata alueen elinkeinoja. Lisäksi ympäristöminis- teriön tulee varata rahoitusta mahdollisiin alueella tehtäviin maisemanhoidollisiin toi- menpiteisiin. Vaalan kunta − Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa inventointiin. 282 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Vaasan kaupunki − Kaksi esitettyä maisema-aluetta osuvat Vaasan kunnan alueelle: Södefjärdenin viljely- aukea (118) ja Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat (120). Vanhan Vaasan kulttuurimai- sema on jätetty pois. Vaasa mainitaan myös Merenkurkun saaristomaisemien yhtey- dessä, mutta Vaasan osuus maisema-alueesta on merkityksettömän pienialainen. − Söderfjärdenin viljelyaukean osalta rajausta on laajennettu siten, että se vastaa Söder- fjärdenin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajaus- ta. Suunnittelujaosto esittää, että Söderfjärdenin reuna-alueet ovat mukana, mutta kyläalue ei. − Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemien osalta rajauksen ulkopuolelle on jätetty Vähän- kyrön alueella taajamoituneita alueita (Vähäjoki ja Merikaarto osittain) ja jokilaaksosta haarautuvia peltolahdekkeita, joissa maisemallisesti arvokas rakennuskanta on vähäis- tä, maisema on tavanomaista, ja maisemassa on häiriöitä, esim. kookkaita voimalin- joja (Torkkola/Vellimäki ja Haapalahti). Sikäli kun rajaukset osuvat Vaasan kaupungin alueelle, ei Vaasan kaavoituksella ole huomauttamista. − Vanhan Vaasan kulttuurimaisema on jätetty kohdeluettelosta pois, koska sen kat- sotaan edustavan selkeästi kaupunkimaisesti rakennettua kulttuuriympäristöä eikä maaseudun kulttuurimaisemaa. Tällöin sen arvot turvataan RKY-inventoinneissa sekä maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Valkeakosken kaupunki − Valkeakoskelta valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat (47). Aluerajaukseen on esitetty jonkin verran tarkennuk- sia. Muun muassa Viuhan alue on jätetty pois. Viuha on ollut taajamarakenteen kasvu- suuntana ja sen maisema on muuttunut. − Jutikkalan moottoritien liittymän ympäristössä rajausluonnos on summittainen ja laajentunut käsittämään talousmetsää ja moottoritien sekä 130-tien lieve- ja liittymä- alueita. Vanha raja noudattaa vakiintunutta maisemarajaa ja kuvaa paremmin olemas- sa olevaa tilannetta ja maisemarakennetta. − Rajauksen tarkkuudella on merkitystä Jutikkalassa, koska alue on tärkeä elinkeinoelä- mälle logistisena työpaikka-alueena. Alueelle on laadittu yleiskaava, joka huomioi van- han maisema-aluerajauksen. Tältä pohjalta laaditaan asemakaavaa. − Vaikutusten arviointi on puutteellinen tältä osin, koska rajauksen laajentamisella olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämälle. Suunnitellun työpaikka-alueen työllistävä vaikutus äkillisen rakennemuutoksen alueella on mahdollisesti yli 1 000 työ- paikkaa. − Valkeakosken kaupunki katsoo, että Jutikkalan osalta tulee pitäytyä vanhassa rajauk- sessa. Muilta osin kaupungilla ei ole rajausluonnoksesta huomautettavaa. Valtimon kunta − Kunnanhallitus yhtyy lausuntonaan seuraaviin maakuntaliiton esille ottamiin asioihin: 283 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Pohjois-Karjalan liitto katsoo, ettei nyt menossa oleva lausuntomenettely ja 19.2.2016 päättynyt kuuleminen täytä hyvän hallinnon mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi omassa asiassaan. Kuulemisessa on mm. seuraavia puutteita: − Inventoinnin maastotyöt on tehty jopa viisi vuotta sitten, minkä jälkeen YM on valmis- tellut hankettaan hiljaisuudessa. YM on muun muassa antanut epäselviä tietoja inven- toinnin valmistumisen aikataulusta. Lisäksi kuulemisaineiston perusteella ole mahdol- lista tietää, kuka tai millainen asiantuntijoiden kokoonpanon on lopulta aluerajaukset päättänyt. − Alueiden rajausesityksiin liittyen kuulemisaineisto on laaja ja epäselvä. Aineiston ku- vaukset muun maussa avoimesta maatalousmaisemasta, niityistä ja pelloista ja niiden arvoista ovaty hyvin maalaisjärjellä ymmärrettäviä. Tästä huolimatta tavallisen kansa- laisen ja maanomistajan on vaikea ymmärtää aineiston perusteella yksittäisen maise- ma-alueen rajauksen perusteluita. Kuulemisasiakirjoihin kuuluvasta taustamuistios- ta löytyy maininta inventoinnin kotisivuista, josta löytyvät tarkimmat aluekuvaukset. Miksi tätä aineistoa ei ole liitetty suoraan kuulemisaineistoon? Maaseutumaisemat-si- vustolta löytyy tarkka Pohjois-Karjalaa koskeva inventointiraportti. Raportista on pois- tettu rajausehdotukset, minkä voi päätellä julkaisun sisällysluettelosta. Miksi raportissa esitettyjä aluerajauksia ei ole julkaistu? − Maanomistajien ja asukkaiden oikeuksiin liittyen Pohjois-Karjalan liitto pitää kuule- misen järjestelyjä perustuslain hengen vastaisina. Vakavin puute on, ettei kuulemisen yhteydessä ole otettu yhteyttä maisema-alueiden maanomistajiin. Lisäksi taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeellisella tarkkuudella. Oikeusvaikutuksia ei esitetä yksi- selitteisesti. Maisema-alueet tosiasiallisesti aiheuttavat rantarakentamisen, maa-aines- ten oton ja tienrakentamisen kieltoja. Hyvin monella kansalaisella ei ole käytettävis- sään tietoliikenneyhteyksiä. − Pohjois-Karjalan liitto edellyttää, että valtioneuvoston päätöksessä tuodaan selkeästi esille, ettei maisema-aluerajaus saa tuottaa estettä maatalous- eikä muiden elinkeino- jen harjoittamiselle. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman- ja tieraken- tamisen esteet on tuotava selkeästi esille. − Liitto ehdottaa, että ympäristöministeriö järjestää Pohjois-Karjalan kuntien edustajil- le, maanomistajille sekä muille asianosaisille oman kuulemistilaisuuden. Tilaisuuden jälkeen kunnille ja muille osallisille tarjottaisiin mahdollisuus tarkentaa antamaansa lausuntoa tai mielipidettä. − Kuulemistilaisuus on tärkeä, jotta alueiden rajaukset käytäisiin läpi osallisten kans- sa niin, että kaikki keskeiset tahot voivat kokea rajaukset hyväksyttäviksi. Liitto näkee maisemanhoidon yhtenä maakuntaohjelman mukaisena kehittämiskohteena. Liitto katsoo, että maisema-alueet ovat tärkeä osa myös maakunnan luonnonarvoja ja iden- titeettiä. Pohjois-Karjalassa toimii useita aktiivisia kyliä ja maanomistajia, jotka tekevät maisemanhoitotöitä muun muassa ProAgrian ja Maaseudun Sivistysliiton asiantunti- ja-avun tukemana. − Valtimon kunta esittää lisäksi että Peri-Sivakka lisätään neljänneksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Valtimolta. 284 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Vantaan kaupunki − Päivitysinventointi on erittäin tarpeellinen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- den ohjausvaikutuksen kannalta. Vanhentunut valtioneuvoston päätöksen mukainen (1995) Vantaanjokilaakson viljelymaiseman (10) rajaus on vaikuttanut maankäytön suunnittelua jo pitkään. Maakuntakaavaan 2004 Vantaanjokilaakson maisema-alueen rajaus on otettu lähes sellaisenaan, vain Pakkalan kohdalla hiukan ajantasaistettuna. Ristiriita rakennetun todellisuuden kanssa oli jo silloin niin suuri, ettei maakuntakaa- vaa voitu ottaa kulttuurimaiseman osalta Vantaan yleiskaavan 2007 lähtökohdaksi. Aluerajaus ei ole myöskään näyttänyt perustellulta Maisema-aluetyöryhmän mietin- nössä esitettyjen kriteereiden valossa. Perustellun rajauksen määrittely siirtyi siten kuntakaavoitukselle. − Yleiskaavaan laadittiin selvitys, joka perustui Maisema-aluetyöryhmän kriteereihin ja riittäviin, ajantasaisiin lähtötietoihin. Selvitys korvasi vanhentuneen inventoinnin yleis- kaavan lähtöaineistona. Sen perusteella maisema-alue on rajattu Vantaan yleiskaavaan 2007 ja Marja-Vantaan osayleiskaavaan 2006 maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvok- kaina alueina. Yleiskaavasta saaduissa viranomaislausunnoissa aluerajaus on hyväk- sytty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiseksi. Nyt lausunnolla oleva esitys on pääosaltaan Vantaan yleiskaavan mukainen. − Poikkeamat yleiskaavan ja päivitysinventoinnin välillä ovat vähäisiä ja niiden voidaan päätellä johtuvan inventoinnin yleispiirteisyydestä. Kivistössä maisema-alueeseen on sisällytetty nyt peltona oleva alue, joka on yleiskaavassa varattua kasvavan Kivistön kaupunginosan palvelurakentamiseen (liitekartta). Peltoalue Piispankyläntien län- sipuolella erottuu Vantaanjokilaakson päämaisematilasta Nikun – Norrkullan loivan harjanteen taakse. Jokilaakson maiseman eheyteen peltoalue vaikuttaa vain vähän. Vantaa esittää, että aluerajaus muutetaan liitekartan mukaiseksi. − Vantaanjokilaakso on kaupunkirakenteen keskelle jäänyt viljelymaisema, jossa on väistämättä maiseman eheyttä rikkovia elementtejä (liikenneväyliä, kaupunkimaista asutusta). Jokilaakson arvoa on perusteltu sen suhteellisella merkityksellä tiheästi asu- tulla pääkaupunkiseudulla. Vantaanjokilaakso ei täytä uudenkaan inventointiohjeen kriteereitä ”maisemakuvan yhtenäisyydestä” tai ”perinteisestä maisemarakenteesta poikkeavien elementtien vähäisyydestä”. Vantaanjokilaaksossa on siten hyväksyttävä maisemakuvan muuttuminen kaupungin edelleen kasvaessa. − Inventointi on edelleen Backaksen kartanon osalta päällekkäinen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kanssa. Muut RKY-päällek- käisyydet on poistettu. Tavoitteena tulee olla, että valtakunnallisen Kulttuuriympäris- töstrategian mukaisesti luodaan yksi kulttuuriympäristöjen inventointi, joka sisältää molemmat nykyisten VAT-inventointien jo nyt suurimmalta osaltaan yhteneväiset ar- voperusteet. Kuntakaavoituksen näkökulmasta nykyinen tilanne on kestämätön. − Aluekuvaukset ovat tärkeää kaavoituksessa tarvittavaa taustamateriaalia. Ne koskevat myös muun muassa rakennusten purkamisen luvittamista. Aluekuvauksia tulee ajanta- saistaa ja niistä ei saa poistaa maisemaan olennaisesti liittyvää kulttuuriperintöä. Van- taanjokilaakson kartanoista on aluekuvauksesta jätetty pois Linnan kartano, joka on 285 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Katrinebergin ja Königstedtin (huom. oikeinkirjoitus) kartanoiden ohella mainittu RKY 1993 -kohteeksi. Koska päällekkäisyys maisema-alueen kanssa on poistettu RKY-in- ventoinnissa vuonna 2009, on maisema-alueen aluekuvauksessa tärkeää tuoda esiin alueen arvokkain rakennusperintö. − Linnan kartanolla on ollut merkittävä vaikutus Keimolan kylän kulttuurimaiseman muodostumiseen ja se on edelleen arvokas rakennusperintökokonaisuus. Linnan omistaja oli 1640-luvulla Keimolan suurmaanomistaja, joka yhdisti kylän kantatilat Saraksen, Backaksen, Petaksen ja Gyraksen. Hän omisti myös Meilbyn ja Königstedtin. Rälssioikeudet Linna sai vuonna 1647. Ison reduktion aikana Keimolan tilat palautettiin kruunulle lukuun ottamatta Linnaa. Linna säilytti rälssioikeutensa aina vuoteen 1925 saakka, jolloin rälssien verovapaus lakkautettiin. Muista kylän tiloista tehtiin isossa reduktiossa sotilastiloja. − Aluekuvauksesta on jätetty pois kaikki Vantaanjokilaakson maatilakokonaisuudet, eikä tiloja enää mainita nimeltä. Tämä on rakennusperintökohteiden kannalta valitetta- vaa, sillä tieto arvokkaimmista kohteista katoaa. RKY 1993 -listaukseen sisältyi neljä tilakeskusta, jotka sijaitsevat keskiaikaisilla kylätonteilla: Meilby Seutulassa sekä Bac- kas-Vestergård, Stambo ja Petas Keimolassa. Meilby on ollut säteri ja valtion virkatalo vuosina 1683–1946. Se on ainoa jäljellä oleva upseerin virkatalo Vantaalla. Tila tunne- taan 1540-luvulta ja sen nykyinen päärakennus on vuodelta 1804. Backas-Vestergår- din (nykyisin Backas I & Södergård) päärakennus on vuodelta 1830. Tila syntyi vuonna 1817, kun Keimolan kantatalot Backas ja Gyras jaettiin osiin. Stambon päärakennus on entinen Nedre Saraksen päärakennus 1700-luvulta. Keimolan kantatalo Saras jaettiin vuonna 1768, jolloin syntyivät Övre Saras ja Nedre Saras. Petas on Keimolan kantatalo ja entinen rustholli. Sen päärakennus on vuodelta 1936. − Vantaan kaupunki esittää, että edellä mainitut tiedot lisätään aluekuvaukseen. − Vaikutusten arviointi on tehty maaseudun näkökulmasta, eikä kaikilta osin kuvaa Van- taanjokilaakson kaltaista kaupunkialueen viljelymaisemaa. Aluetalouteen kohdistuvat vaikutukset ovat kaupunkialueella vähäisemmät kuin maaseudulla. Matkailupalvelui- den kehittämiseen VAT-maisema-alueen merkitys on suhteellisesti vähäisempi kau- punkiseudulla, jossa on paljon erilaisia vetovoimatekijöitä. Maisema-alueen myöntei- nen vaikutus maaseudun elinvoimaan uusia asukkaita houkuttelemalla ei päde Van- taanjokilaaksossa. Vaikutus on pikemminkin käänteinen. Se on keino rajoittaa alueelle pyrkivää, maataloudesta riippumatonta haja-asutusta. Varkauden kaupunki − 77. Heinäveden reitti: Alue on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys, johon on inventointien perusteella esitetty liitettäväksi Varkauden osalta Aittolahti–Hevonlah- ti ranta-alueineen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 on huomioitu Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja se on myös osa vesimatkailun kehit- tämisaluetta. Maakuntakaavan maisema-aluerajaus on valtioneuvoston vuonna 1995 hyväksymän rajauksen mukainen. Hevonlahden kulttuurimaisema on merkitty maa- kunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on lisäksi muinaismuistoja. 286 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Esitetty aluerajaus koskee Varkauden osalta 31.12.2001 vahvistettua Joutenvesi–Äi- misvesi-osayleiskaava-aluetta. Osayleiskaavassa Joutenveden alueelle on merkit- ty luonnonarvoiltaan merkittävät vyöhykkeet rantojensuojeluohjelman mukaisesti. Lisäksi am-merkintä osoittaa maisemallisesti arvokkaat ranta-alueet, jolla kielletään hakkuut ja ympäristöä oleellisesti muuttavat toimenpiteet. Uudessa rajausesityksessä olevalla osayleiskaava-alueella on pääasiassa loma-asuntoaluemerkintä, mutta myös maisemaa ja rakennetun ympäristön suojelua edistäviä kaavamerkintöjä. Hevonlah- dessa sijaitsee rakennushistoriallisesti ja kylämiljöön kannalta merkittäviä rakennuk- sia ja rakennusryhmiä. Lisäksi Kiikansalon luoteisosa on osoitettu arvokkaaksi maise- ma-alueeksi. − Mikäli Aittolahti–Hevonlahti päätetään liittää valtakunnallisesti arvokkaisiin maise- ma-alueisiin, alueella on pyrittävä säilyttämään sen ominaispiirteet eli avoin viljelys- maa. Aluepäätöksen myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen. Esimerkiksi hankerahoitus edellyttää aktiivista, omaehtoista kylätoimintaa. Mahdolliset myöntei- set taloudelliset vaikutukset perustuvat yritystoiminnan ja matkailun kehittymiseen alueella maisema-alueinventoinnin jälkeen. Uuden rajauksen myönteisimmät vaiku- tukset voidaan liittää ekologisiin vaikutuksiin. − Varkauden kaupunki esittää lausuntonaan, että Aittolahti–Hevonlahti-aluetta ei liitetä Heinäveden reitin maisemakokonaisuuteen. − Varkauden kaupunki katsoo, että alueen osalta ei ole esitetty riittävästi perusteita alueen liittämiseksi. Heinäveden reitti ilmentää sisävesireittiä ja Aittolahti–Hevonlahti poikkeaa maisemakokonaisuudesta. Tämän lisäksi Hevonlahden kulttuurimaisema on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja voimassa olevissa osayleiskaa- voissa. Tämä on riittävä maisemallisiakin arvoja suojaava päätös. Päällekkäistä suojelua tulee välttää, eikä Aittolahti–Hevonlahti tuo maisema-alueelle lisäarvoa. Alueen liittä- minen maisemakokonaisuuteen ei saa aiheuttaa rajoituksia rakentamiseen tai muu- hun alueiden käyttöön, eikä se myöskään saa aiheuttaa velvoitteita maan viljelemisek- si vain maisema-alueen tavoitteen vuoksi. Vehmaan kunta − Vehmaan kunta esittää että Mynälahden kulttuurimaiseman (16) rajaus noudattaisi länsirajaltaan samaa rajausta kuin nykyisessä rajauksessa, eli Vehmaan kunnan ja My- nämäen kunnan rajaa. Raja on myös Natura-alueen raja. Vehmaan kunnan puolelle in- ventoinnissa laajennettu ranta-alue on rakennettua vapaa-ajan asuntojen aluetta, jolla ei ole erityisiä maisemallisia tai luonnonsuojelullisia arvoja. Vesilahden kunta − Vesilahden kulttuurimaiseman (46) esitetty uusi rajaus on perusteltu ja ottaa huo- mioon maisemallisen ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka muodostuu Py- häjärven Säijänselän ja Toutosen rannoille. Alueella olevat merkittävät peltoalueet on huomioitu rajauksessa. Rajaus pitää sisällään kunnan merkittävimmät rakennetut kult- tuuriympäristöt. 287 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Historiallinen kerroksisuus on ominaista Vesilahden pitkään asutuille kyläalueille, jois- sa muinaisjäännökset, maaseudun perinteiset rakennetut ympäristöt ja pitkään viljelty maisematila muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Toivoisimme että inventoinnin kulttuuripiirteitä esittelevässä kohdassa tuotaisiin esiin myös Koskenkylän ympäristö sekä Saarikunta, joissa historiallisesti kerroksellinen maaseudun peltomaisema suurine peltoaukeineen on erittäin edustava. − Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventoinnissa kuvataan alueen kerroksellista kulttuurimaisemaa ja nykytilaa seuraavasti (Anna Lyyra-Seppä- nen, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2011): ”Vesilahden Koskenkylän alueelle on satojen vuosien aikana syntynyt kerroksinen kulttuuriympäristö, joka kertoo maatalouden muutoksesta ja rakennustavan kehityksestä. Kulttuurimaiseman piirteet ja perinteinen talonpoikainen rakennuskulttuuri määrittävät edelleen vahvasti Koskenkylän ympäris- tön ominaisluonnetta.” − Nykyinen maisema-alue on kokonaisuudessaan määritelty kunnan rakennusjärjestyk- sessä suunnittelutarvealueeksi. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava (2015) kattaa maisema-alueesta noin 30 km2. Kirkonkylän osalta maankäyttöä ohjaa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus (2009). Vesilahden kunnan alueella uudisraken- tamisen ja maankäytön ohjausta pidetään tärkeänä ja se korostuu maisema-alueella, jotta alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. − SOVA:ssa esiin tuodut maisemainventoinnin sosiaaliset vaikutukset ovat merkittävät ja ne on arvioitu riittävästi. Valtakunnallinen status motivoi ja edesauttaa kunnassa mai- sema-alueen hoitoa, suojelua ja suunnittelua valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- teiden mukaisesti. Vesilahden kunnan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on positiivinen vaikutus kuntakuvaan ja se muodostaa vetovoimatekijän, joka edes- auttaa uusien asukkaiden ja yritystoiminnan tulemista kuntaa. Toisaalta uudisraken- taminen ja muuttuva maankäyttö lisäävät ohjaustarvetta ja laadukkaan suunnittelun merkitys alueella korostuu. Vetelin kunta − Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista inventoinnin johdosta. − Kunnanhallitus toteaa, että Perhonjokilaakson viljelymaisemaa kuvaavampi nimi olisi Vetelinjokilaakson viljelymaisema. Virtain kaupunki − Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnista. Vöyrin kunta − Vöyrin kunnan alueelle osuvat Vöyrinjokilaakson kulttuurimaisemien (121) ja Kimojoki- laakson viljelymaisemien (122) esitetyt valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. − Alkutuotantoelinkeinot ovat luoneet maisemat ja pitävät ne avoimina. On erittäin tär- keää, että maanviljelijät voivat jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ajanmukaisin keinoin ja että heillä on mahdollisuus investointeihin. Hallitus pyrkii vähentämään normeja. 288 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa maisema-alueita ja vaikeuttaa ihmis- ten mahdollisuuksia elää ja kehittää lähiympäristöään. − On erittäin tärkeää, että asukkaat voivat tulevaisuudessa vaikuttaa lähiympäristöönsä ja maisemakuvaan. Mahdollisuudet turvataan parhaiten kunnan omalla maankäytön suunnittelulla ja paikallistuntemusta sisältävällä rakennusneuvonnalla. Tämä mahdol- listetaan pienentämällä Kimonjokilaakson maisema-aluetta liitekartan mukaisesti ja poistamalla Vöyrinjokilaakson maisema-alue listauksesta. − Kunta esittää, että ympäristöministeriö etsii yhdessä Vöyrin kunnan edustajien kanssa ne alueet, jotka lopulta määritellään valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. − Vöyrinjokilaakson kulttuurimaisemat (121): Vöyrin kunta vastustaa esitystä. Valtakun- nallisesti arvokkaan alueen status tulee vaikeuttamaan asukkaiden mahdollisuutta harjoittaa elinkeinoaan. − Kimojokilaakson viljelymaisemat (122): Vöyrin kunta vastustaa esitystä kaikkien mui- den alueiden paitsi Kimon ruukin osalta. Ruukin ja alueen maatalouden välillä on vain vähän yhteistä. Ruukkitoiminta loppui noin v. 1900. Paikalliset asukkaat ovat sitä miel- tä, että ruukkimiljöö ei saa vaikuttaa negatiivisesti alueen elinkeinotoimintaan. Alueen maatalous perustuu noin 30 maito-, nauta-, sika- ja viljatilaan. Suurien tuotantoraken- nusten ja turkistilojen takia alueen kulttuurimaisema on epäyhtenäinen. Kunnan muu- tosehdotukset esitetään karttaliitteessä. Ylitornion kunta − Kunnanhallitus vaatii lausunnossaan, ettei Ylitornion alueelle sijoittuvia maise- ma-alueita laajenneta. Alueet ovat jo nykyisellään riittävän suuria, eikä kunta näe että alueiden laajentamiselle on tarvetta. − Lohijärven kyläyhdistys on 28.1.2016 antamassaan lausunnossa esittänyt Lohijärven ja Leukumapään kylämaisemien (152) rajauksen pysyttämistä vuonna 1995 hyväksytyn rajauksen mukaisena. Kunnanhallitus on päättänyt yhtyä kyläyhdistyksen lausuntoon. − Kunnanhallitus korostaa, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet eivät saa vaikeuttaa tulevaisuudessa alueen elinkeinotoimintaa ja rakentamista. Ylivieskan kaupunki − Uudessa inventoinnissa on pyritty noudattamaan maisemarakenteen näkyvissä olevia luontevia rajoja ja rajaukseen on sisällytetty myös avointa viljelymaisemaa rajaavat yh- tenäiset metsäiset reunavyöhykkeet sekä taajamien reuna-alueet. Ylivieskan kaupunki pitää rajausta perusteltuna. Maakuntakaavan selostuksessa on täsmennetty aluera- jauksen vaikutusta metsätalouteen ja metsänhoitoon reunavyöhykkeillä. Täsmennystä pidetään riittävänä. − Ylivieskan kaupungilla ei ole huomautettavaa päivitysinventointiin liittyen. Ylöjärven kaupunki − Merkittävin muutos Ylöjärven kaupungin osalta on Pirkanmaan harjumaisemat (48) -kohdekokonaisuuden nostaminen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyy- 289 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT deksi. Pirkanmaan harjualueet ovat yleisestikin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, koska niitä on käytetty kulkuväylinä ja ne ovat olleet asuinpaikkoja. Harjualueet sisäl- tävät lähes poikkeuksetta merkittäviä pohjavesivarantoja ja kaukomaisemassa erottu- via elementtejä, eli ne ovat tärkeitä koko yhdyskuntarakenteen ja maiseman kannalta. − Ylöjärven harjuosuus Teivaalanharjun osalta kulkee Ylöjärven taajaman poikki kohti Tamperetta. Teivaalanharju on arvokas kaupunkiasutuksen keskellä oleva viher- ja vir- kistysalue. Alueella sijaitsee muinaisrantoja ja historiallisen ajan linnarakenteita. − Ylöjärven kaupungin harjualueilla on laadittu sekä yleis- että asemakaavoja, ja niissä on huomioitu alueen arvo virkistyksessä. Yleiskaavassa alue on merkitty retkeily- ja ul- koilualueeksi ja asemakaavassa suurimmalta osaltaan retkeily- ja leiriytymisalueeksi. − Kaupungilla ei ole tekeillä aluetta koskevia suunnitelmia. − Kaupungilla ei ole huomautettavaa inventoinnista. Ypäjän kunta − Ypäjän alueelle osuvan Loimijokilaakson viljelymaisemien (29) rajaus ulottuu keskus- taajaman kohdalla noin kahden kilometrin päähän etelään Seututiesta 213. Loimijoes- ta on alueen rajalle lähes kolme kilometriä. Kunta katsoo, että rajaus ulottuu turhan kauas etelään. Ypäjän kunnan kohdalla maakuntakaavaan merkityt maisema- ja kult- tuuriarvoiltaan merkittävät alueet ovat huomattavasti suppeampia. Seututie 213:n eteläpuolelle esitetyt alueet eivät välttämättä edistä niitä tavoitteita, joilla on tarkoi- tus edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja laadukkaan paikallisen kulttuuriympäris- tön säilymistä. Kunta katsoo, että etelärajaa voidaan tuoda lähemmäksi Loimijokea kunnan keskustaajaman kohdalta Loimaan suuntaan. Alue voi rajautua esim. Seututie 213:n varrella olevien metsäalueiden Loimijoen puoleiseen reunavyöhykkeeseen. − Päivitysinventoinnin tekstiosa kaipaa täydennyksiä Ypäjää koskevan aluekuvauksen osalta. Kunta esittää täydennysehdotuksensa liitteessä. Ehdotus on tehty yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Selostuksessa oleva valokuva tulee myös vaihtaa parem- min Loimijokilaakson ominaispiirteitä esille tuovaksi. − Mikäli Loimijokilaakson alue nimetään valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueek- si, tulee alueella olla jatkossakin mahdollisuus rakentaa ja edelleen kehittää alueen toi- mintoja ilman erityistoimenpiteitä. Ähtärin kaupunki − Inventoinnista ei ole huomautettavaa. Äänekosken kaupunki − Päivitysinventoinnissa esitetään, että Sumiaisten kirkonkylä poistetaan valtakunnalli- sesti arvokkaista maisema-alueista. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.6.2010 Sumiainen 2020 -osayleiskaavan, jossa nykyinen maisema-alue ja kirkonky- län valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on osoitettu valtakun- nallisten inventointien pohjalta merkinnöillä ”maisemallisesti arvokas alue” ja ”kyläku- vallisesti arvokas alue”. 290 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Aluerajaukset (maisema-alue / RKY) poikkeavat toisistaan. Tämä on aiheuttanut epä- tietoisuutta merkintöjen tarkoituksesta ja luokitusten suhteesta. Kun lisäksi Sumiaisten kirkonkylän valtakunnallisen merkittävyyden voi katsoa perustuvan osayleiskaavan- kin aluevarausmerkintöjen mukaisesti kyläraitin ja siihen liittyvän rakennetun kulttuu- riympäristön arvostamiseen, ei maisemallisesta luokituksesta luopuminen ole ristirii- dassa kirkonkylään liittyvien kehittämistavoitteiden kanssa. − Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa inventoinnista. Valtion virastot ja tutkimuslaitokset Liikennevirasto − Suurimmassa osassa esitetyistä maisema-alueista on runsaasti eritasoisia maantei- tä, monin paikoin myös maanteitä. Rajauksissa on myös vesiliikenneväyliä, jotka eivät kanavia lukuun ottamatta yleensä erotu maisemassa. Liikenneyhteyksillä on ollut rat- kaiseva merkitys käytännöllisesti katsoen kaikkien kulttuurimaisema-alueiden kehit- tymiselle nykyiseen muotoonsa. Paikoin väylät ovat säilyneet alkuperäisessä maasto- käytävässään tai jopa alkuperäistä muistuttavassa asussaan. Historialliset reitit ovat usein kuitenkin korvautuneet uusilla tie- ja ratalinjauksilla, jotka ovat usein pirstoneet maisemakuvaa. − Liikenneväyliin liittyvät ympäristöt ovat usein myös osa arvokasta maisemaa. Näitä ovat varsinkin maantie- ja rautatiesillat sekä kanavat. Voisiko esimerkiksi Saimaan ka- nava (RKY-kohde) olla myös arvokkaan kulttuurimaiseman kohde? − Inventoinnin ympäristövaikutusten arvioinnissa on mm. mainittu, että velvollisuus ottaa maisema-arvot huomioon koskee kaavoituksen lisäksi erityisesti maa-ainesten ottamista, teiden rakentamista ja rakennusten purkamista. Liikennevirasto muistuttaa, että arvokkaiden maisema-alueiden piiriin sijoittuvilla liikenneväylillä kunnossapito- ja parannustoimenpiteet tulee voida toteuttaa nykykäytännön mukaisesti, resurssien suomissa puitteissa. Myös uusia väyliä tulee voida rakentaa maisema-alueet huomioi- vasti. Joillakin arvokkailla maisema-alueilla voi olla tarvetta esimerkiksi maantien le- ventämiseen, ohituskaistaan, mutkien oikomiseen, uusiin liittymiin, siltoihin, lisäraken- tamiseen. Asemakaava-alueen ulkopuolella nämä toimenpiteet eivät edellytä muu- toksia olemassa olevaan kaavaan. Muutostyöt eivät saa muodostua maisema-alueilla kohtuuttoman vaikeiksi. − Radan läheisyydessä (noin 30 m. radan keskilinjasta) on tarvetta ajoittain kaataa liiken- teen turvallisuutta vaarantavia puita. Tämä koskee myös lehtikeliongelmaa aiheuttavia lehtipuita. Tällaisen toiminnan tulee olla myös jatkossa mahdollista maisema-alueilla ilman erillistä maisema-arvoihin liittyvää erityistarkastelua. − YV-arviossa on esitetty, että lisääntyvästä matkailusta aiheutuva liikenne voidaan ko- kea paikallisesti kielteisenä ja vaikuttaa teiden hoitoluokituksiin. Koska useimmat mai- sema-alueet ovat olleet olemassa vuodesta 1995 alkaen, ei päivitysinventointi toden- näköisesti lisää liikennettä niin paljon, että hoitoluokitus pitäisi sen johdosta muuttaa. 291 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Luonnonvarakeskus − Maaseutumaisema on julkishyödyke, jota ei luonnonvarojen käytössä tule otettua au- tomaattisesti huomioon. Onkin tärkeää että maisemansuojelusta huolehditaan erilli- sillä toimilla ja maankäyttöön vaikuttavan politiikan yhteydessä. Maiseman huomioon ottaminen on Suomessa velvoite, jota ei voi jättää huomiotta (Eurooppalainen maise- mayleissopimus). − Inventoinnin taustamuistiossa kuvataan hyvin päivitysinventoinnin tarve maaseudun ja maiseman muutoksen perusteella. Inventointi nojaa vahvasti aiempaan inventoin- tiin ja siitä saatuihin kokemuksiin. Kuvaukset maisema-alueista ovat mielenkiintoista luettavaa. Inventoinnin toteutuksen ja lopputuloksen arviointi jättää kuitenkin sijaa myös parantamiselle. − Taustamuistiossa otetaan huomioon kaupunki–maaseutu-asetelman muuttuminen entistä monisyisemmäksi. Maaseudun sisäiset eroavaisuudet huomioivia päätelmiä voisi löytyä nykyistä enemmänkin SYKEn alueluokitus huomioon ottamalla. Sen avulla voisi arvioida myös arvokkaiksi valittujen maisema-alueiden edustavuutta maakunta- jaon ohella. − Päivitysinventointi ei sisällä edellisen inventoinnin vaikutusten arviointia. Inventoin- nissa esitetään poistettavaksi noin 20 aluetta maiseman muuttumisen tai RKY-pääl- lekkäisyyden takia. Lisäksi rajauksia on muutettu. Uuden inventoinnin vaikutusten ennakoinnin kannalta olisi hyödyllistä tietää, onko poistettujen alueiden muutoksen taustalla ollut maankäyttöön, oikeusvaikutuksiin tai päätöksentekoon liittyviä ongel- mia ja ristiriitoja. − Alueet tuottavat maaseudulla paljon paikallisia yhteisöllisiä hyötyjä. Keskeinen kysy- mys vaikutusten arvioinnissa on, kuinka näitä hyötyjä arvioidaan. Maisemayleissopi- mus edellyttää sekä kansalaisten mielipiteen huomioon ottamista että kansalaisten osallistamista. Myös maiseman eri merkitykset eri ryhmille tuodaan esiin sopimukses- sa. Maisematutkimuksessa on tuotettu välineitä sille kuinka erilaiset mielipiteet voi- daan ottaa huomioon maisemaan liittyvässä päätöksenteossa. Myös hyötyjen ja suoje- lusta aiheutuvien kustannusten yhteismitallistamiseen on välineitä. Myös maisemaan eri lailla suhtautuvien väestöryhmien määrittäminen on tärkeää. − Päivitysinventointiin liittyy SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Se on laadittu pääosin esimerkillisesti. Valitettavasti taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on puutteita. Arvioinnista puuttuvat taloudelliset vaikutukset yksittäisiin maatiloihin ja metsätiloihin. Maisema-alueilla voi olla huomattava negatiivinen vaikutus maanomis- tajaan, jos yleiskaavoituksessa määrätään maa- ja metsätalouteen varattavien alueiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä (esim. metsätalouden luvitukset). Tällaiset risti- riitatilanteet vältettäisiin, mikäli toimittaisiin maaseutupoliittisen kokonaisohjelman mukaisesti (toiminnanharjoittajat kytkettäisiin mukaan maankäytön strategiatyöhön alusta alkaen). − Vaikka maisema-alueilla ei ole suoria oikeudellisia vaikutuksia maankäyttöön, alueiden pelätään estävän maaseudun elinkeinojen harjoittamisen kaavamerkintöjen, maise- matyölupien ja niiden ennakoinnin kautta. Maisema-alueiden vaikutukset selviävät 292 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 vasta maakunta- ja alemman tason kaavoituksen yhteydessä, joita tehdään vaihte- levilla aikatauluilla. Kaavapäätösten odottamisen lisäksi elinkeinonharjoittajille on ongelmallista se, että inventoinnissa ei oteta kantaa siihen, millaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä millekin alueelle on mahdollista tehdä. Tietojen puuttuessa talous- ja kehitystoiminnan ulkopuolelle voi jäädä sellaisiakin alueita, joissa käyttö tai kehittä- minen ei olisi ristiriidassa maiseman säilyttämisen tai hoidon kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uusimisen yhteydessä tulisi tarkastella vaihtoehtoa, jossa tieto arvokkaasta maisema-alueesta olisi informaatiota maanomistajille maan arvosta maiseman kannalta, ilman vaikutuksia kaavoitukseen. − Luvituskäytäntö tulisi saattaa toimijoiden kannalta kohtuulliselle tasolle. Kuluja koituu esimerkiksi maisematyöluvasta ja kuulemisilmoituksista. Näitä kuluja voidaan pitää pienimittakaavaisten toimenpiteiden yhteydessä kohtuuttomina. Alueiden oikeusvai- kutukset konkretisoituvat kaavajärjestelmän viranomaisvaikutusten kautta. Maakun- takaavoihin merkityt maisema-alueet päätyvät oikeusvaikutteisiin kuntakaavoihin. Siksi maisema-alueiden taloudellinen vaikutus maa- ja metsätalouden toimintaedelly- tyksiin tulee selvittää ennen kuin maisemaselvitys saa huonon maineen. Arvokkaiden maisemien säilyminen riippuu keskeisesti paikallisten toimijoiden toimintaa ja aktiivi- suutta ohjaavista asenteista ja arvoista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollis- ten tappioiden korvaamiseen, mikä käytännössä tarkoittaa maankäyttö- ja rakennus- lain päivittämistä. − Maisema-alueiden säilyttämistä ja hoitamista tulisi tukea kaavoituksen sijasta kehittä- mällä kannustimia maanomistajille. Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2014– 2020 on kirjattu toimenpide 57, jossa tavoitteena on kehittää maisema-arvoja hyödyn- tävien tahojen ja metsänomistajien välistä sopimuksellisuutta ja uudenlaisen rahoituk- sen saamista maisemanhoitoon. Tällaista toimintaa maisemaselvitys ei tunne valitetta- vasti lainkaan. Tämä olisi hyvä täydentää selvitykseen ennen sen hyväksymistä. Maaseutuvirasto − Mavi toteaa kohteliaimmin, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa. Metsähallitus − Pinta-alaltaan uusi inventointi on aiempaa laajempi, myös Metsähallituksen hallin- nassa olevien alueiden osalta. Tämä selittyy muun muassa inventoinnin kattavuuden parantumisella saamelaisten kotiseutualueella sekä vesialueiden mukaantulolla. Esi- tettävien alueiden kokonaispinta-alasta noin kolmasosa (569 000 ha) sijaitsee Metsä- hallituksen hallinnassa olevilla alueilla. Suurin osa (88 %) näistä kohdistuu Luontopal- veluiden hallinnoimille luonnonsuojelu- ja erämaa-alueille. Alueiden maisemanhoidol- liset tavoitteet toteutetaan suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun yhteydessä. Paikoin on myös mahdollista tarjota maaseutuyrittäjille vuokrattavaksi näitä valtakun- nallisesti arvokkaita kohteita, jotka oikeuttavat korkeampiin maatalouden ympäristö- korvauksiin. − Maisema-alueiden inventointi on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoit- tama viranomaisinventointi, joka on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelun 293 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT lähtökohtana. Maisema-alueiden vahvistaminen maakuntakaavoissa ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kunnat esimerkiksi MRL:n mukaisessa maisematyölupamenettelyssä perusteetta asettaisivat maisema-alueiden metsien käsittelylle hankaloittavia toimin- tarajoituksia. Metsähallitus katsoo, että maisema-alueet eivät saisi lähtökohtaisesti estää tai hankaloittaa metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen harjoittamis- ta. Metsien hyödyntäminen on aina kuulunut kulttuurimaisemaan, ja hyvällä metsien käsittelyllä maisemaa voidaan jopa parantaa, minkä voisi tuoda taustamuistiossa nyt esitettyä voimakkaammin esille. − Inventointiin liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista Metsähallituksella ei ole huomautettavaa. On kuitenkin syytä huomata, että kaavoitusmenettelyn kautta mai- sema-alueille saattaa myöhemmin muodostua elinkeinotoiminnan harjoittamisen ra- joitteita, joilla voi olla huomattavia paikallisia vaikutuksia. − 37. Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat: Maisema on pääosin metsätalouden syn- nyttämää, joten metsätalouskäytölle ei tule asettaa maisema-alueen vahvistamiseen perustuen uusia toimintarajoituksia. − 73. Punkaharjun maisemat: Laukansaari on luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsää, jota tulee voida jatkossakin käsitellä tutkimustoiminnan edellyttämällä tavalla. Tutki- muskäyttö on vaikuttanut merkittävästi nykyisen kulttuurimaiseman muodostumi- seen. − 94. Rasimäen jokilaaksokylä: Laajennusosat valtion metsätalousmaille eivät saa hanka- loittaa metsätalouden harjoittamista. − 164. Käsivarren suurtunturien maisemat: Ehdotetulla alueella on kiviainesten otto-oi- keusalueita (Siilasvuoma/Jehkas). Nämä kiviainespaikat ovat tärkeitä Kilpisjärven ja Käsivarren kiviaineshuollon kannalta. Kiviainesten ottomahdollisuudet on tärkeä var- mistaa myös jatkossa siten, että noudatetaan erityistä varovaisuutta kohteiden lähet- tyvillä sijaitsevien muinaisjäännösten turvaamisessa. On niin ikään tärkeätä, että mai- sema-alueen vahvistaminen ei aiheuta haittaa Liikenneväylien korjausvelkaohjelman mukaiselle valtatie 21:n parantamiselle. − 173. Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat: Maisema-alueella on kaksi käy- tössä olevaa kiviainesaluetta, joilla on merkitystä paikallisen kiviaineshuollon kannalta. Museovirasto − Päivitysinventointi vastaa yhtä Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tarkoitta- mista erityistoimenpiteistä, joita käsitellään sopimuksen II luvun artiklassa 6. Maise- ma-alueiden kautta lisätään tietoisuutta maisema-alueista sekä määritetään ja arvioi- daan erilaisia maisemakokonaisuuksia. Todettakoon silti, ettei Suomessa ole kattavaa maisemapolitiikkaa ainakaan yleissopimuksen tarkoittamalla tavalla. Hallinnon eri osa-alueilla on laajoja maisemaan vaikuttavia strategioita ja ohjelmia, joissa maise- maankin kiinnitetään huomiota. Ne eivät kuitenkaan muodosta tavoitteellista koko- naisuutta. − Inventoinnin pääpaino on maatalousmaisemissa sekä alkutuotannon maisemissa. Inventointi on tässä suhteessa hyvin, jopa turhankin, perinteinen. Oman rajauksensa rajoissa inventoinnissa on kuitenkin onnistuttu hyvin. Inventointia on jatkossa tarpeen 294 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 täydentää muilla maisemakokonaisuuksilla. Tavoite on kirjattu Kulttuuriympäristöstra- tegiaan ja se on syytä ottaa tarkasteluun myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- teiden uudistamisessa. Uudistamisen yhteydessä on harkittava paitsi kaikkien kulttuu- riympäristöön liittyvien intressien yhdentämistä myös laajemmin luontoon ja kulttuu- riin liittyvien tavoitteiden tarkastelua yhtenä kokonaisuutena. − Päivitysinventoinnin yhteydessä on todettu valtakunnallisesti merkittävien esihisto- riallisten suojelualuekokonaisuuksien inventointi vanhentuneeksi. Tämä on Museovi- raston tiedossa ja on tuotu esille viimeisimmän valtioneuvoston VAT-päätöksen yhtey- dessä. Tämän vuoksi on hyvä, että päivitysinventoinnissa hyödynnettiin Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä lähteenä. − Inventoinnissa pyrittiin poistamaan tarpeettomia päällekkäisyyksiä Museoviraston RKY 2009 -inventoinnin kanssa. Jo RKY-aineiston taannoisessa päivityksessä pyrittiin rajaamaan maisemakokonaisuuksia pois aineistosta. RKY-inventointi keskittyy raken- nettuun ympäristöön ja maisema-alueiden päivitysinventointi laajempiin maisemiin ja maisemakokonaisuuksiin. Ero inventointien välillä näkyy kohteiden erilaisina rajauksi- na. Hämeen Härkätien maisemien (31) rajaus on kuitenkin molemmissa inventoinneis- sa pitkälti yhtenevä. Kohteen kohdalla on perusteltua harkita, tarvitseeko sen sisältyä päivitysinventointiin. − Päivitysinventoinnissa määritellään joitakin aiemmin maakunnallisesti arvioituja mai- semia valtakunnallisesti arvokkaiksi. Näin on tapahtunut muun muassa Pohjanmaalla jokilaaksomaisemien kohdalla. Ne vaikuttavatkin painottuvan hieman muita maisema- tyyppejä enemmän päivitysinventoinnissa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien valinnan viimeistelyssä Pohjanmaan jokilaaksojen maisemia on hyvä arvioida vielä uudestaan. − Ympäristövaikutusten arviointi on monipuolinen ja ottaa eri näkökulmat huomioon. Kulttuuriympäristön säilymisen mutta myös maisemien ja maaseudun ympäristöarvo- jen hyödyntämisen kannalta monet vaikutukset ovat erittäin myönteisiä. Suomen ympäristökeskus − SYKE on ollut mukana maisema-alueiden päivitysinventoinnin valmistelussa ja SYKEn näkemys on välittynyt valmistelun kautta lopputulokseen. Maakuntamuseot Espoon kaupunginmuseo − Espoon kaupunginmuseo pitää Uudenmaan rannikkoseudulle ehdotettavia uusia mai- sema-alueita (8. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema; 9. Helsingin edustan merimaise- ma) tervetulleina ja perusteltuina. − Inventointi on asiantuntevasti tehty, mutta kohteen 12 (Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson) kohde-esittelyyn on valittu kuva Strömforsin ruukista Ruot- sinpyhtäältä. Tämä on hieman harhaanjohtavaa. − Koska Espoosta ei ole ehdotettu alueita, Espoon kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa inventointiin. 295 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Etelä-Pohjanmaan museo − 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat: Maakuntamuseon mukaan valtakunnallisen maisema-alueen pitäisi ulottua kauemmaksi Etelä-Pohjanmaalle (Ylistaro). − 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisemat: Ei huomauttamista. Alueen lähelle suunni- tellut tuulivoimapuistot vaikuttavat toteutuessaan alueen maisemaan negatiivisesti. − 108. Luopajärven viljelylakeus. Ei huomauttamista. − 109. Ilmajoen Alajoen peltolakeus: Kuvaustektissä virhe. Alajokisaunoja jäljellä luulta- vasti vain yksi, korkeintaan muutama. − 110. Lapuan Alajoen peltolakeus: Ei huomauttamista. − 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat: Alueella on avointa ja yhtenäistä maatalou- den muokkaamaa viljelylakeutta ja 2–3 kilometrin levyisiä rantapeltoalueita. Kuorta- neen keskustan ja Mäyryn osayleiskaava on vuodelta 2008. Siihen on tehty ja tekeillä tarkistuksia, jotka vaarantavat maisemastatusta. Toinen niistä on Kuortaneen kes- kustan ja Mäyryn osayleiskaavatarkistus Lapuanjoen, Porkkusalmen, Mäyrylammen ja Kuhajärven ranta-alueille. Valtakunnallista maisemaa uhkaa kaavassa Kuhajärven pohjalaistalojen alueelle suunniteltu rinnakkaistie. Toinen yleiskaavamuutos koskee Kuortaneen Länsirannan osayleiskaavaa, jonka tarkistuksessa esitetään lisää rakennus- oikeutta Nisulan talon alueelle. Kuortaneen länsiranta on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Nisulan talot ovat RKY-kohteita. Uusi rakentaminen pilaisi maise- maa. Nisulan talon kohdalla rannassa on myös ainoa luonnontilainen ruovikko. − 112. Ähtärin reitin maisemat: Etelä-Pohjanmaan puoleisesta alueesta on vain vähän tietoa. Rajausta olisi voinut ulottaa lähemmäs Ähtärin keskustaa. Kuvailutekstit koske- vat lähinnä Virtain kunnan alueella olevia kyläkeskittymiä Killinkoskea ja Soininkylää. Tekstissä on virhe: Killinkoskella ei ole voimalaitosta. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 1954 ja siirrettiin Soininkoskeen Virtain Soinin kylään. − 113. Lehtimäen mäkiasutus: Ei huomautettavaa. − Museo toteaa, että maisema-alueiden rajausehdotukset vaikuttavat hyvin perustelluil- ta. − Maisema-alueet on numeroitu ja nimetty uudelleen. Selvyyden vuoksi alueiden otsi- koiden yhteydessä olisi oltava kunta. Otsikossa tai ensimmäisessä virkkeessä olisi olta- va täsmentävä tieto sijainnista. Tämä helpottaisi hahmottamista. − Maisema-alueen nimeksi ei yleensä sovellu sana asutusraitti. Myös sana viljelyalue on huono. Muinaishauta-nimitys on vanhentunut. Nykyään puhutaan muinaismuisto- alueesta. − Kuvailutekstissä on lueteltu rakennuksia. Tämä ei ole tarpeen. Kysymys on maisemis- ta ja maisema-alueista, ei yksittäisistä rakennuksista. Asukkaat eivät ilahdu, kun toisia taloja on mainittu nimeltä ja toisia ei. Teksteissä voitaisiin tyytyä kertomaan, onko pe- rinteistä vanhaa rakennuskantaa jäljellä paljon vai vähän. Pohjalaistalojen kerroslukua ei tarvitse mainita. 296 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo − 9. Helsingin edustan merimaisema: Museo katsoo, että muutettu rajaus on perusteltu, jotta Helsinkiä mereltä lähestyttäessä maisema on mahdollisimman laaja. − 10. Vantaanjokilaakson viljelymaisema: Museo tarkastelee rajausmuutoksia Helsingin osalta. Ne koskevat rajauksen laajentamista Itä-Pakilan siirtolapuutarhan kohdalla. Alue, joka pitää sisällään myös Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan, on hiljattain suo- jeltu asemakaavalla. Siten rajauksen laajentaminen on perusteltua. Maisema-alueen rajausta on supistettu Pukinmäessä ja Tapaninvainiossa, joissa rajaus kulkee nyt lä- hempänä jokirantaa. Paloheinässä rajausta on supistettu muuttuneen rakentamisen myötä. Museolla ei ole huomautettavaa muutoksista, vaan se katsoo että ne noudat- tavat jo tapahtuneita muutoksia. Kainuun museo − Museolla ei ole huomautettavaa päivitysinventoinnista eikä ehdotuksista valtakunnal- lisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Keski-Suomen museo − Keski-Suomessa inventointihanketta ovat edistäneet Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus sekä ELY-keskuksen koolle kutsuma kulttuuriympäristöryhmä MAKU. Keski-Suomen museo on MAKU-ryhmän jäsen. − Inventointityössä on hyödynnetty sekä valtakunnallista että maakunnallista osaamista. Taustaselvityksessä on otettu riittävällä tavalla huomioon rakennetun kulttuuriympä- ristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön ominaispiirteet. − Päivitysinventoinnin sisältötekstejä ja aluerajauksia on kommentoitu MAKU-ryhmän kokouksissa ja alueellisissa sidosryhmäpalautteissa. Maisema-alueiden osallistavalla in- ventointityöllä on edistetty maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman kulttuuriym- päristökasvatuksen sisältötavoitteita. − Maisemanhoidon arvojen kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitteluun tulee panostaa alueidenkäytön suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa, jotta arvokkaat maise- ma-alueet saadaan säilymään kulttuuriympäristöjen kehityksessä. Alueen elinkeinotoi- minnan kehityksessä maisemilla on yhä enemmän annettavaa. K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo − Museolla ei ole huomautettavaa esityksiin valtakunnallisesti arvokkaiksi maise- ma-alueiksi Keski-Pohjanmaalla, vaan se pitää esitettyjä kohteita perusteltuina ra- jauksineen. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kuulemisen tausta-aineisto sekä ympäristövaikutusten arviointi on laadittu asianmukaisesti, eikä museolla ole niistä huomautettavaa. Lahden museot − Päivitysinventointi toteutettiin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa vuosina 2010–2011 Hämeen ELY-keskuksen hallinnoimana hankkeena, johon palkattiin inven- toija. Hämeen kulttuuriympäristöhoidon yhteistyöryhmä valisti keskuudestaan maise- 297 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT matyöryhmän, jossa oli edustus Hämeen ELY-keskuksesta, maakuntien liitoista, maa- kuntamuseosta, Museoviraston Hämeenlinnan aluetoimistosta, Lahden ammattikor- keakoulusta ja ProAgria Häme ry:stä. Kahden maakunnan inventoinnin yhdistäminen oli paitsi työekonomisesti myös maisema-alueiden arvioinnin kannalta hyvä ratkaisu, kun valintoja ja rajauksia voitiin vertailla. − Päijät-Hämeessä inventoinnin pohjana toimi maakuntakaavan selvitysaineistoksi laa- dittu maakunnallinen maisemaselvitys. Tausta-aineistona käytettiin myös aiempia sel- vityksiä. − 39. Tiirismaan maisemat: Alueen nimeen on tärkeää lisätä myös Salpausselkä. Hollolan puolella sijaitseva Tiirismaa on alueen nimenä liian suppea. − Museo katsoo, että Päijät-Hämeen valikoima edustaa maakunnalle tyypillisiä ja edus- tavia maisemia. Museolla ei ole valikoimaan eikä rajauksiin huomautettavaa. Inven- toinnin tekstisisältöä on yhdenmukaistettu ja laajennettu ympäristöministeriön käsit- telyssä. Päijät-Hämeen alueiden historiakuvauksissa esiintyy valitettavasti useita asi- avirheitä ja virheellisiä paikannimiä, jotka tulee korjata lopulliseen versioon. Erityisesti esihistoriaa koskeva osuus sisältää vanhentunutta ja virheellistä tietoa (liite). Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo − Maakuntamuseo pitää inventointia ja sen pohjalta tehtyä esitystä erittäin onnistunee- na. Kaikki kahdeksan aluetta ovat edustavia esimerkkejä Länsi-Uudenmaan vaihtele- vaista maisemista, joille on rehevän luonnon lisäksi ominaista pitkä historia, monipuo- linen rakennusperintö ja elävä nykyisyys. Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat (1) ja Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema (8) laajentavat hyvällä tavalla valikoiman monipuolisuutta ja edustavuutta Länsi-Uudenmaan maisematyyppien ja maakunnan eri osa-alueille ominaisten kulttuuriympäristöjen osalta. Statuksen myötä alueiden maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvojen ja perinteisen maisemakuvan säilymise- dellytykset paranevat. − Maakuntamuseo puoltaa kaikkien kahdeksan alueen vahvistamista. − 1. Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat: Museo ehdottaa rajauksen jatkamista Bromarvin kirkon lounaispuolella niin, että mukaan tulee vielä Bryggarvikenin alueen vanha satamapaikka ja sen läheiset Salpausselän reunamuodostumat tien ja meren- lahden tuntumassa. − 3. Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat: Museo ehdottaa rajaukseen en- tisen Pohjan kunnan länsirajalla sijainneen Persbölen kylän maisemat Kuninkaantien varrella. Järven ja Kuninkaantien väliseen maisemakokonaisuuteen kuuluvat muun muassa tienvarren pienipiirteinen viljelymaisema, Persbölen tila, maisemallisesti kau- nis maantie sekä Suomen ensimmäisen paperitehtaan paikka Tomasbölen koskessa 1667–1713. Kylä ja mylly mainitaan jo alueen kuvaustekstissä. − 4. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat: Museo ehdottaa rajauksen laajenta- mista alueen eteläkärjessä siten, että rajauksen otetaan mukaan jokisuun alue jonkin verran esitettyä laajemmin joen länsi- ja merenpuolella. Alueella on sijainnut Raasepo- rin linnan satama-alue, josta ovat jäänteenä Prästholmenin kalliohakkaukset vuodelta 298 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 1488. Alue liittyy maisemallisesti jokisuistoon ja toiminnallisesti vesireitin ja Raasepo- rin linnan historiaan. − 5. Mustionjokilaakson viljelymaisema: Rajaukseen voisi sisällyttää myös Mangårdin kylän eteläpuolella sijaitsevan vaatimattomamman kyläasutuksen alueen Mangårdin ja Mjölbostan kylien välillä. Nykyisellään rajaus leikkaa pois pätkän metsäisempää tie- maisemaa ja sen vanhaa pienipiirteistä asutusta. − 7. Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat: Museo ehdottaa, että Sjundbyn kartanon ympärillä rajaukseen liitetään myös kartanon itäpuolinen peltoalue. Suitian kartanon pohjoispuolella rajaus tulisi ulottaa noin kolmen kilometrin päähän kartanon taka- maihin kuuluneeseen Tupalaan, jossa sijaitsi Erik Flemingin 1530-luvulla perustama masuuni ”Hyttiskogen”. Kyseessä on Suomen vanhimman masuunin paikka siihen liit- tyvine tuotantolaitoksineen. Mainittu jäännös paikannettiin vuonna 2007. Pirkanmaan maakuntamuseo − Museo toteaa, että maiseman arvoalueiden rajaaminen vain maaseudun maisemiin jättää ulkopuolelleen Pirkanmaalle erittäin keskeiset teollisuuden, liikenteen ja kas- vukeskusten synnyttämät maisemat. Lähtökohtaisesti pyrkimys välttää arvoaluei- den (esim. RKY / maisema-alueet) päällekkäisyyttä on ymmärrettävää, mutta maise- ma-alueiden tiukka rajaaminen jättää kaikkien arvoalueiden ulkopuolelle kohteita, joilla voisi katsoa olevan myös maisemallista arvoa. Esimerkiksi laajojen teollisuusmai- semien huomioiminen arvokkaina maisema-alueina olisi kokonaisuuden kannalta mo- nesti tehokkaampaa kuin alueiden jakaminen eri inventointien kesken. − Maisema käsitteenä yhdistää luontevasti eri lainsäädännön tai sektoriajattelun pirs- tomat ympäristöt. Mänttä–Vilppulan Mäntän, Tampereen keskustan ja ranta-alueiden sekä Valkeakosken teollisuusmaisemat ovat esimerkkejä tämänkaltaisesta teollisuu- den kaupunkimaisemasta. Koska maisemainventointi on myös kannanotto siihen, mikä suomalaisessa maisemassa on erityisen arvokasta, on arveluttavaa rajata luettelo koskemaan vain maatalousmaisemaa. Puutteiksi voidaan lukea myös, että painopiste on maatalouden tuottamassa maisemassa eikä esimerkiksi uudempia, modernisoitu- vaa Suomea kuvastavia ilmiöitä huomioida. Jää epäselväksi, onko mukana esimerkiksi sotien jälkeisen asutustoiminnan muovaamaa maisemaa. Arvokkaiden maisema-aluei- den kriteereiden rajoittuneisuus ja siihen liittyvät haasteet on kuitenkin tuotu selkeästi esille taustamuistiossa. Muistiossa on myös tärkeää tietoa maisema-aluestatuksen vai- kutuksesta maankäyttöön. Tämä vaikutus on syytä tuoda esiin myös valmiin inventoin- tiaineiston yhteydessä. − Pirkanmaalle esitetään yhdeksää maisema-aluetta, joista kolme on uusia. Vanhojen alueiden rajauksiin kohdistuvat muutokset ovat pääosin pieniä. Tämä osoittaa, että Pir- kanmaalla maiseman arvoalueisiin kohdistuvat VAT:t toimivat eikä tunnetuilla arvoalu- eilla ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat heikentäneet alueiden arvoja. Pirkanmaan harjumaisemat (48) on harjujen muodostama jakso läpi Pirkanmaan. Kaik- ki kohteen harjut eivät ole perinteisiä maisemamatkailun kohteita tai nähtävyyksiä, joten olisi selkeämpää nimetä kyseinen harjujakso maisema-alueeksi. 299 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta voidaan todeta, että aluekuvauksissa käytetyt tiedot ovat monilta osin puutteellisia, vanhentuneita tai virheellisiä, joten aineiston antama kuva kulttuurimaiseman vanhimmasta kerrostumasta jää puutteelliseksi tai vääristyneeksi. Aineistossa ei ole tuotu riittävästi esille kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden merkitystä maiseman muodostu- misprosessin tärkeiden vaiheiden ilmentyminä. Rautakauden ja keskiajan asutuksen ja elinkeinojen jatkuvuus on jätetty huomiotta, minkä seurauksena maisemahistori- an esihistoriallinen vaihe esiintyy irrallisena ja merkitykseltään epäselvänä. Toisaalta on tärkeä tunnistaa ja tuoda esille myös maiseman arvo osana arkeologisen kohteen ympäristöä, jolla on merkitystä erityisesti kohteen ymmärrettävyyden ja kertovuuden kannalta. Pohjanmaan museo − Museo on tyytyväinen inventointiesitykseen uusien alueiden osalta. Harrströminjo- kilaakson (115), Purmonjokilaakson (123) ja Laihianjokilaakson (119) maisema-alueet edustavat monipuolisella tavalla maakunnan viljelymaisemia ja Merenkurkun saaris- ton kulttuurimaisemat (116) puolestaan maakunnan merellistä ainutlaatuisuutta. − Harrströminjokilaakson nimitys ei perustu karttanimiin ja voi siten aiheuttaa epäsel- vyyttä. − Museo haluaa nostaa esille kolme merkittävää maisema-aluetta, jotka on jätetty pois valtakunnallisesta esityksestä. Närpiön, Vanhan Vaasan ja Orisbergin alueita on tutkittu ja esitetty valtakunnallisesti arvokkaiksi maakunnallisessa selvityksessä. − Vanhan Vaasan kulttuurimaisema: Museo katsoo, että alue on erittäin keskeinen maan- viljelyn kehittymisen ja kaupunkimaisen asutuksen sekä viljelysalueiden rajapinta. Alueen maaseutumaisema on vähintään 500 vuotta vanha ja muodostuu kuninkaan- kartanon mallitilan alueesta, joka kohtaa vanhan kaupunkimaiseman. Maisemat täy- dentävät toisiaan harvinaislaatuisesti. Alueella sijaitsee lisäksi arkeologisesti merkittä- viä alueita, joista Vanhan Vaasan kaupunkirakenteen lisäksi erittäin merkittävä alue on hovioikeuden metsä. Metsässä on jälkiä mm. kaupunkialueeseen liittyvästä pienvilje- lytoiminnasta. Osa Vanhan Vaasan alueesta on huomioitu RKY-kohteena, mutta museo tahtoo korostaa, etteivät RKY-status ja maisema-aluestatus sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan. Vaikka alueet ovat päällekkäisiä, ne nostavat esiin alueen arvoja eri näkökulmista. − Museon mukaan valtatiealueen läheisyydessä olevaa metsäaluetta voidaan osin rajata pois lukuun ottamatta nykyisen koulualueen hevoslaitumien ja tallien aluetta. Joitakin pieniä tarkennuksia voidaan tehdä myös Vanhan Vaasan satama-alueeseen liittyvän asutuksen osalta. − Maiseman erityisten kulttuurihistoriallisten arvojen sekä niiden turvaamisen näkökul- masta museo katsoo, että Vanhan Vaasan kulttuurimaisema tulee ottaa mukaan valta- kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointiin. − Närpiönjoen kulttuurimaisema: Museo esittää alueen huomioimista valtakunnallises- ti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa. Alueen keskeisenä osana on vanha 300 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 postitien linjaus ja sen ympäristön viljely- ja tuotantomaisemat. Maisema-alue poikke- aa syntytavaltaan täysin muista Pohjanmaan jokilaaksoista. Maanviljelyalue on raken- tunut Adolf Fredrikin valtiollisella määräyksellä 1700-luvun lopulla rakennetun lähes viivasuoran postitien ympärille. Tietä reunustaa poikkeuksellisen pitkä koivukuja ja maatilat rakennuksineen sijaitsevat lähes nauhakylämäisesti. Viljelyalueet sijaitsevat pääasiassa asutuksen ja joen välisellä alueella, joka on säilynyt lähes rakentamattoma- na. Postitie ei ole katkaissut ympäristön näkymiä, kuten tienrakentaminen usein tekee, vaan se on merkittävä osa maisema-aluetta. − Kyseessä on laajan mittakaavan erilainen ja vaikuttava kulttuurimaisema, jossa van- ha viljelyperinne kohtaa toiminnallisesti uudenlaisen maanviljelyn kasvihuoneineen. Alueen maalaismaisema on kestänyt jo ominaispiirteeksi muodostuneet lasinalusvilje- lytoiminnan aiheuttamat muutokset ja on elinvoimaista ja kehittyvää. − Orisbergin kulttuurimaisema: Museo katsoo alueella olevan sellaisia valtakunnallisia arvoja, jotka tulee turvata. Alue on kokonaisuudessaan merkittävä ja edustava. Se on toiminut ja toimii edelleen maatalouden esikuvana ja innovaatioporttina. − Orisbergin ruukinalue kuuluu RKY-kohteisiin. Museo kuitenkin katsoo, ettei RKY-rajaus huomioi riittävästi maisemallisesti merkittävää peltoaluetta eikä ruukinalueen ulko- puolella olevaa kyläasutusta. Lausunnolla olevassa inventoinnissa on koko Suomen alueella muitakin maisema-alueita, jotka ovat lähes alueellaan olevan RKY-alueen ko- koisia (esim. Hailuoto). Perustelu Vanhan Vaasan ja Orisbergin pois jättämisen osalta on näin ollen ristiriitainen. − 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat. Museo esittää koko Kyrönjokivarren huomi- oimista maakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena. Tällöin vuoden 1995 pää- tösten mukaiset Kyrönjokilaakson ja Hyypänjokilaakson maisema-alueet yhdistyisivät yhtenäiseksi alueeksi. Seinäjoen Ylistaron ja Kauhajoen välinen jokimaisema-alue on huomioitu maakunnallisesti merkittävänä, mutta museo haluaa huomioitavan, että alueella on säilynyt merkittävästi arvokasta, perinteistä viljely- ja asutusmaisemaa, jon- ka arvot ovat huomattavat eivätkä poikkea nyt valtakunnallisiksi luokitelluista arvoista merkittävästi. Porvoon museo − Itä-Uudellamaalla sijaitsevien maisema-alueiden rajaukset ovat pysyneet jokseenkin muuttumattomina. Museo pitää tervetulleena sitä, että Porvoonjokilaakson viljelymai- semaan (11) on lisätty Pikkujoen sivu-uoma, sekä sitä että Kymijokilaakson kulttuuri- maisemaan (53) on otettu mukaan Ruotsinkylän alue. − Vaikka maisemainventoinnin kriteeristöjä on yleisellä tasolla selvitetty, olisi prosessin kannalta läpinäkyvämpää, jos yksittäisten rajausmuutosten perusteluja olisi avattu kunkin kohteen kuvailuteksteissä. − Myös maisemaa ja maisemien tulkintaa koskevien muutosten problematisoinnille olisi voinut antaa tausta-aineistossa enemmän sijaa. Vaikka taustamuistiossa tode- taan muutoksen, kerroksellisuuden ja tulkinnallisuuden kuuluvan kulttuurimaisemien olennaisiin arvotekijöihin, olisi tausta-aineistossa voitu tarkastella enemmän maise- ma-alueiden omaa historiallisuutta, sitä prosessia joka tekee maisemasta erityisen 301 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT sekä yleisesti suomalaisen maisemamaakunta-ajattelun historiallisuutta. Tämä olisi hedelmällisesti suhteellistanut kutakin valintaa sekä lisännyt maisemavalintojen argu- mentatiivista potentiaalisuutta. Päijät-Hämeen maakuntamuseo − Esityksessä kohde 39 on nimetty Tiirismaan maisemat –otsikolla. Otsikkoon on tärkeä lisätä myös Salpausselkä, sillä maisema-alueeseen sisältyvät Lahden kaupungin puo- leiset alueet ovat I Salpausselällä. Hollolan puolella sijaitseva Tiirismaa on alueen nime- nä liian suppea. − Päijät-Hämeen maisema-alueiden historiakuvauksissa esiintyy valitettavasti useita asi- avirheitä ja virheellisiä paikannimiä, jotka tulee korjata lopulliseen versioon. Erityisesti esihistoriaan koskeva osuus sisältää vanhentunutta ja virheellistä tietoa. Maakuntamu- seo toimittaa havaitsemansa korjattavat kohdat ministeriöön erillisenä liitteenä. − Maakuntamuseo katsoo, että Päijät-Hämeen kuuden valtakunnallisen maisema-alueen valikoima edustaa maakunnalle tyypillisiä ja edustavia maisemia. Maakuntamuseolla ei ole valikoimaan eikä rajauksiin huomautettavaa. Satakunnan museo − Satakunnassa maisema-alueiden inventointi toteutettiin EAKR-rahoitteisessa Katson maalaismaisemaa -hankkeessa. Samassa yhteydessä inventointiin maakunnan maakun- nallisesti arvokkaat kohteet. Satakunnan Museo oli mukana hankkeen ohjausryhmässä. − Museo pitää erittäin myönteisenä, että uusi täydennysinventointi ja maisema-alueiden päivitys on nyt tehty. Uudistettu luettelo olisi myös tärkeä saada vahvistettua ja käyt- töön. Maisema-alueiden kuvausten tekstejä on sujuvoitettu ja tiivistetty onnistuneesti. Museo haluaa kuitenkin tarkentaa joitakin tekstikohtia: − 23. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat: Alue ei ole maakunnallisesti arvokas, sillä maakunnallisia maisemia ei ole inventoitu Satakunnassa aiemmin. Alue sijoittuu kahden RKY 1993 -inventointiin kuuluneen kulttuurimaiseman (Eurakoski–Kiukaistenkylä–Köyly- polvi–Laihia–Harola-kulttuurimaisema; Euran kirkonkylä ja viljelysaukeat) alueelle. − Museo yhtyy Satakuntaliiton näkemyksiin ja esittää Yyterin alueelle (26) nimeä Yyterin maisemanähtävyys sekä Vihteljärven ja Riihonlahden alueelle (28) nimeä Vihteljärven vesireitin ja Riihonlahden kulttuurimaisema. − Leistilänaukean jättämistä pois valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden listalta museo pitää valitettavana. Kyseessä on laaja ja edustava satakuntalainen viljelysaukea, jonka raivaamista pelloksi on edeltänyt pitkä asutushistoria kivikauden lopulta alkaen. Turun museokeskus − Päivitysinventoinnissa esitetään Varsinais-Suomeen 10 maisema-aluetta, joista kaksi on uusia. Päälinjauksiltaan päivitysinventoinnissa laaditut aluemuutokset ja tarken- nukset ovat asianmukaisia. Pääosa alueiden rajausmuutoksista on pieniä ja itse alue- kokonaisuuksien kannalta merkityksettömiä. Maakuntakaavoihin kirjatut maakunnalli- sesti arvokkaat maisema-alueet jatkuvat monissa kohdissa valtakunnallisia laajemmal- le. 302 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − 17. Laitilan lakeus. Alueen nimi kuulostaa pohjalaiselta, perinteinen Laitilan viljelymai- sema voisi sopia paremmin Varsinais-Suomeen. Aluetta on supistettu Laitilan keskus- tan koillispuolella ja laajennettu lounaassa siten että Kallelan ja Verhelan maisemalli- sesti näyttävät ja muinaishistoriallisestikin merkittävät kylät sisältyvät rajaukseen. − 16. Mynälahden kulttuurimaisema: Rajauksen laajentaminen länsirannalle on paran- nus, koska vesialueen halki kulkeva rajaus on vaikeasti ymmärrettävä. − 22. Uskelanjokilaakson viljelymaisema: Alue on ulotettu Rekijokilaaksoon, jossa rik- kumaton maisemakuva jatkuu monimuotoisena ja jokilaakso syvine sivu-uomineen leimaa maisemaa. − 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema: Aluetta on aiheellisesti laajennettu länteen, jos- sa Vanhan Rantatien avoimet peltoalueet jatkuvat kohti Paimiota. − 18. Aurajokilaakson viljelymaisema: Alueen ulottaminen Oripään keskustaan on pe- rusteltua. Aluetta on laajennettu eteläpäässä ja mukaan on kiitettävästi otettu Liedon Sauvalan merkittävä muinaisjäännösaluekokonaisuus. Aiheellista olisi kuitenkin ulot- taa rajaus Pakurlan peltoalueelle aina Vanhalle Tampereentielle asti. Pakurlan pelto- alueen ja Liedon Vanhalinnan mäkilinnan välillä on suora näköyhteys ja peltoalueella on myös useita muinaisjäännöksiä. Turun alueen rajaukset ovat paikoin summittaisia. Rajauksen sisällä on mm. Halisten uutta tiiviisti rakennettua kerros- ja rivitaloaluetta, kun taas vastarannalla sijaitseva Paaskunnan kantatila ei ole kokonaisuudessaan ra- jauksessa. − 13. Saaristomeren merimaisemat: Alueesta on muodostettu yhtenäinen kokonaisuus, jossa ovat aiheellisesti mukana Utö, Aspö ja Lom. Högsåran idyllinen ja historiallisesti merkittävä saaristokylä on jäänyt rajauksen ulkopuolelle, mutta se on RKY-kohde. − 15. Airiston merimaisema: Rajauksen muutos Hirvensalossa ei ole kaikilta osin hyvä, sillä rajauksen ulkopuolelle jäävät Särkilahteen rajautuvat avoimet peltomaisemat. Li- säksi uusi rajaus on vedetty summittaisesti. Rajaus ei kulje edes Maanpääntietä pitkin, vaan se on vedetty tien pohjoispuolelle keskelle peltoa. Sama rajalinja kulkee myös Maanpään itätalon asuinrakennuksen ja navetan välistä, mikä vaikuttaa omituiselta. Vantaan kaupunginmuseo − Vantaanjokilaakson viljelymaiseman (10) rajaus on ollut monin paikoin vanhentunut tai perustelematon jo edellistä valtioneuvoston periaatepäätöstä tehtäessä (1995). Päi- vitysinventointi on erittäin tarpeellinen VAT:n ohjausvaikutusten kannalta. Päivitysin- ventointi ajantasaistaa nyt Vantaanjokilaakson maisema-alueen rajauksen pääosaltaan Vantaan yleiskaavan mukaiseksi. − Vantaanjokilaakso ei sisältynyt alkuperäiseen Maisema-aluetyöryhmän mietintöön (1993) ja se poikkeaa lähtökohdiltaan useasta muusta alueesta. Vantaanjokilaakso on kaupunkirakenteen keskelle jäänyt viljelymaisema, jossa on väistämättä maiseman eheyttä rikkovia elementtejä (liikenneväyliä, kaupunkimaista asutusta). Vantaanjoki- laakso ei täytä uudenkaan inventointiohjeen kriteereitä ”maisemakuvan yhtenäisyy- destä” tai ”perinteisestä maisemarakenteesta poikkeavien elementtien vähäisyydestä”. 303 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Vantaanjokilaakson arvona tulee edelleen hyväksyä sen merkittävyys tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla, vaikka se ei täytäkään eheyden kriteerietä. − Inventointi on edelleen Backaksen kartanon osalta päällekkäinen valtakunnallises- ti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kanssa, vaikka RKY-inven- toinnissa poistettiin muut päällekkäisyydet. Epätahdissa tehdyissä inventoinneissa ei kaikkia päällekkäisyyksiä ole pystytty poistamaan, joten tavoitteena tulee olla, että valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian mukaisesti luodaan yksi kulttuuriympä- ristöjen inventointi, joka sisältää molemmat nykyisten VAT-inventointien jo nyt suurim- malta osaltaan yhteneväiset arvoperusteet. − Aluekuvaukset ovat tärkeää kaavoituksessa tarvittavaa taustamateriaalia. Ne koskevat myös muun muassa rakennusten purkamisen luvittamista. Aluekuvauksia tulee ajanta- saistaa ja niistä ei saa poistaa maisemaan olennaisesti liittyvää rakennusperintöä. Van- taanjokilaakson kartanoista on aluekuvauksesta jätetty pois Linnan kartano, joka on Katrinebergin ja Königstedtin (huom. oikeinkirjoitus) kartanoiden ohella mainittu RKY 1993 -kohteeksi. Koska päällekkäisyys maisema-alueen kanssa on poistettu RKY-in- ventoinnissa vuonna 2009, on maisema-alueen aluekuvauksessa tärkeää tuoda esiin alueen arvokkain rakennusperintö. − Linnan kartanolla on ollut merkittävä vaikutus Keimolan kylän kulttuurimaiseman muodostumiseen ja se on edelleen arvokas rakennusperintökokonaisuus. Linnan omistaja oli 1640-luvulla Keimolan suurmaanomistaja, joka yhdisti kylän kantatilat Saraksen, Backaksen, Petaksen ja Gyraksen. Hän omisti myös Meilbyn ja Königstedtin. Rälssioikeudet Linna sai vuonna 1647. Ison reduktion aikana Keimolan tilat palautettiin kruunulle lukuun ottamatta Linnaa. Linna säilytti rälssioikeutensa aina vuoteen 1925 saakka, jolloin rälssien verovapaus lakkautettiin. Muista kylän tiloista tehtiin isossa reduktiossa sotilastiloja. − Aluekuvauksesta on jätetty pois kaikki Vantaanjokilaakson maatilakokonaisuudet, eikä tiloja enää mainita nimeltä. Tämä on rakennusperintökohteiden kannalta valitetta- vaa, sillä tieto arvokkaimmista kohteista katoaa. RKY 1993 -listaukseen sisältyi neljä tilakeskusta, jotka sijaitsevat keskiaikaisilla kylätonteilla: Meilby Seutulassa sekä Bac- kas-Vestergård, Stambo ja Petas Keimolassa. Meilby on ollut säteri ja valtion virkatalo vuosina 1683–1946. Se on ainoa jäljellä oleva upseerin virkatalo Vantaalla. Tila tunne- taan 1540-luvulta ja sen nykyinen päärakennus on vuodelta 1804. Backas-Vestergår- din (nykyisin Backas I & Södergård) päärakennus on vuodelta 1830. Tila syntyi vuonna 1817, kun Keimolan kantatalot Backas ja Gyras jaettiin osiin. Stambon päärakennus on entinen Nedre Saraksen päärakennus 1700-luvulta. Keimolan kantatalo Saras jaettiin vuonna 1768, jolloin syntyivät Övre Saras ja Nedre Saras. Petas on Keimolan kantatalo ja entinen rustholli. Sen päärakennus on vuodelta 1936. Alueen kuvaukseen tulee lisä- tä Linnan kartano sekä tilat Meilby, Backas-Vestergård, Stambo ja Petas. 304 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Tuottaja- ja etujärjestöt Suomen Kuntaliitto − Laadittu inventointi tulee olemaan kunnille hyödyllinen monella tavalla. Lausunto koskee kuitenkin inventoinnin taustamuistiota. Kuntaliitto ei ota kantaa varsinaiseen inventointiaineistoon, jonka arviointi soveltuu parhaiten paikalliset olot tunteville toi- mijoille. − Ympäristöministeriössä on parhaillaan käynnissä VAT:ien uudistamistyö. Tässä työssä tavoitteet tullaan uudistamaan siten, että ne kohdennetaan alueidenkäytön keskei- simpiin valtakunnallisiin kysymyksiin. Kuntaliiton näkemyksen mukaan nyt lausunnoil- la oleva taustamuistio perustuu liikaa nykyisten alueidenkäyttötavoitteiden varaan. VAT:n uudistaminen voi johtaa siihen, että esim. inventoinnit eivät ole tavoitteissa mu- kana nykyisellä tavalla muotoiltuina. Muistion perustuminen nykyisiin tavoitteisiin vai- keuttaa sekä nyt tehtyjen inventointien että muistion arviointia. Selkeämpää olisi, jos VAT-kytkentä esitettäisiin kokonaan omana lukunaan eikä ripoteltuna pitkin muistiota. VAT:ia käsiteltäessä tulisi nostaa esiin myös valtion edistämisrooli. − Taustamuistiossa todetaan, että MRL:n mukainen maankäytön suunnittelu on tärkein maisema-alueiden toteuttamiskeino. Kaavan laadinnan tulee perustua kuitenkin tar- peeseen sovittaa yhteen eri toiminnot. Vain maisema-alueen informatiiviseksi kirjaa- miseksi kaava ei ole tarpeen. Muistiossa olisi myös hyvä tuoda nykyistä selvemmin esiin se, että kaavoitus on eri tavoitteita yhteen sovittavaa. Maisema-alueen rajaus ei itsestään selvästi sellaisenaan välity lopulliseen kaavaan, vaan lopputulos on aina kompromissi suojeluarvoa unohtamatta. Muistion kohdassa 6.3.3 kuvataan maise- ma-alueiden suunnitteluperiaatteita ja alueita koskevia määräyksiä ja rajoituksia. Sa- massa yhteydessä tulisi avata myös suojelumääräysten korvausproblematiikkaa. Maanomistajain liitto − Maanomistajain liitto pitää tärkeänä arvokkaiden maisema-alueiden säilymistä. Olen- naista on huomata, että nyt arvossa pidettävät maisemat ovat syntyneet alueiden maanomistajien omalla, vapaaehtoisella työllä ja kustannuksella. Alueet ovat synty- neet ja muuttuneet vuosikymmenten ja -satojen kuluessa palvellen pääasiassa elintar- viketuotantoa ja metsätaloutta. Tätä luonnollista kehitystä ja ajallista kerroksellisuutta ei pidä pysäyttää tähän hetkeen. Maisemaa ei voi museoida vaan se elää ajan saatossa. Esimerkiksi metsän ja pellon raja voi muuttua, ja metsää on myös taimikko. − Jos alueella ei ole mahdollisuutta kehittää maataloutta ja metsätaloutta kannattavasti, maisemaankin hiipii nopeasti rappion ja hylkäyksen merkit. Siellä missä maisemalla on erityistä arvoa ja varsinkin jos siitä on saatavissa taloudellista hyötyä, maisemaa vaali- taan vapaaehtoisesti kuten tähänkin asti. − Vaikka inventointiaineistossa korostetaan maisema-aluestatuksen vähäistä merkitys- tä maanomistajille, on perusteltua pelätä vaikeuksia syntyvän. Paikalliset viranomai- set ovat usein ylivarovaisia esimerkiksi rakennus- ja maa-aineslupien myöntämisessä. Vaikka kielteinen päätös muuttuisi valitusteitse, hankkeet viivästyvät ja tulevat kalliik- si. Esimerkiksi maisematyölupien vaatiminen yleiskaavoituksessa voi tarpeettomasti 305 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT lisääntyä. Erityisen tuomittavaa on käsitellä alueiden lähiseutuja ikään kuin suojavyö- hykkeinä. − Inventoinnin rajauksia vahvistettaessa on otettava erityisen tarkasti huomioon alueen maanomistajien perustellut kommentit ja muutosesitykset. Yhteiskunta ei saa vaa- rantaa elinkeinotoiminnan edellytyksiä erilaisilla inventoinneilla ja niistä seuraavilla toimintarajoituksilla. Sen sijaan tulee tukea ja kannustaa maanomistajien vapaaehtoi- sesti tekemää suojelutyötä niin maisemien, rakennettujen kulttuuriympäristöjen kuin luonnon monimuotoisuudenkin säilymisen puolesta. Maanomistajia tulee kuulla ja kunnioittaa tasavertaisina neuvottelukumppaneina tämänkaltaisten prosessien alusta lähtien. Metsäteollisuus ry − Maisema-alueiden maankäytölle mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset voivat syn- tyä lopullisesti vasta kuntien kaavoitusprosessien ja lupamenettelyjen kautta. Vaikkei aluemerkinnöillä ole suoraa oikeusvaikutusta, konkretisoituvat vaikutukset kaavoitus- järjestelmän viranomaisvaikutusten kautta. Tällaiset välilliset vaikutukset tulisi sisällyt- tää arviointiin ja niiden taloudelliset seuraukset arvioida riittävällä tarkkuudella. − Valtioneuvoston päätöksessä on tuotava selkeästi esille, ettei maisema-aluerajaus saa tuottaa estettä metsätalous- eikä muiden elinkeinojen harjoittamiselle. Lisäksi muun maankäytön (maa-ainesten otto, tuulivoimarakentaminen, teiden rakentaminen) es- teet on tuotava selkeästi esille. Mikäli maisema-alueet aiheuttavat rajoituksia maan- käyttöön, niistä pitää maksaa täysi korvaus. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK − Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan ”maisema” tarkoittaa aluetta sellai- sena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta sekä niiden vuorovaikutuksesta. MTK katsoo, että tämä tärkeä seikka tulee huomioida koko maisemainventoinnin lähtökohtana. − MTK yhtyy maa- ja metsätalousministeriön asiassa esittämään näkemykseen, jonka mukaan maa- ja metsätalouden sekä maaseudun maisema kokonaisuudessaan muo- vautuu ajallisesti, paikkakohtaisesti ja harjoitettavan tuotannon mukaan jatkuvasti. Maiseman muodostumiselle ominaista on dynaamisuus. − MTK katsoo, että maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutuyrittäjyyteen liittyvässä ra- kentamisessa tulee soveltaa ensisijaisesti rakennustapaan liittyvää säätelyä ilman pa- kottavaa lakisääteistä tai maisema-alueinventointien kaltaista ohjausta. Maanomistaja saa siis rakentaa maalleen, kunhan hän kiinnittää maisemallisesti huomiota kohtuulli- siin ehdotuksiin siitä, miten ja mihin rakennus rakennetaan. − Maisema-alueiden päivitysinventoinnin ympäristövaikutuksia koskevassa selvityksessä todetaan, että maisema-alueiden välilliset oikeusvaikutukset syntyvät erityisesti kaa- voituksen kautta. Lisäksi selvityksessä todetaan, että suoria oikeusvaikutuksia voi syn- tyä esimerkiksi rakentamisen ja muiden toimenpiteiden lupaharkinnan kautta. MTK toteaakin, että maisema-alueinventoinnilla on sekä välittömiä että välillisiä maankäyt- töön liittyviä oikeusvaikutuksia maanomistajiin. 306 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Ympäristöministeriön antamissa kommenteissa on jostakin syystä virheellisesti to- dettu, ettei maisema-alueinventoinneilla olisi ollenkaan maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia. Jos asianlaita on näin, ministeriön on varmistettava hankkeen oike- usvaikutuksettomuus myöhemmässä maankäytössä, tiedotettava tästä laajasti viran- omaisille ja sisällytettävä niistä maininta valtioneuvoston päätöksen perusteluihin. Vaihtoehtoisesti valtioneuvoston päätöksestä tulisi käydä selkeästi ilmi, että inventoin- ti tehdään maanomistajia henkilökohtaisesti kuullen ja vapaaehtoisuuden pohjalta. − Selvityksessä todetaan, että jonkin alueen sisältyminen maisema-aluelistaukseen ei pääsääntöisesti aiheuta suoria maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia. MTK katsoo, ettei vaikutuksen suoruudella tai epäsuoruudella ole sinänsä merkitystä. Tosi- asiassa välillistenkin vaikutusten alkuperä on alueen luokittaminen valtakunnallises- ti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Välilliset oikeusvaikutukset rajoittavat maankäyttöä samalla tavalla kuin välittömät, ja niistä aiheutuu samalla tavalla kustannuksia maa- ja metsätalouden harjoittamiselle. − Kuten selvityksessä todetaan, VAT:n mukaan maisema-alueiden inventointi otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Inventoinnissa määritellyt mai- sema-alueet vaikuttavat kaavoitukseen eri kaavojen sisältövaatimusten ja ympäristö- vaikutusten selvitysvelvollisuuden kautta. MTK viittaa selvitykseen, jossa todetaan että YV-arvioinnin tarkoituksena on turvata maisema-arvojen riittävä huomioon ottaminen kaavoituksessa ja edelleen päätösharkinnassa. − Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa VAT:t sekä yleispiirteiset kaavat ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnit- telua. Maisema-alueet merkitään maakuntakaavoihin ja edelleen yleiskaavoihin ja asemakaavoihin. Selvityksessä todetaan, että oikeusvaikutukset syntyvät vasta kun maakunta- ja yleiskaavassa osoitetut maisema-alueet välittyvät ja tarkentuvat asema- kaavatasolle. MTK:n näkemyksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Oikeusvaikutuksia voi syntyä jo maakunta- ja yleiskaavatasoilla eri lakien lupaharkintojen yhteydessä se- kä yleiskaavatasolla mm. maisematyölupavelvoitteen muodossa. − Kuten selvityksessä todetaan, asemakaavaa on noudatettava esimerkiksi myönnet- täessä rakennuslupia, toimenpidelupa, maisematyölupia, rakennuksen purkamislupia ja eräitä muita ympäristölainsäädäntöön liittyviä lupia. MTK katsoo, että tämä koskee usein myös maakunta- ja yleiskaavoitusta. − MTK katsoo, että maisema-alueselvitys vaikuttaa myös suunnittelutarvealueiden mää- rittelyyn yleiskaavassa ja rakennusjärjestyksessä sekä suunnittelutarvealueita koske- vaan päätösharkintaan. Edellä mainittu koskee myös suoraan lakiperustaisia suun- nittelutarvealueita. Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyt- tää, että rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. MTK toteaa, että rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueelle edellyttää tavanomaista rakennuslupaharkin- taa laajempaa harkintaa ja tarkempaa maisema-, luonnon- sekä kulttuuriarvojen huo- mioon ottamista. Rakentaminen voi maisemainventointien johdosta vaikeutua merkit- tävästi tai estyä kokonaisuudessaan kyseisellä alueella. 307 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Kuten selvityksestä ilmenee, kaavojen suojelumääräyksiä annettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei niistä aiheudu maanomistajille kohtuutonta haittaa. MTK katsoo, että kuntien hallintotoiminta sallii usein hyvin pitkälle meneviä maankäy- tön rajoituksia ilman että tällaista rajoitusta pidettäisiin maanomistajalle kohtuutto- mana. Eli kohtuullisuusnäkökulmat eivät rajoita kuntien merkittävääkään maankäytön rajoittamista; tämä koskee myös maisema-alueita. − Kuten selvityksessä todetaan, maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa voidaan antaa tar- peellisia suojelumääräyksiä, jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, raken- netun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöar- vojen vuoksi suojeltava. Määräyksillä voidaan ohjata muun muassa metsien käsittelyä, ojitusta sekä muuta maisemaa tai luonnonolosuhteita muokkaavaa toimintaa. MTK katsoo, että maisema-alueiden ei tulisi johtaa kaavoituksessa maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden harjoittamista haittaavien suojelumääräysten antamiseen. Jos kaavoituksesta aiheutuu maanomistajalle rajoituksia, aiheutuneista vahingoista ja haitoista tulee suorittaa maanomistajalle täysi korvaus. − MTK toteaa, että maanomistajalle ei useinkaan korvata tällaisia maankäytön rajoituk- sia, mikä rikkoo MTK:n näkemyksen mukaan Suomen perustuslain 15 §:n omaisuu- densuojasäännöstä. MTK katsoo, että MRL:n korvaussäännökset tulisi uudistaa tällä hallituskaudella perustuslain omaisuudensuojasäännöksen vaatimukset täyttäviksi normeiksi. − Maisema-arvojen huomioon ottamisesta säädetään MRL:n ohella muissakin laeissa. Selvityksen mukaan maisemiin merkittävästi vaikuttavia ympäristönkäyttöhankkeita ovat esimerkiksi maa-ainesten ottaminen, tuulivoimaloiden rakentaminen ja metsien- käyttö. Päivitysinventointia käytetään suunnittelu- ja selvitysaineistona hankkeista ja niiden luvista päätettäessä. − Selvityksessä todetaan, että pääsäännön mukaan maisema-alueista ei aiheudu maa- kunta- ja yleiskaavatasoilla maanomistajiin konkreettisesti kohdistuvia oikeusvaiku- tuksia. Vaikutukset syntyvät tarkentuvan maankäytön suunnittelun kautta siten, että maanomistajan oikeusasemaan voi kohdistua tosiasiallisia vaikutuksia asemakaava-, rakentamis- ja muiden toimenpidelupien yhteydessä. MTK katsoo, että maanomistaji- en maankäytölle aiheutuu suoria vaikutuksia inventoitujen maisema-alueiden perus- teella monenlaisissa lupaprosesseissa sekä kaavoituksessa. MTK katsoo edelleen, että sillä ei ole merkitystä, ovatko vaikutukset välillisiä vai välittömiä. − Kuten selvityksessä todetaan, inventoinnissa tunnistetut maisema-arvot voivat vaikut- taa maa-ainesluvan myöntämisen edellytysten arviointiin. MTK toteaa, että maa-ai- neslain epäonnistuneiden korvaussäännösten johdosta maa-ainesluvan epääminen ei johda pääsääntöisesti korvausten suorittamiseen maanomistajille. − Maisema-alueselvityksen mukaan tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. VAT:eissa voimaloiden maisemavaikutuksia pyritään hallitsemaan keskittämällä rakentamista se- kä sovittamalla sitä yhteen alueidenkäytön muun tarpeen kanssa. Tuulivoimarakenta- misen ympäristö- ja maisemavaikutukset arvioidaan kaavoitusprosesseissa ja lupame- 308 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 nettelyissä. Lisäksi vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoimahankkeiden ympäristövai- kutukset arvioidaan YVA-lain mukaisessa menettelyssä. − Kuten selvityksessä todetaan, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden mer- kittävimmät metsien käyttöön ja tuulivoimarakentamiseen liittyvät oikeusvaikutukset kohdistuvat viranomaisiin, maakunnan suunnitteluun ja kuntakaavoitukseen. Maise- ma-alueet voivat käytännössä estää hyvin pitkän etäisyyden päästä elinkeinon harjoit- tamisen. KHO vahvisti maakuntakaavan vahvistamista koskevalla ratkaisullaan ympä- ristöministeriön päätöksen, jossa Nilsiän Kinahmin alue jätettiin pois tuulivoimamaa- kuntakaavasta. Perusteena olivat valtakunnalliset maisema-arvot. − MTK katsoo, että vuonna 1995 tehty maisemainventointi tulee katsoa riittäväksi lis- taukseksi maisema-alueiksi. Jos uusia alueita esitetään valtakunnallisesti arvokkaiksi tai maisema-alueisiin tehdään laajennuksia, niiden tulee tapahtua maanomistajille va- paaehtoisin keinoin. − Maisema-alueiden rajaamisesta ja niihin liittyvistä oikeusvaikutuksista tulee aina neu- votella maanomistajan kanssa. − Kutakin maanomistajaa olisi tullut kuulla maisema-alueinventoinnin yhteydessä hen- kilökohtaisesti ja kullakin paikkakunnalla olisi tullut järjestää laajasti tiedotettu ympä- ristöhallinnon järjestämä tiedotustilaisuus. Nyt inventointi on tullut yllätyksenä monel- le maanomistajalle. − Maanomistajille tulisi aina suorittaa korvaus maisema-alueista johtuvista suorista ja epäsuorista maankäytön rajoituksista. Maanomistajalle ei suoriteta kaikissa tapauksis- sa korvausta rajoituksista, eivätkä he ole voineet ennakoida tällaista korvauksetonta maankäytön rajoitusta inventointivaiheessa. − Ympäristöministeriön olisi tullut varmistaa jo inventointivaiheessa tulevien maankäyt- törajoitusten korvausten edellytykset. Korvausharkinnan jättäminen kutakin yksittäis- tapausta koskevaan myöhempään lupa-, kaavoitus- tai muun maankäyttöpäätöksen yhteyteen johtaa maanomistajan kannalta perustuslain 15 §:n omaisuudensuojasään- nöksen vastaiseen tilanteeseen. − Hankkeen SOVA-arvioinnista puuttuu selvitys, jossa tarkastellaan inventoinnin talou- dellisia vaikutuksia yksittäisille maatiloille ja metsätiloille sekä maaseutuyrittäjille. Lain mukaisella ympäristövaikutuksella tarkoitetaan suunnitelman tai ohjelman välitöntä tai välillistä vaikutusta mm. elinoloihin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. − Maisema-alueinventoinnin ei olisi aiempia maisema-alueita toteutettaessa tullut joh- taa poikkeuksetta siihen, että maisema-alueet sisällytetään maakuntakaavaan taikka kuntien yleis- ja asemakaavoihin. VAT:eja tulee uudistaa siten, että inventoituja maise- ma-alueita ja muita samankaltaisia selvityksiä ei enää sisällytetä maakunta- ja kunta- kaavoihin. Tämän linjauksen tulisi toteutua jo nyt vireillä olevassa maisema-aluehank- keessa siten, että maankäyttöä vaikeuttavasta kaavaohjauksesta luovuttaisiin. − MTK viittaa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin, joiden mukaan mm. omaisuuden- suojan rajoituksista täytyy säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti lailla. VAT:eista sääde- tään MRL:ssä, mutta tavoitteiden yksityiskohtaisempi sisältö vahvistetaan valtioneu- voston päätöksellä. 309 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − VAT:ien tarkkarajaisemmasta sisällöstä, jossa säännellään tarkemmin maanomistajan omaisuuden suojaan kohdistuvista rajoituksista, ei tulisi määrätä valtioneuvoston pää- töksellä vaan lailla. Koska valtioneuvoston päätös on normihierarkkisesti lakia alem- mantasoinen säännös, on VAT:t ja niihin liittyvät maisema-alueet katsottava valtiosään- töoikeudellisesti ongelmalliseksi kokonaisuudeksi. Nämä omaisuudensuojaan liittyvät valuviat tulee korjata. − Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan VAT:n ohjausvaltaa selvennetään kunti- en maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. MTK katsoo, että tämän kuntien ohjaus- vallan tulisi näkyä jo nyt inventoinnissa. Maisema-alueita koskevat tavoitteet tulevat uudistustyön jälkeen koskemaan nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia ja tulevat omenaan nykyistä täsmällisemmin ja konkreettisemmin ilmais- tuja. Paliskuntain yhdistys − Ehdotuksen valtakunnallisten maisema-alueiden joukossa on useita poronhoitoon perustuvia maisema-alueita. Poronhoito ja muut luontaiselinkeinot ovat vaikuttaneet etenkin maiseman kulttuuripiirteisiin. Alueilla on historiallisia kerroksia, kuten vanho- ja asuinsijoja, kodanpohjia, risu- ja kivikaarteita ja pyyntikuoppia, edelleenkin tärkeitä kulttuurin kulmakiviä, kuten pyhiä paikkoja sekä nykypäivänä aktiivisessa poronhoi- tokäytössä olevia rakenteita, kuten erotusaitoja ja kämppiä. Suuri osa ehdotuksen po- ronhoitoon perustuvista maisema-alueista on uusia. Maisema-alueissa on myös aiem- min mukaan valittuja poronhoidon maisemia. Kaiken kaikkiaan ehdotuksessa mukana olevat poronhoidon maisemat todellakin ovat arvokkaita ja edustavia ja myös luonto- arvoiltaan rikkaita. Niiden mukana olo valtakunnallisten maisema-alueiden joukossa on erittäin perusteltua ja tarpeellista. − Uusista maisema-alueista valtaosa on jo jonkinasteisen suojelun piirissä, mutta maise- ma-alueet myös osaltaan suojaavat alueen poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä VAT:ien mukaisesti. Maisema-alueiden tavoitteena ei kuitenkaan ole estää maaseutu- elinkeinojen ja maiseman kehitystä eikä vaikeuttaa nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Maisema-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tuke- maan alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vaalien. − Uudet valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet eivät estä poronhoidon harjoitta- mista ja elinkeinon kehittämistä alueilla. Elinvoimainen poronhoidon harjoittaminen päinvastoin osaltaan ylläpitää maisema-alueiden säilymistä. Toisaalta maisema-alueet osaltaan suojaavat poronhoitoa ja todennäköisesti myös ylläpitävät sen tärkeyttä ja arvostusta. Paliskuntain yhdistys näkee ehdotuksen valtakunnallisesti arvokkaista mai- sema-alueista hyvin perusteltuna ja tärkeänä. Suomen metsäkeskus − Maisema-alueiden avulla pyritään ohjaamaan ja tukemaan alueiden kehittämistä nii- den ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla nykyisen elinkei- notoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin kehityskulkuihin. 310 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Maisema-aluestatus ei suoraan vaikuta metsien käyttöön ja hoitoon. Kaavoitusproses- sissa arvokkaat maisema-alueet siirtyvät maakuntakaavoista alempiasteisiin kaavoihin. Metsätalousvaikutukset syntyvät niiden kaavamääräysten kautta. Kaavoittajat tulee ohjeistaa käyttämään tiukkaa harkintaa yleiskaava-alueen rajauksessa. Maisema-aluei- den ottamiselle mukaan yleiskaava-alueeseen tulee olla erityisen painavat perusteet, jotka pohjaavat maankäytön suunnittelu- ja ohjaustarpeeseen. Metsänomistajat tulee saada mukaan kaavoitusprosesseihin henkilökohtaisesti kutsuttuina, koska kaavoituk- sen vaikutukset kohdistuvat heidän omaisuutensa käyttöön ja arvoon. − Maisema-alueiden metsien hoidossa johtava periaate tulee olla, että metsätalouden harjoittamisen tulee olla mahdollista noudattaen metsien käsittelyä yleisesti ohjaavia maiseman huomioimisen periaatteita. − Yleiskaavojen kaavamääräyksiin ei tule sisällyttää metsäalueille oikeusvaikutteista mai- sematyölupavelvoitetta. Maisematyölupa voi sellaisenaan estää alueen hoidon ja rän- sistyttää maisema-alueen, kun luvan hakemisen kustannukset ja byrokratiaan kuluva aika estävät suunnitellut alueen hoitamiseen tähtäävät toimenpiteet. Tavoitteena tu- lee olla vapaaehtoinen sitouttaminen arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon esimer- kiksi erityishakkuiden kautta arvokkaimmissa kohteissa. − Maatalouden näkökulmasta on keskeistä, että alempiasteisessa kaavoituksessa huo- mioidaan maisema-alueiden metsätalousvaikutukset. Jos kaavamääräykset rajoittavat metsien käyttöä, kaavoittajan tulee suorittaa metsänomistajalle korvaus maisema-alu- eista johtuvista suorista ja epäsuorista maankäytön rajoituksista. − Metsäkeskuksen palvelualueet ovat antaneet tämän lausunnon lisäksi lausuntojaan paikallisille ELY-keskuksille. Toivomme, että niissä esitetyt yksityiskohtaisemmat muu- tosesitykset huomioidaan asian jatkovalmistelussa. − Paikkatieto maisema-alueista tulee olla viranomaisten käytettävissä vektorimuodossa kaavojen rajapintapalvelun kautta. Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC − Uudet maisema-alueet herättävät levottomuutta maanomistajien keskuudessa, koska ne rajoittavat maankäytön mahdollisuuksia. Arvokas maisema-alue ei ole suojelualue, jonka perusteella voisi maksaa korvauksia maanomistajille. Valtakunnallinen arvo voi aiheuttaa rajoituksia, erityisesti kaavoituksen ja lupamenettelyn kautta. Yksi maise- ma-alueiden valinnan kriteeri on elävä ja toimiva maaseutu. Ne ovat asuttuja ja niillä on monipuolinen elinkeinorakenne. Maisema-arvot ovat erityisen riippuvaisia alueen maa- ja metsätaloudesta. Maaseudun kulttuurimaisemaa säilytetään ja kehitetään par- haiten, kun maaseutu pysyy asuttuna ja siellä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. − SLC näkee maakuntaliittojen tavoin että yksityisten maanomistajien oikeutta harjoit- taa elinkeinojaan ei saa rajata valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Suunnit- telussa pitäisi turvata sekä arvokkaiden maisemien säilyminen että jatkuvien ja ratio- naalisten maaseutuelinkeinojen mahdollistaminen. Maanviljelyssä ja metsänhoidon avulla on mahdollista myötävaikuttaa biologisen monimuotoisuuden ja ekologisien verkostojen kestävään ylläpitoon. Vihreät elinkeinot ja maaseutuyrittämisen eri muo- dot ovat pohja elinvoimaiselle maaseudulle. 311 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset tulisi täsmentää maanomistajien toiveet ja näkemykset huomioon ottaen, koska maanomistajilla on vaadittava paikallistuntemus. − Jos maanomistajalle tai elinkeinonharjoittajalle kohdistuu ylimääräisiä kustannuksia maisema-alueesta, tulee menot korvata. Tapio Oy − Päivitysinventointi nojaa vahvasti aiempaan, 1990-luvun inventointiin ja siitä saatui- hin kokemuksiin. Alueiden kuvaukset ovat mielenkiintoista luettavaa. Alueet tuottavat paljon paikallisia yhteisöllisiä hyötyjä, joita on otettu jo runsaasti käyttöön esimerkiksi matkailussa. − Inventoinnin ympäristönvaikutusten arviointi on valitettavasti jäänyt erityisesti talou- dellisten vaikutusten osalta vaillinaiseksi. Maisema-alueista maankäytölle mahdollises- ti aiheutuvat rajoitukset voivat syntyä lopullisesti vasta kuntien kaavoitusprosessien ja lupamenettelyjen kautta. Tällaiset välilliset vaikutukset tulisi sisällyttää arviointiin. − SOVA-arvioinnista puuttuvat myös taloudelliset vaikutukset yksittäisille maatiloille ja metsätiloille. Maisema-alueilla voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus, jos yleiskaa- voituksessa tai asemakaavoituksessa määrätään maa- ja metsätalouteen varattavien alueiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä. Negatiivinen taloudellinen vaikutus syn- tyy, jos yleiskaavassa määrätään esimerkiksi, että maa- ja metsätalouteen verrattavilla alueilla maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatoa tai näihin verratta- vaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Ratkaisuna esitämme että MRL:n 128 §:n mukaista lupakäytäntöä kehitetään ympäristöministeriön, kuntien ja maaseudun elinkeinonharjoittajien yhteistyönä. − Esimerkiksi Mikkelin kaupungissa laaditaan parhaillaan Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaavaa. Ristiinan Veskansan kulttuurimaisema ulottuu kaava-alueelle. Yleiskaa- vaehdotuksen mukaan kaupunki määrää maisema-alueelle MRL:n 128 §:n mukaisen toimenpiderajoituksen. Mikkelissä maisematyöluvan hinta on 800 euroa, kuuleminen 85 euroa/naapuri ja lehtikuulutus 130 euroa. Näiden maksujen lisäksi metsänomistajil- le saattaa koitua muita välittömiä ja välillisiä kustannuksia ja tuottomenetyksiä mai- sematyölupaan sisällytettävistä ehdoista. Taloudelliset vaikutukset voivat olla met- sänomistajalle kohtuuttomia. Esimerkistä käy ilmi maisema-alueiden tosiasiallinen oikeusvaikutus alueen maankäyttöön. Vaikkei kyseisillä aluemerkinnöillä ole suoraa oikeusvaikutusta, konkretisoituvat rajoitteet kaavoitusjärjestelmän viranomaisvaiku- tusten kautta. − Päivitysinventoinnin taloudellinen vaikutus maa- ja metsätalouden toimintaedellytyk- siin tulee selvittää ja ympäristöministeriön tulee kehittää pikaisesti toimenpiteitä en- nen kuin maisemaselvityksen maine heikkenee. Maineriskit ovat merkittäviä, koska ar- vokkaiden maisema-alueiden säilyminen riippuu keskeisesti paikallisten toimijoiden ja metsänomistajien toimintaa ja aktiivisuutta ohjaavista arvoista ja asenteista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää metsänomistajien taloudellisten tappioiden korvaamiseen, mikä käytännössä tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä lunastuslain päivitystä. − Päivitysinventoinnin tausta-aineisto sisältää kattavasti maisema-alueisiin liittyviä oike- usvaikutuksia ja päätöstentekoa. Valitettavasti selvitys ei tuo kuitenkaan selvästi esille 312 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 sitä, että metsälaki ohjaa metsätalouteen varattavien metsien hoitoa ja käyttöä. MRL puolestaan osoittaa kuntien alueidenkäytön pääpiirteet. Luonnonsuojeluun on viime aikoina vahvasti tullut vapaaehtoisuuden periaate. Uudenlaisille ratkaisuille on suuri tarve. Metsätalouden toimijat ovat jo 10 vuoden ajan kehittäneet sopimuksellisuutta. Kehitystyöstä saatuja kokemuksia tulisi hyödyntää myös maisemansuojelun menette- lytapojen kehitystyössä. − Tapion laatimat metsänhoitosuositukset valmistellaan laajassa sidosryhmäyhteistyös- sä ja ne perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Tyytyväisyydellä toteamme, että päi- vitysinventointi noteeraa nämä suositukset. − Sitä vastoin valittaen huomautamme, että inventointi ei noteeraa lainkaan Kansallinen metsästrategia 2025:ttä, joka on valtioneuvoston periaatepäätös. Siinä edellytetään, että selkeytetään metsälain ja MRL:n rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus pois- tuu. Luonnonsuojelujärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto − Yleisesti maisema-alueselvitys on laajin ja paras tähän asti tehdyistä, koska metodit ja tiedot ovat ajan myötä kehittyneet. Luonnonsuojeluliitto kannattaa asiantuntijoiden tekemää esitystä, eikä sitä pitäisi esimerkiksi poliittisista syistä supistaa. − Lausuntoaineisto on muuten hyvä, mutta poistetuista tai supistettavista kohteista pi- täisi olla oma luettelo ja vertailukartat. − Inventoinnin suurin puute ovat tälläkin kertaa luonnonkauniit paikat. Esitykseen on toki valittu myös hienoja luonnonmaisemia, mutta tätä puolta pitäisi tulevilla kierrok- silla kehittää. Nyt painotus on liikaa maatalousmaisemissa. Tulevaisuudessa kannattaa ottaa myös vedenalaiset maisemat ja äänimaisemat omiksi inventoinneikseen. − Toteuttamiskeinoissa lasketaan paljon VAT:ien kautta tulevien välillisten oikeusvai- kutusten varaan. Tämä pitää ottaa huomioon VAT:ien päivityksessä sekä ELY-keskus- ten roolin ja muutoksenhakuoikeuden muutoksissa. Jos niitä heikennetään, maise- ma-alueita turvaavat tavoitteet tulee lisätä suoraan MRL:n tai MRA:n säädöksiin. Muu- ten näille kohteille ei jää edes VAT:ien epäsuoraa turvaa. − Suhteessa kaavoitukseen on joillakin tahoilla yritys käyttää tätäkin kuulemista hyväksi kampanjassaan kaavoituksen poistamiseksi metsistä. Tähän ei pidä suostua. Uudessa MRL:ssä on ollut jo 15 vuotta sekä maisema-alueita että metsien kaavoitusta koskevat pykälät. Niistä on myös KHO:n vakiintunut oikeuskäytäntö. Sitä ja tämän selvityksen merkitystä ei pidä heikentää. Muuten tämä työ ja siihen liittyvä maankäytön suunnit- telu menettävät merkityksensä. − 39. Tiirismaan maisemat: Hollolan ympäristöyhdistys esittää laajennuksia Tiirismaan maisema-alueeseen − Heinäveden Vihtarin aluetta tulisi pohtia jo tässä tai viimeistään seuraavassa perinne- maisemainventoinnissa. 313 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − 69. Sulkavan linnavuoren maisema: Alueeseen kannattaisi lisätä länsipuolelta Vartio- niemi. − 53. Kymijokilaakson kulttuurimaisema: Piiri vastustaa alueen supistamista eteläosas- taan ja esittää maisema-alueeseen liittyvän Haukkavuoren–Moronvuoren suo- ja met- sämaiseman lisäämistä luonnonkauniina alueena. − 43. Punkalaitumenjoen viljelymaisemat: Piiri pitää alueen lisäämistä tärkeänä. − 50. Ruoveden reitin maisemat: Piiri pitää alueen lisäämistä tärkeänä. − 48. Pirkanmaan harjumaisemat: Piiri pitää alueen lisäämistä tärkeänä. − 109. Ilmajoen alajoen lakeusmaisema: Piiri esittää laajennusta. − 110. Lapuan alajoen peltolakeus: Piiri esittää laajennusta. − 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema: Piiri esittää laajennusta. − 108. Luopajärven viljelylakeus Piiri esittää laajennusta. − 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat: Piiri esittää laajennusta. Suomenselän luon- nonystävät pitää tärkeänä Pennalanlahden rannan sisällyttämistä alueeseen jatkossa- kin sekä Lapuanjokilaakson molempien rantojen ottamista maisema-alueeseen. − 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat: Piiri esittää laajennusta. − 90. Kolin maisemat: Laajennus on erittäin tärkeä. − 89. Ilomantsin vaarakylämaisemat: Alueeseen voisi lisätä Hattuvaaran. − 23. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat: Piiri pitää lisäystä hyvänä. − 24. Köyliönjärven kulttuurimaisema: Piiri pitää rajausta hyvänä. − 25. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat: Piiri pitää laaja-alaista aluetta tärkeänä. Kokemäenjoki on historialtaan ja maisemaltaan niin merkittävä, että se ansaitsee eh- dottomasti tulla huomioiduksi koko matkalta. − 26. Yyterin rantamaisemat: Piiri pitää rajausta hyvänä. − 27. Ahlaisten kulttuurimaisema: Piiri pitää rajausta hyvänä. − 28. Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat: Piiri pitää rajausta hyvänä. − 1. Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. − 2. Skärlandetin saaristokulttuurimaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 3. Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. − 4. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. − 5. Mustionjokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 6. Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaakso: Piiri kannattaa kohdetta. − 7. Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. − 8. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 9. Helsingin edustan merimaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 10. Vantaanjokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 11. Porvoonjokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 12. Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. 314 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − 13. Saaristomeren merimaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. − 14. Ströömin meriväylä: Piiri kannattaa kohdetta. − 15. Airiston merimaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 16. Mynälahden kulttuurimaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 17. Laitilan lakeus: Piiri kannattaa kohdetta. − 18. Aurajokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 19. Paimionjokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 20. Perniön viljelymaisemat: Piiri kannattaa kohdetta. − 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. − 22. Uskelanjokilaakson viljelymaisema: Piiri kannattaa kohdetta. Yhdistykset Kulttuuriympäristötutkimuksen seura − Seura pitää päivitysinventointia tärkeänä suomalaisten maisemakokonaisuuksien huo- mioon ottamiselle maankäytön suunnittelussa, ja osoituksena maisemien merkityk- sestä sekä maisemiin ja niiden suojeluun liittyvästä kiinnostuksesta. Suurin osa maise- ma-alueista edustaa maaseudun perinteisen maatalouden elinkeinomaisemia, joihin liittyvät muutospaineet perustelevat osaltaan inventoinnin merkityksellisyyttä. Inven- tointi mahdollisti uusimpien säädösperusteiden huomioimisen ja maisema-alueisiin liittyvän tiedon lisäämisen. Inventoinnin yhteydessä on myös huomioitu uusia kohde- kategorioita, kuten saamelais- ja merialueita. Näiden seurauksena maisema-alueiden alueellinen edustavuus on aikaisempaa tasapainoisempi. − Inventoinnissa on pitäydytty pitkälti vuonna 1993 valmistuneen inventoinnin kritee- reissä ja toteutustavassa. Vuoden 1993 inventoinnissa käytetty maisemakäsitys ei kui- tenkaan ota huomioon lukuisia maankäytössä ja ympäristöissä tapahtuneita muutok- sia eikä näin ollen täysin vastaa ajan vaatimuksia. Inventoinnissa maiseman sosiaalis- ten ulottuvuuksien, asukkaiden ja maanomistajien näkemyksien tai maisemasuhteen huomioiminen jää vähäiseksi. Uusia menetelmiä on hyödynnetty vain uusien kohtei- den kohdalla, eikä erilaisia osallistamiskeinoja ja paikkatietoa ole hyödynnetty täysi- painoisesti. Inventoinnin käsitteiden määrittelyssä, valintakriteereissä ja toimintamal- leissa olisi voitu hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Maisema-alueiden kattavuutta on inventoinnissa kuitenkin merkittävästi parannettu ja tuloksena on saatu aikaan uusia laajoja ja monipuolisia kokonaisuuksia. − Osallistaminen on tuotu esiin inventoinnin ohjeistuksessa, mutta se on eri maakunnis- sa ymmärretty vaihtelevasti. Toteutukset ovat tästä johtuen vaihdelleen minimitasona pidettävistä nähtävilläolo- ja kommentointiajoista tai kiertokyselyistä yhteiskehittämi- seen, jossa osallisilla on ollut aito mahdollisuus vaikuttaa tuloksiin. − Pääpaino on ollut tiedottavassa osallistamisessa, jossa tavoitellaan lähinnä tietoisuu- den lisäämistä prosessista, mutta ei sen joukkoistamista osallistamisen avulla. Asian- tuntijavetoinen ylhäältä alaspäin määrittely ei vastaa Eurooppalaisen maisemayleisso- 315 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT pimuksen periaatteita. Päivitysinventoinnissa olisi ollut hyvät mahdollisuudet muut- taa toimintatapaa maisemayleissopimuksen hengen mukaisesti. Osallistaminen tässä laajuudessa ja mittakaavassa on kuitenkin haastavaa. Osallistuva lähestymistapa olisi vaatinut perusteellisempaa ja yhtenäistä ohjausta sen sijaan että osallistamisen taso ja menettelytavat jäivät pitkälti maakuntien ratkaistavaksi. − Laajempi osallistaminen olisi ollut tärkeää myös ympäristöviranomaisten toimien yh- teiskunnallisen hyväksynnän kannalta. Hallintovetoinen toimintatapa herättää ny- ky-yhteiskunnassa aiempaa enemmän vastustusta sektorista riippumatta ja vaikeut- taa usein hoidon ja kehittämisen suunnittelua ja toteutusta. Alueiden arvot tai mai- sema-alueiden rajausperiaatteet ja tavoitteet tulisi mieltää omiksi ja osallisten pitäisi voida sitoutua niihin. Heikko osallistaminen voi merkittävästi heikentää päivitysinven- toinnille asetettujen tavoitteiden toteutumista. − Inventoinnin aineistossa maisema-alueisiin on liitetty useita heikosti todennettavia – erityisesti sosiaalisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia – vaikutuksia. Aineistossa yleis- tetään asuinympäristön maiseman, yksittäisen maisema-alueen ja laajemmin kulttuu- riympäristön potentiaalisia tai todennettuja vaikutuksia koskemaan kaikkia maise- ma-alueita. Lisäksi maisema-alueiden tavoitteita esitetään vaikutuksina ja mahdollisia epäsuoria vaikutuksia suorina. Aineisto ei sisällä viittauksia tutkimustuloksiin, joihin vaikutukset perustuvat. Aineistossa ei esitetä vaikutusten syntymekanismeja eikä pe- rusteluja siitä, miksi tai miten vaikutukset seuraavat maisema-alueista. Inventointi ei myöskään sisällä maisema-alueiden tavoitteiden mittareita eikä seuranta- ja tutkimus- suunnitelmia. Seura esittääkin, että jatkossa tietoa maisema-alueiden vaikutuksista lisätään vertailevan tutkimuksen avulla. Tässä työssä olisi syytä kiinnittää huomiota myös laadullisten mittarien kehittämiseen erityisesti maisema-alueiden aineettomiin osatekijöihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi maisemayleissopimuksen peri- aatteiden mukaisesti. − Viimeistään maisema-alueiden hyväksymisen jälkeisessä jatkokehittämisessä tulisi pyrkiä saamaan osallisten näkemykset johdonmukaisesti mukaan ja olemassa olevaa tutkimustietoa tulisi hyödyntää monipuolisemmin. Tulevien hoito- ja kehittämissuun- nitelmien laatiminen tulisi ohjeistaa niin, että maisema-alueita tarkasteltaisiin paikalli- sesti osallisten, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken yhteiskehittämisen hengessä. − Hallinnon ja osallisten välisen vuoropuhelun lisäämisen ohella tulisi vahvistaa hallin- non ja tutkimuksen välistä yhteyttä. Maisema-alueiden määrittelyssä käytettyä tieto- pohjaa tulisi täydentää maisemayleissopimuksen näkökulmaa tukevalla maisemien yhteisöllisten merkitysten ja käyttöjen tutkimuksella, mikä edellyttäisi maisema-aluei- den jatkokehittämisessä tarvittavan tieteenalakirjon laajentamista humanististen ja yhteiskuntatieteiden suuntaan. Vuoropuhelu näiden alojen tutkimuksen kanssa mah- dollistaisi myös osallistamisen kehittämisen, koska käytössä olevat osallistamismene- telmät ovat suurelta osin lähtöisin niiden piiristä. Seura toimii maisemaa ja kulttuu- riympäristöä koskevan eri alojen tutkimuksen monitieteisenä foorumina ja tarjoaa tukeaan vuoropuhelun edistämisessä. − Kulttuuriympäristöstrategian mukaisesti tulisi pyrkiä arvokkaiden maisemien ja kult- tuuriympäristöjen kokonaisvaltaiseen suojeluun ja hoitoon hallinnollisten reviirijako- 316 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 jen korostamisen sijasta. Tämän vuoksi maisema-alueidenkin määrittelyssä ja kehittä- misessä tulisi vastaisuudessa ottaa huomioon maisemien tosiasiallinen monimuotoi- suus ja yhteisöllisyyteen perustuvat monitulkintaisuus – mukaan lukien kaikki ympä- ristötyypit ja hyväksyen muutos maiseman olennaisena piirteenä. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK − Päivitysinventointi on tärkeä ja arvokas työ, ja on hienoa että työhön on voitu varata pitkäjänteisesti voimavaroja ympäristöministeriön asettamien työryhmien ja taus- taryhmien voimin. Kyseessä on VAT:n tarkoittama viranomaisinventointi, joka toimii tärkeänä ohjausvälineenä ja tietopankkina monenlaisissa alueidenkäytön suunnitte- lun hankkeissa niin kunnille, ympäristöhallinnolle kuin konsulteillekin. Tiedon jakoon liittyen erityiskiitos SYKEn kehittämästä ja ylläpitämästä uudesta ja helppokäyttöisestä karttapalvelusta, joka havainnollistaa nopeasti ja selkeästi maisema-alueiden rajaukset eri mittakaavoissa sekä helpottaa alueiden tarkastelua suhteessa toisiinsa ja muihin inventointeihin. − MARK toteaa, että inventoinnin päivityksen tarve oin selkeä: arvokkaiden maise- ma-alueiden kanssa yhteen sovitettavia uusia hankkeita on 1980 – 90-lukujen jälkeen tullut lukuisia, esimerkkinä mainittakoon erityisesti laajamittainen tuulivoimaraken- taminen ja kaivoshankkeet. Lisäksi mm. kaupunkien täydennysrakentaminen, kaupan suuryksikköjen hankkeet, maatalouspolitiikan muutokset, lomarakentamisen kasvu sekä useat suuret infrahankkeet ovat tuoneet muutoksia ja luoneet osin myös uhkia maisema-alueille. − MARK toteaa, että maisema-alueiden laajentaminen koskemaan erityisesti saaristo- elinkeinojen kohteita sekä Lapin kohteita on merkittävä parannus, joka ohjaa selvitys- ja suunnittelutyötä entistä paremmin. Lisäksi metsätalouteen ja esimerkiksi kylien ym- pärille muodostuneisiin historiallisiin erä- ja nautinta-alueisiin liittyvien kulttuurimai- semien mukaan lukeminen on arvokas ja inventointiaineistoa rikastava lisä. Samoin on tärkeää, että aiemmissa inventoinneissa tunnistettuja kohteita ja alueita on voitu sisällyttää tarkasteluun ja ottaa huomioon arvioinnissa. − MARK toteaa kannanottonaan, että inventoinnissa esitettyjen arviointikriteerien tarkastelun pohjalta uusi nimiehdotus Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet vaikuttaa tarkoituksenmukai- semmalta kuin aiempi nimi. Määritellyt kriteerit ovat erittäin monipuolisia ja ottavat kattavasti huomioon erilaisia maisemaan liittyviä arvoja. MARK toteaa kuitenkin, että kriteereitä ja arvioinnin lähtökohtia on niin runsaasti, että ne eivät toteutune kaikilla alueilla yhteismitallisina. Myös inventointien laajuus, kesto ja erilaiset työryhmien ko- koonpanon lienevät aiheuttaneen hienoista epätasaisuutta kohteiden valikoimassa ja dokumentoinnissa. − Epäselväksi jää, onko kriteerejä käytetty kaikilla alueilla samalla tavalla, vai onko eri alueilla keskitytty tiettyihin kriteereihin. Tämä ei käy selkeästi ilmi. Inventoinnissa olisi voinut jo tarkemmin määritellä kunkin kohteen ja alueen tärkeimmät arvoluokat. Tä- mä tekisi inventoinnista maallikolle ja asiantuntijoillekin helppotajuisempia ja ohjaisi paremmin alueiden kehittämistä. 317 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Lisäksi MARK painottaa, että kulttuurimaiseman yhteyttä ekologiseen monimuotoi- suuteen voisi tuoda inventoinnissa vielä enemmän esille. Maisemakuvan säilymisen ja kehittämisen kannalta ekologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen lienee eräs tär- keimmistä syistä hoitaa kulttuurimaisemaa. − Inventoinnin uudet tavoitteet eivät käy erityisen selkeästi ilmi aineistosta. Viitataanko maisemanhoidon toimenpiteiden oikeudenmukaisen kohdentumisen tavoite talou- delliseen vaikutukseen? Samaan tapaan kuin VAT:eja uudistettaessa, olisi hyödyllistä nähdä rinnakkain varsinaiset sisältömuutokset alueiden tavoitteissa ja inventoinneissa vanhaan aineistoon verrattuna. − Lisäksi mainittakoon kommenttina alueiden rajaamiseen pääsääntöisesti visuaalisin perustein, merkittävien tai ehyiden näkymien mukaan: Tällöin tulisi huomioida, että avoimia alueita reunustavilla (selänne)metsillä on tärkeä merkitys maisematilan muo- dostumisessa. Asia lienee otettu eri alueiden rajauksissa huomioon, mutta tämä olisi MARK:n mukaan tärkeä mainittava tekijä myös kohdekuvauksissa ja kriteereissä. − MAPIO:n kokoonpanossa olisi voinut olla laajempi joukko asiantuntijoita ja myös päi- vitysinventointiohjeistuksesta olisi ollut syytä pyytää lausuntoja. Tällöin kriteereistä olisi voitu keskustella varhaisemmassa vaiheessa ja laajemmin alan asiantuntijoiden ja mahdollisesti myös osallisten kesken. − Olisi kiinnostavaa tietää laajemmin, millä tavoin alueiden asukkaiden osallistaminen aluevalintoihin ja rajauksiin on onnistunut. Jää epäselväksi, mikä on aluekohtaisesti ollut alueiden ja toimijoiden osallistamisen rooli ja merkitys. Tämä on olennainen osa elinvoimaisen maisema-alueen periaatetta sitoutumisessa, arvojen ymmärtämisessä ja siten alueiden arvostuksessa. − Inventointiin on otettu mukaan saamelaiskulttuuriin ja kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä kategorioita, jotka poikkeavat osin melko voimakkaasti maaseudun kulttuu- rimaisemien ja maisemanähtävyyksien arviointiperusteista. Kriteereissä tämä on pe- rusteltu. Epäselväksi jää, millä tavoin paikallisia tahoja on kuultu ja osallistettu näissä erityistä paikallistuntemusta edellyttävissä inventoinneissa. − RKY-kohteet on pääosin rajattu inventoinnista pois. Vaikka tämä on ollut tietoinen pe- riaate ja kriteerien määrittelyn tulos, ratkaisun voidaan nähdä jonkin verran latistavan arvokkaiden alueiden keskeisiä ominaisuuksia ja edustavan hallintorajoja korostavaa suuntausta. Maisema on hallintorajojen ulkopuolelle jatkuva kokonaisuus, jossa myös rakennetun ympäristön osat ovat vahvasti mukana. Lisäksi maisemassa tapahtuvien muutosten positiiviset vaikutukset tulisi ottaa paremmin huomioon. − Maisema-aluetyöryhmän laatima maisemamaakuntajako ja sitä tukevat mietinnöt ovat erittäin tärkeä lähtökohta maisemaan liittyvien selvitysten laadinnassa ja alueel- listen ominaispiirteiden ymmärtämisessä. Nyt tehdyn mittavan inventoinnin yhtey- dessä herää kysymys, olisiko samassa yhteydessä maisemamaakunta-rajauksia voinut tarkistaa paikkatietotekniikkaa hyväksi käyttäen sekä tehdä mahdollisia tarkistuksia rajauksiin. − MARK katsoo, että pitkällä aikavälillä kannattaisi pohtia kokonaisvaltaista kulttuuriym- päristöinventointia, jossa arvokategoriat olisi tarkasti harkittu ja dokumentoitu (tai 318 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 alueita kategorisoitaisiin tarkemmin maisemainventointien ohjeistuksessa). Kokonais- valtaisemmassa inventoinnissa vaarana voi toki olla, että ohjeistava taho pelkistäisi liikaa maiseman arvotekijöitä ja siten inventoinnin vaikuttavuutta. − MARK painottaa, että ohjeistus kaavoitukseen ja muuhun alueidenkäyttöön on syytä tehdä selkeäksi. Vaikka alueidenkäytön ja maisema-arvojen yhteensovittaminen olisi kokonaisvaltaista ja laaja-alaista, saatetaan käytännön suunnittelutyössä tarvita selkei- tä ja mahdollisimman yksiselitteisiä aluerajauksia sekä käytännönläheistä ohjeistus- ta siitä, miten esimerkiksi maiseman arvot ja ominaispiirteet voidaan turvata. Olisiko syytä laatia maisema-alueille hoito-ohjeistus tai ainakin selkeä listaus kunkin alueen tärkeimmistä ominaispiirteistä, joita tulisi kehittää tai ylläpitää? Kiinnostavaa olisi sel- vittää, tulisiko hoitosuunnitelmia ohjeistaa, tukea tai edellyttää nykyistä laajemmin, − MARK esittää, että inventointityössä tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös metsälain uudistamisen vaikutukset ja valtakunnallisten maisema-alueiden suh- de niihin. Metsien käytön ja maisema- sekä luontoarvojen vaikutukset ovat vahvasti käytännön kaavasuunnittelussa näkyviä ja yhteen sovitettavia tekijöitä, jotka edellyt- täisivät eri toimijoiden yhdessä laatimia ja hyväksymiä ohjeistuksia. Mm. metsälain ja MRL:n maisematyölupavelvoitteen yhteensovittaminen nousee käytännön kaavoitus- työssä vahvasti esiin ja edellyttää parempaa ohjeistusta. Vaikka kunnat voivat sisällyt- tää yleiskaavan maisematyöluvan hakuvelvoitteen metsän hakkuuseen valtakunnalli- sesti arvokkaalla maisema-alueella, voi tämä olla metsänomistajan ja kunnan kannalta työläs toimenpide, joka ei lopulta ohjaa riittävästi maisema-arvojen säilymistä. − Lisäksi MARK:n kanta on, että tulisi entistä paremmin tunnistaa maisema-alueisiin kohdistuvat riskitekijät ja muutosten suunnat. Keskeisille alueille ja kaavoituksen yh- teydessä tunnistetuille muuttuville maisema-alueille olisi syytä laatia alueidenkäyttöä ohjaavia suosituksia. − Edelleen MARK toteaa, että maisemakäsitteen kehittäminen eurooppalaisen maise- mayleissopimuksen suuntaan nähdään tärkeänä, jotta huomio ei keskity liikaa ainoas- taan arvokkaaksi luokiteltuihin maisema-alueisiin. − Inventointiaineiston kohdekuvaukset vaikuttavat huolella laadituilta ja niiden alussa oleva lyhyt tiivistelmä muutoksista on hyödyllinen aineistoon tutustuttaessa. Joissa- kin kohdin muutokset ovat melko pieniä ja syitä niihin on vaikea todentaa ilman että tutustuu kuhunkin alueeseen huolellisesti. Lisäksi aineistosta ei käy ilmi, miksi jotkut alueet on jätetty kokonaan pois. Aineistoja vertailtaessa käy ilmi, että sekä Lapissa et- tä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueilla on laajoja uusia alueita. Esimerkiksi Porista lähtevä Kokemäenjoki on nyt otettu laajemmin mukaan. Lisäksi alueellisesti on havaittavissa pienempialaisia muutoksia siellä täällä. Kohteiden laadullinen edusta- vuus ei käy suoraan ilmi aineistosta. − Ympäristövaikutusten arvioinnissa todetaan, että maisema-alueilla maankäyttöön kohdistuu maisemakuvaan ja rakennustapaan kohdistuvia erityisvaatimuksia, jotka voivat olla ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Tämä ristiriita tulee jatkuvasti esille käytännön suunnittelussa ja se tulee ottaa huomioon kaavojen ja suunnitelmien vai- kutusten arvioinnissa. MARK toteaa, että keskenään ristiriidassa olevien maankäyttö- muotojen ja tavoitteiden hahmottaminen maisema-arvot huomioon ottavaksi suunni- 319 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT telmaksi on tehtävä, jossa tarvitaan laajaa osaamista valvovilta viranomaisilta, kaavoi- tusta ohjaavalta kunnalta sekä mahdollisilta konsulteilta. − 13. Saaristomeren merimaisemat: Rajaus voisi olla suurpiirteisempi ja huomioida myös pitkiä näkymiä. Sälskärs fjärdenin voisi sisällyttää rajaukseen. − Itäisin osa Saaristomerestä on jätetty pois maisema-alueesta. Millä perusteella? − 15. Airiston merimaisema: Voisiko Airiston määritellä maisemanähtävyydeksi Ströömin tavoin? Nyt alueiden välillä on ristiriita. − 9. Helsingin edustan merimaisema: Entistä Suomenlinnan aluetta on laajennettu. Uu- si ehdotus on vanhaa parempi. Alue sisältää nyt laajemmin vanhan linnoitusketjun saaret. Kuitenkin myös Santahamina on osa tätä linnoitusketjua sekä maisemallista ja kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Ainakin Santahaminan länsiranta, ellei koko saari, olisi osana vesistömaisemaa rajaavaa kokonaisuutta ollut hyvä sisällyttää rajaukseen. − 61. Joutsenon viljelymaisema: Miksi rajauksessa ei ole otettu laajemmin huomioon suhdetta Saimaan kanavaan? Kanavan alue on kiinnostava ja monikerroksinen maise- mallinen kokonaisuus, jonka suhde Joutsenon viljelymaisemaan olisi hyvä selvittää. − 48. Pirkanmaan harjumaisemat: Tampereen keskustan kohdalla jonkin verran esitettyä laajempi suhde luonnonmaisemaan ja rakennettuun ympäristöön olisi hyödyllistä tut- kia. Kaivannon alueen kohdalla tulisi paremmin ottaa huomioon harjun ja sillä kulke- van tien suhde vesistömaisemaan (laajempi maisemarakenteellinen ja maisemakuval- linen rajautuminen). − 150. Eteläisen Tornionlaakson maisemat: Miksi Kukkolankoski ei ole enää osa rajaus- ta? Kukkolankoskella on Tornionlaakson seudulle merkittävää identiteettiarvoa. Lisäksi alueella esiintyy perinteisiä elinkeinoja. − Suvannon kylä. Miksi kohde ei ole enää mukana? Kyseessä on pieni, mutta hienosti säilynyt ja ehyt peräpohjalainen kylä. Lisäksi kylä on kiinnostava esimerkki siitä, miten maisemasuunnittelun keinoin on voitu lieventää vesivoiman valjastamisen haitallisia vaikutuksia maisemaan (tekosaaret levennetyssä jokiuomassa). Suomen Kotiseutuliitto − Suomen Kotiseutuliitto pitää maisema-alueiden kartoittamista ja nimeämistä kanna- tettavana ja merkittävänä perinnekulttuurityönä. On hyvä että arvomaisemien nimeä- misellä suojaltaan niitä sellaisilta muutoksilta (esim. maa-ainesten otolta), joka muut- taa pysyvästi maisemaa ja alueen luonnetta. Ajassa muuttuva, maisemaan vaikuttava toiminta, kuten maatalouteen liittyvät toimenpiteet tai metsänhakkuut, on kuitenkin erityisluvin oltava edelleen toteutettavissa maisema-alueilla. − Merkittävä osa arvokkaista maisema-alueista on syntynyt ja muovautunut luonnon ja kulttuurin vuorovaikutuksessa. Molemmat tekijät muuttavat maisemaa jatkuvasti, eikä muutoksen pysäyttäminen jollekin ”oikealle” tasolle ole yksinkertaista. Ongelmia ai- heuttaa mm. se, kuka saa määrittää kussakin tapauksessa ideaalin maiseman tilan. − Taustamuistiossa todetaan maaseutumaisemien keskeinen asema inventoinnissa. Suo- men Kotiseutuliitto painottaa sitä, että maisema-alueisiin liittyvien tavoitteiden ei tule 320 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 vaikuttaa kielteisesti maaseudun kehittämiseen ja elävänä pitämiseen. Tähän tavoit- teeseen viitataan myös muistiossa. − Maaseudun muutos tulee jatkossa vaikuttamaan myös nimetyillä maisema-alueilla. Paikallisten asukkaiden osallistaminen ja alueellisen asiantuntemuksen käyttö ovat keskeisessä asemassa niin maisema-alueiden rajaamisessa kuin niiden ylläpidossakin. Tällä tavoin turvataan parhaiten myös maisemaan liittyvien suunnitteluvaikutusten ja maisemanhoidon toimenpiteiden perusteltu, tehokas ja oikeudenmukainen kohden- tuminen. Taustamuistiossa todetaan perustellusti, että onnistuneen maisemanhoi- don tavoitteet ja toteutustavat määritellään lähtökohtaisesti paikallisten asukkaiden, maanomistajien, viranomaisten ja monien muiden toimijoiden yhteistyönä. − Suomen Kotiseutuliitto pitää tärkeänä, että valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeille maisema-alueille laaditaan maisema- ja ympäristönhoitosuunnitelmat viranomaisten, maisema-alan ammattilaisten sekä alueen asukkaiden ja toimijoiden kesken. Tässä yhteydessä liitto nostaa esiin paikalliset kotiseutu- ja kyläyhdistykset, joilla toiminnan tavoitteena on usein kotiseudun ominaispiirteiden säilyttäminen ja vahvistaminen. Asukkaita osallistettaessa on tärkeää, että toimintaan (esim. suunnitelmien laatimi- seen ja maisemanhoitotyöhön) tarjotaan riittävästi resursseja ja asiantuntija-apua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura − Inventointi on tehty kattavasti ja asiantuntevasti ja sen tuloksena on koottu monipuo- linen esitys valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Seura pitää ansiokkaana, että vuonna 1995 vahvistettujen alueiden ohella on selvitetty ja arvioitu myös uusia alueita. − Pidämme tärkeänä, että työn yhteydessä on laadittu myös arvio ympäristövaikutuk- sista sekä tarkasteltu laajemmin maisema-alueiden merkitystä ja vaikutuksia ympä- ristöön. Koemme että maisema-alueilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuu- den edistämisessä sekä ihmisten hyvinvointiin ja kulttuuriperintöön liittyvien arvojen vaalimisessa. Maisema-aluestatus hidastaa erilaisten lainsäädäntöön liittyvien meka- nismien avulla luontoarvoja tuhoavia prosesseja, ja maisemanhoitoon ja -käyttöön liit- tyvät toiminnat edistävät paikallista lajirunsautta. Arvostamme myös maisema-aluei- den tarjoamia hyvinvointiin, virkistymiseen, rauhoittumiseen ja esteettisiin arvoihin liittyviä ekosysteemipalveluja. Maisema-alueilla harjoitetaan myös kaikille tärkeää ravinnontuotantoa. − Ympäristökasvattajina tiedämme, että ihmisten halu ja tarve suojella luontoa ja toimia puhtaan elinympäristön puolesta edellyttää välittämistä ja tunnesidettä lähiympäris- töön. Valtakunnallisilla maisema-alueilla on mielestämme tärkeä rooli ympäristöön liittyvien arvojen ja odotusten muodostamisessa. Tätä osuutta tulisi jatkossa korostaa. Asumisen keskittyminen kaupunkeihin, ihmisten liikkuminen paikkakunnalta toiselle ja kesäasumiskulttuurin muutokset ovat jossain määrin vähentäneet ja rajanneet oma- kohtaisen maisemaidentiteetin syntymistä. Monet vielä vanhempia koskettavat maise- maelementit ovat katoamassa nykynuorten elämästä ja sanastosta. Seura näkee tässä uuden haasteen – miten elvyttää, luoda ja kehittää uudenlaista maisema-arvostusta muuttuvassa toimintaympäristössä esim. matkailun ja harrastustoiminnan avulla. 321 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Kestävän elämäntavan edistäjinä tiedostamme, että ympäristön on välttämätöntä joustaa nykypäivän tarpeiden ja tavoitteiden alla. Näin ollen maisematkaan eivät ole stabiileja vaan ne muuttuvat suhdanteiden mukaan, välillä nopeasti ja karusti. Niihin kohdistuvat paineet liikenteen ja elinkeinoelämän puolelta ovat väistämättömiä ja toisinaan ristiriidassa maisemallisten arvojen kanssa. Toivomme, että kestävää elämän- tapaa edistävän teknologian ja energiantuotannon tavoitteet voidaan yhteen sovittaa niin, että kaikkein arvokkaimmat maisemalliset arvot säilyvät. Esitämme myös, että maisema-alueita tulisi jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin yhteisöviljelyn, kau- punkilaisia aktivoivien ruokapiirien, ekologisen asumisen ja kokonaisvaltaisen hyvin- voinnin kehittämisessä. − Ympäristökasvattajien yhteisiä tavoitteita edistävänä järjestönä haluamme olla muka- na tukemassa koulujen ja järjestöjen kulttuuriympäristökasvatusta, joka vahvistaa ym- päristön kulttuuriarvojen ja merkitysten tunnistamista sekä arvioimista ja lujittaa ym- päristösuhteen ja kulttuuri-identiteetin muodostumista. Jatkossa ympäristökasvatuk- sen roolia vahvistetaan hallinnon tasolla laatimalla kansallinen suunnitelma kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen edistämiseksi. Näemme että ympäristökasva- tuksen ja arvokkaiden maisema-alueiden suojelun yhteisiä tavoitteita voidaan tulevai- suudessa edistää varsin laajan ja kattavan asiantuntijaverkoston avulla. Muut tahot Kallan karineuvosto − 129. Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasärkät: Kallankarit ovat MAPIO-työ- ryhmän selvityksen mukaan hyvä esimerkki Pohjois-Pohjanmaan rannikon kalastus- ja saaristolaiskulttuurista. Karit omistaa Suomen valtio, mutta niillä on Ruotsin vallan ajoilta pohjautuvat rajoitettu paikallishallinto, jota toteuttaa karikokous. Kallankareilla noudatetaan kuninkaallisen majesteetin uudistettua satamajärjestystä vuodelta 1726. Sen mukaan yhteisö itse päättää muun muassa asumisesta, eli rakennuslupien myön- tämisestä ja satamaoikeudesta, maksujen määräämisestä ja kalastuksesta Kallan vesil- lä. − Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan valtion ja kuntien viranomaisilla ei ole toi- mivaltaa Kallankareilla. Mainitunlainen hanke ei siten ole toteutettavissa ilman asian- mukaista päätöstä. Alueen itsehallinnollisesta luonteesta johtuen Kallankarien mah- dollinen liittäminen luonnonsuojelualueeseen vaatisi karikokouksen päätöksen asias- ta. − Inventoinnin taustamuistion mukaan monille maisema-alueille on kohdistettu aluei- den elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäneitä hankepohjaisia hoitotoimia, joiden avulla alueiden maisemalliset, kulttuuriset ja ekologiset arvot on pystytty turvaamaan. On ymmärrettävä, että uuden alueen liittämisen taustalla on mainittujen arvojen tur- vaaminen. Nykyisessä tilanteessa karikokous turvaa toiminnallaan juuri edellä kuvattu- ja arvoja. Karikokous keskittyy ainoastaan Kallankareihin, joten sen intressit, resurssit ja toiminta on hyvin kohdistettua, ja sen vuoksi tehokasta ja alueen erityispiirteet yksi- tyiskohtaisesti huomioon ottavaa. 322 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 − Kallankarien liittäminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ja siten esimerkiksi maankäytön suunnittelemisen ja lupamenettelyiden ulkoistaminen laajen- taisi edellä mainittujen arvojen tarkastelun mittasuhteita, jolloin Kallankarien erityis- piirteet eivät tulisi ilmi yhtä tarkasti ja yksityiskohtia jäisi huomioimatta. − Näistä syistä toteamme, että Kallankarien saarien sisällyttäminen kyseessä olevaan hankkeeseen vaarantaisi olennaisella tavalla Kallankarien itsehallintovaltaa ja heiken- täisi sitä suojeluntasoa, jota itsehallinto haluaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa toteut- taa. − Vastustamme näin ollen Kallankarien sisällyttämistä hankkeeseen ja painotamme, että valtion tai kuntien viranomaisilla ei ole toimivaltaa tehdä päätöstä Kallankarien sisäl- lyttämisestä mainittuun hankkeeseen ilman karineuvoston suostumusta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, ekosysteemipalvelut − Inventointi nojaa vahvasti aiempaan inventointiin ja siitä saatuihin kokemuksiin. Ku- vaukset maisema-alueista ovat mielenkiintoista luettavaa. Alueet tuottavat paljon pai- kallisia yhteisöllisiä hyötyjä, joita voisi vielä enemmän korostaa päivitysinventoinnissa. Myös ekosysteemipalvelut-näkökulmaa voisi tuoda selkeämmin esille maisematarkas- teluihin. − Päivitysinventointiin liittyy SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Vali- tettavasti etenkin taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on puutteita. Maisema-alu- eista maankäytölle mahdollisesti aiheutuvat rajoitukset voivat syntyä lopullisesti vasta kuntien kaavoitusprosessien ja lupamenettelyjen kautta. Tällaiset välilliset vaikutukset tulee sisällyttää arviointiin. − SOVA-arvioinnista puuttuu myös taloudelliset vaikutukset yksittäisille maa- ja metsä- tiloille. Maisema-alueella saattaa olla merkittävä negatiivinen vaikutus, mikäli yleis- kaavoituksessa suoraan tai välillisesti määrätään maa- ja metsätalouteen varattavien alueiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Negatiivinen vaikutus syntyy, jos yleiskaa- voituksessa määrätään maa- ja metsätalouteen varattavien alueiden elinkeinojen toi- mintaedellytyksistä (esim. metsätalouden luvitukset). Tällaiset ristiriitatilanteet vältet- täisiin, mikäli toimittaisiin maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteen nro 35 mukaisesti. − Esimerkiksi Mikkelin kaupungissa laaditaan parhaillaan Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaavaa. Ristiinan Veskansan kulttuurimaisema ulottuu kaava-alueelle. Yleiskaa- vaehdotuksen mukaan kaupunki määrää maisema-alueelle MRL:n 128 §:n mukaisen toimenpiderajoituksen. Mikkelissä maisematyöluvan hinta on 800 euroa, kuuleminen 85 euroa/naapuri ja lehtikuulutus 130 euroa. Näiden maksujen lisäksi metsänomistajil- le saattaa koitua muita välittömiä ja välillisiä kustannuksia ja tuottomenetyksiä mai- sematyölupaan sisällytettävistä ehdoista. Taloudelliset vaikutukset voivat olla met- sänomistajalle kohtuuttomia. Esimerkistä käy ilmi maisema-alueiden tosiasiallinen oikeusvaikutus alueen maankäyttöön. Vaikkei kyseisillä aluemerkinnöillä ole suoraa oikeusvaikutusta, konkretisoituvat rajoitteet kaavoitusjärjestelmän viranomaisvaiku- tusten kautta. 323 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT − Maakuntakaavoihin merkityt maisema-alueet päätyvät oikeusvaikutteisiin yleis- ja ase- makaavoihin, koska kunnan kaavoituksella ei saa estää maakuntakaavan toteutusta. Siksi maisema-alueen taloudellinen vaikutus maa- ja metsätalouden toimintaedelly- tyksiin tulee selvittää ja ympäristöministeriön tulee kehittää pikaisesti toimintatapoja ennen kuin maisemaselvitys saa huonon maineen. Maineriskit ovat merkittäviä, koska arvokkaiden maisema-alueiden säilyminen riippuu keskeisesti paikallisten toimijoiden ja metsänomistajien toimintaa ja aktiivisuutta ohjaavista arvoista ja asenteista. Erityis- tä huomiota tulee kiinnittää metsänomistajien taloudellisten tappioiden korvaami- seen, mikä käytännössä tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä lunastuslain päivi- tystä. − Päivitysinventoinnin tausta-aineisto sisältää kattavasti maisema-alueisiin liittyviä oike- usvaikutuksia ja päätöstentekoa. Valitettavasti selvitys ei tuo kuitenkaan selvästi esille sitä, että Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja siihen liittyvä kansallinen ja EU-lainsäädäntö ohjaavat maataloutta. Vastaavasti metsälaki ohjaa metsätalouteen varattavien metsien hoitoa ja käyttöä. MRL puolestaan osoittaa kuntien alueidenkäy- tön pääpiirteet. Maiseman suojeluun tarvitaan alueita maaseudulla. Uudenlaisille rat- kaisuille on suuri tarve. Valitettavasti päivitysinventointi ei tuo esille uusia innovaatioi- ta lainkaan. − Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2014–2020 on kirjattu toimenpide 57, jossa tavoitteena on kehittää maisema-arvoja hyödyntävien tahojen ja metsänomistajien välistä sopimuksellisuutta ja uudenlaisen rahoituksen saamista maisemanhoitoon. Täl- laista toimintaa maisemaselvitys ei tunne valitettavasti lainkaan. Tämä olisi hyvä täy- dentää selvitykseen ennen sen hyväksymistä. Puolustusvoimat, logistiikkalaitoksen esikunta − 126. Vattajan rantamaisemat: Lohtaja on valtakunnallisesti tärkeä ja valtakunnallises- ti kehitettävä puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue. Sen toimintaedellytykset eivät saa missään tapauksessa vaarantua. Lohtajan merkitys on korostunut vielä sen vuoksi, että puolustusvoimat on luopunut useista muista harjoitusalueista. Millään muulla harjoitusalueella ei voi ampua kaikilla ilmatorjuntajärjestelmillä. Lohtajan mai- sema-alueen sisällä on kaikki alueen taisteluampumatoiminta ja siihen liittyviä raken- teita, kuten torneja, taisteluasemia ja ohjusampumapaikkoja. Joku tuleva uusi järjes- telmä voi vaatia esim. varoteknisistä syistä tulevaisuudessa uutta maarakentamista tai muita maisemaa muokkaavia toimenpiteitä. Muutoskielto ei saa vaarantaa puolustus- voimien toimintaa ja sen kehittämistä Lohtajalla. Myöskään puolustusvoimien toimin- taedellytykset harjoitusalueen varastoalueella eivät saa hankaloitua. Vahvistetussa maakuntakaavassa alue on puolustusvoimain erityisalue. Saamelaiskäräjät − Saamelaiskäräjät on tyytyväinen huomatessaan, että inventoinnissa on kiinnitetty huomiota saamelaiseen kulttuurimaisemaan ja että maisemainventoinnin käytännön toteutus on uskottu saamelaisen asiantuntijatahon tehtäväksi. Inventoinnissa on pys- tytty tavoittamaan toisaalta saamelainen maisemakäsitys ja toisaalta saamelaisten ho- listinen maailmankatsomus. Tämä ilmenee muun muassa eräiden maisema-alueiden 324 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 riittävän laajoissa rajauksissa. Ehdotetut maisema-alueet edustavat laajasti saamelais- ten erilaisia maankäyttömuotoja, eri saamelaisryhmiä ja saamelaisten kotiseutualueen maisemaan vaikuttaneita historiallisia vaihteita esihistoriasta nykyaikaan. Saamelais- ten maisemakäsityksen mukaan koko saamelaisten kotiseutualue on arvokasta mai- sema-aluetta. Tältä pohjalta valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita olisi voinut ehdottaa paljon laajemmin ja monipuolisemminkin. − Alueiden kuvaukset ovat pääosin riittävän kattavia ja yksityiskohtaisia. Saamelaiskärä- jät haluaa kuitenkin painottaa maisema-alueiden ominaispiirteiden ja maisema-arvo- jen kuvausten merkitystä, koska juuri niiden kautta alueet vaikuttavat alueidenkäytön suunnitteluun muun muassa yleisluontoisten kaavojen valmistelussa. Ominaispiirtei- den kuvauksissa tulisi tuoda esiin myös se saamelaisten maankäytön erityispiirre, että se ei useinkaan jätä pysyviä tai pitkäaikaisia jälkiä luontoon ja maisemaan. − Taustamuistiossa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa painotetaan useissa kohdin maatalouden merkitystä maisema-alueille. Saamelaisten kotiseutualueille ehdotet- tujen maisema-alueiden merkittävyyden takia samassa yhteydessä olisi syytä todeta myös perinteisen saamelaisen maankäytön (poronhoito, kalastus, metsästys, käsityö ja keräily) merkitys maisema-alueille. − 164. Käsivarren suurtunturien maisemat: Mallatunturit todetaan vasanmerkitysalueek- si. Oikeampaa olisi todeta Mallatunturit vasonta-alueeksi. − 166. Enontekiön poronhoito- ja kausiasutusmaisemat. Alue kuuluu myös Pöyrisjärven erämaa-alueeseen. − 175. Sevettijärven asutusmaisemat: Maisema-alueen nimi on harhaanjohtava. Sevet- tijärven maisema-alueeseen on kyllä vaikuttanut kolttasaamelaisten asuttaminen alueelle. Maisema-alue on kuitenkin ollut Näätämön siidan kolttasaamelaisten perin- teistä asuinaluetta ja heidän käytössään jo paljon ennen asutushistorian alkamista. Tä- män vuoksi alueen nimeksi tulisi muuttaa Näätämön kolttasaamelaisten alue. − Edellä mainittu tulisi tuoda esiin myös kulttuuripiirteiden kuvauksessa toteamalla, että alue on vanhastaan ollut koltta- ja inarinsaamelaisten asuinaluetta, jonne on myöhem- min asettunut asumaan myös pohjoissaamelaisia ja suomalaisia. Myös alueen arvioin- tiosiossa tulisi mainita tämä seikka. − 179. Tenonlaakson maisemat: Lohenkalastuksen merkityksen kuvaus on suppea. Histo- riallisia ja jo kadonneita lohenkalastusmuotoja on ollut muitakin kuin poikkipato, mm. goldin. Nykyisinkin lohen patopyynti ja koko kalastuskulttuuri veneineen vaikuttaa maisemaan voimakkaasti. − 180. Paistunturin luontaiselinkeinomaisemat: Maisema-alueen nimi on harhaanjohta- va. Alue ei sijaitse varsinaisten Paistunturien alueella, joskin kyllä Paistunturin palis- kunnan alueella. Alueen nimi voisi kuvata alueen yhtä keskeisintä ja nykyään tärkeintä maisematekijää, Linkin-suota: Linkinin ympäristön luontaiselinkeinomaisemat. − Kulttuuripiirteiden viimeisessä kappaleessa todetaan virheellisesti, että alue olisi Kal- doaivin paliskunnassa (po. Paistunturin paliskunnassa). Alueen ominaispiirteiden ku- vauksissa voisi vielä enemmän painottaa ja tarkentaa alueen saamelaisen maankäytön eri muotojen jatkuvuutta historiasta nykypäivään. 325 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio − 150. Eteläisen Tornionlaakson maisemat; 151. Aavasaksan maisemat: Inventointiaineis- tossa todetaan, että Tornionlaakso muodostaa omaleimaisen kulttuurisen kokonaisuu- den, joka eroaa muusta Peräpohjolasta. Tärkeimpiin piirteisiin kuuluu tiivis valtionrajan ylittävä vuorovaikutus. Tornionlaakso on valtakunnanrajasta huolimatta yhtenäinen kulttuurinen alue, jossa yli rajan suuntautuvat näkymät ovat olennaisia. − Komissio haluaa tässä yhteydessä tuoda esiin, että alueet inventoidun alueen lähei- syydessä Ruotsin puolella kuuluvat Norrbottenin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ym- päristöihin Övertorneån ja Haaparannan kuntien alueella. Tornionjoen vesistö kuuluu lisäksi Natura 2000 -verkostoon. Yllä mainitut alueet ovat kulttuuriympäristön suojelun ja luonnonsuojelun riksintresse-alueita ja siten ympäristökaarella (miljöbalken) suo- jeltuja. Alue Ruotsin puolella ulottuu Svansteinista (vastapäätä Turtolan kylää) etelään aina Haaparannan kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Näin ollen Ruotsin puoleinen kult- tuurihistoriallisesti arvokas alue käsittää myös Aavasaksan maisema-aluetta vastapää- tä olevan seudun. Ruotsin puoleisten alueiden erityispiirteiden kuvaukset ovat osittain varsin yhteneväisiä Suomen puolen maisemainventointien kuvausten kanssa. Alueet sisältävät yhteneväisiä rajan yli ulottuvia kulttuurihistoriallisia arvoja. − 164. Käsivarren suurtunturien maisemat: Alue on suomalaisesta näkökulmasta ainut- laatuinen alue ja luonnonympäristö, joka pitää sisällään monimuotoista historiaa, kulttuuria ja elinkeinotoimintaa. Alue muodostaa Tornionjoen kansainvälisen vesistö- alueen pohjoisimman osan. − 165. Iiton palsasuomaisema: Iitto on yksi Lapin merkittävimmistä palsasoista. Soilla on ollut ja on edelleen tärkeä osa pohjoisimpien elinkeinojen kannalta. Palsasuo on Kön- kämäenon eli rajajoen välittömässä läheisyydessä ja muodostaa näyttävän pohjoisen suomaiseman rajan tuntumassa. − Rajakomissio toteaa, että päivitysinventointi sisältää selkeän yhteenvedon kulttuu- risista ja maisemallisista arvoista aineistossa esitetyillä alueilla. Inventointia on syytä käyttää perustietona kysymyksissä, jotka liittyvät kulttuuri- ja maisema-arvoihin Tor- nionlaaksossa. Samaa inventoinnin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös Ruotsin puolella tietona jokilaakson erityispiirteistä ja rajanylittävistä jaetuista kulttuurihisto- riallisista arvoista.’ − Tornionlaakso on maisemallinen ja kulttuurinen kokonaisuus, ja komissio haluaa ko- rostaa Tornionlaakson maisemakuvan ja kulttuuriympäristöjen rajanylittävää näkökul- maa Tornion- ja Muonionjoen sekä Könkämäenon varsilla. 326 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Liite 3 Luettelo kannanottajista maakunnittain eriteltyinä Uusimaa Aittola Mikko Falck Hans ja Hindrén Ann-Christin Näri Juha, Labbyn kartano (Näri Samuli, Norra Rönnäs Gård ja Näri Mikko, Idlax Gård) Pihlström Christer Rex Anna Suominen Risto ja 8 muuta allekirjoittajaa Viljanen Kirsi Bormarf NSP lokalavdelning och Tenala NSP lokalavdelning (Nylands svenska pro- ducentförbund) Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kyrkslätts miljöförening rf. Kyrkslätts lokalavdelning av Nylands svenska producentförbund rf, NSP Maa- ja metsätalousministeriö, ruokaosasto Nylands svenska producentförbund – NSP Pro Tuomarinkylä -liike Pukinmäki-seura, Bocksbacka-sällskapet ry Ruotsinkylän kyläyhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry Varsinais-Suomi Eskeli Lassi Fontell Matti Heininen Risto Järvinen Pasi Kivivuori Tuomo Larke John Laurila Pekka Mäki Mikko ja Mäki Terhi Nurminen Markku ja Nurminen Seija Paavola-Häggblom Pirkko Pylkkö Päivi ja Pylkkö Irja Ruohola Esa Saari Kaj Salmi Jussi Silén Urban Thurén Riina Vehmanen Pekka ja Vehmanen Marja Hästön Maatila Oy Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry / Metsälinja Maataloustuottajain Kakskerran yhdistys MTK-Kakskerta Metsänhoitoyhdistys Salometsä ry MTK-Laitilan yhdistys ry MTK Mietoisten paikallisyhdistys ry ja MTK Vehmaan paikallisyhdistys ry MTK Perniön yhdistys ry MTK Rymättylä MTK-Varsinais-Suomi Rausanne Oy 327 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Salon yrittäjät ry Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Satakunta Tuominen Pasi Wittsberg Regina Ala-Satakunnan Vihreät ry Kanta-Häme Aittola Mikko Aronen Riikka Heikkilä Matti ja 7 muuta allekirjoittajaa Honkasaari Juha-Pekka Martola Timo Kokki Jussi Laaksonen Timo Mäkelä Petteri Närvä Matti MTK-Hauho Ry MTK Häme ry ja alueellinen metsävaliokunta Päijät-Häme Hämäläinen Hartti Kalola Jorma Metsälä Mirja Nikula Kauko Pylväs Jyrki Artjärven kyläjohtokunta Hollolan ympäristöyhdistys ry Kiinteistö Oy Tiirismaan Kylänraitti Liekki ry Päijänteen Luonnonperintösäätiö Salpausselän luonnonystävät ry Pirkanmaa Asikainen Petri ja Saarilahti Juha Hoppu Mikko ja Heikkinen Tytti Kuivamäki Aimo Malmberg Marjatta Mäenpää Samuli Mäki Sirpa Mäkinen Osmo Nieminen Pasi Niinikangas Liisa ja Niinikangas Kari Närvä Matti Ojanen Tuomo ja Ojanen Tuula Peltomäki Pertti Perttula Kalle 328 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Pihlajamäki Tapio Salo Ilmo Seljas Timo Vanhakylä Heikki Kangasalan luonto ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry MTK Ruovesi ry MTK-Pirkanmaan ry ja alueen metsänhoitoyhdistysten muodostama metsävalio- kunta Pispalan Moreeni ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjala Metso Juha Metso Sirpa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry MTK – Parikkalan Seudun Tuottajayhdistys ry Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry Kymenlaakso Ilonoja Karoliina Kahanpää Hjalmar ja Kahanpää Kalle Niinikoski Eero Sorsa Erkki Väärälä-Vesa Leena Jaalan yhteismetsä Kimolan Kyläyhdistys ry Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry MTK Metsänomistajat ja MTK-Kaakkois-Suomi Teollisuusperintöseura ry Vuolenkosken kyläyhdistys ry Etelä-Savo Kaasinen Lassi Leppämäki Soili ja 4 muuta allekirjoittajaa Nyman Kaj Simola Heikki JaMi-säätiö MTK Etelä-Savo ja MTK metsänomistajat Nälkälinnamäki-Seura ry Osikonmäen kyläyhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri ry Pohjois-Savo Huusko Tuomo Iivonen Petri Kiimalainen Jukka Kilpi Anu 329 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Kokkonen Jorma Korhonen Inni ja 62 muuta allekirjoittajaa Kuusisto Erkki Ollikainen Esa Pitkänen Ari Planman Irma Sarkeala Lea Tammi Anna Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry Kapai Oy Kinahmi-Konttimäen Kyläyhdistys ry Maatalousyhtymä Rissanen Markku ja Jari, Turunen Maire Metsäkeskus, Pohjois-Savo MTK Pohjois-Savo Sibelco oy Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pohjois-Savo Sänkimäen maa- ja kotitalousseura Pohjois-Karjala Heikkinen Elvi ja Heikkinen Pirjo Hiltunen Kalevi, Hiltunen Eija ja Hynninen Katariina Hyttinen Mauri Häkkinen Marjo-Riina Kontturi Airi, Kontturi Reijo ja Kontturi Leo Martikainen Ilmari Mutanen Tuovi Niinioja Riitta ja Sokka Tuula Nykänen Irma Piipponen Petri Puhakka Jouni Simola Heikki Vartiainen Ulla Vatanen Allan Ilomantsin matkailuyhdistys ry Pohjois-Karjalan biosfäärialue Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry Selkien kyläyhdistys Totkunniemi-Marjoniemi ry Vaara-Karjalan kansallismaisemat kuntoon –työryhmä (39 allekirjoittajaa) Etelä-Pohjanmaa Ala-Kuha Antti, Ala-Kuha Heikki ja Ala-Kuha Maija-Liisa Ala-Kuha Antti ja 6 muuta allekirjoittajaa Kuhalampi Rauno Kauhavan Luontoyhdistys Valokki ry. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan Liitto Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomenselän Luonnonystävät ry 330 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 Pohjanmaa Hallantie Kari Juthnäs Karl-Erik ja 73 muuta allekirjoittajaa Björkö delägarlag Delägarlaget Petsmo samfällighet Harrström byastyrelse Harrström jaktklubb Intresseföreningen för en levande skärgård rf (IFLS) Sundom bygdeförening ry Österbottens svenska producentförbund rf Keski-Pohjanmaa MTK Keski-Pohjanmaa MTK Veteli Vetelin maaseutuseura ry Keski-Suomi Autioniemi Riitta-Liisa ja 62 muuta allekirjoittajaa Berg Jouko Collin Irja ja Collin Markku Enroos Aimo ja 3 muuta allekirjoittajaa Flinck Timo Haljala Kaarle Väinö/ kuolinpesä Harju Eija ja Harju Juhani Hassel Lari Hassi Janne Heikka Juhani Helenius Matti Huujärvi Niilo Hytönen Taneli Kolari Heikki Koskinen Kaisa ja 3 muuta allekirjoittajaa Lampinen Tero Lampinen Urho Lankinen Markku ja Lankinen Katri Lyytinen Alpo ja Lyytinen Helena Olkkola Matti Pailio Anja Pohjola Jussi Puttonen Pauli Rauhala Pentti Salmela Leena Irmeli ja Salmela Erkki Juhani Savijärvi Anja ja Savijärvi Jukka Siivonen Satu Sivonen Kirsti Uuhiniemi Ari Weijo Hannu Hassin maamiesseuran johtokunta Jämsän yhteiskoulun senioriyhdistys Maataloustuottajain Kuhmoisten yhdistys MTK Kuhmoinen ry MTK Keski-Suomi Puukkoisten kyläyhdistys ry 331 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2018 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNISTA ANNETUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT Päijänteen metsänhoitoyhdistys ry. Savio-Puttolan ja Metsolahden kyläyhdistykset Pohjois-Pohjanmaa Hautala Salme Heikkala Eila ja 3 muuta allekirjoittajaa Kemppainen Sisko ja 3 muuta allekirjoittajaa Leinonen Mauno Leinonen Tuomo Matila Airi Mäkelä Tapani Polus Pentti Seppänen Kerttu Jokikylän kyläyhdistys Kanteleen Voima Oy Kitkan Viisaat ry Koillismaan vihreät ry Kuusamon yhteismetsä Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry MTK Pohjois-Suomi MTK Pohjois-Suomi MTK Reisjärvi MTK Kärsämäki ry Rokua UNESCO Global Geopark Säräisniemen Museo- ja Kotiseutuyhdistys Kainuu Arffman Kaarlo ja Arffman Johanna Haapsalo Ulla-Mari ja 3 muuta allekirjoittajaa Kaikkonen Katriina Karppinen Tapio Kovalainen Jorma ja 3 muuta allekirjoittajaa Kurkinen Liisa Lappi Annanpalo Heikki ja 23 muuta allekirjoittajaa Juujärvi Tomi Karkkola Minna Kettunen Antti Polus Pentti Sillfors Hanneli ja Sillfors Pekka Venäläinen Rosa Maritta Inarin yhteismetsä Koillismaan Vihreät ry Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry Lohijärven kyläyhdistys ry Muddusjärven paliskunta Napapiirin kyläyhdistys ry Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry/Rovaniemen Luonto ry Vuohču Sámiid Searvi V A LT A K U N N A L L IS E S T I A R V O K K A ID E N M A IS E M A -A L U E ID E N P Ä IV IT Y S IN V E N T O IN N IS T A A N N E T U T L A U S U N N O T JA K A N N A N O T O T Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista annetut lausunnot ja kannanotot Hannu Linkola, Laura Eloranta, Sonja Forss, Tapio Heikkilä ja Janne Heliölä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 14 | 2018 ISBN 978-952-11-4792-0 (nid.) ISBN 978-952-11-4793-7 (PDF) ISSN 1796-1696 (nid.) ISSN 1796-170X (PDF) Y M P Ä R IS T Ö M IN IS T E R IÖ